Arvoisa puhemies! Keskustelu sähkönsiirtohintojen tasosta on jatkunut pitkään eikä syyttä. Kuten talousvaliokunnan mietinnössä on todettu, sähkönjakelun hinnat kotitalouksille ovat nousseet 2010-luvulla selkeästi sekä nimellisesti että reaalisesti. Suomalaisen kuluttajan maksettava siirtohinta on noussut keskimäärin lähes 50 prosenttia, ja vihdoin — vihdoin — sähkönsiirtohintoihin puututaan.
Viime vuoden tammikuussahan hallitus antoi lakiesitysluonnoksen sähkönsiirtohintojen hillitsemiseksi. Tuolloinen esitys oli torso. Esitys ei puuttunut lainkaan siihen ratkaisevaan asiaan eli sähkönsiirtohintojen valvontamalliin, joka määrittää kuluttajien maksettavaksi tulevien siirtohintojen tason ja verkkoyhtiöiden saaman tuoton. Lakiluonnos olisi siis antanut jatkoa tämän valvontamallin ongelmakohdille.
Tästä syystä laadimme viime keväänä lakialoitteen vaihtoehdoksi ja hallituksen kirittämiseksi. Esitimme lakimuutoksia, joiden seurauksena sähköverkkoyhtiöiden tuottoja leikataan. Esitimme muun ohella, että lakiin kirjataan yleiset periaatteet kohtuullisuuden ja valvontamallin sisällöstä ja että hinnankorotuskattoa kiristetään. Vastaavia muutoksia esitettiin syksyllä jätetyssä kansalaisaloitteessa.
Kokoomuksen lakialoitteen jälkeen hallitus muutti esitystään siten, että hintojen valvontamalliin puututaan. Haluan tästä hallitusta kiittää ja kiitän myös talousvaliokuntaa hallituksen esityksen, lakialoitteidemme sekä kansalaisaloitteen perusteellisesta käsittelystä.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallituksen esitys ja sille hyväksynnän antava talousvaliokunnan mietintö eivät puutu sähkönsiirtohintoihin vieläkään riittävän tehokkaasti. Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan olisi perusteltua säätää lailla kohtuullisen hinnoittelun valvontamallin yleisistä periaatteista. Hallituksen esityksessä valvontamalliin ja verkkoyhtiöiden saamaan tuottoon ei puututa suoraan pykälätasolla. Hallituksen esitys sisältää siten oikeusvarmuuden kannalta riskin. Jos Energiavirasto, joka valvoo verkkoyhtiöitä, tekee hallituksen esityksen mukaisten säännösmuutosten perusteella muutoksia tuotonlaskentamalliin kesken valvontajakson ja sähköverkkoyhtiöt valittavat näistä muutoksista, valvontamallimuutokset eivät välttämättä pysy tuomioistuimessa.
Talousvaliokunnan saama asiantuntija-arvio puoltaa sitä, että lakialoitteessa ja kansalaisaloitteessa esitetty keino säätää lailla yleisistä periaatteista kohtuullisen hinnoittelun valvontamallin sisällölle olisi EU:n sähkömarkkinasääntelyn rajoissa mahdollinen. Vastaavaan ratkaisuun ovat päätyneet muun muassa Ruotsi ja Itävalta. Valiokunnalle annetussa asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että hallituksen esityksessä on tulkittu EU:n sähkömarkkinasääntelyä riskiaversiivisella tavalla ja että sähkömarkkinadirektiivi ja sitä koskeva EU:n oikeuskäytäntö sallivat kansalliselle lainsäätäjälle enemmän liikkumavaraa kuin mitä hallituksen esityksessä on tuotu esille. Perustuslakivaliokuntakin on lausunnossaan todennut, ettei hallituksen esityksen tulkintaa sääntelyviranomaisen riippumattomuuden ja lailla säätämisen vaatimuksen välisestä suhteesta välttämättä voida pitää perusteltuna EU-oikeuden näkökulmasta.
Kohtuullisen hinnoittelun yleisistä periaatteesta säätäminen lailla antaisi Energiavirastolle mahdollisuuden puuttua myös sellaisiin kohtuullisen hinnoittelun laskentamallin osatekijöihin, joihin hallituksen esityksen johdosta ei kesken valvontajakson voida puuttua. Hallituksen esityksessä esiin tuotujen muutosten lisäksi vastalauseessa esitetyn lakitasoisen sääntelyn avulla olisi mahdollista puuttua myös verkkoyhtiöille sallitun tuottoasteen korkean oman pääoman tuotto-osuuteen sekä kiinteään pääomarakenteeseen. Asiantuntija-arviot puoltavat näitä muutoksia valvontamalliin hallituksen esityksessä esitettyjen mahdollisten muutosten lisäksi.
Hallitus on esittänyt sähkönsiirron jakelumaksujen korottamisen enimmäismäärän laskemista 15 prosentista 8 prosenttiin, ja se on ollut nyt valiokunnankin kanta. Kuitenkaan valiokunnalle ei ole esitetty nähdäkseni kestäviä perusteita, miksi tätä rajaa ei voisi laskea 5 prosenttiin kuten olemme esittäneet. Myöskään perustuslakivaliokunnan lausunnosta ei voida johtaa sitä, ettei tiukempi korotuskatto olisi valtiosääntöisesti mahdollinen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen ja valiokunnan enemmistön kannassa vakavin virhe on se, että sähköverkkoyhtiöille annetaan siirtymäsäännöksessä ylimääräinen hinnankorotusmahdollisuus pidentämällä käynnissä olevan valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa neljällä vuodella. Yhdistettynä voimassa olevan lain sääntelyyn tasoitusjakson pidentämismahdollisuus on jopa 12 vuoden pituinen, jolloin sähköverkkoyhtiöt voivat periä nyt keräämättä jääneen noin miljardin euron tuottopotin kuluttajilta. Tätä tasoitusjakson pidentämistä ei voida mitenkään perustella kuluttajien ja suomalaisten yritysten edulla, vaan se heikentää mahdollisista valvontamallin muutoksista johtuvia hyötyjä kuluttajille. Sähkönkäyttäjiä edustavat järjestöt ovat kritisoineet alituottojen tasoitusjakson pidentämistä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lainsäätäjällä on luonnollisten monopolien sääntelyssä myös hinnoitteluperusteiden osalta — mukaan lukien sääntelyn taannehtivuus — laaja liikkumavara. Miksei tätä liikkumavaraa haluttu hyödyntää nyt esitettyä laajemmin suomalaisten kuluttajien ja yritysten eduksi?
Arvoisa puhemies! Sähkönsiirtohintojen nousun hillitsemiseksi olisi syytä hyödyntää myös poikkeuksia säävarmuusvaatimuksista. Haja-asutusalueiden asukkaille olisi säädettävä mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden laatutasosta verkkoyhtiöiden maksamaa korvausta vastaan. Noin joka viidennellä haja-asutusalueiden asunnoista on jokin hankittu myrskyvalmius, kuten aggregaatti. Vastalauseessa esitetyssä säävarmuuspalvelussa kuluttaja voisi myydä omaa varautumista verkkoyhtiölle sen sijaan, että verkkoyhtiö tekee mittavia investointeja, kuten maakaapelointia.
Hallituksen esitys rajaisi myös kuluttajien ja yrittäjien mahdollisuuksia tuottaa sähköä paikallisessa energiayhteisössä. 2 megavolttiampeerin tehoraja on keinotekoinen, eikä sitä perustella lainkaan. Valiokunnan saaman asiantuntija-arvion mukaan tehoraja tulee estämään uusien innovaatioiden hyödyntämistä sekä rajoittamaan esimerkiksi maatilojen mahdollisuuksia yhteiseen sähköntuotantoon. On todella harmi, ettei hallituspuolueilla riittänyt rohkeutta poistaa tehorajaa asian valiokuntakäsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukaiset pykälämuutokset.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Ja edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.