Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Tämän uudistuksen taustalla on hallitusohjelman tavoite edistää viranomaisyhteistyötä, valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka hyväksyttiin viime syyskuussa, ja valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta, varautuminen myöskin vapaan liikkuvuuden alueen laajetessa, EU:n laajetessa, syntyviin uusiin haasteisiin ja tietysti tuore turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Suomen kaltaisessa laajassa ja väkiluvultaan pienessä maassa peruspalveluiden tuottaminen on erityisen haastava tehtävä myöskin, kun ajatellaan turvallisuuspalveluiden tuottamista. Kansalaisten arjen turvallisuuden takaamiseksi turvallisuusviranomaisten yhteistyön on oltava joustavaa, rajallisia voimavaroja ei voida hukata kansalaisen näkökulmasta tarpeettomaan viranomaisreviirien vartiointiin ja puolustamiseen.

Turvallisuusviranomaisten, erityisesti poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten yhteistyötä tarpeettomasti hankaloittavasta Rajavartiolaitoksen valvonta-alueesta luovuttaisiin. Rajavartiolaitoksen toiminnan maantieteellistä painottumista ei kuitenkaan muutettaisi nykyisestään. Ptr-viranomaisten yhteistyötä helpotettaisiin muutenkin tehtävien sopivalla päällekkäisyydellä sillä tavalla, että huolehdittaisiin näin sisäisen turvallisuuden voimavarojen entistä tehokkaammasta käytöstä. Ptr-viranomaisten nykyiseen vastuualuejakoon ei kuitenkaan tehdä muutoksia. Rajavartiolaitoksen ja Tullin tehtävänjaossa ei niin ikään tapahtuisi muutoksia.

Rajavartiolaitoksella on sisäisen turvallisuuden alaan kuuluvien tehtävien lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä. Turvallisuusviranomaisia koskevia järjestelyitä on viimeksi arvioitu äsken mainitussa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Tämän selonteon mukaan sotilaallisen maanpuolustuksen perusjärjestelyjä ei Rajavartiolaitoksen osalta muutettaisi. Rajavartiolaitoksen maanpuolustukseen liittyvät tehtävät muuttuvat selonteon mukaan entistä vaativammiksi erikoistehtäviksi. Tähän esitykseen sisältyvät lakiehdotukset ovat maamme sisäisen turvallisuuden osalta linjassa tämän eduskunnan hyväksymän selonteon kanssa.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi Rajavartiolaitoksen toimintaa ohjaa Euroopan unionin lainsäädäntö. Komissio on neuvostolle ja Euroopan parlamentille 7. päivänä toukokuuta 2002 osoittamassaan tiedonannossa asettanut tavoitteeksi EU:n jäsenvaltioiden ulkorajojen yhdennetyn valvonnan. Esitykseen sisältyvillä laeilla mukautettaisiin Rajavartiolaitoksen toiminta vastaamaan EU:ssa vapaan liikkuvuuden alueen ulkorajojen valvonnassa tapahtunutta ja edelleen vahvasti käynnissä olevaa kehitystä. On tärkeätä, että Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset vastaavat sen eurooppalaisten yhteistyötahojen toimintaedellytyksiä.

Valtioneuvoston eduskunnalle 7. päivänä tammikuuta 2003 antaman uuden perustuslain toimeenpanoa koskevan selvityksen mukaan on vaikea arvioida, pitäisikö eduskunta vuonna 1947 säädettyä rajavyöhykelakia perustuslain vastaisena. Rajavyöhykelain perustuslainmukaisuuden ollessa osin epävarma ehdotetaan, että se kumottaisiin ja sitä koskevat säännökset sisällytettäisiin Rajavartiolaitosta koskevaan lakiin omana lukunaan, aiempaa tarkkarajaisempana ja oikeasuhtaisuudeltaan uudelleen arvioituna.

Rajavartiolaitoksen toiminnalliset säännökset sisältävä laki olisi nimeltään rajavartiolaki. Voimassa olevassa laissa olevat muut Rajavartiolaitosta koskevat säännökset jaettaisiin lakiin Rajavartiolaitoksen hallinnosta sekä lakiin henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa. Esitykseen sisältyvillä laeilla pantaisiin osaltaan täytäntöön neuvoston direktiivi liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista.

Kyseessä on kaiken kaikkiaan mittava esitys. Siihen sisältyy kaikkiaan 22 lakiehdotusta. Tarkoituksena on tuottaa sisäisen turvallisuuden lisäarvoa tehostamalla ennakkoluulottomasti ptr-yhteistyötä ja poistamalla sitä tarpeettomasti rajoittavia pullonkauloja. Tavoitteeseen pääseminen on edellyttänyt lukuisten lakien läpikäyntiä. Kyseessä on konkreettinen esitys siitä, miten kansalaisten arkiturvallisuutta parannetaan ilman merkittäviä kustannusvaikutuksia ja ilman, että viranomaisten vastuunjaossa tehtäisiin perustavaa laatua olevia muutoksia. Tavoite on lisäarvon tuottaminen turvallisuuteen.

Hallituksen esitykseen sisältyvillä laeilla uudistettaisiin Rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö. Rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö uudistettiin 21. päivänä maaliskuuta 1999 voimaan tulleella Rajavartiolaitoksesta annetulla lailla. Kyse on siten varsin uudesta lainsäädännöstä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan voimassa oleva laki kuitenkin uudistettavaksi kokonaan lain täytäntöönpanon seurannassa runsaan viiden vuoden aikana havaittujen ongelmien vuoksi. Nykyinen laki on havaittu ongelmalliseksi Rajavartiolaitoksen oman toiminnan sekä viranomaisyhteistyön kannalta. Säännösten kokonaan uudistamista puoltavat myös Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muuttuminen, sen yhteistyökumppaneiden toimivaltuuksissa samoin kuin Rajavartiolaitoksen tehtävissä tapahtuneet muutokset sekä koko turvallisuusympäristössämme tapahtuneet muutokset ja uudet uhkakuvat.

Suomessa on eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen hyvä ja kiinteä yhteistyö poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten eli ptr-viranomaisten välillä. Tämänhän ovat myöskin EU:n eri arviot osoittaneet, ja siitä kiitosta maallemme on osoitettu. Toimivan ptr-yhteistyön vastuunjaon on oltava yksiselitteisen selvää. On tiedettävä, mikä on se viranomainen, joka kantaa perimmäisen vastuun kussakin tehtävässä ja toiminnossa. Poliisille kuuluu poliisilain mukaan vastuu oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamisesta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä sekä tietysti päävastuu rikostorjunnasta. Tullin perustehtävä on tietysti tullivalvonta, ja Rajavartiolaitoksella se on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Osin päällekkäisten, toisen viranomaisen toimialueelle menevin toimivaltuuksin sekä osin yhteisellä koulutuksella luodaan tätä turvallisuudelle haettavaa lisäarvoa.

Nyt käsillä oleva esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä Rajavartiolaitoksen johdolla, mutta tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa. Rajavartiolakiesityksellä ei olla siirtämässä tehtäviä poliisilta Rajavartiolaitokselle; poliisi säilyy yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä rikostorjunnasta päävastuussa olevana viranomaisena kaikkialla maassa. Lakiesityksen tarkoituksena on luoda joustavat puitteet viranomaisten yhteistyölle tilanteessa, jossa muu kuin päävastuuviranomainen kohtaa omien tehtäviensä hoitamisen yhteydessä sinänsä päävastuuviranomaisen vastuulle kuuluvan tilanteen. Myös Tulli on ollut valmistelussa tiiviisti mukana, ja todettakoon, että käynnissä on parasta aikaa myös ptr-lain valmistelua koskeva esiselvitys. Yhteistyötä on tarkoitus jatkossakin tehostaa.

Rajavartiolaitokselle kuuluisi nykyiseen tapaan päävastuu henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnasta sekä henkilöliikenteen rajatarkastuksista. Nämä toimenpiteet olisivat tarpeellisia Rajavartiolaitoksen keskeiseksi tehtäväksi ehdotettavan rajaturvallisuuden ylläpitämisen kanssa. Rajavartiolaitos toimisi rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi tietysti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Esityksellä pyritään myös kansallisen turvallisuustilanteemme parantamiseen hyödyntämällä Rajavartiolaitoksen voimavaroja nykyistä tehokkaammin. Tämä olisi yhdenmukaista Rajavartiolaitoksen tehtävissä viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden muutosten kanssa. Rajavartiolaitoksesta on tullut rajatarkastustehtävien ja sisärajatarkastuksista luopumisen myötä luonnollinen yhteistyökumppani koti- ja ulkomaalaisille rikostorjuntaviranomaisille. Lyhyesti sanottuna: Rajavartiolaitos suorittaa nykyisin rajanylityspaikoilla poliisille ennen kuuluneita tehtäviä.

Hallituksen esityksessä on lähdetty hallitusohjelmaankin kirjatusta tavoitteesta edistää viranomaisten yhteistyötä kaikilla hallinnontasoilla perinteiset sektorirajat ylittäen. Hankkeessa on lisäksi otettu huomioon muun muassa alussa mainitsemani sisäisen turvallisuuden ohjelma ja valtioneuvoston yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta tekemä periaatepäätös, ja uudistuksella pyritään osaltaan varautumaan myös vapaan liikkuvuuden alueen laajenemisesta johtuviin, vuosikymmenen loppupuolella odotettavissa oleviin sisäisen turvallisuuden uusiin haasteisiin. Näihin haasteisiin on tärkeää reagoida etukäteen.

Eri viranomaisten jossain määrin päällekkäiset tehtävät ja toimivaltuudet eivät saa johtaa siihen, että tilannekuva pirstaloituu. Kokonaisuuksien hahmottamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota tietojenvaihdon ja myös yhteiskäyttöisten tai jopa yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen. Kun viranomaisten tehtävät ovat saman kaltaiset, tietosuojanäkökohdatkaan eivät aseta yhteistyölle ylipääsemättömiä esteitä. Vastikään käynnistetyt poliisin, Tullin ja rajavartioviranomaisten yhteiset rikosanalyysikeskukset ovat mielestäni hyvä esimerkki tällaisesta tiedollisesta yhteistyöstä.

Herra puhemies! Keskeisimmät uudistuksen tavoitteet ja keinot tiiviisti sanottuna ovat juuri sisäisen turvallisuuden tilan parantaminen, viranomaisyhteistyön tehostaminen äsken kuvatulla ptr-yhteistyön parantamisella, poistamalla siis päällekkäisyyksiä ja selkeyttämällä toimivaltuuksia, ja nimenomaan lisäturvallisuuden tuottaminen syrjäseutujen turvallisuustehtävien kannalta uusien uhkakuvien varautumisen näkökulmasta, luonnonsuojelun valvonnan laajan tehtäväkirjon näkökulmasta ja myös ottaen huomioon uudet tehtävät, muun muassa esitutkinta perustehtäviin liittyvien rikosten osalta.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ulkoisen turvallisuuden ohella Suomen sisäisen turvallisuuden olemassa olevat ja mahdolliset haasteet tarvitsevat toimenpiteitä. Käsiteltävällä hallituksen esityksellä pyritään tehostamaan poliisin ja Rajavartiolaitoksen nykyisiä voimavaroja tavoitteena tuottaa lisäarvoa turvallisuuteen.

Esitetty Rajavartiolaitoksen valvonta-alueiden poistuminen mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin välisen viranomaisyhteistyön. Valvonta-alueiden poistuminen tekisi myös toiminnan huomattavasti nykyistä joustavammaksi. Aluerajoitusten poistaminen mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen käytön, kun suoritettavaa tehtävää ei tarvitsisi keskeyttää vartiostojen valvonta-alueiden rajojen vuoksi.

Myös Rajavartioston toimivaltaan liittyvät esitetyt muutokset ovat erittäin tervetulleita. Rajavartiolaitoksen mahdollisuus hoitaa itsenäisesti välitöntä puuttumista vaativat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät tehtävät rajanylityspaikoilla, haja-asutusalueilla ja saaristossa toisivat merkittävää lisäarvoa sisäiselle turvallisuudelle. Rajaseuduilla asuville rajavartija on usein, etenkin talviaikaan, ainoa näkyvä, lähellä oleva turvallisuutta luova tekijä. Rajavartioston toimivaltaan liittyvät muutokset ovat turvallisuusnäkökohdan lisäksi perusteltavissa myös tarkoituksenmukaisuusnäkökulmalla. Rajavartijoiden valtuudelle puuttua yleisiin järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviin ongelmiin on erityiset perusteensa juuri harvaanasutuilla alueilla, missä poliisin paikalle tulo voi kestää tarpeettoman kauan. Kaakkois-Suomen alueella silloin tällöin tapahtuneet laittomat rajanylitykset ovat olleet tästä yhtenä esimerkkinä. Uudistuksella voisikin olettaa olevan kriisejä ennalta ehkäisevä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva esitys on yleisen turvallisuuden parantamisen kannalta äärimmäisen tärkeä ja perusteltu. Turvallisuus laajana käsitteenä tarvitsee kaikki sitä edistävät toimenpiteet osakseen.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitos voi tämän lakiesityksen hyväksymisen myötä jatkossa päätehtävänsä lisäksi suorittaa sellaisia valvontatehtäviä, jotka eivät kyseessä olevalla hetkellä välittömästi liity rajavalvonta- ja rajatarkastustehtäviin. Rajavartijoiden oikeuksia lisättäisiin. He saisivat muun muassa oikeuden pitää järjestystä rajanylityspaikoilla poliisin sijasta. Lakiesitys mahdollistaa Rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyvän rikosasiain esitutkinnan, pidätyksien suorittamisen ja muun muassa rattijuopumuksesta epäillyn ajokortin poisottamisen ja väliaikaisen ajokiellon antamisen. Tämän lakiesityksen voimaantulon myötä pystytään todella tehostamaan turvallisuusvoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä.

Niin kuin ministeri tuossa alussa totesi, valvonta-alueiden poistuminen mahdollistaa entistä tehokkaamman viranomaisyhteistyön ja toiminnan joustavuuden. Tätä ptr-yhteistyötä on hyvin paljon suoritettu muun muassa omassa kunnassani ennen kaikkea poliisin ja Rajavartiolaitoksen kesken. Ehkä tämä puheenvuoro osin on siinä mielessä rajakunnan asukkaan puheenvuoron näköinen. Eli nyt tämän lain myötä myös, väitän, tehostuu poliisin ja Rajavartiolaitoksen henkilöitten yhteistyö. Niin kuin täällä viitattiin, he suorittavat muun muassa erävalvontaa, ja tätä kautta uskon, että tämäkin tehostuu, tietysti samalla myös liikennevalvonta, ja nyt tosiaan nämä valvonta-alueet poistuvat.

Kun tämä uusi laki tulee voimaan, voisi kuvata tavallaan Rajavartiolaitoksen työntekijöitten toimenkuvaa siten, että sen jälkeen, voidaan näin sanoa, ensin tehdään toimenpide ja sen jälkeen otetaan yhteyttä poliisiin, ja poliisin harkinnassa sitten on, miten asianomainen toimenpide ja toimenpiteet jatkuvat. Nykyisinhän voi karrikoiden sanoa, että ensin kysytään ja sitten toimitaan.

Tämä laki ei muuta turvallisuusviranomaisten tehtäväjakoa. Joiltakin tahoilta on kuulunut, että poliisin ammattijärjestö olisi huolissaan joiltakin osin, että näitä heidän töitään oltaisiin viemässä muualle. Päävastuu tosiaan säilyy poliisilla, ja myös uskon, että Rajavartiolaitoksella ei kyllä voimavarojakaan ole uusiin tehtäviin. Tälläkin hetkellä aina vuosittain joudutaan tavallaan valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan kautta näitä määrärahoja lisäämään.

Kun nämä rajavartijat ennen kaikkea liikkuvat tuolla syrjäseuduilla taajamien ulkopuolella, niin totta kai siellä ja muuallakin heillä on oikeus ja velvollisuus puuttua sellaisiin tapauksiin, joissa lakia rikotaan. Nyt uskon, että tämän lain suomien oikeuksien myötä taajamien ulkopuolella, syrjäseuduilla, tavallaan kiinnijäämisriski erilaisissa rikos- ja rikkomistapauksissa kasvaa. Tätä on myös tervehdittävä suurella mielihyvällä.

Tämä rajavyöhykelaki poistuu, mutta ne asiat liitetään tähän rajavartiolakiin. Lainaan sanatarkasti täältä 52 §:ää: "Lupa (rajavyöhykelupa) annetaan, jos siihen on asumisesta, työstä, ammatista, elinkeinosta, liiketoiminnasta tai harrastuksesta johtuva tai muutoin hyväksyttävä syy eikä luvassa annetun oikeuden käyttämisestä ilmeisesti aiheudu vaaraa rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiselle."

Niin kuin arvoisat edustajat tietävät, tällä hetkellähän tämä rajavyöhykelupa on tietyllä tavalla aika tiukassa. Eli rajaseudun asukkaat, joilla on kiinteistöjä sillä alueella jne., saavat tämän luvan, mutta tässä selvästi mennään liberaalisempaan suuntaan. (Ed. Väistö: Onko tarpeen?) — No, sitä en käy arvioimaan. Sen verran kuitenkin tiedän, että esimerkiksi jos ajatellaan Pohjois-Karjalaa ja omaa kotikuntaani, niin kyllä tiedän, että esimerkiksi yrittäjillä olisi halukkuutta tällaiseen ohjattuun liikkumiseen sitten siellä kyseisillä alueilla. Mutta itsekin asetan tähän kohtaan kuitenkin tietynlaisen kysymysmerkin. — Jos ja kun tämä nyt menee vapaampaan suuntaan ja tavallaan lupa tämän mukaan voitaisiin myöntää lähes kaikille, niin kyllä jossakin sitten pitää tietysti ne määritelmät olla, että esimerkiksi kulkijat eivät voi mennä sen rajapolun itäpuolelle — puhun nyt tässä tosiaan pohjoiskarjalaisena edustajana — koska jos siinä trafiikki jatkuvaa on, miten siellä esimerkiksi rajakoirat sitten työskentelevät.

Mutta tämähän laki tulee meidän valiokuntaan, hallintovaliokuntaan, ja varmasti tästäkin asiasta sitten saamme selvyyttä. Totta kai, jos tämä lupa sitten tavallaan helpommin myönnetään ja lähes kaikille, niin pitää tietysti kiinnittää huomiota myös siihen, mistä sen luvan saa, jottei sitä tarvitse esimerkiksi lähteä sitten hakemaan maakuntakeskuksesta. Totta kai sen luvan saamisenkin pitää sitten olla joustavampaa, mutta todella tässä on pidettävä sitten huoli, että se varsinainen rajavalvonta ei vaarannu. Voihan se tietysti niinkin olla, että kun tällä hetkellä rajavyöhykkeellä liikkuminen on varsin harvoille sallittu, niin kun tulee sitten helpommaksi saada tämä lupa jne., se ei ehkä kiinnostakaan sillä tavalla eikä näitä rikkomuksia tapahdu.

Arvoisa puhemies! Tässä ihan muutama asia, ja myönnän sen, että hyvin tarkasti en ole voinut tähän lakiesitykseen vielä tutustuakaan, mutta niin kuin sanottu, valiokunnassa siihen on mahdollisuus.

Yksi asia, eli täällä näköjään tämän lain hyväksymisen myötä tulee hyväksytyksi aloitteeni. Viime syksynä keräsin tässä talossa toistasataa nimeä liittyen rikesakkoon veneilyliikenteessä. Tällä hetkellähän on tilanne, että rikkeestä voidaan antaa joko huomautus tai sitten mennään päiväsakkoon. En ole ihan varma, mutta kun kuitenkin katsoo tätä tekstiä, niin siellä on vesiliikennelain muutos ja rikoslain muutos. Kyllä tulkitsen niin, että nyt sitten jatkossa todella myös tämä mahdollisuus tulee, että kun on vähäinen rikkomus, tällöin on seurauksena joko huomautus tai rikesakko eikä suoraan mennä kohtuuttomuuteen, joten tätäkin asiaa, totta kai, tervehdin suurella tyydytyksellä, että varsin nopeassa aikataulussa tämä muutos tuli, joskin tätä muutosta saattoi ennakoida, koska myös ministerien taholta sille näytettiin vihreää valoa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen totesi juuri, että hän ei ole aivan täydellisesti perehtynyt tähän hallituksen esitykseen. Siitä ei sovi häntä moittia, sillä esityksen paksuus on 303 sivua painettuna, niin että se olisi ollut jo semmoinen kohtalainen viime yön suoritus, jos hän olisi tämän operaation kunniakkaasti läpikäynyt.

Arvoisa puhemies! Toinenkin persoonallinen aloitus tähän puheenvuoroon: Minä toivon hartaasti, että minä en pilaa edustaja-ministeri Rajamäen poliittista uraa kehumalla häntä jälleen kerran. Siitä on tullut lähes viikoittainen rituaali, ja aina sillä on myöskin vankat perusteet. Nimittäin muistan aivan äärimmäisen elävästi vuoden 1998 valtiopäivät, jolloin täällä käsiteltiin rajavartiolaitoslakia edellisen kerran. Silloin olimme hallitusvastuussa, ja täällä eduskunnassa oli jälleen uusi poliittisten ryhmittymien muodostumisprosessi. Täällä oli tullipuolue ja rajavartiolaitospuolue, ja tiukkaa oli meillä Pohjois-Suomen kansanedustajilla, kun olimme jakautuneet kahteen eri ryhmittymään. Tämä kahtiajako jopa rupesi henkilökohtaisia välejä pikkusen hiillostamaan. Tässä katsannossa oli suorastaan uskomattoman hieno hetki viime syksynä, kun oli Rajavartiolaitoksen vuosijuhlapäivä ja siellä sitten niin Tullin, poliisin kuin Rajavartiolaitoksen johtohenkilöt tulivat vuoron perään sanomaan: "Nyt pääsimme täydelliseen yksimielisyyteen sisäministerin johdolla näistä asioista. Nyt rajavartiolaitoslaki tulee yksimielisenä. Teidän ei tarvitse enää miettiä tällaista in casu poliittista jakaumaa ja sen synnyttämistä eduskunnassa." Tämä on loistava asia.

Täällä on aivan ansiokkaasti kiinnitetty huomiota niin sanottuun lisäarvoon. Siinä yhteydessä on myöskin käytetty kirjainyhdistelmää ptr. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kirjainyhdistelmä tässä yhteydessä, poliisi, tulli, raja, siis tämän ptr:n takana. Täällä edelliset puhujat ovat täältä maan kaakkoisesta neljänneksestä, ja itse kun tulen sitten maan pohjoisesta puoliskosta ja Lapissa varsinaisen elämäntyöni tehneenä, niin kiinnitän huomiota siihen, että meillä on valtavan laajat alueet Suomessa Itä-Lapissa, joissa ei ole p:tä, ei ole t:tä, mutta on r, elikkä toisin sanoen kun Ainijärven rajavartioaseman kohdalle kartalla laitetaan harpin se yksi piikki ja sen jälkeen vedetään 100 kilometrin kaari, niin ei ole p:tä, eikä ole t:tä, ja joskus siihen voi vetää 150 kilometrin kaaren, niin sittenkään ei tule p:tä eikä t:tä, ainut, joka on, on r elikkä Rajavartiolaitos.

Kun arvoisa ministeri esitteli tätä hallituksen esitystä sisäisen turvallisuuden lisäarvoteoksena, niin hän oli äärimmäisen oikeassa. Se lisäarvo syntyy aivan erikoisesti Lapin läänin itäisessä puoliskossa, jossa nimenomaan tulee aivan keskeisellä tavalla turvallisuus lisääntymään tällä systeemillä. Kun siinä tehdään niin, että Rajavartiolaitoksen valvonta-alueitten rajat, systeemit, poistetaan elikkä niin sanotut toimintapiirit, rajat, häviävät pois, niin sillä on erittäin suuri merkitys. Toisin sanoen niiltä, jotka haluavat sisäistä turvallisuutta vaarantaa, eräällä tavalla eräs keino häviää sitten pois. Tämä oli siis täysin välttämätön osa tätä uudistusta, jolla on aivan fundamentaalinen sisäistä turvallisuutta lisäävä merkitys.

Sitten kun luodaan Rajavartiolaitokselle, poliisille ja Tullille yhteistyön edellytykset säädöstasolla yhdessä laissa, se on äärimmäisen merkittävä edistysaskel tässä katsannossa samoin kuin se, että annetaan myöskin nyt rajamiehille, niin kuin termi kuuluu, lisää valtuuksia syrjäseuduilla, joiden lisätehtävien ja -valtuuksien tarve ja oikeutus syntyy vallitsevasta oikeustilasta, siis turvattomuustilasta, voi sanoa. On erinomaista, että hallitus on nyt nämä asiat pyrkinyt ratkaisemaan tällä tavalla. Minä uskon, että hallintovaliokunta selviytyy tästä alta aikayksikön, vaikka 303 sivua kahlattavana onkin ja valtavan monen eri lain muutos on käsiteltävänä. Mutta joka tapauksessa täysi kymppi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yhtyen edellisiin puhujiin, jotka ovat yksimielisesti suitsuttaneet ajatusta, että esitys on hyvä, perusteellisesti harkittu ja parantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta rajaseudulla ja harvaanasutuilla seuduilla, näin voisi nähdä, että ollaan menossa selvästi eteenpäin, ja edelleenkin voisi onnitella ministeri Rajamäkeä tästä asiasta, että on syntynyt yksimielisyys. Poliisitoimi, joka on arka ja arka varpaistaan, on herkkä ollut niin, että ei ole ennen tämmöistä yhteistyötä voitu sovittaa ja tehdä, mutta nyt tämä on hiottu kuntoon ja järjestykseen.

Voisi sanoa, kun ed. Pulliainen totesi, että pääosa puhujista edustaa kaakkoista kulmaa, itsekin siltä näkökulmalta tätä asiaa tarkastellen, että tunnen olevani rajan asukas, vaikka en siellä rajalla suoraan vaikutakaan, tunnen olevani niin, että paljon vaikutan harrasteitten ja joutavan ajan, niin sanotun vapaa-ajan, puitteissa, rajan pinnassa Ylämaalla ja tunnen sen, kuinka tämä elämä sykkii ja toimii yhteistyössä ja rinnakkain paikallisten asukkaiden ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Näin katsottuna tämä esitys on erinomainen.

Mutta, herra puhemies, muutamia havaintoja täältä, mitä pykälätarkkuudella on syntynyt niin tutkien, mitä kyseenalaistaisin valiokunnan mietinnön laatimista varten.

Täällä laissa rajavartiolaitoksen hallinnosta esityksessä todetaan 20 §:ssä "Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoite": "Rajavartiomiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon."

Toivoisin, että valiokunta miettisi tätä asiaa, missä tämä yksityiselämän raja menee, koska kyllähän esimerkiksi nyt tällä kertaa on ajankohtainen kysymys, että jos joku virkamies, niin sanottu suuren viran haltija, käy vieraissa, niin vaarantaako se viran ja uran. Rajan osalta rinnastus on vähän kaukainen, mutta kyllä kuitenkin tätä olisi syytä pohtia, tuleeko tämmöinen asia esille ja onko se hyväksyttävää taikka ei. Luulen, että tähän löytyy valiokunnassa oikea lähtökohta, ja jos olen väärässä taikka vähän ylireagoimassa tässä asiassa, niin on minulla vähän varaa antaa periksikin, mutta kyseenalaistaisin koko pykälän sisällön erityisesti, kun perusteita lukee ja syntyy sieltä sellainen kuva, että kovin on varovaisesti tämä homma katsottu.

Saman lain 27 §:ssä "Opiskeluoikeudesta päättäminen ja palvelussitoumus" todetaan: "Jos rajavartiolaitoksen virkamies irtisanoutuu palvelusaikanaan tai hänet irtisanotaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava enintään puolet hänen opiskelustaan valtiolle aiheutuneista kustannuksista niin kuin sisäasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään."

Tässä toivoisin, kun perusteluissa ei kuitenkaan mitään kohtuullisuusperustetta kerrota eikä sanota, että myöskin niin sanottu kohtuullistamistapa voisi löytyä tähän asiaan, koska ei tämä saa johtaa siihen, että tulee niin sanottu rahastamisen maku. Voisi sanoa, että tämähän johtaa siihen, kun muun muassa Raja- ja merivartiokoulusta viimeisellä viikolla irtisanotaan, että tämä koulutus pannaan maksuun, jos irtisanomisperuste on niin sanotusti vähäinen olemassa. Toivon, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota.

Sitten, herra puhemies, itse rajavartiolakiin. Täältä löytyy muutamia pykäliä, joita esityksessä mielestäni ei ole ehkä loppuun saakka hoidettu eikä mietitty. 39 §:ssä "Oikeus liikkua toisen kiinteistöllä": "Rajavartiolaitoksen virkamiehellä on oikeus liikkua toisen maa- ja vesialueella jalan, suksilla ja rajavartiolaitoksen käytössä olevalla kulkuneuvolla, jos se on välttämätöntä rajavartiolaitoksen tehtävän suorittamiseksi." Saman pykälän loppupuolella on tällainen: "Tässä momentissa säädetty liikkumisoikeus ei koske rajavartiolaitoksen järjestämää sotilaallisen maanpuolustuksen harjoitusta, ellei maa- ja vesialueen omistajan kanssa ole toisin sovittu."

Mielestäni tässä jos missä on todettavissa se, että lain kirjoittaja tällä paikalla ei ole ollenkaan huomioinut eikä ottanut huomioon sitä, mitä laissa puolustusvoimista Puolustusvoimien oikeudesta käyttää toisen maa-aluetta harjoitustoimintaan jne. on olemassa. Katson, että tämä, mikä sulkee virallisen harjoituksen tämän asian ja luvan ulkopuolelle, ei voi olla oikeassa suhteessa ja siinä on ristiriita maanomistajan luvan saamiseen. Päinvastoin, tämän pitäisi olla kokonaan toisin. Tiedän, että tästä ei ongelmia varmasti tule, ei ainakaan nyt ole nähtävissä, mutta aina on syytä epäillä, että voi löytyä niin sanotusti sellaisia vääräuskoisia, jotka saattavat rajanpinnassa asua, ja näistä nyt ensimmäisinä tulevat vapaa-aikaansa viettävät kesämökkiläiset, jotka, kun täällä turvallisessa Helsingissä taikka Turussa ovat, eivät ymmärrä sen asian merkitystä ja tulee niin sanottu ristiriitatilanne. Uskon, että tähän valiokunta, koska näen, että valiokunnan puheenjohtaja tarkkana seuraa, ottaa sellaisen huomiokannan, että tämä käsittelyssä oikaistaan ja tulee paremmaksi.

Tässä yhteydessä voisi todeta, että perusteluissa ei mainita mitään muuta, kuin että Rajavartiolaitoksella on oikeus käyttää teitä ja kulkea jne., niin kuin tässä äsken lainatussa pykälän alkuosassa todetaan. Tässä takavuosinahan oli sellainen ongelma, että Rajavartiolaitos käytti yksityisiä teitä, mutta ei korvannut tienkäytöstä mitään. Tämä aiheutti erityistä närää ja nurinaa siellä rajan pinnassa, ja nyt viime aikoina, voisi sanoa, että viime eduskuntakauden aikana, on syntynyt sellainen tapa, että Rajavartiolaitos ottaa osaa yksityistien kustannuksiin käyttämässään laajuudessa, ja tämä on herättänyt erinomaista luottamusta ja myötätuntoa rajaseudun asukkaissa ja tiekuntien osakkaissa ja tiemaksujen maksajissa. Näin katsottuna tämä on myönteinen asia, vaikkei sitä täällä todeta eikä tehdä. Toivoisin, että myöskin tämä asia voitaisiin kirjoittaa suoraan lakiin taikka perusteluihin, niin että sen käytön suhteessa oltaisiin velvollisia osallistumaan, koska eihän tätä tiedä, milloin täällä valtionhallinnossa löytyy taas joku sellainen virastopäällikkö, joka tämänkin asian vesittää, mikä nykyisellään hyvässä hoidossa ja mallissa on.

Sitten jos tässä todetaan, että ed. Kähkönen äsken käyttämässään puheenvuorossa käsitteli 52 §:ää "Rajavyöhykelupa", niin näitä perusteluja lukien mielestäni se ei merkittävästi laajene eikä tule niin sanotusti jokamiehen oikeudeksi. Vanhan lain mukaan lupaa ei tullut myöntää marjastukseen, ei kalastamiseen, ei rajan katsomiseen eikä retkeilyyn, ja nyt täällä todetaan, että rajavyöhykelupa voidaan myöntää muun muassa marjastukseen ja sienestykseen. Ehkä tässäkin voisi perusteluista löytyä vähän parempi pohja siihen, että harkintavaltaa voitaisiin käyttää, onko se tarpeellinen vai ei.

Mitä sitten tulee samaan asiaan, 57 §:ssä mainitaan rajavyöhykeilmoituksesta. Itse, kun nyt olen metsätalouden harjoittaja suoraan rajan pinnassa, Ylämaan kunnassa, Timperilän kylässä, niin kun tässä sanotaan, että metsänraivaukseen, hakkuuseen, jos se on 500 metriä lähempänä rajaa, tulee tehdä ilmoitus sitä ennen, niin kyllä jotenkin tämä asia ei ole oikeassa suhteessa. Kun se on tässä samassa momentissa, jossa puhutaan ampuma-aseen, räjähdysaineen taikka jousimetsästysvälineen jne. säilyttämisestä, niin onhan tämä nyt aivan eri asia, metsänraivaus taikka ampuma-aseen kuljettaminen rajan pinnassa. Näin itse maallikkoajatuksella katsottuna en ymmärrä, miten se tässä voi näin olla olemassa. Pidän sitä kuitenkin hyvänä, että naapurimaan näköaloja ei tässä peitetä tai raivata liian aukeaksi, mutta toivon, että valiokunta tähän asiaan ottaisi vähän kriittistä kantaa ja pohtisi, voitaisiinko se myöskin toisin kirjoittaa.

Sitten, herra puhemies, vielä yhteen asiaan. Saman lain 71 §:ssä mainitaan Rajavartiolaitoksen kohteita ja harjoituksia koskevat liikkumisrajoitukset. Pykälän keskellä sanotaan, että luvan tai kiellon voi harjoituksen ajaksi määrätä vähintään kapteenin tai kapteeniluutnantin arvoinen rajavartiomies. Mielestäni kyllä tämänkin voisi jotenkin toisin kirjoittaa niin, että siinä asemassa oleva harjoituksen johtaja tai harjoituksen johto voisi tämän luvan myöntää, ettei tätä sidottaisi sotilasarvoon, koska näin itse ainakin ajattelen, että silloin itse ollessani joskus nuorena kapteenina olin aika lailla kokematon ja tiedän, että moni itseäni paljon kokeneempi vääpeli oli paljon taitavampi ja paremmin harkitsi nämä asiat, ja luulen, että tämänkin asian voisi miettiä ja tämän varsinaisen sotilasarvon jättää tästä pois.

Herra puhemies! Näine muutamine havaintoineen jätän tämän valiokunnan käsittelyyn ja toivon, että esittämäni ongelmakohdat otetaan käsittelyssä huomioon.

Herra puhemies! Olen myöskin valmistautunut tämän yli 300-sivuisen hallituksen esityksen tarkempaankin käsittelyyn, jos kuulijat sitä erikseen haluavat.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta ensin ed. Lahtelalle, että valveutunut alikersanttikin voi kirjoittaa sen luvan, jos näin katsotaan.

Tuolla rajalla myös olleena niin kesämökillä kuin laivaliikennettä harjoittaneena parikymmentä vuotta Lappeenrannasta Viipuriin olen kokenut 80-luvun alusta tämän vuosituhannen alkupuolelle ne muutokset, mitä siellä on käyty. Rajoilla liikkuminen on tietysti lisääntynyt valtavasti. Ministeriltä tarkistin, milloin poliisi lähti esimerkiksi passintarkastuksesta pois, ja totesimme, että se oli noin 90-luvun alkupuolella. Muistelen silloin, että en olisi ikinä uskonut, että Rajavartiolaitos selviää niistä tehtävistä, mutta erinomaisesti on selvinnyt.

Minusta tämä hallituksen esitys, joka koskee Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä, on erinomainen. Tuon rajavyöhykeluvan takia oikeastaan puheenvuoroa ajattelin pyytää, ja asiat ovat tulleet täällä esiin, mutta toivon mukaan niiden elämää ei vaikeuteta edelleenkään, jotka asuvat ja elävät rajan pinnassa, rajavyöhykkeellä. Minusta harkintavaltaa pitää käyttää myönnettäessä liikkumislupia sinne ja ylityspaikat ovat sitä varten, mistä yli mennään ja raja-alueen kokonaisuudessaan pitää minusta olla hyvin koskematonta aluetta.

Peruspalvelujen tuottaminen on kallista, niin kuin ministeri totesi, joka alueella. Minusta tämä yhteistyö poliisin ja Tullin kanssa on Rajavartiolaitoksen osalta lähtenyt erinomaisesti käyntiin ja sitä täytyy jatkaa.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnä kiitokset ministeri Rajamäelle hyvästä esityksestä ja erinomaisen hyvästä esittelystä, jossa tärkeimmät asiat tuli varmasti läpikäytyä.

Nyt voisi sanoa, että on todella uskomaton tämä tilanne tässä salissa tällä hetkellä. Minä en ole kyllä tämmöistä tilannetta kokenut omana aikanani täällä, että ed. Seppo Lahtela, ed. Pulliainen, minä ja hallitus olemme kaikki samalla linjalla. Tässä tuntuu niin kuin lähinnä siltä, että mitä on tehty. Mutta ed. Pulliainen tyhjensi kyllä pajatson kertomalla siitä, että tässä on todella hyvä asia esillä ja sitä on toivottu.

Kun katselin puhujalistaa, niin totesin, että Kaakkois-Suomen mafia tässä taitaa iskeä lainausmerkeissä niin, että kaikki, jotka puheenvuoroja käyttivät, olivat Itä-Suomesta taikka Kaakkois-Suomesta. Näin keskisuomalaisena tai pirkanmaalaisena paremminkin voisi sanoa, että meillä on vain se p, joka toki vielä onneksi meilläkin omassa kaupungissamme Mäntässä näkyy ihan kohtuullisesti ja toimii. Mutta ymmärrän tämän tilanteen kyllä tuolla rajaseuduilla, ja on siihen tässä vuosien kuluessa tullut tutustuttua. Nimenomaan tämä yhteistyö nyt, joka on lähtemässä käyntiin todella kovassa vauhdissa, on meille kaikille tarpeen, ja siitä täytyy olla hyvillä mielin.

Tässä muistaakseni, oliko tämän viikon alussa vai viime viikolla, moitittiin viranomaisyhteistyötä siitä, että kun verottaja havaitsee erilaisia lainrikkomuksia ja muita, niin se ei ilmoita siitä poliisille eikä eteenpäin. Toivoisin, että tässä muutkin viranomaiset ottaisivat oppia tästä todella hyvin tehdystä työstä ja siitä, että meidän viranomaisemme katsovat kokonaisuutta eivätkä vain sitä omaa pientä sektoriaan laput silmillä, vaan että otetaan huomioon kaverikin ja kilautetaan sille kaverille. Sillekin kuulemma on puhelin nykyään, ministeriöstä toiseen pääsee puhelimella. Vielä pari kolme vuotta sitten sitä ei kuulemma pystynyt tekemään, mutta nyt on tullut uudet puhelimet, joilla pääsee ministeriöstä toiseen.

Toivotan tässä hallintovaliokunnalle tosiaan hyvää onnea ja uskon, että tästä selviätte, niin mekin varmasti lakivaliokunnassa kohtalaisen pienin eväin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jälleen ministeri Rajamäeltä on tullut erinomaisen hyvä hallituksen esitys eduskunnan täysistunnon lähetekeskusteluun. Haluan myös itse antaa siitä täyden tunnustuksen, niin kuin aiemmin olen antanut kaikista muistakin ministeri Rajamäen tuomista hallituksen esityksistä.

On aivan totta, kuten ministeri Rajamäki sanoi, että toimenpiteitten tulee olla sellaisia, että ne takaavat turvallisuutta jo etukäteen, reagoivat etukäteen. Nimenomaan koen, että tällä hallituksen esityksellä halutaan luoda lainsäädäntöä, joka estää pahoissa aikeissa, olivatpa ne sitten minkä tyyppisiä tahansa, rajojen ylityksen. Samalla tämä luo turvallisuutta rajaseudun asukkaille, on tervettä valtiovarain käyttöä, järkevää säästäväisyyttä, rahojen kohdentamista kaikin tavoin myös oikeisiin kohteisiin.

Samalla olen hallintovaliokunnassa nyt myöskin työskentelevänä saanut täällä hyviä evästyksiä hallintovaliokunnan käsittelyyn. Ed. Seppo Lahtela laajan paneutumisen jälkeen tämän hallituksen esityksen pykäliin toi esille yksityiselämäkysymyksen. Mielestäni kaikilta julkisessa tehtävässä olevilta on perusteltua edellyttää kaikella kohtuudella myöskin sellaista yksityiselämää, joka on sopusoinnussa sen virkatehtävän kanssa, missä on. Mielestäni poliisi, Rajavartiosto, Tulli, nämä kaikki, edustavat niin arvokasta tehtäväkenttää, että minusta tuo velvoittava, myöskin yksityiselämää säätelevä pykälä on kaikin tavoin paikallaan.

Toivon, että tämä hyvä hallituksen esitys menee nopeasti ja myönteisesti lainsäädäntöön.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. Viittauksesta yksityiselämään tuli vain mieleen näin välikevennyksenä, minkähänlainen yksityiselämä sopii sitten kansanedustajalle. No, siitä voidaan tietysti ed. Lahtelan kanssa keskustella sitten myöhemmin.

Mutta, arvoisa herra puhemies, täällä on todella ansiokkaasti keskusteltu tästä ja esitelty myöskin rajavartiolakia. Haluan tuoda tähän nyt sen asian, joka minut oikeastaan innoitti, kun täällä eräs puhuja kertoi, että poliisiammattiyhdistys on ottanut kantaa myöskin tähän ja pohtinut hieman huolestuneena, aiheuttaako tämä jotain semmoista, mikä ei ole järkevää. Minä siteeraan tässä nyt Lapin Kansassa 11.1.2005 ollutta kirjoitusta. Tämän otsikkona on "Poliisivaltuudet parantavat Lapin turvallisuutta" ja alaotsikkona "Oikeudellisen osaston päällikkö Tomi Vuori rauhoittaa Rajavartiolaitoksen lakiuudistuskeskustelua". Tästähän on myöskin erilaista keskustelua käyty nimenomaan Lapissa.

Tämän Lapin Kansan artikkelin mukaan "Uudistuksella aiotaan laajentaa rajavartijoitten poliisivaltuuksia koskemaan koko maata. Se ei tarkoita, että rajavartijat ryhtyisivät partioimaan poliiseina kylän raiteilla, kuten - - Lapissa on epäilty. — Järjestelyllä ei korvata poliisia miltään osin", todetaan täällä. "Rajavartiolaitoksella on poliisiin verrattuna poliisitehtäviä mitättömän vähän. Syrjäseutujen asukkaiden turvallisuutta ajatellen uudistuksella olisi kuitenkin yksittäistapauksissa suurtakin merkitystä", toteaa oikeudellisen osaston päällikkö Tomi Vuori Rajavartiolaitoksesta. "Rajavartiolaitokselta odotetaan erityisesti harvaanasutuilla raja-alueilla ja saaristossa samanlaisia turvallisuuspalveluja kuin poliisilta. Lainsäädännön uudistuksella onkin tarkoitus parantaa maan sisäistä turvallisuutta tehostamalla poliisin ja rajaviranomaisten yhteistyötä niin, että Rajavartiolaitos voi nykyistä tarkoituksenmukaisemmin hoitaa yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, jotka soveltuvat sen perustehtävään eli rajatarkastuksiin ja rajavalvontaan. Rajamiehet ovat siis jatkossakin ensisijaisesti rajamiehiä." Näin todetaan Lapin Kansan artikkelissa 11.1.

Sitten täällä todettiin se, että poliisien ammattiyhdistys on ottanut tähän kantaa, onko ottanut virallisesti, sitä en tiedä. Mutta kun nyt pohtii sitä, että Rajavartiolaitos voisi tutkia sellaisia juttuja, jotka sille luontevasti sopivat ja joita poliisi ei käytännössä voimavarojen puutteessa voi hoitaa tai joiden hoitaminen ei ole poliisille logistisesti mielekästä — täällä esityksessä todetaan niin — niin onhan se aivan selvää, että tässä on myös näkökulma, että ammattiyhdistys on huolissaan siitä, miten työtehtävät sitten jaetaan. Elikkä poliisi on tarkoitus ainakin joiltain tahoin korvata rajavartiomiehillä.

Ministeri Rajamäki toi esille sen, että muun muassa sisäisen turvallisuuden turvaaminen maassamme on tärkeää, samoin viranomaisyhteistyö. Haluan oikeastaan vain tällä puheenvuorollani vahvistaa valiokuntaa — tämähän on erinomaisen hyvä lakiesitys, sitä ei voi kieltää — että pohdittaisiin tarkkaan niitä työtehtäviä, kuka tekee mitäkin, tarkoituksenmukaisesti, ehdottomasti niin se pitää hoitaa, ja myöskin pohdittaisiin, minkälaista koulutusta tarvitaan mihinkin tehtävään. Totta kai myöskin poliisien ammattiyhdistyksen näkökulma on tässä tärkeää ottaa huomioon. Me emme voi vähätellä heidän kokemustaan tästä asiasta.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! On ollut mieluisaa kuulla tätä lähetekeskustelua. Yhdessä voimme todeta, että laaja hallituksen esitys on hyvin valmisteltu, sen takana on hyvä yhteisymmärrys poliisin ja tullin kanssa. Näin ptr-yhteistyö vahvistuu. Nykyisistä voimavaroista saadaan enemmän irti. Voidaan sanoa, että turvallisuuden ja rikostorjunnan eteen kyetään tekemään enemmän ja parempaa, ja senhän pitää olla meillä yhteisenä tavoitteena. Tarve tämän lainsäädännön uudistamiseen on lähtenyt osin Rajavartiolaitoksen omista tarpeista, sisäisen toiminnan kehittämistarpeista, mutta toisaalta myös tämän viranomaisyhteistyön lisäämisen ja parantamisen tarpeesta. Edelleen voi sanoa, että Rajavartiolaitos on viranomaisena kokenut hyvin selkeästi ne kaikki turvallisuusympäristössä ja toimintaympäristössä ja kansainvälistymisessä tapahtuneet muutokset, joita viime vuosina tai noin vuosikymmenen aikana meillä on tapahtunut. Nämä osaltaan edellyttävät lain uudistamista.

Tässä on kiinnitetty huomiota — viimeisimmässä, ed. Risikon puheenvuorossa — myös koulutukseen. Tähänhän Rajavartiolaitos on myös panostamassa, ja tämän lain myötä rajamiesten koulutus paranee ja se myös pitenee, ja näihin tutkintatehtäviin tulevien osalta koulutusta ollaan jo toteuttamassa. Kaikkinensa voi sanoa, että hyvin valmisteltu, avoimen valmistelutyön pohjalta syntynyt hallituksen esitys on varmasti kohtuullisen hyvin vietävissä eteenpäin valiokuntavalmistelussa, etenkin kun muistamme noin viiden vuoden takaisin tilanteen, johon ed. Pulliainen jo täällä viittasi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikolle: hän oli teoriassa aivan oikeassa. Juuri näin hallintoteknisesti ja ehkä jopa oikeusopillisesti pitää ajatella. Mutta, arvoisa puhemies, ed. Risikko ei varmaan kuullut omaa puheenvuoroani tuolta puhujakorokkeelta, jossa kiinnitin huomiota siihen, että entäs sellainen tilanne, jossa meillä on 150 kilometrin säteellä tietystä rajavartioasemasta tarjolla sisäisen turvallisuuden avuksi vain rajavartiomiehiä eikä ketään muuta. Silloin siinä tilanteessa tietysti nämä hienot teoriat eivät ole mielenkiintoisia edes, vaan kysymys on siitä, että asia hoidetaan asiallisesti, ja siinä katsannossa tämä lainsäädäntö on juuri oikein rakennettu. Siis se vastaa siihen kysymykseen, että sisäisen turvallisuuden aukkoja ei ole olemassa.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Herra puhemies! Haluan kiittää kansanedustajien asiantuntevista ja myönteisistä puheenvuoroista. Tämä kyllä osoittaa sen, että eduskunta on sisäistänyt tähän esitykseen liittyvät tarpeet, voi sanoa, jo ehkä ennemmin kuin lain valmistelu ja ehkä eri viranomaiset ovat olleet siihen valmiita. Eduskunta on ilmiselvästi odottanut näitä esityksiä.

Itse asiassa muutamiin puheenvuoroihin ihan lyhyesti. Ensinnäkin tästä rajavyöhykkeestä. Sehän on tietysti edelleen välttämätön jo sen takia, että rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämisestähän siinä on kysymys. Kun tämä rajavyöhykelaki kumotaan ja säännökset siirretään rajavartiolakiin, niin nykyinen säätely jää asiallisesti voimaan hieman kevennettynä.

Ed. Kähkösen kommentteihin ratti- ja vesiliikennejuopumusten tutkinnan osalta: Tämä asia menee hänen epäilemäänsä myönteiseen suuntaan sillä tavalla, että nythän tietysti Rajavartiolaitos voi jo nykyisin tutkia ratti- ja vesiliikennejuopumuksia, mutta tämä valvonta-alueen poistaminen mahdollistaa nyt epäillyn kuljettamisen verikokeeseen, ja on myös tarkoituksenmukaista säätää rajavartiomiehille mahdollisuus väliaikaisen ajokiellon määräämiseen ja ajokortin haltuunottamiseen. Se on sitä turvallisuutta.

Minusta on hyvin tärkeätä, että asia nähdään juuri ed. Pulliaisen tavoin sisäisen turvallisuuden lisäarvonäkökulmasta. Minulla jäi vähemmälle omassa esittelypuheenvuorossani nimenomaan se tähän liittyvä laaja kirjo, ajatellen myös luonnonsuojelua. Esimerkiksi kalastuksen valvonta on rajoitettu alueellisesti, tai kun on ollut yhteinen huoli maa- ja metsätalousvaliokunnankin kanssa, mikä on ollut salametsästyksen ja metsästysrikkomusten tutkinnasta, niin nyt voidaan muun muassa Rajavartiolaitoksen ilma-aluksella, helikopterilla ynnä monilla muilla osallistua paremmin myöskin viranomaisyhteistyön kautta näidenkin törkeiden rikosten selvittämiseen. Sitten tietysti ympäristönsuojeluun liittyy muun muassa se, että Rajavartiolaitoshan on ainoa viranomainen, joka voisi määrätä hallinnollisen seuraamuksen laittomasta öljypäästöstä ym. asioista ja ympäristörikkomuksista.

Tämä rikostorjunnan tehostaminen: Esitutkinta tulisi mahdolliseksi myös laajoissa rikosasioissa ja samat valtuudet kuin poliisilla, mutta ei kuitenkaan tietenkään telepakkokeinoja ja valeostoja saatikka peitetoimintaa tietenkään tulisi. Keskityttäisiin päätehtäviin liittyviin rikoksiin, ja nämähän ovat nämä äsken mainitut ratti- ja vesiliikennejuopumukset ja sitten tietysti matkustusasiakirjaväärennökset ja laittoman maahanmuuton tilanteet, joissa tehostaminen on tärkeää, ja edelleen kyllä normaalissa valvontatoiminnassa paljastetut rikokset, jotka ovat muun muassa näitä luonnonsuojelu-, kalastus-, metsästys- ja ympäristörikoksia. On hyvin tärkeää, että ne tiedostetaan.

Lyhyesti, herra puhemies: Poliisilla, Tullilaitoksella ja Rajavartiolaitoksella on, vielä lopuksi haluan sanoa, kullakin oma perustehtävänsä. Poliisi on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan yleisviranomainen. Tullilaitoksen tehtävät liittyvät tavaraliikenteeseen ja Rajavartiolaitoksen tehtävät henkilöliikenteeseen. Kullakin viranomaisella on päävastuu tämän oman perustehtävänsä hoitamisesta, mutta on tietysti järkevää, niin kuin täällä on yhteisesti todettu, että muut viranomaiset voivat avustaa päävastuuviranomaista sen tehtävien hoitamisessa silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista eli kun on kyse sisäisen turvallisuuden lisäarvosta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuuntelin työhuoneestani tätä keskustelua, joka on mielestäni ollut myöskin hyvää ja positiivista, ja kaikki, mikä tässä on lausuttu tässä keskustelussa, pitää pääosin paikkansa. Itse olen poliisina toiminut 18 vuotta, ja täytyy tietenkin todeta, että totta kai ptr-toimintaa on ollut koko sen ajan ja se yhteistyö on toiminut siis pääosin Suomessa hyvin ja mitään suuria kitkapintoja ei ole ollut. Suurin muutoshan tapahtui silloin, kun Helsinki—Vantaan lentoaseman poliisit, liikkuvan poliisin yksikkö, siirtyivät tien päälle ja Rajavartiolaitos otti Helsinki—Vantaan lentoaseman. Silloin tehtiin yhteiskunnassa suuri ratkaisu, että poliisilta siirtyi merkittävä määrä tehtäviä Rajavartiolaitokselle, ja edelleen se on vahvistunut.

Muistan itsekin vaan ne resurssien erot: Kun Pietarsaaressa aikoinaan toimittiin ja otettiin laivoja vastaan ja suoritettiin rajavartiotoimenpiteitä ja tarkistettiin passia, niin se tehtiin oman työn ohessa, oli yksi poliisipartio. Sen jälkeen kun tehtävät siirtyivät Rajavartiolaitokselle, niin paikalla oli liki kymmenen uutta virkaa ja sen mukaiset resurssit. Näin suuret toimintaedellytyksen erot näillä viranomaistoimilla kuitenkin sitten käytännössä on. Mutta sehän tarkoittaa sitä, että ne tärkeät sisäisen turvallisuuden tehtävät ja rajavalvontatehtävät tehdään mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman taloudellisesti, mahdollisimman hyvällä koulutuksella. Tämän päivän ammattimainen rikollisuus on johtanut siihen, että esimerkiksi passien väärennöksissä ja ihmissalakuljetuksissa ja muussa järjestäytyneessä rikollisuudessa kyllä käytetään heikkoa rajavartiostoa erinomaisen hyvin ja tehokkaasti hyväksi. Väitän, että niin tehokkaaseen toimintaan ei poliisi parhaina päivinäkään pysty, koska toiminta-alueet ovat huomattavasti laajemmat ja sektorimaista osaamista ei pystytä viemään niin pitkälle kuin se tällä hetkellä esimerkiksi on Rajavartiolaitoksessa.

Lopuksi haluan vaan todeta, että se, mitä Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on lausunut ehkä vähän kitkeriäkin ennakko-odotuksia tästä lainsäädännöstä, varmaan tulee ilmi myös sitten hallintovaliokunnan kuulemisessa, kun tätä lakia säädetään: mitkä ovat ne kipupisteet, joita ammattijärjestöillä vielä tässä lainsäädännössä on.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä me olemme kaikki sitä samaa mieltä, että tällainen laki on erittäin tärkeä pohtia. Arvostamani ed. Pulliainen tuossa käytti puheenvuoron, että oma puheenvuoroni olisi teoreettinen ja hänen käytännöllinen. Se on hieno asia. Mielestäni teorian ja käytännön pitääkin tukea toinen toistaan, ja joskushan sanotaan, että teoria on parasta käytäntöä. No, minä luulen, ettemme ole mitenkään ristiriitaisin ajatuksin tässä asiassa. Tärkeäähän tässä on nimenomaan se, että halusin tuoda esiin sen, että myöskin koulutusta mietitään, mitä osaamista tarvitaan, tämän työnjaon ja sen, että otetaan kaikkien näkökulma huomioon. Meistä naisistahan sanotaan, että me pystymme näkemään kolikon kaikki kolme puolta, ja tämä oli nyt se puheenvuoro.