Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus perustuu viraston työn tuloksiin ja kattaa kaikki tarkastuslajit sekä viraston asiantuntijatoiminnan. Kertomukseen on koottu havaintoja useasta tarkastuksesta neljäksi teemaksi: ensinnäkin, ennusteiden epävarmuus on huomioitava julkisen talouden tasapainoa tavoiteltaessa; toiseksi, valtion taloudenhoitoa voidaan tukea yhtenäistämällä talousarviota; kolmanneksi, työllisyyden hoidossa tarvitaan täsmällistä tietoa keinojen vaikuttavuudesta; neljänneksi, investointeja on tarkasteltava niiden koko elinkaaren ajalta. Lisäksi kertomuksessa raportoidaan tarkastusviraston toiminnasta. Tarkastusvaliokunta on mietinnössään keskittynyt erityisesti työllisyyden edistämisen teemaan. Tämän lisäksi valiokunta nostaa esille tarkastusviraston tekemien tilintarkastusten perusteella annetut huomautukset ja talousennusteiden epävarmuuden.
Työllisyyden edistäminen on ollut viimeisimpien hallitusohjelmien keskeisimpiä tavoitteita. Pelkkä työllisyysaste ei kuitenkaan yksinään kerro työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Työvoimapalveluissa on viime vuosina tehty useita eri uudistuksia ja kokeiluja. Digitaalisten palveluiden osuutta on kasvatettu. Sähköinen palvelu ei kuitenkaan aina korvaa henkilökohtaista palvelua. Tarkastusvirasto toteaa, että omatoiminen ja itsenäinen työnhaku ei onnistu kaikilta asiakkailta vaan osa asiakkaista tarvitsee henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Valiokunta yhtyy tarkastusviraston kantaan ja korostaa, että edelleen on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista palvelua työllistyäkseen.
Kuluvalla hallituskaudella ollaan toteuttamassa uudet työllisyyden kuntakokeilut. Tarkastusviraston mukaan työllisyyskokeilujen tulee perustua huolellisesti suunniteltuihin koeasetelmiin. Kokeilujen tuloksia tulee seurata systemaattisesti, ja niistä tulee tehdä laadukkaita ja vertailukelpoisia vaikutusarviointeja. Lisäksi tulee varmistaa, että arviointien tuloksia käytetään toimenpiteitä kehitettäessä. Valiokunta yhtyy tarkastusviraston näkemykseen, että työllisyyden hoidossa tarvitaan täsmällistä tietoa keinojen vaikuttavuudesta.
Valiokunta toteaa, että työllisyyspolitiikassa tulee parantaa tietopohjaa ja varmistaa, että politiikkatoimet toteutetaan niin, että niiden vaikutusten arviointi on jälkikäteen mahdollista. Valiokunta toteaa lisäksi, että olemassa olevan tiedon käyttö politiikkatoimien suunnittelussa on puutteellista ja päätösten tulee perustua tietoon silloin, kun sitä on saatavilla.
Osin syynä siihen, että tehokkaimpien työllisyyspalveluiden lisäksi tarjotaan myös vähemmän tehokkaita, on se, että palveluilla on muitakin tavoitteita kuin suora työllistyminen. Kaikkien työnhakija-asiakkaiden kohdalla nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole realistinen tavoite. Tarkastusviraston mukaan työllisyysvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös yksilö. Tilapäinenkin työ voi tukea hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Tarkastusvaliokunta yhtyy tarkastusviraston kantaan ja toteaa, että palveluilla voi olla myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi paremman elämänhallinnan muodossa silloinkin, kun palvelut eivät suoraan auta työllistymään. Valiokunnon käsitys on, että työllisyyden hoidossa tarvitaan tarkempaa tietoa toimien vaikuttavuudesta. Tietopohjaa tulee parantaa ja vaikutusten arvioinnin tapa ja toteutus ratkaista jo uusia työllisyystoimia suunniteltaessa. Myös olemassa olevaa tietoa tulee käyttää aiempaa paremmin politiikkatoimien suunnittelussa. Tarkastusvaliokunta onkin 29.4.2021 päättänyt teettää tutkimuksen aiheesta ”aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus”.
Tarkastusvirasto antoi 65 tilintarkastuskertomusta, joista 75 prosenttia oli niin sanotusti puhtaita, eli niiden kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksessä tai taloudenhoidon menettelyssä ei ollut havaittu puutteita. Tarkastusvirasto ottaa tilintarkastuskertomuksessaan kantaa kolmeen asiakokonaisuuteen: onko tilinpäätöksestä ja toiminnallisesta tehokkuudesta esitetty oikeat ja riittävät tiedot, onko sisäinen valvonta toimivaa, ja onko talousarviota noudatettu? Kahdeksan kirjanpitoyksikköä on saanut huomautuksen vuosittain vähintään viimeisen neljän vuoden ajan eli ulkoministeriö, Maahanmuuttovirasto, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, opetus- ja kulttuuriministeriö, Väylävirasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Ely-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Valiokunta pitää myönteisenä, että viraston mukaan valtion taloutta on hoidettu pääosin säännösten mukaisesti. Huomautuksia saaneiden kirjanpitoyksiköiden määrä on edellisvuoden tasolla ja laskenut kahteen aiempaan vuoteen verrattuna. Tarkastusvaliokunta pitää aiemmin lausumansa mukaisesti eduskunnan näkökulmasta vakavimpana asiana määrärahan tai valtuuden ylitystä. Valiokunta korostaa tarkastusviraston seurantavastuuta havaitsemiensa epäkohtien ja virheiden korjaamiseksi. Valiokunta pitää myös ongelmallisena, että samat virastot saavat toistuvasti huomautuksia, ja ehdottaa harkittavaksi, miten tarkastusvirasto voisi tehostaa vaatimuksiaan, mikäli viraston johdolle asetettu ilmoitusvelvollisuus ei johda asiantilan korjaamiseen tai jos huomautettavaa löytyy vuosittain erilaisissa asioissa.
Väestön ikääntyminen ja sen seurauksena julkisen talouden kestävyysvaje on Suomessa edelleen yksi keskeisimpiä talous- ja finanssipolitiikan haasteita. Tämän vuoksi julkisen talouden kestävyyttä ja julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä kohdistuvia riskejä koskevat arviot ovat tärkeitä linjattaessa talouspolitiikan suuntaa. Tarkastusvirasto on tehnyt tarkastukset sekä valtionvarainministeriön keskipitkän että pitkän aikavälin arvioista. Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota näihin arvioihin liittyvään epävarmuuteen sekä valtiovarainministeriön raportoinnin läpinäkyvyyteen. Viraston mukaan valtiovarainministeriön laskelmat ovat laadukkaita ja korkealla asiantuntemuksella laadittuja. Arvioiden hyödyntämisessä talouspolitiikan suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida tämäntyyppisten laskelmien sisältämä suuri epävarmuus. Pitkän aikavälin kestävyysarviointeihin sisältyvä epävarmuus on erityisen suurta, eikä niitä tulisi tarkastusviraston suositusten mukaan käyttää finanssipolitiikan mitoituksen lähtökohtana. Sen sijaan kestävyysarviot toimivat hyvänä lähtökohtana rakenteellisten uudistusten tarpeen määrittelyssä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa viimeisimmässä, tammikuussa 2021 julkaistussa, raportissaan, että Suomi kärsii merkittävästä kestävyysongelmasta. Kestävyysarvioihin sisältyvä epävarmuus ei neuvoston mukaan ole syy olla ryhtymättä toimenpiteisiin. Järkevillä poliittisilla toimenpiteillä julkinen talous olisi kestävällä pohjalla silloinkin, kun sitä kohtaavat negatiiviset riskit realisoituvat.
Tarkastusvaliokunta on niin ikään viime vuosina useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota talousennusteisiin ja julkisen talouden kestävyyslaskelmiin liittyvään epävarmuuteen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että valtiovarainministeriö on aloittanut keskipitkän ja pitkän aikavälin arvioiden kehittämistyön sekä jatkanut näihin laskelmiin liittyvien menetelmäkuvausten laatimista ja julkaisemista. Valiokunta myös toistaa aikaisemmat huomionsa siitä, että finanssipolitiikan mitoituksessa ja tavoitteen asettelussa käytettäviin laskelmiin liittyvä epävarmuus tulee aina selkeästi tuoda esiin sekä hallitukselle että eduskunnalle näihin laskelmiin nojauduttaessa.
Ja lopuksi: valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.