Arvoisa puhemies! Keskustelu sähkönsiirtohintojen tasosta on jatkunut pitkään eikä syyttä. Kuten talousvaliokunnan mietinnössä on todettu, sähkönjakelun hinnat kotitalouksille ovat nousseet 2010-luvulla selkeästi sekä nimellisesti että reaalisesti. Suomalaisen kuluttajan maksettava siirtohinta on noussut keskimäärin lähes 50 prosenttia, ja vihdoin — vihdoin — sähkönsiirtohintoihin puututaan. 

Viime vuoden tammikuussahan hallitus antoi lakiesitysluonnoksen sähkönsiirtohintojen hillitsemiseksi. Tuolloinen esitys oli torso. Esitys ei puuttunut lainkaan siihen ratkaisevaan asiaan eli sähkönsiirtohintojen valvontamalliin, joka määrittää kuluttajien maksettavaksi tulevien siirtohintojen tason ja verkkoyhtiöiden saaman tuoton. Lakiluonnos olisi siis antanut jatkoa tämän valvontamallin ongelmakohdille. 

Tästä syystä laadimme viime keväänä lakialoitteen vaihtoehdoksi ja hallituksen kirittämiseksi. Esitimme lakimuutoksia, joiden seurauksena sähköverkkoyhtiöiden tuottoja leikataan. Esitimme muun ohella, että lakiin kirjataan yleiset periaatteet kohtuullisuuden ja valvontamallin sisällöstä ja että hinnankorotuskattoa kiristetään. Vastaavia muutoksia esitettiin syksyllä jätetyssä kansalaisaloitteessa. 

Kokoomuksen lakialoitteen jälkeen hallitus muutti esitystään siten, että hintojen valvontamalliin puututaan. Haluan tästä hallitusta kiittää ja kiitän myös talousvaliokuntaa hallituksen esityksen, lakialoitteidemme sekä kansalaisaloitteen perusteellisesta käsittelystä. 

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallituksen esitys ja sille hyväksynnän antava talousvaliokunnan mietintö eivät puutu sähkönsiirtohintoihin vieläkään riittävän tehokkaasti. Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan olisi perusteltua säätää lailla kohtuullisen hinnoittelun valvontamallin yleisistä periaatteista. Hallituksen esityksessä valvontamalliin ja verkkoyhtiöiden saamaan tuottoon ei puututa suoraan pykälätasolla. Hallituksen esitys sisältää siten oikeusvarmuuden kannalta riskin. Jos Energiavirasto, joka valvoo verkkoyhtiöitä, tekee hallituksen esityksen mukaisten säännösmuutosten perusteella muutoksia tuotonlaskentamalliin kesken valvontajakson ja sähköverkkoyhtiöt valittavat näistä muutoksista, valvontamallimuutokset eivät välttämättä pysy tuomioistuimessa. 

Talousvaliokunnan saama asiantuntija-arvio puoltaa sitä, että lakialoitteessa ja kansalaisaloitteessa esitetty keino säätää lailla yleisistä periaatteista kohtuullisen hinnoittelun valvontamallin sisällölle olisi EU:n sähkömarkkinasääntelyn rajoissa mahdollinen. Vastaavaan ratkaisuun ovat päätyneet muun muassa Ruotsi ja Itävalta. Valiokunnalle annetussa asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että hallituksen esityksessä on tulkittu EU:n sähkömarkkinasääntelyä riskiaversiivisella tavalla ja että sähkömarkkinadirektiivi ja sitä koskeva EU:n oikeuskäytäntö sallivat kansalliselle lainsäätäjälle enemmän liikkumavaraa kuin mitä hallituksen esityksessä on tuotu esille. Perustuslakivaliokuntakin on lausunnossaan todennut, ettei hallituksen esityksen tulkintaa sääntelyviranomaisen riippumattomuuden ja lailla säätämisen vaatimuksen välisestä suhteesta välttämättä voida pitää perusteltuna EU-oikeuden näkökulmasta. 

Kohtuullisen hinnoittelun yleisistä periaatteesta säätäminen lailla antaisi Energiavirastolle mahdollisuuden puuttua myös sellaisiin kohtuullisen hinnoittelun laskentamallin osatekijöihin, joihin hallituksen esityksen johdosta ei kesken valvontajakson voida puuttua. Hallituksen esityksessä esiin tuotujen muutosten lisäksi vastalauseessa esitetyn lakitasoisen sääntelyn avulla olisi mahdollista puuttua myös verkkoyhtiöille sallitun tuottoasteen korkean oman pääoman tuotto-osuuteen sekä kiinteään pääomarakenteeseen. Asiantuntija-arviot puoltavat näitä muutoksia valvontamalliin hallituksen esityksessä esitettyjen mahdollisten muutosten lisäksi. 

Hallitus on esittänyt sähkönsiirron jakelumaksujen korottamisen enimmäismäärän laskemista 15 prosentista 8 prosenttiin, ja se on ollut nyt valiokunnankin kanta. Kuitenkaan valiokunnalle ei ole esitetty nähdäkseni kestäviä perusteita, miksi tätä rajaa ei voisi laskea 5 prosenttiin kuten olemme esittäneet. Myöskään perustuslakivaliokunnan lausunnosta ei voida johtaa sitä, ettei tiukempi korotuskatto olisi valtiosääntöisesti mahdollinen. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen ja valiokunnan enemmistön kannassa vakavin virhe on se, että sähköverkkoyhtiöille annetaan siirtymäsäännöksessä ylimääräinen hinnankorotusmahdollisuus pidentämällä käynnissä olevan valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa neljällä vuodella. Yhdistettynä voimassa olevan lain sääntelyyn tasoitusjakson pidentämismahdollisuus on jopa 12 vuoden pituinen, jolloin sähköverkkoyhtiöt voivat periä nyt keräämättä jääneen noin miljardin euron tuottopotin kuluttajilta. Tätä tasoitusjakson pidentämistä ei voida mitenkään perustella kuluttajien ja suomalaisten yritysten edulla, vaan se heikentää mahdollisista valvontamallin muutoksista johtuvia hyötyjä kuluttajille. Sähkönkäyttäjiä edustavat järjestöt ovat kritisoineet alituottojen tasoitusjakson pidentämistä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lainsäätäjällä on luonnollisten monopolien sääntelyssä myös hinnoitteluperusteiden osalta — mukaan lukien sääntelyn taannehtivuus — laaja liikkumavara. Miksei tätä liikkumavaraa haluttu hyödyntää nyt esitettyä laajemmin suomalaisten kuluttajien ja yritysten eduksi? 

Arvoisa puhemies! Sähkönsiirtohintojen nousun hillitsemiseksi olisi syytä hyödyntää myös poikkeuksia säävarmuusvaatimuksista. Haja-asutusalueiden asukkaille olisi säädettävä mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden laatutasosta verkkoyhtiöiden maksamaa korvausta vastaan. Noin joka viidennellä haja-asutusalueiden asunnoista on jokin hankittu myrskyvalmius, kuten aggregaatti. Vastalauseessa esitetyssä säävarmuuspalvelussa kuluttaja voisi myydä omaa varautumista verkkoyhtiölle sen sijaan, että verkkoyhtiö tekee mittavia investointeja, kuten maakaapelointia. 

Hallituksen esitys rajaisi myös kuluttajien ja yrittäjien mahdollisuuksia tuottaa sähköä paikallisessa energiayhteisössä. 2 megavolttiampeerin tehoraja on keinotekoinen, eikä sitä perustella lainkaan. Valiokunnan saaman asiantuntija-arvion mukaan tehoraja tulee estämään uusien innovaatioiden hyödyntämistä sekä rajoittamaan esimerkiksi maatilojen mahdollisuuksia yhteiseen sähköntuotantoon. On todella harmi, ettei hallituspuolueilla riittänyt rohkeutta poistaa tehorajaa asian valiokuntakäsittelyssä. 

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukaiset pykälämuutokset. 

Arvoisa puhemies! Sähkönsiirron kohtuuttomat hinnat ja hinnankorotukset ovat olleet aivan oikeutetusti suomalaisten puheenaiheena jo pitkään. Kiitän hallitusta siitä, että se ohjelmansa mukaisesti toi eduskuntaan esityksen, joka tulee merkittävällä tavalla hillitsemään sähkönsiirron hintoja ja laskemaan niitä valtaosalla suomalaisista. Hyvä hallitusohjelma etenee näin myös sähkönsiirtohintojen suitsimisen kohdalla. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen vaikutukset sähkönsiirtohintoihin näkyvät hiukan eri aikaan riippuen siitä, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella asuu. Joillakin hinta voi pudota jo tänä vuonna ja toisilla taas useampien vuosien kuluttua. 

Lakimuutos painaa jarrua myös hintojen nousulle. Jatkossa kertakorotus voi olla vain puolet nykyisestä, ja yhtiöiden korkeinta sallittua tuottoa lasketaan. 

Sähkönsiirtohintojen kasvua siis hillitään ja hinnat käännetään aivan oikein laskuun. Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että muutosten tarkoituksena on merkittävästi leikata sähkönsiirtohintojen tasoa ja korotuskattoa. Samalla pyritään kuitenkin huolehtimaan sekä taajamien että haja-asutusalueiden verkkojen uusimisesta ja palvelujen turvaamisesta yhteiskunnan ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. On erittäin hyvä ja tärkeää, että on huomioitu se, että sähkö on niin kansalaisten kuin yritysten ja koko yhteiskunnan perustarve. Siksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia paitsi hintojen kohtuullisuudesta myös sähkön toimitusvarmuudesta. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä huomioidaan hyvin nämä molemmat. Hintojen kurissa pitämisen lisäksi halutaan turvata myös sähköverkkojen hyvä toimitusvarmuuden taso. Verkkojen rakentaminen ja vahvistaminen tulee tehdä aiempaa kustannustehokkaammin. Kaapeloinnin sijaan tulee käyttää muita menetelmiä, jos ne ovat kustannustehokkaampia. 

Lakimuutos vaikuttaa hintoihin erityisesti kahden muutoksen kautta. Ensinnä siirtomaksujen vuotuista korotuskattoa lasketaan nykyisestä 15 prosentista 8 prosenttiin, ja toiseksi jakeluverkkoyhtiöiden sallittu tuotto on jatkossa 4 prosenttia, kun nyt se on lähes 6 prosenttia. 

Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Näiden tulevien muutosten vaikutusta on tärkeää seurata ja tehdä tarvittaessa uusia muutoksia, mihin myös talousvaliokunta kiinnittää huomiota. Kiitän talousvaliokuntaa huolellisesta mietinnöstä ja hallitusta tästä hyvästä esityksestä. 

Puhemies! Ehdotettua sääntelyä on valmisteltu varsin pitkään, ja uudistuksille on laaja yhteiskunnallinen tarve. Tätä heijastavat useat asiaa koskevat eduskunta-aloitteet. Lukeudun myös itse tähän aloitteita tehneeseen ryhmään. Niillä ja kansalaisaloitteella on täysin sama tavoite eli sähkönsiirtohintojen hillintä. 

Tällä hetkellä siirtoyhtiöt rahastavat kuin viimeistä päivää. On kohtuutonta, että teollisuutemme sähkövero on 14-kertainen ja kotitalouksien sekä palveluiden 19-kertainen EU:n minimitasoon verrattuna. Siirtohinnat ovat Suomessa monin paikoin jopa kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Tämä on myrkkyä pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. 

Puhemies! Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan tulisi säätää hallituksen esitystä tiukemmasta hinnankorotuskatosta. Hallitus on tässä esittänyt sähkönsiirron ja -jakelun maksujen korotuksen enimmäismäärän laskemista 15 prosentista 8 prosenttiin. Nämä muutokset ovat kuluttajille vuositasolla hyvin mitättömiä. Työ sähkönsiirtohintojen hillitsemiseksi on siis oikeansuuntaista, mutta ongelman laajuuteen nähden tämänhetkiset toimet eivät yksinkertaisesti ole riittäviä. Valiokunnalle ei ole edes esitetty perusteita, miksi tätä rajaa ei voisi laskea esitettyä 8:aa prosenttia alemmas. Itse olen ehdottanut katoksi 4:ää prosenttia. 

Arvoisa puhemies! Aivan heti tähän puheenvuoron alkuun haluan kannattaa edustaja Vestmanin tekemää esitystä vastalauseen 2 mukaisista pykälämuutoksista. Olisi erittäin perusteltua, että nämä tulisivat eduskunnan päätökseksi tämän lakimuutoksen osalta. 

Arvoisa puhemies! Noin yleensä ottaen pidän erittäin tärkeänä sitä, että sähkönsiirtohintoja ja ennen kaikkea niiden jatkuvaa nousua lähdetään hillitsemään tällä lainsäädännöllä. Energia on määritelmänsä mukaan kykyä tehdä työtä, ja siinä mielessä energia on tietenkin yhteiskunnan kaikkien jäsenten kannalta aivan olennainen resurssi, johon pääsy täytyy olla turvattu tietysti sillä tavalla, että se on toimitusvarmaa mutta myös riittävän edullista.  

Kyllä suomalaiset kotitaloudet ovat viime vuosina joutuneet kohtuuttoman koville kasvavien sähkölaskujensa kanssa. Tässä mielessä hallitus tietysti on liikkumassa esityksensä kanssa oikeaan suuntaan mutta riittämättömällä tavalla, ja siksi olisi erittäin perusteltua, että eduskunta toteuttaisi tämän lakiuudistuksen, jolla turvataan suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa, edustaja Vestmanin esittämien vastalauseen 2 mukaisten pykälämuutosten kautta. 

Arvoisa puhemies! Tässä on käsillä varsin merkittävä uudistus ja parannus, joka tulee hillitsemään sähkönsiirtohintoja, ja on tosi hienoa, että on saatu uudistus nyt etenemään. On ehkä hyvä palata siihen, että tosiaankin luonnollisten monopolien sääntelyssä täytyy olla äärimmäisen tarkkana, ja vaikka aikoinaan tähän tilanteeseen päädyttiin, Kataisen hallituskaudella, niin on tietysti syytä muistaa, että tämäntyyppisiä virheitä ei enää tehtäisi. Onkin tosi hyvä, että nyt tällä hallituskaudella näitä sitten saadaan yhdessä korjattua. 

Totta kai jokainen yritys toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja ottaa sieltä markkinoilta sen tuoton, mikä on saatavissa ja minkä lainsäädäntö mahdollistaa, etenkin tällaisessa monopolitilanteessa, ja silloin kuluttajan suojana toimii lainsäädäntö. On äärimmäisen tärkeätä tosiaankin, että tässä muistetaan aina se kuluttajanäkökulma ensisijaisesti. 

Tämän lisäksi, että me hyväksyttiin tämä lakiesitys, tehtiin kolme lausumaa, jotka viitoittavat tätä jatkotyötä. Ensimmäinen niistä koskee sitä, että jatketaan tätä valmistelua, jossa kohtuullisen tuoton laskentaperusteita koskevaa sääntelyä tarkastellaan sähkömarkkinoita koskevan EU-lainsäädännön ja EU-tuomioistuimen tulevan oikeuskäytännön mahdollistamissa rajoissa. Sen lisäksi tehdään selvitys energiayhteisöjen muutostarpeista erillisenä selvitys‑ ja vaikutusarviointina. Tässä työssä on ollut mukana myös tutkijayhteisöä, professoreita, jotka ovat pohtineet eri keinoja myöskin sähkön siirron osalta, ja me ollaan kuultu näkemyksiä aika paljon, vähän erilaisiakin näkemyksiä on tullut tutkijoilta esiin, ja pidän kyllä tärkeänä, että myös tässä jatkotyössä kuullaan näitä näkemyksiä hyvin laajasti, ja olen ymmärtänyt, että näin on tarkoitus toimia. 

Kiitoksia ministeriölle tästä erittäin merkittävästä lakihankkeesta, joka nyt saadaan tällä hallituskaudella hyväksytyksi. 

Arvoisa herra puhemies! Tätä uudistusta on tosiaan valmisteltu pitkään, ja kuten edustajakollegat täällä jo ovat todenneet, sitä on myös odotettu pitkään ja laajasti. Eli tälle uudistukselle on kyllä nähty tarve laajasti tässä yhteiskunnassa, mistä kertoo paitsi tämä esitetty sääntely myös lukuisat asiaa koskevat eduskunta-aloitteet ja asiaa koskeva kansalaisaloite. Kiitänkin vielä ministeri Lintilää ja ministeriötä esityksestä sekä talousvaliokunnan kollegoita asian huolellisesta käsittelystä ja tarkkaan punnitusta mietinnöstä. Nyt on tärkeää, että saamme uudistukset hyväksyttyä ja ne ripeästi toimeenpantua. 

Uudistuksen vaikutusten on arvioitu olevan mittavat. Talousvaliokunnan mietintö kuvaa näitä muutoksia, niiden syitä ja seurauksia kattavasti, mutta nostan sieltä vielä esiin keskeiset kolme toimenpidettä, joiden kautta sähkönsiirtohintoja nyt saadaan suitsittua. Ne ovat ensinnäkin kustannustehokkuusvaatimus verkkojen kehittämisessä, toiseksi siirtomaksujen vuotuisen korotuskaton laskeminen nykyisestä 15 prosentista 8 prosenttiin ja kolmanneksi jakeluverkkoyhtiöiden sallitun tuoton laskeminen jatkossa 4 prosenttiin, kun se nykyisellään on lähes 6 prosenttia. Näiden toimenpiteiden jälkeen jakeluverkot voivat vuonna 2022 — eli jo ensi vuodesta alkaen — kerätä asiakkailtaan 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Tällä on eittämättä vaikutuksensa jakeluverkkoyhtiöihin, sitä ei tietenkään voi kieltää, mutta ennen kaikkea heidän asiakkaisiinsa, niin kotitalouksiin kuin yrityksiin, mikä näkyy lopulta sähkölaskussa toivotulla tavalla ja parantaa samalla paitsi kotitalouksien ostovoimaa myös yritysten kustannuskilpailukykyä. 

Arvoisa puhemies! Annan vahvan tukeni tälle mietinnölle, ja kiitokset valiokunnalle hyvästä työstä.  

Arvoisa herra puhemies! Sähkönsiirron ryöstöhintoja laitetaan vihdoin kuriin. Pidän tätä esitystä merkittävänä ja iloitsen siitä, että se on tänään salissa. Kiitos hallitukselle tämän monimutkaisen kokonaisuuden edistämisestä. 

Ministeri Lintilä on valmistellut tämän sähkömarkkinalain muutoksen, jonka seurauksena verkkoyhtiöt voivat tulouttaa 350 miljoonaa vähemmän vuonna 2022 eli ensi vuonna verrattuna vuoteen 2020. Esityksen avulla hillintä tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Vaikka muutos viekin tovin, nähdäkseni siirtohinnat tulevat laskemaan koko Suomessa. Aikataulu riippuu siitä, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella asuu. 

Sähkölaskujen hintojen nousukierre alkoi pääministeri Kataisen hallituksen päätösten myötä vuonna 2012. Tavoitteena tuolloin oli toimitusvarmuuden lisääminen, mutta monopoliasemassa olevat sähköverkkoyhtiöt ovat keränneet asiakkailtaan ylisuuria voittoja siirtohintoja nostamalla. Tämä näkyy meidän kaikkien kukkarossa, enkä varmasti ole ainoa kansanedustaja, joka saa tästä merkittävästi palautetta. Säänkestävä sähköverkko on huoltovarmuuskysymys, sen me kaikki allekirjoitamme, mutta myös hintojen on oltava kohtuulliset, jotta niitä pystytään maksamaan tavallisten ihmisten toimesta, joita tämä asia koskee. 

Hallituksen esityksessä puututaan siirtohintoihin erityisesti neljällä keinolla, joiden avulla Energiavirasto painaa jakeluverkkoyhtiöiden sallitun tuottoasteen 4 prosenttiin heti ensi vuoden alusta eli alemmas kuin koskaan aikaisemmin. Jatkossa jakeluverkkoyhtiöt voivat kerätä asiakkailtaan tosiaan 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Kokoomuksen kritiikki liittyen pykälillä säätämiseen törmää EU-lainsäädäntöön ainakin minulla olevien tietojen mukaan, ja tämän vuoksi hallituksen esitys toteuttaa sähkönsiirtohintojen leikkaamisen varmalla pohjalla ja vie sen eteenpäin tällä hallituskaudella. Tässä on oltava erityisen tarkkana. Siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto puolitetaan nykyisestä, ja käyttäjille ja energiayhteisöille tulee oikeus rakentaa erillisiä linjoja kiinteistörajan yli pientuotannon lisäämiseksi ilman erillistä lupaa jakeluverkon haltijalta. Myös tämä suitsii osaltaan näitä hintoja. 

Keskeisintä on se, että verkkojen rakentaminen ja vahvistaminen täytyy jatkossa tehdä kustannustehokkaasti. Yli-investointeja esimerkiksi tarpeettomaan maakaapelointiin ei enää sallita, ja tämä suitsii nähdäkseni hintoja hyvällä tavalla. Näiden keinojen avulla Energiavirasto painaa jakeluverkkoyhtiöiden sallitun tuottoasteen tähän 4 prosenttiin heti ensi vuoden alusta, ja tämä on alemmas kuin koskaan aikaisemmin. 

Tämä uudistus on nähdäkseni selkeä parannus. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilän johdolla tehdyllä lakimuutoksella pyritään hillitsemään sähkönjakelun hintojen nousua jakeluverkon haltijoiden kustannustasoa alentavilla ja kustannustason nousua loiventavilla toimenpiteillä. Sähkönsiirtohinnat vihdoin tulevat laskemaan, ja tämä on merkittävä asia monille suomalaisille. Lakimuutos painaa siis jarrua myös hintojen nousulle. Jatkossa kertakorotus voi olla vain puolet nykyisestä, ja yhtiöiden korkeinta sallittua tuottoa lasketaan. Sähkönsiirtohintojen kasvua hillitään, ja hinnat kääntyvät laskuun vihdoin — kiitoksia. 

Näen tärkeänä, että siirtohintojen vuotuinen korotuskatto saadaan laskemaan. Tämän lain mukaisesti se lähes puolitetaan. Jakeluverkkoyhtiöt ovat voineet tehdä isojakin voittoja, koska tämä on riskitöntä bisnestä. On siis kohtuullista, että sallittu voitto myös pienenee merkittävästi, 6 prosentista 4 prosenttiin. Yhtiöillä on ollut myös painetta nostaa hintoja investointien takia. On tärkeää, että myrskytuhoja estävien investointien aikaväliä pidennetään. Tällä lakiesityksellä saadaan nyt hinnat kuriin, mutta sähkön huoltovarmuus saadaan samalla säilytettyä. 

Arvoisa puhemies! Meillä Kainuussa tämä lakimuutos otetaan ilolla vastaan. Maakunnassamme nimittäin maksetaan todella suuria siirtohintoja, maan suurimpia perusmaksuja, ja nyt se on osunut varsinkin monen vähävaraisen kukkaroon kohtuuttoman kovasti. Siispä nyt kiitän ministeri Lintilää ja kiitän myös talousvaliokuntaa hyvästä mietinnöstä, ja ilolla tätä lakiesitystä otan vastaan. Nämä laithan tulevat voimaan siis ensi tilassa. — Kiitos.