-— Kyllä täällä ollaan. — Ja jälleen kerran verojaosto on tehnyt tästä mielestäni hyvää työtä ja päätynyt sitten yksimielisesti mietinnössään kuvaamaan muutamia kohtia, jotka ovat hyvin tärkeitä. Eli myös tässä on kysymys samasta aihealueesta eli viime kädessä siitä, että Euroopan laajuisesti on yhteisesti päätetty, että ehkäistään verosuunnittelua ja puututaan sellaisiin tapauksiin, missä selkeästi veronkiertoa haluttaisiin harjoittaa. Tässä on myös taustalla niin ikään tämä mainitsemani BEPS-hanke ja sitten myös näitä tietojenvaihtoon liittyviä direktiivejä, virka-apudirektiivejä, joita nyt sitten kansallisesti pistämme täytäntöön. Ja tässäkin me esitämme pieniä muutoksia. Eräs sellainen on, että perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta teemme muutoksen tähän asianajosalaisuuteen liittyen, ja lisäksi termi ”välittäjä” korvataan termillä ”palveluntarjoaja” lain ymmärrettävyyden parantamiseksi.
Eli kysymyshän tässä on siitä, että verokonsulteille, asianajajille ja kaikille verosuunnittelua tekeville palvelujentarjoajille sekä verovelvollisille itselleen asetettaisiin raportointivelvollisuus, eli verohallinnolle tulisi raportoida sellaisista rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joissa voi olla veronkiertämisen tai välttämisen elementtejä, ja sitten tässä on ideana se, että näiden tietojen avulla viranomaiset pystyisivät reagoimaan nopeasti haitallisiin verokäytäntöihin. Voidaan tehdä myös asianmukaisia riskianalyyseja ja verotarkastuksia sekä kaikin puolin kehittää lainsäädäntöä. Eli tällä lailla on mielestäni hyvät ja tärkeät tavoitteet sitä kautta.
Säätelymallin osalta tässä vaiheessa hallitus ei esitä, että tähän direktiiviin otettaisiin juurikaan käyttöön kansallisia laajennuksia, vaan enemmän mennään siltä pohjalta, mitä direktiivi minimissään määrää. Mutta kaiken kaikkiaan esimerkiksi tässä valiokunnan mietinnössä me puollamme hallituksen esityksessä valittua mallia, jonka mukaan kansallisten järjestöjen raportointivelvollisuuden tarvetta ja raportoinnin tarkoituksenmukaisuuden laajuutta selvitetään ja arvioidaan myöhemmin. Eli jälleen kerran hallitus on omaan esitykseensä jo kirjannut, että tähänkin asiaan täytyy myöhemmin palata ja arvioida sitten myöhemmin myös jatkokehittämistarpeita kaikkinensa. Pidämme myös valiokuntana tärkeänä, että hallitus seuraa esityksen vaikutuksia ja arvioi erikseen raportoitavien järjestelyjen sisältöjä sekä järjestelyjen perusteella tehtyjä toimenpiteitä.
Puhemies! Ihan muutama yksityiskohta näistä asioista, mitä käsittelemme tässä mietinnössä. Kuten sanoin tuossa, tämä asianajosalaisuus oli sellainen, jonka vuoksi pyysimme myös perustuslakivaliokunnalta lausunnon, ja tämän perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tähän tulee tietynlainen täsmennys ja tämä asianajajien tiedonantovelvollisuus rajataan perustuslakivaliokunnan niin sanotun vaihtoehtoisen mallin mukaisena. Tämä on edellytys sille, että tämä voidaan säätää normaalissa järjestyksessä.
Viitenumerosta, joka näissä järjestelyissä on: Me pohdimme erikseen sitä tematiikkaa hieman ja toteamme, että valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena mahdollistaa tämän viitenumeron käytön näissä ilmoituksissa vapaaehtoisena. Tämäkin liittyy omalla tavallaan siihen asianajosalaisuuteen ja toisaalta siihen, että asianomainen voi päättää, käyttääkö hän viitenumeroa vai tekeekö ilmoituksen itse.
Hallinnollisista seuraamuksista: Perustuslakivaliokunta niin ikään pitää välttämättömänä, että jotakin täsmennystä tulee, koska tämän lain ongelma ihan oikeasti monessa kohtaa on nyt ja varmasti tulevaisuudessakin tietysti, että täsmentämisen tarvetta ilmenee. Tältä osin sitten täsmennämme perusteluissa. Emme tee muutoksia tietyiltä osin, esimerkiksi koskien raportoinnin ajankohtaa, että koska katsotaan, että tämmöinen raportointi tulee tehdä. Ja sitten niin sanotun pääasiallisen hyödyn mittaavan testin määritelmä: näistä löytyy sitten tekstiä valiokunnan mietinnöstä.
Toteamme valiokuntana, että pidämme erittäin tärkeänä, että tätä asiaa tietenkin seurataan, mutta myös, että verohallinto antaa tätä raportointia koskevan syventävän ohjeen. Koska tämä on vielä tässä vaiheessa hieman epätäsmällisempää, niin se syventävä ohje on sitten se, minkä mukaan jatkossa käytännöt selkeytyvät. Pidämme myös tärkeänä sitä, että sieltä verohallinnosta pystytään antamaan asiakasneuvontaa.
Hallinnollinen sanktio: Tässä on olemassa laiminlyöntimaksu, joka on enintään 15 000 euroa. Sen osalta kirjoitamme, että varsinkin tässä ensimmäisen vuoden aikana kun tätä nyt lähdetään pistämään voimaan, korostamme tätä sanktiolaiminlyöntimaksun määräämisen kohtuullisuutta ennen kuin menettelyt täsmentyvät. Tässä ensimmäisen vuoden aikana niissä tilanteissa, missä sitten jää ehkä jostain järjestelystä raportoimatta, niin ensimmäisenä vuonna nämä sanktiot seuraisivat siitä vain silloin, kun verovelvollisen tai välittäjän menettely ilmentää selkeää välinpitämättömyyttä.
Mutta kaiken kaikkiaan tässä yleispiirteisesti. Luen vielä loppuun lausumaehdotuksen, joka on tärkeä. Eli tässä samassa yhteydessä esitämme lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto teettää viimeistään keväällä 2022 julkaistavan seurantaraportin raportoinnin kokemuksista sekä raporteissa ilmenneistä verojärjestelyä koskevista tiedoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Siksi mielestäni tämä lausuma on tärkeä, että tämän pohjalta me lisäämme sitä, että lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan läpinäkyvää. Ja se, että tästä tulee raportti muutaman vuoden sisään, että minkälaisia järjestelyjä on tehty, minkälainen käsitys siitä, miten systeemi tulee toimimaan, niin se antaa tutkijoille, medialle, meille politiikan päätöksentekijöille paremman mahdollisuuden arvioida sitten esimerkiksi näiden erilaisten rajat ylittävien järjestelyjen vastuullisuutta, ehkä jatkosäätelytarpeita. Ja kaiken kaikkiaan se, että raportoidaan ja on mahdollisimman läpinäkyvää, tietenkin myös osaltaan ennaltaehkäisee ei-asiallista verosuunnittelua.
Kiitos, arvoisa puhemies, ja tämä on myös yksimielinen.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Kiitokset verojaoston puheenjohtajalle.