Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa hedelmää. Näemme merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa. Paremmat ajat ovat edessämme. Eräät ennustelaitokset povaavat ensi vuodelle kahden prosentin talouskasvua. Se olisi tietenkin loistava uutinen kitukasvuisessa Suomessa. Loppuvuosi näyttää meille selviä elpymisen merkkejä. Tällä on vaikutuksensa myös työmarkkinoille.
Julkisen talouden alijäämät supistuvat, kun automaattiset, suhdanneperusteiset menot pienentyvät ja verotulot kasvavat. Korkotason lasku näkyy viiveellä valtion korkomenoissakin. Laskeva korkotaso vapauttaa perheille rahaa muuhun kulutukseen, mikä tukee myös osaltaan kotimaista kysyntää. Työttömyyskin ensi vuonna alenee, toivon mukaan, vaikkakin verkkaisesti. Näkymät ovat siis varovaisen optimistisia, ja tunnelin päässä näkyy todella jo valoa, joka ei ole vastaan tuleva juna.
Hallitus ei ole lähtenyt viime talven matalasuhdanteessa tekemään voimakkaita elvyttämistoimia, sillä esimerkiksi rakennusalalla on edelleen nollakorkotason luoman rakennuskuplan oikaisutarvetta, siis rakennettuja uusia asuntoja on edelleen tuhansittain myymättä. Hintojen laskiessa asunnot kyllä menevät aikanaan kaupaksi. Annetaan markkinatalouden toimia.
Talouspolitiikan linja on kuitenkin kokonaisuutena kuluvalla vuodella edelleen lievästi elvyttävä. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä, kun alijäämä valtiontaloudessakin on mittava. Suuret investointihankkeet esimerkiksi tiestöön ja raiteisiin tukevat kasvua. Sopeutamme käyttötaloutta ja teemme investointeja — aivan kuten pitääkin. Hallitus antaa eduskunnalle nyt kolmannen lisätalousarvioehdotuksen kuluvalle vuodelle.
Arvoisa puhemies! Taloudellinen piristyminen loppuvuonna näkyy kolmannessa lisätalousarvioehdotuksessa. Esitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonaa euroa. Esitys lisää tuloja 525 miljoonaa ja vähentää menoja 442 miljoonaa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia. Alijäämän supistuminen on tietenkin hyvä alku, ja toivottavasti rakenteelliset uudistukset vauhdittavat edelleen talouskasvua ja verotulojen kasvua tulevina vuosina. Hallituksen työ kantaa hedelmää, ja olemme menossa oikeaan suuntaan.
Lisätalousarvioesityksessä näkyy vahvasti geopoliittinen tilanne ja muuttunut turvallisuusympäristö. Valtion tulee keskittää vähiä resurssejaan kansalaisten turvallisuuteen. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan lisämäärärahoja ja valtuuksia muun muassa Ukrainalle annetun tuen korvaamiseen, Naton rauhanajan tehtäviin sekä johtamisen, tiedustelun ja sotilaallisen tilannekuvan Nato-integrointiin ja yhteensovittamiseen. Lisäyksiä kohdennetaan myös esimerkiksi Rajavartiolaitokselle sekä suojelupoliisille. Suojelupoliisin rahoitusvajeeseen tullaan palaamaan vielä täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä.
Uusi avaruustilannekeskus perustetaan maa- ja metsätalousministeriön, puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishankkeena. Satelliittien rooli on kasvussa, myös puolustuspolitiikan saralla.
Arvoisa puhemies! Nostan ehdotuksesta joitakin yksittäisiä panostuksia ja määrärahamuutoksia.
Suomen Meripelastusseuralle ehdotetaan miljoonan euron avustusta meripelastusveneiden hankintaan, ylläpitoon ja korjauksiin. Meripelastusseura tekee arvokasta työtä ja vapauttaa muun muassa Rajavartiolaitoksen resursseja. Venekalusto on vanhaa, ja korjausvelkaa on syntynyt. Hallitus tarkastelee myös Meripelastusseuran korvausinvestointirahoituskysymystä tarkemmin myöhemmin.
Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmän jatkokehityshankkeen kustannuksiin ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan noin 3,7 miljoonaa euroa kattamaan ylimääräiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet välineellistetyn laittoman maahantulon hallintatoimista. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan myös yhteensä 8,7 miljoonaa euroa radioteknisen valvontajärjestelmän hankinnan kustannuksiin sekä 10,2 miljoonaa euroa valvontalentokoneiden valvontajärjestelmähankintaan.
Puolustusministeriön hallinnonalan osalta teemme myös lisää välttämättömiä panostuksia. Naton puolustussuunnittelun mukaisen johtamisen, tiedustelun ja tilannekuvan Nato-integrointiin ja yhteensovittamiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.
Osana Naton rauhanajan tehtäviä Suomi on osallistunut Merivoimien alusosastolla miinantorjuntaosaston toimintaan sekä Ilmavoimien kalustolla air shielding -operaatioon Romaniassa. Aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan noin 7,6 miljoonaa lisää.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen. Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 24 ja 25 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Puolustusvoimien UKR 2023 -tilausvaltuuden kasvattamista 277,2 miljoonaa euroa vuosille 28—32 ajoittuviin hankintoihin. Lisäksi ehdotetaan 4,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen kustannusten kattamiseen.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla Verohallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 3 miljoonaa euroa lisää lainsäädäntömuutosten aiheuttamiin investointitarpeisiin. Lisäksi Verohallinnon turvallisuustason nostoon ehdotetaan miljoonan euron lisäystä. Tullin toimintamenoihin ehdotetaan 1,8 miljoonaa euroa pakotteiden valvonnan lisäkustannuksiin ja välineellistetystä maahantulosta johtuvasta rajanylityspaikkojen sulkemisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Kansallisen tulorekisterin toimintamenoihin ehdotetaan 3,5 miljoonaa euroa lisää positiivisen luottotietorekisterin laajentamiseen kattamaan myös taloyhtiölainat. Taloyhtiölainojen liiallinen määrä voi aiheuttaa suuria ongelmia pankkijärjestelmässämme ja kotitalouksien taloudellisessa kantokyvyssä. Positiivisen luottotietorekisterin laajennus vastaa näihin riskeihin osaltaan.
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön pääomittamiseen ehdotetaan 58 miljoonan euron määrärahaa. Rahoituksen ehtona on muun muassa, että Helsingin kaupungin rahoitusosuus vastaa valtion rahoitusosuutta ja että yksityisten rahoittajien rahoitusosuus on vähintään 30 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätalousministeriölle ehdotetaan 2 miljoonaa euroa kasvihuonekaasuinventaarion ja seurantajärjestelmän kehittämiseen sekä 4,4 miljoonaa euroa lisää kunnille eläinlääkintähuoltolain nojalla maksettaviin lakisääteisiin korvauksiin.
Arvoisa puhemies! Vielä loppuun sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala: esimerkiksi hallitusohjelman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuuteen liittyen ehdotetaan C-hepatiitin eliminointiohjelmaan 3,7 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla on tarkoitus kehittää uusia toimintamalleja käyttöön otettavaksi hyvinvointialueilla sekä vankiterveydenhuollossa.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.