Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston raportti finanssivalvonnasta keskittyy ennen kaikkea tähän koronakauteen, ja siinä tehdyt huomiot kylläkin ovat merkittäviä. Tärkein huomio siinä on se, että hallitus on suoriutunut erinomaisesti tästä kaudesta talouspolitiikaltaan ja erityisesti finanssipolitiikaltaan. Kyllä, siinä huomioidaan, että julkinen velka on kiihtynyt, mutta siinä huomioidaan samanaikaisesti myöskin se, että Suomessa julkisen velan kiihtyminen on ollut alhaisempaa kuin EU-alueella keskimäärin. Siinä mielessä, kun edustaja Autto täällä toi esille, että tällä velkaantumisella on rajansa, niin tässä suhteessa sillä on se rajansa, ja keskeisin raja on tietenkin se, että Suomi ei ainakaan velkaannu enemmän kuin kilpailijamaat unionin piirissä keskimäärin, ja näin juuri on tapahtunutkin. Tässä suhteessa tämä raportti kiittää hallituksen toimenpiteitä, sen lisäksi, että tämä korona on muutenkin hoidettu noin terveydellispoliittisesti erinomaisesti — poikkeuksellisen erinomaisesti, kun vertaamme kansainvälisesti.
Sitten kun tässä raportissa pohditaan seikkoja, joista on kritiikkiä, niin se keskeisin kritiikki liittyy siihen, että nämä kehykset ovat rikkoutuneet, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto varoittaa siitä, että näitä kehyksiä pitäisi pyrkiä kunnioittamaan, jotta jatkuvuutta ja ennustettavuutta olisi talouspolitiikassa. Mutta tässä yhteydessä on kyllä hyvä keskusteluttaa myöskin se — ja sen takia tämä teema on aika iso — missä määrin nämä kehykset itse asiassa ovat terveen talouden, työllistävän talouden, talouskasvua luovan talouden esteenä. Meillä on olemassa ero — ja tämä on ehkä henkilökohtaista pohdiskelua enemmän kuin muuta — velkaantumisessa, joka suuntautuu tulevaisuuden investointeihin, jotka antavat elinvoimaa taloudelle, työllisyyttä ja kasvua, verrattuna siihen velkaantumiseen, joka menee ihan kulutukseen. Tämän eron täytyisi näkyä näissä kehysratkaisuissa myöskin jatkossa, ja minusta on tervettä, että tässä joudutaan pohtimaan myöskin näiden kehysten finanssipoliittista merkitystä noin laajemmin kuin miten sitä on tähän mennessä tehty.
Arvoisa puhemies! Tässä avautuu myöskin silloin kysymys näistä Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksista, jotka on tehty ja joissa on nämä kuuluisat rajat: julkinen velka 60 prosenttia kansantuotteesta ja budjettialijäämä 3 prosenttia, ja nämä kriteerithän aikaisemmassa vaiheessa vain kolme unionin maata pystyi täyttämään: Viro, Luxemburg ja Suomi. Nyt nämä rajat ovat jossain määrin jo vanhentuneet. Kaiken kaikkiaan unionin piirissäkin joudutaan miettimään harjoitettavan talouspolitiikan luonne, ja siinä suhteessa tämä keskustelu on tosi lavea ja iso, ja on syytä siihen varautua, [Puhemies koputtaa] mutta on pidettävä lähtökohtana se, että talous on väline — hyvinvointi on päämäärä.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.