Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Arvoisa ministeri! On jälleen yksi kansalaisaloite käsittelyssä, ja mielestäni erittäin tervetullut. Olen tästä samasta asiasta tehnyt itse aiemmin muutamia esityksiä eduskunnassa, ja ne eivät ole johtaneet vielä toivottuun lopputulokseen, ja pidän hyvänä sitä, että aktiiviset kansalaiset ryhtyvät silloin toimeen, kun meidän kansanedustajien voimavarat eivät siihen riitä.
Suomi siirtyy kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuu kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Suomen ottaessa kesäajan toisen kerran käyttöön vuonna 1981 sitä perusteltiin energiansäästöllä auringonvalon riittäessä myöhempään sekä aikaeron säilyvyydellä tärkeimpiin kauppakumppaneihimme. Nykyisin työelämä kuitenkin toimii monessa tilanteessa lähes 24/7‑periaatteella ja niin sanotulla virastotyöajalla ei ole enää suurta merkitystä digitalisoituneessa globaalissa tietoyhteiskunnassamme ja maailmassa. Muutama vuosi sitten aikaeromme Venäjään kasvoi kahteen tuntiin, kun normaalissa tilanteessa tärkeä naapurimaamme ja kauppakumppanimme otti kesäajan käyttöön pysyvästi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kesäaikaan siirtyminen häiritsee myös yöunta tekemällä siitä katkonaista sekä kevyempää ja vaikuttamalla samalla vireystasoon sekä työtehtävien suorittamiseen. Unitutkijat uskovatkin, että kellojen siirtelyllä hankaloitetaan väestön rytmejä siinä määrin, että kesäaikaan siirtymisestä saatavat hyödyt eivät ole sen arvoisia. Kellojen siirtämisestä johtuvat häiriöt havaitaan helpoiten kiireisessä ja vaativassa työssä, ja lisäksi ne aiheuttavat fyysisiä sekä psyykkisiä oireita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että esimerkiksi jopa sydäninfarktien määrä lisääntyy aina keväisin ja syksyisin juuri kellojen siirtämisen aikoihin.
Kellojen siirtämisestä aiheutuu myös paljon vaivaa ja sekaannusta, ja lisäksi se kuormittaa yhteiskuntaa sekä yksilöä.
Kesäaikaan siirtyminen on usein ongelma myös eläinten parissa toimiville, erityisesti maatalousaloilla. Eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, vaikka ympäröivä yhteiskunta muuttaisi elämänrytmiään. Tuotantoeläimien rytmiä pyritään tiloilla muuttamaan porrastetusti, mutta tästäkin huolimatta ajan muutos voi olla liian suuri rasitus. Tiettyihin ruokinta- ja lypsyaikatauluihin tottuneet eläimet kärsivät kesäaikaan siirtymisestä, ja muutos on havaittavissa esimerkiksi maitotuotoksen laskuna ja stressitason nousuna.
Kesäaikaa perustellaan sillä saavutettavilla hyödyillä, mutta todellisuudessa näitä hyötyjä ei ole voitu tieteellisesti todistaa. Tutkimusnäyttöä on taas sen puolesta, että kellojen siirtäminen kesäaikaan aiheuttaa pelkästään haittaa.
Professori Timo Partonen teki muutama vuosi sitten kirjan Lisää unta. Siinä hän totesi, että meidän pitäisi luopua kesäajasta, mutta sen lisäksi meidän kannattaisi vaihtaa aikavyöhykettä samaksi Keski-Euroopan kanssa, eli siirtää kelloja pysyvästi tunnilla taaksepäin. Tätä nykyähän me sijaitsemme aikavyöhykkeemme länsilaidalla, mutta jos siirtyisimme tämän Partosen esityksen mukaisesti Keski-Euroopan aikaan, olisimme aikavyöhykkeemme itälaidalla, joka on terveyden kannalta ihannesijainti. Varhaisempi aamuvalo helpottaisi meidän heräämistämme ja niin poispäin. Se myös vaikuttaisi kaamosoireisiin, ja tämän aikavyöhykkeen länsilaidan ihmisillä niitä on vähemmän.
Kesäaikaan siirtyminen on siis terveyden kannalta jopa kahden tunnin virhesiirto. Maaliskuun lopulla Partosen sanoin tehdään virallistettu rikos unta vastaan, kun kelloja kesäajan takia siirretään tunti eteenpäin. Uni siis hapertuu. Se hapertuu tutkimusten mukaan jopa viikoksi tai viikoiksi, ja työteho tämän myötä heikkenee ja niin poispäin. Tutkimusten mukaan ajan siirto myös lisää tapaturmien ja jopa sydänkohtausten riskiä ja saattaa pahentaa mielenterveyden häiriöitä.
Arvoisa puhemies! Itse toivon, että eduskunta ottaa myönteisen kannan tähän kansalaisaloitteeseen tietäen sen, että tämä tulee EU-direktiivistä, mutta antaen kuitenkin meidän ministerille — joka on paikalla — vahvan selkänojan ja tuen sille, että hän ja maamme hallitus ryhtyvät toimiin sen eteen, että tätä direktiiviä muutetaan Euroopan unionissa niin, että muutos saadaan aikaan. Itse uskon, että tälle löytyy kannatusta myös laajasti Euroopasta, ja itse toivon, että valiokunta pohtii myös tätä aikavyöhykkeen vaihtoa. Se olisi monessa mielessä meidän kilpailutilanteenkin näkökulmasta järkevä vaihtoehto.
Haluan vielä, arvoisa puhemies, kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia allekirjoittajia. Suomen kansa näyttää jälleen voimaansa.