Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! Värderade talman! Puolustusvoimauudistus on siis nyt edennyt siihen pisteeseen, että hallitus antaa eduskunnalle ensimmäisen lakiesityksen: hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Puolustusvoimista annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Arvoisa puhemies! Ajatuksena on käydä lyhyesti läpi esityksen taustoja, keskeistä sisältöä ja sen vaikutuksia. Nämä ovat tietenkin hyvin tuttuja edustajille entuudestaan, koska tästä teemasta on keskusteltu tässä salissa jo aika vilkkaasti viime vuoden aikana.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät kokouksessaan 7. päivä lokakuuta 2011 Puolustusvoimien rakenneuudistuksen työn aloittamista, (Hälinää — Ilkka Kanerva: Puhemies, ei kuulu!), ja tämän jälkeen tasavallan presidentti ja valtioneuvoston...

Kiitos, arvoisa puhemies! — Tosiaan tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät kokouksessaan 7. päivä lokakuuta 2011 Puolustusvoimien rakenneuudistustyön aloittamista. Tämän pohjalta sama joukko on sitten yhdessä linjannut 8. päivä helmikuuta eli vuosi sitten puolustusvoimauudistuksen keskeiset linjaukset, ja tämän pohjalta valmistelu on sitten jatkunut.

Tämän tämänpäiväisen keskustelun oleellinen osa on Puolustusvoimien hallinnon muutokset siltä osin kuin ne vaativat lakimuutoksia. Tämä esitys, mikä on käsiteltävänä, perustuu 23. päivä maaliskuuta 2012 puolustusministeriön asettaman työryhmän laatimaan mietintöön sisältyvään ehdotukseen puolustusvoimauudistukseen liittyviksi säädösmuutoksiksi. Mietinnöstä on pyydetty lausunnot. Yhteensä 47 eri viranomaista on saanut mahdollisuuden, ja 36 on myös antanut lausunnon.

Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Puolustusvoimista annettua lakia siten, että Puolustusvoimien hallintorakenteesta tulisi tulevaisuudessa kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautettaisiin ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistetaan. Esityksen tavoitteena on Puolustusvoimien hallinnon ja organisaation uudistaminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Samalla Puolustusvoimiin perustettaisiin myös Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jonne keskitettäisiin valtakunnallisesti Puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt. Lisäksi logistiikkalaitos vastaisi Puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta sekä terveydenhuollon järjestämisestä. Järjestely merkitsee huomattavia kustannussäästöjä Puolustusvoimille. Esitetään myös, että asevelvollisuuslakia muutetaan niin, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että seitsemään muuhun lakiin tehtäisiin teknisluontoiset muutokset.

Arvoisa puhemies! Sotilasläänien lakkauttamisesta, aluetoimistojen uudelleenjärjestelyistä ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisesta arvioidaan syntyvän noin 32 miljoonan euron vuotuiset säästöt vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi Puolustusvoimien johtamisrakennetta kevennettäisiin ja organisaatiotasoja vähennettäisiin. Sotilasläänien lakkauttamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen tai laatuun, sillä käytännössä aluetoimistojen toimialueet kattaisivat edelleen koko maan. Tavoitteena on myös parantaa sähköisiä asiointimahdollisuuksia, mitkä varsinkin nuorten keskuudessa ovat tänä päivänä keskeinen asiointimuoto. Varusmiesten kaikkien kotimaan lomamatkojen maksuttomuus tietenkin maksaa, ja siinä kustannusarvio on 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset katettaisiin Puolustusvoimien toimintamäärärahoista kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen on erittäin mittava kokonaisuus. Puhutaan henkilöstökokoonpanosta, joka on 2 300 henkilötyövuotta vuonna 2015. Tämä tarkoittaa käytännössä aika merkittävää henkilöstövirtaa lähinnä Tampereelle ja Riihimäelle. Tämä esitys ei semmoisenaan aiheuta lisäkustannuksia puolustushallinnolle.

Arvoisa puhemies! Voisin lopuksi painottaa sitä, että tämä lakiesitys, mikä nyt on annettu, on kokonaisuus, joka perustuu niihin poliittisiin päätöksiin ja linjauksiin, mitä on aikaisemmin tehty. Hallinnolliset päätökset muun muassa paljon keskustelua herättäneistä varuskuntalakkautuksista ym. eivät edellytä lakikäsittelyjä. Niistä edeltäjäni teki hallinnolliset päätökset viime kesänä, joten ne eivät sisälly tähän lakiesitykseen. Tämä lakiesityskokonaisuus on siis tekninen edellytys lakiteknisesti sille, että se puolustusvoimauudistus, joka on hyvin vireillä ja joka etenee aikataulussa ja suunnitelmallisesti, voidaan toteuttaa niin kuin on suunniteltu.

Arvoisa puhemies! Tämä tällä erää.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysyn ministeriltä: onko Puolustusvoimien taloudellinen tilanne sellainen, että nämä kaikki muutokset voidaan toteuttaa ilman vaikeutta ja suunnitellussa aikataulussa, vai onko kenties joitain ongelmia tässä taloudellisessa puolessa?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on täysin ikään kuin aiemman toteavaa, aiemminkin todettua, mihin ministeri puheenvuorossaan perustellusti viittaa, eikä siihen ole sinänsä huomautettavaa. Ymmärrän hänen käyttämänsä perusteet.

Mutta sen sijaan olen ollut hieman huolissani siitä, että tämän uudistuksen luonne ei ole avautunut yleisessä mielipiteessä. Julkinen sana on ollut koko lailla tyly, ja asiaa harrastavien piirissä ympäri maata, maanpuolustusyhdistyksissä, reserviupseerien yhdistyksissä jne. on hyvin suurta skeptisyyttä. Minä pyytäisin ministeriä huomioimaan sen, että kun näin merkittäviä uudistuksia tehdään, se tehtäisiin sillä avoimuuden asteella, että kaikki käytössä olevat perusteet olisivat yleisesti tiedossa ja arvioitavina ja näin ollen vaikuttaisivat (Puhemies koputtaa) siihen ymmärrettävyyteen ja hyväksyttävyyteen, joka uudistuksella aina pitää olla.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on hyvää se, että varusmiesten kotimaan lomamatkat asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi. En voi olla kuitenkaan palaamatta tässä yhteydessä surullisen kuuluisaan puolustusvoimauudistukseen, jossa varuskuntien lakkauttamisen myötä varusmiesten palveluspaikan ja kodin välinen matka piteni suhteettoman suureksi, kuten Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisen kohdalla kävi.

Esityksessä olisikin pitänyt ottaa huomioon myös varusmiesten lomien pituus, sillä palveluspaikan ja kodin välisen matkan pidetessä lyhyen loman aikataulu menee entistä tiukemmaksi. Tämän seurauksena kiire saattaa aiheuttaa tieliikenteessä mahdollisia onnettomuusriskejä, ja yksikin lyhyen loman aiheuttama varusmiesuhri on liikaa. Mielestäni olisikin ollut hyvä, että kyseessä olevaan hallituksen esitykseen olisi sisällytetty pitkämatkalaisten varusmiesten lomien pidennys palvelusaikaa lyhentämättä.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asevelvollisten yhdenvertaisen aseman toteutumisen kannalta on tietysti olennainen huoli esitetty siitä, että kun Jehovan todistajat eivät aseellista palvelusta suorita vaan ovat asevelvollisuuden suorittamisesta vapautetut — tätä asiaa on selvittämässä työryhmä — niin kun tämä lakipaketti nyt sitten monilta osin tietysti viittaa tähän Jehovan todistajien muista asevelvollisista poikkeavaan asemaan, niin voiko ministeri vähän valottaa tätä selvitystyötä ja sitä, missä vaiheessa se on meneillään? Mikäli tämä selvitystyö sitten päätyy asevelvollisten aseman yhdenmukaistamiseen tältä osin, niin ehtiikö se vielä osaksi tätä lainsäädäntökokonaisuutta vai säädetäänkö siitä sitten erikseen?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä varmaan nämä hallinnolliset uudistukset, jotka nyt tässä esiteltiin, ovat perusteltuja, ja hallinto ei ole tärkein asia tässä puolustuksessa, mutta hämmästelen hieman edustaja Kanervan puheenvuoroa. Ymmärtääkseni olitte aika keskiössä, kun tätä puolustusvoimauudistusta rakennettiin ja viritettiin, ja nyt sitten arvioidaan, että se ei ole kaikille avautunut. Minä olen siitä varma, että se ei tule kaikille avautumaankaan missään vaiheessa, miksi nämä tehtiin tässä järjestyksessä ja näin, koska tässähän on selkeästi lähtökohtana ollut se, että osa Suomea kokee tilanteen niin, että heistä ei enää tässä välitetä, ja se heijastuu varmaan myös siihen kansalaisten, reserviläisjärjestöjen, maanpuolustusjärjestöjen näkökulmaan, ja sitä keskustelua varmasti käydään. Kyllä tässä töitä kaikilla hallituspuolueitten edustajilla on vakuuttaa, miksi tämä tehtiin juuri tässä asennossa.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelliseen viitaten, kun tämä hallitus on jakanut nämä kaikki uudistukset nyt sektoreittain, niin että kulttuuri kuuluu vasemmistolle, ihan niin kuin vanhakantaisesti aikoinaan, ja urheilu säälittävässä tilanteessaan on kokoomuksen aluetta, kysyisinkin justiin tätä, että kun on nyt tämä Länsi-Suomen korostaminen ja kokoomuksen ja RKP:n mandaatti ja idän hylkääminen ja muu, niin olisi sen takia ollut hyvä saada näistä kaikista etukäteen tietoja. Meillä on ehkä härskein tämmönen poliittinen sulle—mulle-jako johtuen tästä sekameteli- tai pyttipannuhallituksesta. Me emme tavallaan pysty erottamaan, kuinka poliittisia nämä päätökset yllättäen ovatkin, ja vanhakantaisemmalta pohjalta kuin luultiinkaan. Eli nyt meille tavallaan tämä media, kun medianhan omistavat samat tahot kuin tämän hallituksen tärkeimmät puolueet, antaa väärän kuvan koko ajan siitä, että tämä olisi jotenkin yleishyödyllistä koko maalle. Kun minä pelkään tässäkin, että kyse on hyvinkin poliittisesta ratkaisusta, niin sen takia olisi ollut hyvä saada tästä tietoa etukäteen.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme äsken kouluesimerkin siitä, miten vaikea tämä informaatioilmasto on, kun disinformaatio näyttää olevan enemmänkin niskan päällä sen asiallisen tiedon levittämisen sijasta, joka tässä oli kysymyksessä. Olen huomannut, että tämän asian ympärillä levitetään kyllä niin paljon hämäävää, virheellistä, perusteetonta ja totuuteen perustumatonta tietoa kuin vain olla pääsee, ja se on tässä tietysti, avoimessa yhteiskunnassa, mahdollista, muttei kohtuullista.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt vielä tästä matkojen vapautumisesta. Käytännössähän ne on nyt rajattu, mutta olisin vain kysynyt tästä käytännöstä: Onko nyt todella niin, että vaikka matkojen määrä on rajattu, niin sitten käytännössä on toteutettu sellaista toimintatapaa, että matkat ovat kuitenkin olleet ilmaisia, elikkä matkoja on myönnetty, vapaita matkoja, enemmän kuin siihen matkakiintiöön kuuluu? Elikkä vakiinnutetaanko tässä tosiasiallisesti sellainen käytäntö, joka nyt on jo voimassa?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En usko, että kysymyksessä on väärän tiedon levittäminen. Se on vain niin, että kansalaiset ovat suhtautuneet tähän tietyllä tavalla, ja se on tosiasia, että esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ei jäänyt yhtään varuskuntaa. Siellä valtion virastotalolla on aluetoimisto. Ihmiset kokevat sen turvattomuuden tuntuna. Ei kukaan ole levittänyt valheellista tietoa. Minusta tosiasioita on kerrottu, mutta kansalaiset suhtautuvat näihin asioihin hieman eri tavalla, ja minusta se on täysin ymmärrettävää.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tosiaan ensiksi tähän edustaja Salolaisen kysymykseen siitä, voidaanko talouden puitteissa toteuttaa tätä uudistusta, vastaus on kyllä. En näe, että nämä talousvaikeudet — tai sanotaan myöskään ne säästöpaineet, mitä meihin kohdistuu tällä hetkellä — vaikeuttavat tämän uudistuksen toteuttamista, mutta jos tämä uudistus ei toteutuisi aikataulussaan ja niin kuin se on suunniteltu, niin silloin se asettaa suuren paineen Puolustusvoimien budjettikehykselle, koska budjettikehys on suunniteltu sillä lailla, että se uudistus on viety loppuun vuoteen 2015 mennessä ja kaikki ne rakenteelliset säästöt ovat silloin myös saatavilla jo vuoden 2015 aikana. Tällä hetkellä horisontti näyttää siltä, että tämä onnistuu.

Tulen tietenkin raportoimaan eduskunnalle säännöllisin vuorovälein, mutta voin teille taata sen, että meidän ihmiset, meidän henkilöstö tekee upeata, määrätietoista ja sitoutunutta työtä sen eteen, että tämä uudistus toteutuu. Heille pitää nostaa hattua siitä, koska tämä on vaikea ja määrätietoinen uudistus, mikä pitää toteuttaa vaikeassa ajassa ja aika lyhyessä aikataulussa. Siellä tehdään erittäin hyvää työtä, ja kiitos sen uskon, että tämä onnistuu niin kuin on suunniteltu.

Mitä tulee tähän edustaja Kanervan pohdintaan siitä, että tämä julkisuudessa ei ole näyttänyt niin hyvältä, niin siihen voin helposti yhtyä. Varmasti edustaja Reijonenkin on oikeassa siinä, että tämä on monessa maakunnassa koettu ikävänä asiana. Se on varmasti juuri näin. Tämä on meidän yhteinen haasteemme. Viime talven keskustelut eivät välttämättä olleet niin hedelmällisiä. Varmaan tässä vaiheessa niistä on lähinnä syytä ottaa opiksi ja miettiä, minkä takia tämä puolustusvoimauudistus saatiin niin huonoon valoon, koska tosiasia on se, että monet näistä uudistuksista ovat erittäin järkeviä ja ne ovat hyvin perusteltuja. Toisin kuin edustaja Pertti Virtanen totesi, niin tässä kyllä ei minun mielestäni ole kyse mistään sulle—mulle-politiikasta vaan kysymys siitä, että oli liian suuri rauhanajan koulutusorganisaatio, oli paljon hallintoa ja sitä on järkevä karsia. Mutta tämä prosessi on ollut semmoinen, että tässä on jäänyt monelle suomalaiselle kansalaiselle epämääräinen käsitys siitä, minkä takia uudistus tehtiin, minkä takia se oli tarpeellinen, mitä sen jälkeen seuraa, miten se vaikuttaa meidän maanpuolustukseen jne. Tästä syystä meillä on kyllä edelleen kommunikaatiohaasteita ja viestintätarpeita, ja myönnän sen ehdottomasti.

Mitä tulee edustaja Oinosen kysymykseen näistä pitkistä välimatkoista ja huomautuksista, niin yhdyn myös niihin näkemyksiin. Tästä syystä pidän erittäin hyvänä, että olemme voineet sopia siitä, että käytämme 2 miljoonaa euroa vuodessa enemmän tähän. Tämähän liittyy myös edustaja Mäkelän kysymykseen, ja tosiasiassa ne ovat kiintiöitettyjä tänä päivänä, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että siellä on ollut joitain matkoja, jotka ovat menneet sitten varusmiesten omaan piikkiin. Tästä syystä tästä syntyy 2 miljoonaa euroa kustannuksia vuodessa lisää. Mutta pidän sitä hyvin perusteltuna juuri siitä syystä, mitä edustaja Oinonen kuvasi, että nämä nuoret miehet eivät sitten väsyneinä mene rattiin tai jotain muuta vaan heitä kannustetaan menemään bussin kyytiin ilmaiseksi, jotta ei sitten väsyneenä illalla istu tuolla maantien päällä talvella tai muuta. Tällä tavalla voidaan välttyä ikäviltä tapauksilta.

Edustaja Autto kysyi näistä Jehovan todistajista. Niin kuin totesitte, niin tässä on tämä selvitys vireillä, ja huhtikuun puolella tulemme sitten julkisuuteen sen selvityksen johtopäätöksillä, kun se on valmis. Jos sen johtopäätökset ovat semmoisia, että se edellyttää lakimuutoksia, niin silloin se pitää hoitaa erillisenä prosessina, koska koen, että se vaatisi aika pitkää kuulemista ja poliittista keskustelua, ennen kuin siihen voidaan mennä. Vaikkakin tässäkin on semmoisia kokonaisuuksia, jotka koskevat sitä Jehovan todistajien tilannetta, niin tämä kokonaisuus ei voinut sitä asiaa odottaa varsinkaan, kun emme tiedä, mihin se selvitys päätyy. Katsotaan sitten, mitkä johtopäätökset ovat poliittisesti ja aiheuttavatko ne sitten mahdollisesti joitakin säädösmuutostarpeita.

Arvoisa puheenjohtaja! Uskon vastanneeni kaikkiin kysymyksiin.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän puolustusvoimauudistukseen liittyvän esityksen tavoitteena on Puolustusvoimien hallinnon ja organisaation uudistaminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimien rauhanajan rakenne supistetaan vastaamaan, kuten esityksessä todetaan, pienentyviä ikäluokkia ja sodanajan koulutustarvetta.

Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä käymään puolustusvoimauudistukseen liittyvää varuskuntien lakkautuskeskustelua uudestaan, vaan haluan kiinnittää huomiota erääseen yksityiskohtaan, jolla on myös periaatteellista merkitystä, nimittäin siihen, että puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on puhuttu ja edelleen puhutaan — niin tässä hallituksen esityksessä kuin mediassa yleensä — pienentyvistä ikäluokista.

Edustaja Kanerva puhui edellä disinformaation levittämisestä. Aivan siitä ei ole kyse, mutta käsitykseni mukaan pitäisi paremminkin puhua pienentyvistä palveluskelpoisista ikäluokista, sillä niin on, jos niin halutaan. Puolustusvoimauudistuksessa on nimittäin kyse myös siitä, että Puolustusvoimat varautuu jatkossa kouluttamaan entistä pienemmän osan miesikäluokasta. Puolustusvoimauudistus tulee vaikuttamaan yleiseen asevelvollisuuteen siten, että siitä tulee käytännössä valikoivampi. Tätä ei ole julkisuudessa oikein ymmärretty, ei tässäkään hallituksen esityksessä. Yleinen asevelvollisuus on kuitenkin laajalti hyväksytty puolustusratkaisumme perusfundamentti alueellisen puolustuksen ja sotilaallisen liittoutumattomuuden ohella.

Arvoisa puhemies! Pienentyvillä ikäluokilla tai pienentyvästä palveluskelpoisesta ikäluokasta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että kaikkia nuoria miehiä ei oteta armeijaan fyysisen tai psyykkisen kunnon takia. Raakattavien joukko kasvaa. Taustalla vaikuttavat ennen muuta säästösyyt. Virallisesti edelleen puhutaan yleisestä asevelvollisuudesta. Se on sikäli kyllä totta, että jatkossakin joka pojalle lähtee kutsu, mutta todellisuudessa puolustusvoimauudistuksen seurauksena aiotaan kouluttaa arviolta ehkä noin 20 prosenttia pienempi osuus ikäluokasta. Koko ikäluokalle ei siten edes riittäisi petipaikkoja tulevaisuuden varuskunnista, siksi ankarasti leikkuri iskee kasarmeihin Kauhavalta Kontiolahdelle.

Valikoivassa asevelvollisuudessa on tietenkin se vaara, että sitä kautta siirrytään kohti ammattiarmeijaa. Näinhän on käynyt useimmissa Länsi-Euroopan maissa, viimeksi Ruotsissa. Tämän epäsuotuisan kehityskulun katkaisemiseksi olen sitä mieltä, että kannattaa olla tarkkana. Varusmiespalveluksen suorittaminen pitää jatkossakin taata mahdollisimman monelle nuorelle miehelle ja tietysti myös vapaaehtoiselle naiselle.

Varusmiespalveluksella on monenlaisia positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, ei vähiten suomalaisten vielä korkealla olevaan maanpuolustustahtoon. Siksi onkin hyvä, lähetekeskustelun aiheeseen liittyen, että asevelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi. Pienetkin eleet merkitsevät. Yleistä asevelvollisuutta kannattaa vaalia. Vielä pitäisi saada eläke kertymään varusmiesajasta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että käsitykseni mukaan ongelma on se, että kun yhä harvempi käy armeijan tai yhä harvempi saa mahdollisuuden käydä armeijan, suomalaisissa kodeissa ei enää synny aitoa kosketuspintaa Puolustusvoimiin. Sen seurauksena maanpuolustusasioista tullaan välinpitämättömiksi ja tapahtuu kuten on käynyt Ruotsissa: siirrytään ammattiarmeijaan, satsataan huipputeknologiaan, melkeinpä luovutaan oman maan puolustamisesta ja keskitytään kansainväliseen kriisinhallintaan. Sitten ihmetellään, miten tähän on tultu ja kuinka kauan mahtaa maa sodassa kestää. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ja ainoa realistinen tapa ylläpitää puolustusta Suomen kaltaisessa maassa.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Edustaja Niinistön pohdiskelu yleisen asevelvollisuuden tilasta ja tulevaisuudesta on kyllä syytä ottaa erittäin vakavalla tavalla, sillä on olemassa hyvin paljon ilmassa elementtejä, jotka ovat omiansa jatkuessaan kyllä rapauttamaan yleisen asevelvollisuuden pohjaa. En usko sinänsä, että hallituksen tarkoitus olisi viedä tässä suhteessa Suomi ihan uudenlaiseen systeemiin, mutta monet tekijät ovat viemässä tätä järjestelmää valikoivuuden suuntaan, ja sitä en kyllä pidä missään tapauksessa hyvänä pitkän päälle.

Täällä pohdittiin tästä uudistuksesta olevaa epämääräistä kuvaa. Eräs perussyy tässä on taustalla se, että puolustusvoimauudistus, laaja sellainen, tehtiin ilman selontekoa. Alun perin oli ajatus, että se on osa selontekoa, nyt se tuotiin ihan omana asiana hirmu kovalla kiireellä päätöksentekoon, ei edes eduskunnalle, vaan päätöksentekoon. Olisi ollut kokonaisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä, että se olisi ollut osa selontekoa, joka nyt täällä eduskunnassa on käsittelyssä. Varmaan sitä epämääräistä kuvaa myös omiaan on ollut lisäämään se, että Puolustusvoimiin suuntautui ja suuntautuu niin rankka leikkaus, tupla muihin verrattuna, että se todella koettelee maanpuolustustahtoa, se koettelee ihmisten uskoa maakunnissa maanpuolustuksen kykyä kohtaan.

Sinänsä nämä uudistuksen heijastukset tähän lakiin Puolustusvoimista suurelta osin nyt vaikuttavat perustelluilta.

Sotilasläänien lopettaminen kaiken jälkeen on perusteltua. Ylipäätään hierarkkisten tasojen vähentäminen lisää virtaviivaisuutta, lisää tehokkuutta. Se on sillä tavalla ymmärrettävääkin, kunhan pidetään huoli siitä, että kansalaiset kokevat eri puolilla Suomea, että Puolustusvoimat ovat läsnä, suhteellisen lähellä toiminnoillaan ja saatavuudellaan, suhteellisen lähellä suomalaisia eri puolilla maata, myös siellä Itä-Suomessa, joka on tässä joutunut viime aikoina kaikkein rankimpien iskujen kohteeksi.

Toisekseen logistiikkalaitoksen perustaminen, tai sanoisinko, niitten elementtien kokoaminen on myös järkevää politiikkaa. Varsinkin materiaalihankintojen keskittäminen yhteen paikkaan on kaukokatseisuutta ja saattaa jopa aiheuttaa pitkän päälle myös säästöjä Puolustusvoimien toimintapolitiikassa. Sen perään on siis pantava sellainen pienehkö plus.

Myös kolmantena seikkana tämä asevelvollisten matkojen maksuttomuus: pitkissä matkoissa, pitenevissä matkoissa, se totta kai ansaitsee tukensa. Mutta huomattakoon, niin kuin täällä jo muutamassa puheenvuorossa on todettu, että varusmiesten matkat pitenevät. Niistä tulee ehkä jopa vaarallisenkin pitkiä reissuja, ja silloin kun ollaan pitkässä reissussa väsyneenä maanteillä, niin kyllä se on turvatonta menoa, se on turvatonta liikkumista. Se pitää muistaa. Se on tämän varuskuntien lakkauttamisen, näitten toimipisteitten lakkauttamisten, se kielteinen puoli yksilötasolle, joka on syytä kyllä noteerata. Sinänsä annetaan tunnustus siitä, että matkat tulevat maksuttomiksi.

Tässähän ei puututa, tässä laissa, niin kuin ei saakaan puuttua, Puolustusvoimien kolmeen tehtävään, jotka on siellä erittäin tarkoin määritelty 1), 2) ja 3), jopa tärkeysjärjestyksessä. Niihin ei saa puuttua. Olennaistahan on se, että Puolustusvoimilla täytyy olla voimavarat, euroja riittävästi myös vuoden 2015 jälkeen toteuttaa näitä kolmea tehtäväänsä: maan puolustamista, siviilionnettomuuksien seurausten lievittämistä ja hoitamista sekä kansainvälistä kriisinhallintaa. Nämä kolme tehtävää tulevat kyseenalaisiksi, mikäli vuoden 2015 jälkeen rahoitustaso ei ole riittävällä tasolla. Toivoisikin, että maan hallitus tämän asian osalta tekisi jotakin konkreettisempaa, vaikka se ei haluakaan luvata niitä euroja, mutta jotakin valmistautumista vuoteen 2015 se kyllä voisi panna jo vireille, joka antaisi kuitenkin kuvan eduskunnalle, että maanpuolustus ei ole joutumassa heitteille vuoden 2015 jälkeen.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun käsittelemme tätä puolustusvoimauudistukseen liittyvää lakien kokonaisuutta, niin käsittelemme erittäin tärkeää asiaa.

Kuten puolustusministeri omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, niin varmaan se tietysti kaikkein kuumin puheenaihe eli Puolustusvoimien sijoittuminen rauhanajan kokoonpanossa eri puolille maata on jo hallinnollisesti päätetty. Sitä meidän ei tarvitse täällä tänään eikä sitten tätä keskustelua seuraavassa valiokuntakäsittelyssä käydä läpi.

Mutta kun puhumme sinänsä aivan olennaisen tärkeästä Puolustusvoimien uudistamisesta, niin on tietenkin todettava se, että on hienoa, että edelleen Suomen puolustusratkaisun pohjaksi voidaan valita uskottava itsenäinen puolustus ja koko maan puolustaminen. Nämä ovat erittäin tärkeitä lähtökohtia, ja Suomen kaltaisessa vähäväkisessä mutta laajassa maassa tämä onnistuu vain yleisen asevelvollisuuden kautta, sen kautta, että koko ikäluokka osallistuu maansa puolustamiseen.

Kuten jo aiemmissakin puheenvuoroissa on todettu, niin kieltämättä uudistuksen yhteydessä olen itsekin kantanut huolta siitä, ettemme vain sitten hyväksyisi lähtökohdaksi sellaista ajattelua, että ei siinä mitään, että palveluskelpoinen ikäluokka pienenee. Mielestäni se on väärä signaali, koska yleinen asevelvollisuus on erittäin tärkeä instituutio. Paitsi että se on maanpuolustuksemme kulmakivi, niin kun tämän hallituksen tärkeimpiä hankkeita on vaikkapa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen, niin on aivan selvää, että nuori ihminen, joka pääsee yhteiskuntaan kiinni onnistuneen ja ehkä jopa hyvää johtamiskoulutusta antaneen asevelvollisuuden suorittamisen kautta, omaa paljon paremmat valmiudet esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään, on oppinut monenlaisia sosiaalisia mutta ehkä myös sellaisia konkreettisia työelämän taitoja, joista on elämän varrella hyötyä.

Siksi mielestäni on syytä kantaa huolta siitä, että vaikka nyt tätä uudistusta tehtäessä Puolustusvoimien rauhanajan rakennetta mitoitetaankin historiassamme poikkeuksellisen pienten 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun pienten ikäluokkien koon mukaan, niin varmistaisimme sen — kun syntyvyys Suomessa on kuitenkin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua kohti lähtenyt jo huomattavaan kasvuun tuosta vuosituhannen vaihteen aallonpohjasta — että myös näillä ikäluokilla sitten 10—15 vuoden kuluttua on mahdollisuus yleisen asevelvollisuuden kautta olla kantamassa kortensa kekoon maanpuolustuksen kautta mutta myös osallistua sitten tähän asepalvelukseen, josta eittämättä on hyötyä heidän muitten yhteiskunnan aktiviteettien kannalta.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa haluan myös ilmaista huoleni siitä, että nämä uhkakuvat, joihin pienenevällä reservillä varaudutaan, ovat vähän mielestäni tällaisia kylmän sodan Tähtien sota -maailmasta olevia, joissa tarvitaan erittäin suorituskykyisiä operatiivisia joukkoja. Tietysti näin varmasti on, kun hyvin teknistä sodankäyntiä käydään, että Ilmavoimien rooli korostuu ja erilaisten hyvin kauas vaikuttavien asejärjestelmien rooli korostuu, mutta samaan aikaan sitten suomalainen yhteiskunta on muuttunut haavoittuvaisemmaksi.

Me olemme arjessamme täysin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. Olemme täysin riippuvaisia veden ja ruuan jakeluun liittyvästä verkostosta ja logistiikasta, sähkönjakeluverkosta. Olemme täysin riippuvaisia erilaisista tietojärjestelmistä. Näiden turvaamiseksi tarvittaisiin mielestäni laajoja alueellisia kokonaisuuksia puolustamaan kykeneviä joukkoja, joiden operatiivisen varustuksen ei sinänsä tarvitse olla tällaista Tähtien sota -luokkaa, mutta niillä tulee olla hyvät johtamisjärjestelmät ja asianmukainen aseistus. Siksi todella vetoankin kyllä sekä puolustusministeriin että kaikkiin tahoihin, jotka nyt tätä uudistuskokonaisuutta käsittelevät, että kun yhtenä säästöjen keskeisenä tarpeena puhutaan tästä Puolustusvoimien materiaalin 2020-luvulla koittavasta massavanhenemisesta, niin ettei ainakaan sitten aseita ja muuta täysin käyttökelpoista kalustoa missään nimessä poistettaisi, puhumattakaan niiden tuhoamisesta, vaan voitaisiin varustaa tällaisia alueellisia joukkoja, jotka kykenisivät sitten minkälaisen poikkeustilan aikana tahansa hyvin koulutettuina joukkoina pitämään yllä järjestystä alueilla.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta, että tässä lakiesitysten kokonaisuudessa on monia byrokratiaa vähentäviä asioita, mikä on aina hyvä asia, hallintoa virtaviivaistetaan, ja myös varsin hiljattain itse varusmiespalveluksen suorittaneena totean tästä, että tämä lomamatkojen korvaaminen varusmiehelle täysimääräisesti on erittäin tärkeä uudistus.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jussi Niinistön aloittama keskustelu valikoivasta asevelvollisuudesta, joka johtaa mahdollisesti ammattiarmeijaan, sai minut pyytämään puheenvuoroa. Laajastihan yleinen asevelvollisuus nauttii arvostusta kansalaisten keskuudessa. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija on tehokas, oikeudenmukainen ja rauhanomainen.

Erityisesti edustaja Niinistö kiinnitti huomiota myös käsitteeseen palveluskelpoinen ikäluokka. Puolustusvoimissakin liian helposti sellaiset henkilöt, jotka eivät ole parasta A-ryhmää, raakataan yli. Vaikka miten vedettäisiin löysiä pois, uskon, että Puolustusvoimissa on aina tehtäviä varusmiehille, jotka eivät ole parasta A-ryhmää, ja olisi äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman moni nuori saisi käydä varusmiespalveluksen loppuun. Onnistuneet elämänkokemukset, onnistumisen kokemukset, antavat rakennusaineita tulevaa elämää varten.

Kutsunnoissa olisi suuri mahdollisuus myös nuorisotakuuohjelmaa ajatellen. On todella olemassa Aikalisä-ohjelma, mutta eivät kutsuntaikäiset, jotka raakataan yli, lähde hakeutumaan viranomaisten tykö itse. Viranomaisten pitäisi olla aktiivisempia ja olla kutsuntatilaisuuksissa mukana konsultoimassa.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö ja sitten myöhemmin myös edustaja Autto kiinnittivät huomiota aivan oikeaan seikkaan eli tähän disinformaatioon ja muunneltuun totuuteen puhuttaessa pienenevistä ikäluokista. Todellisuudessa ikäluokat eivät ole 60-luvun lopulta tähän päivään mennessä juurikaan pienentyneet. Tällä vuosituhannella, kuten edustaja Autto sanoi, on päinvastoin näyttänyt siltä, että syntyvyys Suomessa on hiljalleen ollut kasvussa, ja täytyykin kysyä, onko meillä 10—20 vuoden päästä tarpeeksi petipaikkoja näille kasvaville ikäluokille. Todellisuudessa 40-luvun lopulla syntyneiden versus 60-luvun lopulla syntyneiden määrässä oli paljon suurempi ikäluokkien väheneminen, eikä silloinkaan tämäntyyppistä leikkausta ollut. Näyttää tosiaankin siis siltä, että tässä salavihkaa ollaan siirtymässä valikoivaan asevelvollisuuteen, vaikka sitä ei suoraan myöntää halutakaan.

Tosiaan tästä, minkä edustaja Kivelä otti esille, eli nämä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet, joista tässä yhteiskunnassa on viime aikoina paljon keskusteltu: armeija, varusmiespalvelus, on semmoinen viimeinen hetki päästä kiinni tähän ryhmään, ja on todella valitettavaa, jos nyt tämä viimeinen mahdollisuus menetetään siinä kohtaa, kun ollaan siirtymässä siihen, että vain nämä huippuosaajat ja paras A-ryhmä tulevaisuudessa kelpaisivat armeijaan. Kyllä siellä polkupyörämekaniikkoja ennenkin oli.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö ja edustaja Kivelä ottivat puheissaan tärkeän asian esiin. Pienenevä palvelevien alokkaiden määrä huolestuttaa henkilökohtaisesti minuakin. Nyt Puolustusvoimilla on käytössä niin sanottu Aikalisä-projekti, jonka edustaja Kivelä otti esille ja joka on tuottanut myös tuloksia. Toimintamalli mahdollistaa siis aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Tosin tässä vaiheessa tämä toimi on usein jo myöhässä. Kysyisinkin ministeriltä: olisiko tätä Aikalisä-mallia mahdollista viedä jossain määrin jopa jo toisen asteen opintoihin, esimerkiksi liikuntatunneille testien muodossa, joilla päästäisiin kiinni näihin syrjäytyneisiin nuoriin jo aikaisemmassa vaiheessa?

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin kannatan yleistä asevelvollisuutta aivan niin kuin ministerikin täällä toi esiin.

Ennen vanhaan puhuttiin armeijasta miesten kouluna. Nykyään ei sitä sattuneesta syystä enää siksi kutsuta, mutta tietynlainen koulupainotteisuus mielestäni siinä voisi silti olla. Tämä miesten koulu tarkoitti, että siellä opitaan muitakin asioita kuin vain aseenkäsittelyyn ja sotataitoihin liittyviä kysymyksiä, ja tämän periaatteen toivoisin painottuvan myös varusmieskoulutuksessa. Siinähän on vielä tällainen, voisiko sanoa, tuhannen taalan paikka: ikäluokka on yhdessä. Etenkin kun miehistä niin suuri osa käy armeijan, niin ikäluokka on tavallaan viimeisellä rastilla yhtaikaa, ja sieltä lähdetään sitten eri puolille, kuka minnekin, kouluun, työhön tai muuta vastaavaa. Ja silloin, kun ikäluokka on yhtenäinen, yhdessä siihen voidaan myöskin vaikuttaa, ja mitä tulee eräisiin sellaisiin asioihin, jotka liittyvät elämänhallintaan lähitulevaisuudessa, minä toivoisin, että armeija ottaisi tällaisesta kopin. Kyllä ne aseenkäsittelytaidotkin varmaan siinä sitten motivoituneesti opitaan ja harjoitellaan, jos sellainen myötäkarvainen suhtautuminen ylipäänsä siihen varusmiesaikaan ja siihen koulutukseen saadaan tätä kautta syntymään.

Ei tämän kummempia ajatuksia. Jään seuraamaan sitten, mitenkä armeija vähän reivaa kurssiaan.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Eerola totesi tähän syrjäytymiseen liittyen sen, että armeija on juuri se paikka, jossa päästäisiin kiinni monien nuorten ongelmiin. Aivan niin kuin täällä Sinuhe Wallinheimo totesi, meillä on Aikalisä-projekti, joka tällä hetkellä kutsuntatilaisuudessa toimii erinomaisesti. OAJ on myös esittänyt syrjäytymiseen liittyen näitä tsekkauspisteitä, erityisesti kutsuntatilaisuuden syventämistä ja laajentamista siinä mielessä, että siinä pystyttäisiin moniammatillisesti sitten pääsemään syvemmälle nuorten ongelmiin. Kysyisinkin puolustusministeriltä, eikö tämä pysähtymisen paikka olisi enemmänkin kohdallaan kuin se, että nämä syrjäytymiskierteessä olevat nuoret sitten armeijaan pariksi viikoksi menevät ja keskeyttävät parin viikon kuluttua.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä sivulla 8 puhutaan muun muassa, että vaativat kriisinhallintaoperaatiot ovat asettaneet uudenlaisia vaatimuksia asevoimien suorituskyvylle ja rakenteille. Kävimme hiljattain puolustus- ja turvallisuuspoliittista selontekoa läpi, ja siellä, kun selasin näitä erilaisia direktiivejä, kiinnittyi lauselma, jossa direktiivissä sanottiin, että nämä kriisinhallintajoukot eri puolilla Eurooppaa ovat ehkä askel siihen tulevaisuuteen, että on yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopassa, ja se tietää myös askelta kohti liittovaltiota. Kysynkin ministeriltä, olenko aivan väärässä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Totta on, että Aikalisä-projekti ajatuksena on hieno ja siitä on myös hyviä kokemuksia. Mutta on kuitenkin muistettava, että jos nuoriso-ohjaaja, etsivä nuoriso-ohjaaja tai Aikalisä-ohjaaja, ei ole kutsuntatilaisuudessa paikalla, niin Puolustusvoimien edustajat antavat sitten myöhemmässä vaiheessa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteystiedot nuoren suostumuksella, mutta eivät nuoret varmastikaan niin helposti itse hakeudu tällaiseen, vaan viranomaisten pitäisi mielestäni olla itse paljon aktiivisempia tässä asiassa.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, kun keskustelu on kääntynyt näistä isoista puolustusstrategioista tähän elämän inhimillisemmälle puolelle, ja kuten edustaja Saarinen totesi, niin tässä asepalvelusiässä kohdataan nämä ikäpolvet totaalisesti kaikki ja muodostuu käsitys ihmisen elämästä. Minulle on tullut viime aikoina aika paljon tällaisia huolestuneita viestejä siitä, että kun nuori joutuu keskeyttämään sen asepalveluksen — esimerkiksi sairaus, piilevä sairaus, on todettu tai joistakin muista syistä — niin asianhan ei pitäisi olla sen nuoren ihmisen kannalta sillä kuitattu, että todetaan, että nyt tämä asepalvelus keskeytyy, vaan mitä tapahtuu sen jälkeen? Usein siellä on sitten menetetty opiskelupaikka taikka on työttömyys edessä, ja muutamista tällaisista jopa masentuneisuustapauksista on minulle kerrottu.

Kysyisinkin ministeriltä, olisiko nyt mahdollista rakentaa yhteistyötä kuitenkin Puolustusvoimien ja esimerkiksi opetustoimen ja sitten sosiaali- ja terveyspuolen tai työvoimaviranomaisten kanssa niin, että tulisi jonkinlaista tällaista saattamista sen jälkeen, että nuori ei kuittaudu vain tilastonumerona.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Varusmiesten kotimatkojen korvattavuus on tietenkin erittäin myönteinen asia. Se on asia, jota tuli tarmokkaasti ajettua jo 1970-luvun alussa, kun silloin perustetulla Varusmiesliitolla ei vielä ollut toimintaoikeuksia varuskuntien sisällä. Nyt olemme siinä asiassa todella jo paljon edenneet. Mutta asevelvollisuusarmeijan kehittämisessä pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota palveluksen hyväksiluettavuuteen opiskelussa ja muissakin yhteiskunnan tehtävissä. Myös tätä asevelvollisten siviiliosaamista pitäisi paremmin hyödyntää itse tuon asevelvollisuuden aikana. Haluaisin, että ministeri kertoisi, mitä suunnitelmia tällä hallituksella näiden osalta on.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! On käyty erittäin hyvää ja rakentavaa keskustelua Puolustusvoimien nykytilasta, etenkin nuorten hyvinvoinnista, ja pidän tätä erittäin arvokkaana.

Haluan kuitenkin sanoa: Ensiksi, edustaja Niinistö käytti hyvän puheenvuoron tästä itse lakiehdotuksesta, mutta sen osalta sitten on analysoitu tätä niin, että tässä olisi joku piilevä suunnitelma siitä, että halutaan pitkän päälle siirtyä hyvin valikoivaan tai jopa sitten luopua asevelvollisuudesta. Voin kyllä kaikille edustajille nyt taata sen, että mitään semmoisia suunnitelmia tässä taustalla ei ole.

Sen sijaan jaan kyllä teidän huolenne siitä, että tilanne on se, että yhä pienempi osa ikäluokasta valikoituu asepalvelukseen, ja siinä mielessä edustaja Niinistö oli ihan oikeassa, kun korjasi näitä käsitteitä, niin kuin myös edustaja Eerola ym. Tosiasia on se, että se pienenevä osa on se, joka kykenee suorittamaan sen palveluksen.

Haasteenamme on se, että usein kun aletaan analysoida sitä, minkä takia ei kyetä, niin se syy ja ne tekijät ovat jo kaukana takana sen nuoren ihmisen lapsuudessa, terveydentilassa ja muualla, joten jos siinä vaiheessa, kun ne kutsunnat pidetään, tilanne on huono, niin sitä ei enää kyetä siinä korjaamaan.

Kun katsotaan niitä syitä, minkä takia ei valikoiduta asepalvelukseen, niin useimmin tänä päivänä niiden kasvavien ryhmien, joille ei tule mahdollisuutta suorittaa asepalvelusta, taustalla on huumeongelmat, mielenterveysongelmat, muut päihdeongelmat ja vastaavat. Puolustusvoimien haasteena on se, että Puolustusvoimiin ei haluta ottaa niitä, joilla on huumeongelmia tai mielenterveysongelmia, ihan siitä syystä, että he eivät ikävä kyllä välttämättä sovellu suorittamaan sitä palvelusta, ja myös muiden varusmiesten ja muiden turvallisuuden kannalta. Tässä on tekijöitä, jotka hyvin paljon selittävät sitä kehitystä, mikä meillä on.

Haluan alleviivata sitä, että kun se sodanajan joukko on suunniteltu 230 000:een vuodelle 2015, niin esimerkiksi kun kävin Maavoimien luona ja katsottiin tätä suunniteltua joukkotuotantoa, suurin huoli kyllä tällä hetkellä on se, miten päästään edes siihen 230 000:een. Tässä ei kyllä missään nimessä ole kysymys nyt siitä, että yritetään tietoisesti sieltä valita pois, jotta ei vahingossa tulisi liikaa varusmiehiä palvelukseen. Päinvastoin kannettiin huolta siitä, pääsemmekö me edes siihen 230 000:een juuri siitä syystä, että tällä nuorella ikäluokalla on niin paljon sellaisia ongelmia, mitä ei aikaisemmin ollut. Haluan nyt tällä vain alleviivata sitä, että tässä ei ole mitään suurta salasuunnitelmaa. Pidän itse kovasti kiinni tästä yleisestä asevelvollisuudesta, ja tässä kyllä koko hallitus on ollut ihan samalla linjalla. Tässä ei ole ollut mitään kysymystä siitä, mikä on se poliittinen tahtotila.

On käyty erittäin hyvää keskustelua siitä, miten kutsuntoja voitaisiin kehittää niin, että kun siellä tunnistetaan esimerkiksi näitä päihde- tai mielenterveysongelmia nuorilla, niin miten niihin voidaan tarttua. Yhdyn edustajien näkemykseen siitä, että siinä pitäisi kyllä tämän viranomaisyhteistyön toimia paremmin. Pitäisi toimia niin, että voisimme paremmin siinä yhteydessä varmistua siitä, että eri viranomaiset, yhteiskunta, tarttuvat näihin nuoriin, ja varmistua siitä, että ei jäädä heitteille. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat keskeyttäneet palveluksen esimerkiksi jostain loukkaantumisesta tai muusta johtuen.

Tässä on ihan varmasti parannettavaa, mutta tämä ei ole vain Puolustusvoimien asia, vaan tämä on koko yhteiskunnan asia, missä esimerkiksi kollegani, ystäväni Gustafsson varmasti voi olla avuksi. Tämä on opetuspuolen asia, tämä on sosiaalipuolen asia ja tämä on tietenkin myös Puolustusvoimien asia. Tässä on ihan varmasti kehitettävää. OAJ:llä ja muilla on ollut hyviä näkemyksiä tässä, joita voidaan hyödyntää, jos poliittista tahtotilaa on, ja uskon, että sitä kyllä on.

Tässä kysyttiin sitä, johtaako tämä Euroopan yhteiseen puolustukseen ja liittovaltion suuntaan. Tässä ei kyllä ole mitään semmoisia yhteisiä puolustussuunnitelmia Euroopan tasolla, jotka johtaisivat liittovaltioon. Jos semmoiseen ollaan menossa, niin en usko, että puolustusasiat ovat ne, jotka meidät siihen suuntaan vievät, vaan varmasti ennemminkin talous tai jotkut muut asiat, joista tässä salissa on puhuttu paljon.

Edustaja Yrttiaho kysyi tästä hyväksiluettavuudesta. Siitä Siilasmaan raportista, joka on hyvä raportti ja joka on teille tuttu, hyödynnetään kyllä hyviä ajatuksia, mutta yhdyn teidän arvioonne siitä, että siinä voisi kyllä tehdä vielä enemmänkin. Siinä on paljon tehtävää. Minä olen myös kenraalikunnalle viestinyt sitä, että varsinkin tämä siviiliosaaminen pitäisi ottaa paremmin huomioon, kun valikoidaan, mutta siinä on tämä joukkotuotantohaaste. Se joukkotuotantosuunnitelma ohjaa pitkälti, mihin nuoria suunnataan, huolimatta siitä, mitä osaamista heillä on, ja siinä on tiettyä, ei nyt vastakkainasettelua, mutta tiettyä haastetta yhteensovittaa näitä.