Täysistunnon pöytäkirja 10/2009 vp

PTK 10/2009 vp

10. KESKIVIIKKONA 18. HELMIKUUTA 2009 kello 15.02

Tarkistettu versio 2.0

3) Laki sairausvakuutuslain 4 §:n muuttamisesta

 

Johanna Ojala-Niemelä /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksi terveydenhuoltojärjestelmämme korjaamista kaipaava kysymys on itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien suuhygienistien saaminen sairausvakuutuskorvausten piiriin. Nykyisen käytännön mukaan kelakorvauksia ei makseta yrittäjinä toimivien suuhygienistien suorittamasta hoidosta. Tämä aiheuttaa sen, että käytännössä suuhygienistien suorittama hoito korvataan vain hammaslääkäriasemilla palkansaajasuuhygienistien palveluista, joissa hammaslääkäri päättää toimenpiteestä ja kerää palkkion. Suuhygienistit, jotka toimivat itsenäisinä yrittäjinä, eivät näin saa työnsä tueksi kelakorvausta.

Nykyinen sairausvakuutuslaki siis eriarvoistaa räikeästi suuhygienistejä suhteessa sekä toisiinsa että hammaslääkäreihin sekä saattaa suuhygienistin palveluja käyttävät potilaat eriarvoiseen asemaan. Yksityisen hammaslääkäriaseman palkkalistoilla toimivan suuhygienistin ja itsenäisen suuhygienistin antaman hoidon korvattavuuden yhtenäistäminen ei edellytä suuria muutoksia lainsäädäntöön tai käytäntöön eikä edellytä suuria rahasummia, hammaslääkäriasemilla työskentelevien suuhygienistien hoito kun korvataan tänä päivänä hammaslääkäritaksojen mukaan. Siksi ei olekaan ihme, että tuore vertailu osoittaa eri suuhygienistien antaman hoidon hintaerojen olevan suuria.

Vääristyneen kilpailutilanteen korjaamisen lisäksi myös terveyspoliittiset syyt puhuvat esittämäni muutoksen puolesta, ennaltaehkäisy kun on terveydenhuollossa yleensä parasta mahdollista säästöä sekä kustannusten että inhimillisten kärsimysten osalta. Hoitotakuun paremman toteutumisen vuoksi olisi järkevää, jos hammaslääkärit voisivat keskittyä niin sanottuun korjaavaan hoitoon ja ennalta ehkäisevä hoito Kelan korvaamana siirtyisi myös ammatinharjoittajina tai yrittäjinä toimivien suuhygienistien tehtäväksi samoin edellytyksin kuin palkkasuhteessa olevien. Tällä muutoksella nopeutettaisiin asiakkaiden hoitoonpääsyä myös seuduilla, joilla on vähän hammaslääkäreitä, kuten esimerkiksi Lapissa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Suu ja hampaat ja niiden hyvinvointi on mielestäni kansalaisoikeus, joka kuuluu jokaiselle maamme kansalaiselle. Tällä hetkellä tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu. Alueellisesti on hyvin suuria eroja siinä, millä tavalla hammashoitoon pääsee, jos pääsee ollenkaan.

Edustajakollega Ojala-Niemelän aloite laillistettujen suuhygienistien lääkärin lähetteen perusteella antaman hoidon korvattavuudesta on äärimmäisen tärkeä ja hyvä aloite. Toivoisin, että tämä menisi nopeasti eteenpäin, koska tällä hetkellä me maksamme Suomessa suurta hintaa siitä, että ennalta ehkäisevä suun terveydenhuolto on menossa rempalleen ja on monissa paikoissa jo niin alamaissa, että sitä ei oikeastaan tapahdu. Edelleen Suomessa elää ja asuu vähävaraisia kansalaisia, pienituloisia eläkeläisiä, pienipalkkaisia työläisiä, lapsiperheitä, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa hoidattaa hampaitaan kalliissa yksityisjärjestelmässä. Hammaslääkäri voi kunnasta puuttua tai käydä siellä muutaman kerran kuukaudessa tai kerran viikossa, ja tällöin ne hoitomahdollisuudet ovat hyvin vähäiset. Jos lähetteen perusteella voisi sitä ennalta ehkäisevää hoitoa tarjota ja antaa hiukan halvemmalla kansalaisille, niin se on todella merkittävä asia, koska mielestäni hampaat suussa tulevat tälle yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin se, että kansalaisten hampaat ovat naulassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella monessa paikassa Suomessa aikaisemmin se hammasproteesi saattoi olla rippilahja, eikä se ollut edes mikään tsoukki, vaan todellinen tilanne, että hyvin nuorella ihmisellä jo oli infektio syönyt hampaat.

Mutta tämä nykytilanne on palaamassa vähän samaan suuntaan, tietysti onneksi vain hiukan, nimittäin koululaisten hampaiden kunto on viime aikoina heikentynyt ja kouluterveydenhoito on huonommassa tilanteessa kuin aikaisemmin. Nimenomaan täällä esiin tullut kysymys siitä, miten monellakin alueella Suomessa saadaan hammaslääkärin ja hammashoidon palveluja yleensäkin, on tämän syynä, niitä ei siis saada. Suuhygienistin työn pitäisi olla mielestäni saman arvoista silloin, kun hän tekee sitä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai jos hän tekee sitä hammaslääkärin ohjeistamana. Tässä mielessä ed. Ojala-Niemelän lakialoite on kyllä oikean suuntainen.

Ed. Kyllönen viittasi juuri tuohon hampaat naulassa tai vesilasissa -kysymykseen, ja siinä myös on hyvä pitää mielessä, että julkinen ter-veydenhoito myös suuterveyden kannalta on se ensisijainen ja yksityinen sektori voi sitä valtakunnan tasolla tukea ja täydentää, mutta meidän pitäisi toteuttaa se kansanterveyslain perusteella.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kyse on hyvästä aloitteesta, mutta itse siihen kysymykseen, jotta miten rahat Kelalla riittää: Minusta pitäisi se ongelma kanssa saada ratkaistua, koska nyt hallitus on tekemässä toisenlaisia toimenpiteitä, joilla ollaan siirtämässä sitten suoraan veronmaksajien kontolle näitä maksuja, jotta jos työnantajalta poistetaan kelamaksu, niin sehän tarkoittaa, että jostakin se on katettava. Siihenhän hallitus ei ole esittänyt vielä konstia, jotta miten se katetaan, vaan joskus 2011 on tarkoitus etsiä siihen pysyvämpää ratkaisua, ja sehän tarkoittaa silloin, että todennäköisesti pienempituloiset tulevat maksamaan sitten enemmän taas näitä maksuja. Se pitää turvata.

Sitten toinen kysymys, joka liittyy tähän rahojen riittävyyteen: Jossakin vaiheessa minusta pitäisi uskaltaa kyllä katsoa yksityisen kautta tämän julkisen terveydenhuollon osalta, onko välttämättä yksityisille maksettava sellaisia korvauksia, koska jos sitä painopistettä muutettaisiin enemmän siten, jotta ne rahat käytetään julkisen terveydenhuollon kehittämiseen, niin me saisimme tosi hyvän ja tasa-arvoisemman järjestelmän kuin tällä hetkellä on.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Ojala-Niemelän esitys on kannatettava, koska todellakin sairausvakuutuslain mukaan tällä hetkellä sairausvakuutuskorvaus myönnetään, kun suorittajana on terveydenhuollon ammattihenkilö, ja näkisin kyllä, että suuhygienisti on myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena terveydenhuollon ammattilainen. Muutenkin sosiaali- ja terveyspalvelussa on työnjakoa kehitetty siihen suuntaan, että lääkärin työtä voidaan helpottaa ja jakaa, ja muun muassa täällä ed. Tiusasen viittaamaan kouluterveydenhuoltoon tämä on hyvin tärkeä toimenpide. Eli mielestäni näitä toimia tulee edistää ja samalla tietysti huolehditaan myös siitä, että terveyspalveluja voidaan turvata.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Niin kuin ed. Lahtela sanoi, nämä asiat ovat tällä hetkellä eräällä tavalla hallituksessa pöydällä. Olisi ollut tietysti hyvä tietää, onko ed. Ojala-Niemelä testannut hallituksen suhtautumista juuri tässä ajassa ja tässä hetkessä tähän aloitteensa mukaiseen asiaan, esimerkiksi mainitulla kirjallisella kysymyksellä, niin että olisi taustaa sille, onko se ollut nyt tarkastelupöydässä, koska nythän näitä suuria ratkaisuja tehdään, niin kuin ed. Esa Lahtela äsken totesi. Ylipäätään tämä on senkin takia erittäin merkittävä asia, että erään Oulun seudullakin tehdyn selvityksen mukaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla se, mistä oli tingitty, oli suun alue. Kaikki muu oli jollakin tavalla hoidettu, mutta se oli jäänyt paitsi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Johanna Ojala-Niemelän lakialoite on hyvä ja kannatettava. Suuhygienistin työ on ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa, muun muassa hoidon tarpeen arviointia ja hammaskiven poistoa. Mikäli suuhygienistien työ kuuluisi sairausvakuutuskorvauksen piiriin, se tukisi hyvin ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja myös asiakkaiden tasapuolista kohtelua. Luultavasti myös tämä asia sisältyy hallitusohjelmaan. Siellä puhutaan paljon ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta. Valitettavasti esityksiä ei ole vielä tullut eduskuntaan siltä osin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ojala-Niemelän lakialoitetta. Nykyinen byrokraattinen käytäntö todellakin lisää turhia kustannuksia ja vääristää tämän alan yrittäjien välistä kilpailua, joten tähän epäkohtaan tulisi saada pikaisesti parannus. Toivonkin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta saadaan tämä epäkohta korjattua.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen heitti tuossa pallon; en todellakaan ole ensimmäinen kansanedustaja tässä talossa, joka on puuttunut tähän epäkohtaan. Asiaan on 2000-luvun aikana kirjallisen kysymyksen tai aloitteen jättämällä puuttunut reilut kymmenen kansanedustajaa, joiden joukossa on myös nykyisiä ministereitä Matti Vanhasesta Holmlundiin saakka. Pitkän kehityshankkeen tuloksena sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä valmisteltu lakiesitystä sairausvakuutuslain muuttamisesta, mutta laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vasta 1.1.2010. Tämän osalta toivonkin kyllä nopeutettua aikataulua.

Marjaana  Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun käsitellään Kansaneläkelaitoksen asioita ja tässä on sairausvakuutuskassasta tavallaan kyse, niin olen niitten kanssa aika varovainen yleensä, koska kuitenkin vakuutetut maksavat sinne eli palkansaajat, työttömät, eläkeläiset ja valtio yhdessä. Jos me laajennamme sitä sai-rausvakuutuskassan tuotevalikoimaa, niin meidän täytyy muistaa samanaikaisesti, että lääkekorvausjärjestelmä on ollut sen tyyppinen, että lääkemenoihin on koko ajan mennyt enemmän rahaa.

Tämä yksittäinen lakialoite, mikä nyt suuhygienisteistä on, on moneen kertaan tullut esille sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin, samaten se, että hierojat ja muut voisivat päästä toiminnallaan sairausvakuutuslain piiriin. Nämä ovat sikäli ongelmallisia, että mitä enemmän me sitä kassaa laajennamme, sitä enemmän kansalaiset siitä sitten joutuvat sairausvakuutusmaksujen kautta maksamaan, koska työnantajat eivät enää rahoita näitä menoja ollenkaan. Eli se jakautuu vaan niin, että siellä on tosiaan vakuutetut ja valtio, joka sitä kassaa rahoittaa. Sen takia olisin hyvinkin varovainen.

Mutta ymmärrän tämän aloitteen siinä suhteessa, että monessa kunnassa on semmoinen tilanne, että ei pystytä antamaan sitä hammashoitoa, mikä lain kautta on velvoitettu, ja lääninhallituksissa on tehty valituksia siitä, että ihmiset eivät pääse välttämättä siihen hammashoidon piiriin, mikä on tarkoitettu. Tämä olisi tietenkin yksi keino kuntien taholta hoitaa tätä asiaa, mutta sitten tässä on tämä ongelma, mikä on perustavaa laatua oleva, eli kelakassassa on tämän tyyppisiä ongelmia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten aloitteen tekijä ed. Ojala-Niemelä täällä mainitsi, aloite on ollut monta kertaa eri muodoissaan esillä. Muistan monta kertaa tästä samasta aloitteesta käyttäneeni kannattavan puheenvuoron ja näin teen nytkin. Toivon aloitteella olevan myönteistä jatkokäsittelyä, jossa otetaan huomioon eri näkökohdat.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Ojala-Niemelä on esittänyt mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että ennalta ehkäisevässä mielessä suuhygienistin toiminta olisi kelakor-vauksen piirissä. Mutta kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi, tässä mennään sille rajapinnalle, kuinka paljon tuetaan julkista ja sitten taas toisaalta yksityistä hoitoa. Itse näen, että olisi erittäin tärkeää tukea nimenomaan ennalta ehkäisevässä näkökulmassa vaikka näitä hampaiden kuntotarkastuksia ja hammaskiven poistoa, sillä hampaiden huono kunto vaikuttaa muutenkin yleiskuntoon ja jopa sydänsairauksiin. Eli kyse on sinänsä merkittävästä, tärkeästä asiasta. Mutta ehkä tässä jonkin tyyppistä rajaustarkastelua olisi hyvä tehdä, esimerkiksi rajata pois hampaiden valkaisut tai jotkin muut sellaiset toimenpiteet, jotka eivät aivan suoraan liity terveyteen tai ennaltaehkäisyyn.

Keskustelu päättyi.