Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää avointa, oikeudenmukaista ja rohkeaa Suomea. Tämä tarkoittaa köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemistä, julkisen talouden vakauttamista sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Asioita, joiden parissa monet muutkin maat tällä hetkellä tekevät työtä.

Tästä kehyksestä katsottuna ammattikorkeakoulut perustettiin 1990-luvulla nostamaan ammatillisen koulutuksen tasoa ja vastaamaan työelämän muuttuviin haasteisiin. Ammattikorkeakoulujen toiminta kytkeytyi työelämän kehittämiseen ja aluevaikuttavuuden vahvistamiseen. Siksi oli luonnollista, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjähallinnossa oli keskeisesti mukana kuntasektori. Valtiolla ja kunnilla oli myös jaettu vastuu ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksesta.

1990-luvulla käynnistyi jo kehityssuunta, jonka myötä valtiovalta delegoi päätösvaltaansa enenevästi korkeakouluille itselleen. Samanaikaisesti yliopistojen rahoituksessa kiinnitettiin aiempaa vahvemmin huomiota toiminnan tuloksiin ja tehokkuuteen. Nykyisessä talouskehityksessä korkeakouluväki on nähnyt haasteelliseksi, osin jopa vähän ristiriitaiseksikin, hallituksen tavoitteen siitä, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi. Ajattelumalli pätee mielestäni vain, jos kaikki vanha halutaan säilyttää entisellään ja kaikki kehittäminen on mahdollista vain valtion lisärahoituksella.

Hallituksen korkeakoulupolitiikan tavoitteena on, että vahvat korkeakouluyksiköt muodostavat osaamisen perustan. Tällaisissa toimintaympäristöissä on paremmat edellytykset laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Laadukas toiminta luo kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa korkeakoulujemme kansainvälistymisen edellytyksiä. Taloudellinen ja hallinnollinen autonomia antaa korkeakouluille mahdollisuuden päättää omista strategisista valinnoista, mutta se merkitsee myös laajemman vastuun ottamista.

Ammattikorkeakoulut valmistautuvat nyt toimilupakierrokseen, siis hallituksen esityksen mukaan, jonka yhteydessä on tarkoitus päättää myös koulutusvastuista. Tarkoitushan on, että nyt käsittelyyn tulevan lainsäädännön mukaiset uudet ammattikorkeakoulut aloittavat toimintansa uusilla toimiluvilla lainsäädännön astuessa voimaan jo ensi vuoden alussa. Syksyllä käytävä toimilupakierros on tärkeä taitekohta, joka antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden pohtia perinpohjaisesti toimintaansa ja suunnata sitä myös tarpeen mukaan uudelleen. Toisaalta myös talouden realiteetit tällaista uudelleenarviointia edellyttävät. Ammattikorkeakouluista kuuluu vaikean taloustilanteen keskellä myös positiivisia viestejä: tästä selvitään, ja jatkossa olemme entistä parempia.

Myös rahoitusmallin kytkeminen tuloksiin saa laajaa kannatusta. Vaikeassa talouskehyksessä tulee pyrkiä siihen, että ammattikorkeakoulujen toiminnan laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat, toiminnan tehokkuus paranee ja rahoituksella tuetaan entistä vahvemmin toiminnan tuloksia. Uskon, että rahoitusmallin sisältämä kolmen vuoden siirtymävaihe palvelee ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tarpeita toiminnan sopeuttamisessa. Toiminnan sopeuttaminen ei mielestäni tarkoita ainoastaan tuskan tasaista jakamista kaikkien kesken, vaan sitä, että pystyttäisiin aitoon rakenteelliseen uudistamiseen, joka vapauttaa voimavaroja ammattikorkeakoulujen ydintehtävien toteuttamiseen, profiloitumisen vahvistamiseen, työnjakojen selkeyttämiseen sekä vahvistaa vuorovaikutusta alueiden ja työelämän kanssa.

Hyvät kansanedustajakollegat! Uskon, että kun korkeakoulujen uudistamistyö saadaan päätökseen, maassamme on alueellisesti kattava korkeakouluverkko, joka on entistä laadukkaampi, vaikuttavampi, tehokkaampi ja kansainvälisempi sekä sen lisäksi tasa-arvoinen ja vetovoimainen työ- ja opiskeluyhteisö.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ammattikorkeakoululaiksi on kentällä kauan odotettu lainsäädäntö, ja ilolla otamme sen valiokunnassa vastaan. Tavoitteena on saada se tänä keväänä valmiiksi, ja mikä ettei se näin tapahdukin.

Täällä on paljon hyviä asioita. Rahoituksen suhteen on myöskin muutosta tulossa, ja on erittäin toivottavaa, että rahoitusperusteet muuttuvat enemmän tuloksellisuuteen tähtääviksi ja myöskin otetaan huomioon tutkimus- ja kehitystyön osuus. Tietenkin tässä on mietittävänä vielä, kuinka pitkäksi aikaa nämä toimiluvat pitäisi antaa, ja se varmaan puhututtaa ja keskusteluttaa valiokuntaa jatkossakin.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä on todellakin pitkään odotettu, ja etenkin opiskelijakentässä on nähty tärkeänä, että vihdoin ammattikorkeakoulu-uudistus tapahtuu. Viime kaudella uudistettiin yliopistoja, ja siinä ei välttämättä kaikkien mielestä aivan hyvään lopputulokseen päästy. Siksi onkin tärkeää, että nyt tällä hallituskaudella tehdään ammattikorkeakouluista entistä parempia, entistä tehokkaampia, entistä laadukkaampia, jotta vältymme niiltä virheiltä, joita yliopistojen uudistamisessa kiistämättä tehtiin.

Hyvää tässä hallituksen esityksessä on etenkin se, että tässä pärjäävät tulevaisuudessa ne ammattikorkeakoulut, jotka ovat jo tehneet joitakin toimenpiteitä parantaakseen ja tehostaakseen omaa opetustaan ja tutkimustoimintaansa. Nämä asiat korostuvat tässä hallituksen esityksessä ja toimilupia jatkossa myönnettäessä, ja se on hyvä asia.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesityskokonaisuus on linjassa hallituksen Suomi osaavimmaksi kansakunnaksi -hankkeen kanssa. Tämä vahvistaa meidän koulutuksen tasa-arvoisuutta ja korkeatasoisuutta, mutta ihmettelen sitä, että suuresti arvostamani, asiantunteva ministeri on kuitenkin lähtenyt tähän kokoomuslaiseen uusliberalistiseen ajatteluun mukaan, että korkeakoulun muodon pitää olla osakeyhtiö. Tämähän pitkän päälle johtaa siihen, että tältä osin koulutusmaailma tulee pitkän päälle bisnespelureiden temmellyskentäksi ja kansainvaltaisen kontrollin ulkopuolelle.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En voi kyllä suhtautua aivan yhtä myönteisesti tähän uudistukseen kuin perussuomalaiset tuntuivat hallitusta tuossa vahvasti tukevan. Olisin nimittäin toivonut, että ministeri olisi tuonut ja hallitus olisi tuonut tässä aidosti tasavertaisen ja tasa-arvoisen esityksen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille. Sehän olisi ollut kohtuullisen helposti tehtävissä kirjaamalla ammattikorkeakoulut pysyvästi lakiin aivan samalla tavalla kuin yliopistojen kohdalla on menetelty. Nythän on niin, että ammattikorkeakoulut joutuvat hakemaan itsellensä toimilupaa. Siis kaikkien niiden talousongelmien ja vaikeuksien lisäksi, mitkä te olette aiheuttaneet ammattikorkeakoulukentälle, ne joutuvat nyt oman toimintansa jatkon ja edellytyksen hakemaan uudelleen teiltä. Silloin kysymys tietysti koskee sitä, mikä tämän kaiken tarkoitus on. Onko tarkoitus poistaa Suomesta ammattikorkeakouluja, mikä tietysti on vastoin sitä, mitä olette hallitusohjelmassa todenneet, että jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu?

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän todellakin hallitusta ja opetusministeriä siitä, että nyt vihdoin ja viimein tuodaan tämä lakiehdotus eduskuntaan käsiteltäväksi. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä ja tervetullut uudistus, jota myös ammattikorkeakoulut itse pitävät hyvänä. Minun mielestäni se, mikä on ehkä tärkeintä tässä uudessa mallissa, on se, että tämä uusi rahoitusjärjestelmä todellakin tukee opetuksen laatua.

Alueellinen vaikuttavuus on tietysti tärkeä osa ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttää, ja tämä tehtävä korostuu tässä uudessa rahoitusmallissa, joten tämä rahoitusmalli on omiaan tukemaan sitä tärkeätä laatua, mitä me tarvitsemme Suomenmaassa.

Sitten minä toivon todellakin, että se viesti on aivan selkeä, joka lähtee myös eduskunnasta nyt, että kun myönnetään nämä toimiluvat, ne ovat tilapäisiä, (Puhemies koputtaa) jotta tämä olisi aivan selkeää myös kentällä.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä totesi, että osakeyhtiömalli olisi jotenkin huono. Tällä hetkellä meillä on muistaakseni 15 osakeyhtiömallista ammattikorkeakoulua, ja näissä on selkeä viesti ollut se, että se on tuonut selkeästi työelämää ja kokonaisuutta itse päätöksentekoon lähemmäksi, se on tuonut mahdollisuuksia rahoituksen osalta, positiivisia sellaisia, mutta se on pitänyt hyvin tiiviisti myös kuntakentän sekä henkilökunnan mukana toiminnassa. Katson, että se on ollut erinomainen valinta tässä laissa.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä muistuttaa siitä, että tämä ammattikorkeakoululainsäädäntö tulee kahdessa vaiheessa ja tämä on nyt tämä ensimmäinen vaihe, jossa nämä yleiset rahoitusperusteet ja toimiluvat tulevat. Sitten on taas toinen vaihe, jossa ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja silloin myöskin käsitellään arvonlisäverokohtelua, mikä on puhuttanut kenttää. Tämä tulee kahdessa vaiheessa, ja muistetaan se, kun täällä keskustallaan tästä asiasta.

Toinen asia on tämä, että ei näitä ammattikorkeakouluja ole tarkoitus laittaa tähän lainsäädäntöön niin kuin yliopistot, koska tällä on erilainen tehtävä, ja hirveän tärkeätä on se, että ammattikorkeakoulut vastaavat työelämän tarpeisiin ja sillä tavalla ovat joustavia. Yliopistoilla on ihan omanlainen, erilainen tehtävänsä.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Molemmilla korkeakoulusektoreilla on näiden uusien rahoitusmallien keskeisenä tavoitteena nimenomaan opintojen nopeuttaminen, mikä näkyy siinä, että suoritettujen tutkintojen ja yli 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden painotus rahoitusperusteena on suuri. Tosiaankin korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa näiden suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Kysyisinkin ministeriltä, millaisia vaikutuksia näette tällä opiskelijoiden valmistumisnopeuteen ja toisaalta näihin työuriin, työurakeskusteluun.

Toisena on tämä, että ammattikorkeakoulujen rahoituksen perusrakenne on nyt hyvin paljon vastaavanlainen kuin yliopistoissa, mutta suurin ero on tavallaan tutkimuksen rooli, joka on yliopistolla vahvempi, mutta ammattikorkeakoulullakin on oma roolinsa. Kysyisin ministeriltä, jos hän voisi kiteyttää tätä ammattikorkeakoulujen roolia tässä tki-toiminnassa. Miten se eroaa yliopistojen roolista?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä lakiehdotuksesta paistaa se, että on tarkoitus vähentää ammattikorkeakoulujen lukumäärää. Tietysti niissä saattaa jonkun verran ollakin varaa siihen, mutta ammattikorkeakoulutus on toisen asteen koulutuksena kumminkin semmoista, (Eduskunnasta: Kolmannen!) että sitä pitäisi tarjota ympäri Suomen ja lähellä opiskelijoitten kotipaikkakuntia, että olisi edullista sitten opiskella ja saavuttaa se koulutus.

Siitä, että toimiluvat pitää hakea uudelleen: tässä jää vähän epäselväksi, kun tuosta esityksestä saa sen käsityksen, että ne koulut voivat hakea sen itse ihan ehkä toisistaan tietämättä, tuleeko siitä yhteiskunnan tarpeita vastaten riittävää koulutusta näille opiskelijoille niihin ammatteihin, mitä tulevaisuudessa tarvitaan, ja että tutkimus ja muu on mahdollista tulevaisuuden yritystoiminnalle. Ainahan se kestää 4—5 vuotta, ennen kuin valmistuvat.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Heikkilä pelkää, että tavoitteena on jotenkin lakkauttaa ammattikorkeakouluja. Mutta minä kysyisin, mikä on tärkeämpää tälle maalle: ammattikorkeakoulujen määrä vai se, että meillä koko maassa kuitenkin alueellisesti aika kattavasti pystytään järjestämään laadukasta koulutusta? Minun mielestäni kaikki tämä, mitä on sisällytetty tähän hallituksen esitykseen, tukee tätä laatua. Laadukasta koulutusta myös ammattikorkeakouluissa tarvitaan ja tarvitaan tätä alueellista vaikuttavuutta myös, ja minun mielestäni tämä on se ydin tässä esityksessä, ja se on hyvää ja kannatettavaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun ammattikorkeakoululainsäädäntöä Suomeen tehtiin, olin siinä itse aktiivisesti mukana sen takia, että esimerkiksi Lahdessa Päijät-Hämeessä ei ollut tätä omaa korkeakoulutusta. Silloin nimenomaan oli tavoitteena se, että niihin paikkakuntiin, joilla ei ole omaa yliopistoa, panostetaan, ja historia on kuitenkin toisentyyppinen. Yliopistopaikkakunnat ovat tulleet tähän mukaan jaolle, ja tässä sitä ollaan. Mutta korostaisin tulevaisuuden osalta, että tämä näkökulma otettaisiin erityisesti huomioon, jolloin saadaan ammattikorkeakouluihin laadukasta opetusta ja myös tutkimustoimintaa, joka tällä hetkellä jo määrärahojen puitteissa on suhteellisen vaatimatonta.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudistusta toki tarvitaan, mutta kyllä minun täytyy ihmetellä edelleenkin sitä, että kun kaikkien selvitysten mukaan ammattikorkeakoulujen tulokset kuitenkin — läpäisy, työllistävyys, aluekehityksen vauhdittaminen, tki-työ — saavat ihan hyvät arvosanat, niin ihan näin kovaa ja rajua resurssileikkausta ja aloituspaikkaleikkausta minä en voi käsittää, että yhdelle koulutussektorille tällä tavalla kohdennetaan.

Me tarvitsemme kipeästi hyvin koulutettuja ammattilaisia työelämään, me tarvitsemme ammattikorkeakouluja entistä enemmän julkisten palveluiden kehittäjinä jne. Ammattikorkeakouluilla on tki-työssä paljon vahvempi rooli, jos se vain halutaan antaa, niin kuin nyt näyttää, mikä on erittäin hyvä. Mutta lupaatteko, ministeri Gustafsson, että ette keväällä enää leikkaa ammattikorkeakouluilta? Nimittäin tämä uudistus tulee vesittymään. Laatua ei saada, jos pitsanpohjaa levitetään leveälle eli jos ei ole resursseja kerta kaikkiaan tehdä kaikkia näitä asioita yhtä aikaa ja on monta palikkaa vielä ilmassa.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululain uudistamisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä selvitys oppilaitosten toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Ammattikorkeakoulujärjestelmä on kehittynyt tehottomaksi. Se reagoi huonosti muutoksiin työelämässä ja -ympäristössä. Ohjausjärjestelmä ei vastaa nykyajan nopeita muutoksia. Rahoitusjärjestelmä ei kannusta kehittämään rakenteita, opetusta ja tutkimusta. Kärjistäen voisi sanoa, että rahoitusjärjestelmä on nyt se, että siitä, mitä tehdään, siitä maksetaan, sen sijaan että tehtäisiin sitä, mistä maksetaan. Kannustus on vähän väärään suuntaan.

Hallitusohjelman mukaisesti nyt pannaan toimeen ammattikorkeakoulu-uudistus kahdessa eri vaiheessa. Nyt ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan rakenteellinen uudistus ja lisätään oppilaitosten autonomiaa tutkintojen kehittämisessä, ja uudistuksen toisessa vaiheessa sitten tämä rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Kun tämä rakenteellinen uudistus nyt saattaa merkitä joidenkin oppilaitosten loppumista myös, niin kysyisin, miten tässä siirtymisvaiheessa turvataan opiskelijoiden oikeusturvan toteutuminen.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen politiikka ammattikorkeakouluja kohtaan on tähän mennessä ollut, että aloituspaikkoja on leikattu ja rahoitusta on leikattu. Nyt olemme sen edessä, että ryhdytään lakkauttamaan ja yhdistämään ammattikorkeakouluja tämän lain turvin. Sehän sanotaan täällä aivan suoraan, että tarkoitus on tiivistää ja yhdistää ja tehdä isompia kokonaisuuksia, ja se tehdään tämän toimilupamenettelyn kautta. Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että erilaiset tehtävät olisivat se syy, miksi ammattikorkeakouluja ei kirjoiteta lakiin, mutta yliopistot kirjoitetaan. Tämä antaa minusta hallitukselle mahdollisuuden aika mielivaltaisesti tehdä tähän maahan sellaisen ammattikorkeakouluverkon kuin se itse haluaa.

Kysynkin ministeriltä kahta kysymystä. Ensimmäinen kysymykseni on: Mikä on Kataisen hallituksen lukumäärätavoite ammattikorkeakouluille? Paljonko te olette siellä ministeriryhmässä linjanneet? Montako saisi olla? Toinen kysymys liittyen hallitusohjelmaan: Milloin ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtiolle? Sehän lukee hallitusohjelmassa. Teettekö siitä päätöksen kehysriihessä? (Puhemies koputtaa)

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan kuten edustaja Vehviläinen sanoi: nyt meidän pitää pystyä katsomaan myös sen laadun sisälle, mitä se tarkoittaa. Keskustalle tärkeää on aluevaikutukset. Se on ollut pohjana, kuten täällä esimerkiksi edustaja Skinnari totesi, silloin kun on laitettu koko järjestelmää pystyyn. Ihan samalla tavalla työllistävyys — sitä vartenhan sitä koulutusta järjestetään, että työllisyys pystytään antamaan.

Näiden kriteerien pitää olla avoimia. Niitä ei voida tehdä pelkästään Meritullinkadulla. Jotain viisautta asuu myöskin eri puolilla Suomea, ei pelkästään opetusministeriössä. Tämähän nyt tarjoaa mahdollisuudet siihen, että opetusministeriössä päätetään, missä päin Suomea koulutusta annetaan. Kun ne tarpeet ja tiedot olisivat kaikista parhaiten tiedossa eri puolilla Suomea, silloin minun mielestäni pitäisi kuunnella ja nähdä myös alueitten näkökulma.

Yksi asia, josta ei ole vielä puhuttu mitään, on se, että tässähän hallituksella olisi ollut historiallinen tilanne tuoda myös ammattikorkeakouluopiskelijat yliopisto-opiskelijoiden kanssa samalle tasolle. Nyt automaatiojäsenyyden myötä meillä, jotka olemme saaneet yliopistossa koulutuksemme, on ollut mahdollisuus esimerkiksi (Puhemies koputtaa) terveydenhuoltoon. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla sitä ei ole.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on tärkeä nimenomaan korkeakoulupoliittisin perustein. Totta kai ammattikorkeakoulukenttään kohdistuu säästöjä, valitettavasti, tästä valtiontalouden tilanteesta johtuen, mutta ammattikorkeakoulutus sinänsä edellyttää tätä uudistusta. Korkeakoulukenttä on asiantuntijoitten mukaan liian hajanainen, opintojen läpäisy on heikkoa ja opintoajat venyvät. Nimenomaan ammattikorkeakoulukentän itsensä takia tämä uudistus tarvitaan, ja on hieno asia, että tätä viedään läpi nimenomaan tällaisessa toimilupaprosessissa, jossa alueet voivat hakemuksessa esittää sen strategiansa, millaisia toimilupia tämän päivän Suomi tarvitsee parhaan mahdollisen aluekehitys-, tutkimus- ja kehityspoliittisen ja koulutuspoliittisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Se ei ole, edustaja Puumala, sitä, että ministeriöstä sanellaan, vaan tämä käydään nimenomaan vuorovaikutusprosessissa hakijoiden kanssa.

Sen lisäksi, puhemies, rahoitusjärjestelmän uudistaminen tukee erinomaisella tavalla Suomen nousua uuteen kasvuun tästä nykyisestä talouden heikosta tilanteesta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan tullaan osoittamaan korvamerkittyä rahoitusta 15 prosentin verran. Tämä on hieno uudistus, ja ministeri Gustafsson ansaitsee aloitteellisuudestaan täydet pisteet.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmetyttää edelleenkin keskustan kollegojen moitteet siitä, että tässäkin uudistuksessa ainoastaan keskitetään ja tehdään jotakin huononnuksia meidän maaseudun ja maakuntien opiskelijanuorten asemaan. Näin ei tietenkään ole, vaan päinvastoin: moneen kertaan ja muutaman vuoden ajan teille on kerrottu se, mistä koko uudistuksessa on kysymys. Tämä viimeisin uudistus liittyy kiinteästi rahoituksen ja laadun osalta juuri siihen samaan: yritämme vähenevillä resursseilla tarjota yhä vähenevälle väestölle entistä parempaa ja laadukkaampaa opetusta myös ammattikorkeakouluissa.

Edustaja Puumala moitti siitä, että alueita ei olisi kuultu. Varmasti myös te, edustaja Puumala, tiedätte sen, minkälaisessa vuorovaikutuksessa näitä asioita on käyty usean vuoden ajan. Mikäli ette tiedä, kysykää Pohjanmaalla niiltä, jotka tietävät.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Puumala nosti esiin tärkeän näkökohdan, joka on tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden automaatiojäsenyys, joka toivottavasti joskus tulevaisuudessa toteutuu, koska olisi erittäin tärkeää terveyspalveluiden takaamisen näkökulmasta toteuttaa tämä myös heille.

Rahoituksen siirtyminen valtioille ammattikorkeakoulujen suhteen on erittäin hyvä asia, koska jollakulla tässä valtakunnassa pitää olla koulutuksen järjestämisessä kokonaisvastuu, ja on hyvä, että se on valtakunnan tasolla.

Tässä uudistuksessa olisi erittäin hyvä varmistaa se, että koulutuksen laatu pysyy vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut aikaisemmin ja toivottavasti paranee, koska se on suomalaisen korkeakoulutuksen kivijalka. On tärkeää, että opiskelijat saavat laadukkaan koulutuksen, ja se on vielä tärkeämpää kuin se, kuinka nopeasti valmistutaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö siis uudistetaan.

Toteutettavasta uudistuksesta löytyy mielestäni myös muutamia puutteita. Tilanteessa, jossa Suomeen yritetään kissojen ja koirien kanssa löytää uutta kasvua ja yrittäjyyttä, yrittäjälähtöisyys ja opiskelijalähtöinen yrittäjyys eivät juurikaan näy amk-uudistuksessa.

Tulevina vuosina työpaikat erityisesti yksityisissä yrityksissä uhkaavat vähentyä ja uusia pieniä ja keskisuuria yrityksiä tarvitaan lisää. Tähän saumaan mielestäni amk-uudistuksen pitäisi erityisesti pureutua. Onko tätä epäkohtaa otettu mielestänne tarpeeksi huomioon, ministeri Gustafsson?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo, minulla on ollut ilo käydä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa niin ministeriaikana kuin aiemminkin. Olen upealla tavalla löytänyt ja kohdannut siellä mitä vahvinta yrittäjyydelle rakentuvaa korkea-asteen koulutusta. Tiedän, että sitä on tänä päivänä laajalti meidän ammattikorkeakoulukentässä. Se on erinomainen asia. Jos se tarkalla lukemisella on täällä ikään kuin liian vähän huomioitu, niin varmaan sitten valiokuntakäsittelyssä ehkä tähän asiaan kannattaa puuttua. Mutta sanotaan, että juna menee hyvään suuntaan kyllä tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksistä ja puheenvuoroista ja mielelläni sanon ääneen sen, että kyllähän suurin osa nyt valiokunnalle tehdystä evästyskeskustelusta oli tavattoman myönteinen. Tämä uudistus otetaan tosiaan ilolla ja positiivisuudella vastaan, ja haluan uskoa, että tämä tulee vahvistamaan meidän ammattikorkeakoulusektoria merkittävällä tavalla.

Minulle henkilökohtaisesti ammattikorkeakoulut ovat yhtä tärkeitä kuin meidän tiedeyliopistot. Niitten alueellinen vaikuttavuus ja merkitys työelämälle, pk-sektorille, yritystoiminnalle on tavattoman arvokas ja tärkeä. Ne ovat tällaisia kehityksen vetureita parhaimmillaan, se yhteistyö, mitä ammattikorkeakoulut ja erityisesti pk-sektori yhdessä tekevät.

Kun täällä muun muassa edustaja Eloranta peräsi tätä perusrakennetta yliopisto—ammattikorkeakoulu ja kysyitte sitten tästä tki-toiminnasta, mitä se on, miten se poikkeaa yliopiston tutkimusinnovaatiotoiminnasta, niin kyllä se ydinero lähtee siitä, että sen soveltavan tutkimuksen tulee lähtökohtaisesti olla yrityselämää, pk-sektoria, elinkeinoelämää välittömästi palvelevaa, kun tiedekorkeakouluissa sitten tutkimustoiminnan tavoitteet voivat olla pidempikestoisia ja teoreettisempia. Tässä on tämä käytännön palveleva tehtävä minusta ikään kuin ydinajatus ja -sana.

No, keskustan taholta tuli jonkun verran kritiikkiäkin tätä hallituksen esitystä kohtaan. Edustaja Vehviläinenkin sitten kysyi, mikä on pääministeri Kataisen hallituksen asettama ammattikorkeakoulujen paikkamäärä tämän toimilupakierroksen jälkeen. Suhtautuisin siihen yhdessä teidän kanssanne ihan levollisesti ja asiallisesti.

Se on tässä hallituksen esityksessä yksityiskohtaisten perustelujen kohdan yhteydessä erittäin laajalti ja perusteellisesti kuvattu, mitä tämä toimilupakierros pitää sisällään. Kyllä sillä ihan oikeasti pyritään asettamaan ammattikorkeakoulujen ylläpitäjä arvioimaan sitä omaa strategiaansa, taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiään. Olen vakuuttunut, että tämän toimilupakierroksen jälkeenkin toteutuu tämä hallitusohjelmassa kirjattu tavoite, että jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu.

Ei minulla opetusministerinä ole mitään asetettua määrällistä tavoitetta, että ammattikorkeakouluja pitää vähentää se ja se määrä. Tämä on aito luova yhteistyöprosessi. Itse asiassa sen päätarkoitus on nostaa toiminnan tasoa ja laatua tämän toimilupakierroksen kautta.

Sitten kysyttiin myöskin, mitä opetusministeri nyt ajattelee, kun lähestytään näitä kehysneuvotteluja ja muita. Totta kai minä koulutus- ja sivistysihmisenä, opetusministerinä, asetan tavoitteen niin, taistelen leijonan lailla sen suhteen, ettei tulisi lisäleikkauksia opetus- ja sivistystoimeen. Tosiasiahan on se, että ammattikorkeakoulun kohdalta, kun nämä säästöt, leikkaukset, ovat nyt suuruusluokkaa 13—14 prosenttia, sehän on aivan piripinnassa. Se on kova taloudellinen säästö, ei se siedä yhtään lisää.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä korjaan sillä tavalla tähän jälkimmäiseen asiaan, että minä en kysynyt, tuleeko siellä uusia leikkauksia, vaan minä kysyin sitä, milloin toteutetaan hallitusohjelman mukainen linjaus siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtiolle. Tehdäänkö siitä aikataulusta päätös nyt kehysriihen yhteydessä, onko se varmaa, että se varmasti toteutetaan 2015?

Sitten tähän toimilupakysymykseen, mitä se tarkoittaa. Olin viime vaalikaudella neljä vuotta sivistyspoliittisen ministerityöryhmän jäsen ja sitä kautta jonkun verran tunnen tätä rakennekeskustelua. Ainakin silloin 2010 ministeriön virkamiehet esittelivät meille omat lukunsa, jotka julkisuuteenkin esiteltiin, että nykyisestä 25 ammattikorkeakoulusta enintään 18 toimisi vuonna 2020. Sen takia minun on vaikea uskoa sitä, että te ette siellä ministeriryhmässä käsittelisi näitä lukumäärätavoitteita — tai sitten ministeriön virkamiehet ovat ottaneet aivan toisenlaisen otteen kuin aiemmin.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulu-uudistus on tarpeellinen, ja sitä on katsottava erityisesti koulutuksen laadun ja koulutusta vastaavan työn saamisen näkökulmasta ja nimenomaan koulutuspoliittisena, ei niinkään aluepoliittisena kysymyksenä.

Mutta nyt kuitenkaan meillä eri alueilla ammattikorkeakouluihin ei välttämättä riitä opiskelijoita ja tämä uudistus aiheuttaa huolta siellä. Kun kuitenkin on niin, että maailmalla on kovasti kysyntää koulutukselle ja Suomella on vahva brändi koulutusmaana, meillä löytyy osaamista ja meidän ammattikorkeakouluilla olisi halua myydä tätä koulutusosaamista maailman koulutusmarkkinoille, ja kun me kerran mielestämme koulutamme maailman parhaita sairaanhoitajia, niin näkisikö opetusministeri, että ammattikorkeakouluille olisi mahdollista antaa nykyistä paremmat valmiudet vastata tähän maailmalla olevaan koulutuskysyntään ja mahdollisesti kehittää tästä koulutuksesta Suomelle uusi vientiala?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn ministeriltä tästä aikataulusta. Tämä on varsin kunnianhimoinen, ja miten kenttä, maakunnalliset ammattikorkeakoulut, todellakin pysyy tässä suunnitellussa vauhdissa mukana?

Vielä sanon edustaja Urpalaiselle, että olen toki tietoinen, että 15 ammattikorkeakoulua on osakeyhtiömuotoisia ja kokemukset ovat hyvät. Mutta millä te, edustaja Urpalainen, argumentoitte näitä onnistumisia? Ne olisivat ihan minkä muunkin muotoisessa opetuksessa toteutuneet. Minä näen vaaran, että tulevaisuudessa koulutuksesta voidaan tehdä bisnestä, joka joutuu pelimiesten omistukseen ja käsiin.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus tullaan siirtämään valtiolle. Se ei toteudu nyt tässä ensimmäisessä vaiheessa, vaan se siirretään toiseen vaiheeseen, joka on yleisen valtionosuusjärjestelmäuudistuksen yhteydessä vuoden 2015 alusta.

Kun täällä on toimilupaprosessista epäilty, että se tulee johtamaan ammattikorkeakoulujen lakkauttamiseen, niin voimme muistaa sen, että hallitusohjelmassa on myöskin kirjattu se tahtotila, että jokaisessa maakunnassa tulee olemaan ja pysymään korkeakoulu. Tämä on aika turvallinen selkänoja kaikille alueille toimilupaprosessiin käytäessä.

Lisäksi on tunnustettava se, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja tullaan tekemään alueellisista lähtökohdista erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Lapissa on jo päädytty tekemään korkeakoulukonserni, joka tulee vähentämään nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa luonnollisen alueellisen kehittymisen kautta.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko kommentoida edustaja Kivelän moitintaa tästä oy-muotoisesta tavasta toimia. Minä itse edustan Jyväskylän ammattikorkeakoulua, joka on historiansa alusta lähtien ollut kunnallinen osakeyhtiö, kolmen parhaan joukossa kaikilla mittareilla mitattuna koko ajan. Oy:n hallitus on erittäin joustava ja ketterä ja pystynyt vastaamaan ajan haasteisiin ja kehittämään ammattikorkeakoulua pitkällä sihdillä. Minä en kyllä voi ollenkaan käsittää tuota arvostelua oy-muotoista ammattikorkeakoulua kohtaan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi uudistus, mikä näyttää sisältyvän vielä tänne ammattikorkeakoululakiin, on ammatilliseen opettajakoulutukseen liittyvä, jolla on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta aivan varmasti, ja olisin pyytänyt ministeriä avaamaan tätä. Eli luen täältä suoran lainauksen: "Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan virkaan tai toimeen." Eli oletteko muuttamassa nykyisiä kelpoisuusvaatimuksia ammatilliseen opettajakoulutukseen pääseville?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt kyllä todeta edustaja Mattilan kysymykseen, että täytyy sitten vastata teille myöhemmin henkilökohtaisesti. En ole sitä yksityiskohtaa nyt sillä tavalla sisäistänyt, että kannattaisi ministerivastuulla täällä vastata siihen.

Täällä edustaja Kivelä kantoi huolta tästä osakeyhtiömallista, ja minun on kyllä helppo olla yhtä mieltä kansanedustaja Paloniemen kanssa. Myöskin minun henkilökohtaiset kokemukseni Tampereen ammattikorkeakoulun ja myöskin sen osakeyhtiön hallituksen jäsenyydestä ovat varsin positiiviset. Ehkä tässä kohtaa ei nyt kannata niin paljon tätä bisnespuolta pelätä kuin joissakin toisissa yhteyksissä.

Edustaja Kivelä kantoi myöskin huolta tästä verrattain ripeästä aikataulusta. Tilanne nyt kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta on se, että meillä on poikkeuksellisen kiinteä, läheinen, jatkuva yhteistyö ammattikorkeakoulukentän kanssa. Niin kuin monet kansanedustajat henkilökohtaisesti tietävät, niin myöskin teidän yhteistyönne kautta tätä vuorovaikutusta on hoidettu. Kenttä on tähän aikatauluun varautunut, ja ei siihen mitään isompaa vastustusta ole tullut, pikemminkin päinvastoin.

Tämän rahoituksen kohdalta voin vahvistaa sen, minkä edustaja Tuppurainen sanoi. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä vuonna 2015 on tarkoitus vahvistaa se periaate, että rahoitus siirtyy osaksi valtionosuusjärjestelmää valtion piikkiin.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja edellyttää koulutuspolitiikalta paljon. Edellistä vaalikautta saattoi hyvin luonnehtia yliopistolaitoksen uudistamisen ajaksi. Suomeen säädettiin autonomia-asteeltaan kansainvälisestikin radikaali yliopistolaki ja uusi yliopistojen rahoitusmalli otettiin käyttöön kuluvan vuoden alusta. Yliopistoille on annettava tilaa ja aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Kuluvan vaalikauden keskeisin koulutuspoliittinen uudistus on ammattikorkeakoulu-uudistus, jota voi kuvata mullistavimmaksi sitten ammattikorkeakoulujen perustamisen vuonna 1995. Tuolloin astui voimaan laki ammattikorkeakouluopinnoista, jonka perusteella valtioneuvosto myönsi hakemuksesta ammattikorkeakoulujen toimiluvat.

Alun alkaen ammattikorkeakoulujen perustamisen taustalla vaikutti vahvasti aluepolitiikka. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut perustettiin paikkakunnille, joilla ei ollut omaa yliopistoa. Ammattikorkeakouluja on nykyisellään 25, ja ne toimivat 60 eri paikkakunnalla. Aluepolitiikka ei enää yksin riitä ammattikorkeakoulujen toiminnan perusteluksi, vaan niitä arvioidaan korkeakoulupoliittisin perustein. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden on oltava kohdillaan. Ammattikorkeakoulut ovat tänä päivänä vakiintunut osapuoli suomalaisen korkeakoulupolitiikan duaalimallissa. Ne tarjoavat työelämälähtöistä koulutusta ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Ne ovat suomalaisen osaamisen, aluekehityksen ja innovoinnin arvokas voimavara.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus tullaan siirtämään valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Aivan kaikkein kunnianhimoisimpaan toteutusaikatauluun ei lopulta päästy, ja uudistus toteutetaan nyt vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan ammattikorkeakoulurakennetta toimilupaprosessissa ja otetaan käyttöön uusi rahoitusmalli. Toinen vaihe, rahoituksen siirtäminen valtiolle ja oikeushenkilöasema, toteutetaan yleisen valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä vuoden 2015 alusta.

On rehellistä sanoa, että rahoituksen siirtäminen valtiolle olisi tässä tilanteessa aiheuttanut kohtuuttomia säästöpaineita koulutusjärjestelmään muualle. Siksi tämä voi odottaa ja ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistyy nyt toiminnan ja laadun parantamisella. Uudistus on pakko tehdä, tekemättä ei voi jättää. Ammattikorkeakoulujen ongelmiksi luetaan muun muassa nykyisen toimipaikkaverkon hajanaisuus, alueellinen ja koulutusalakohtainen koulutustarjonnan ja -kysynnän epätasapaino, heikko läpäisy ja opintojen keskeyttämiset sekä opintoaikojen venyminen.

Rahoitusmalli uudistetaan tukemaan ennen kaikkea opintojen läpäisyä. Suoritettujen tutkintojen ja vuodessa yli 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden painoarvo rahoituskriteerinä kasvaa. Opintoaikoja halutaan lyhentää osana käynnissä olevaa työurakeskustelua. Opiskelijoiden näkökulmasta tämä edellyttää rinnalle opintotukiuudistuksen, joka mahdollistaa kokopäiväisen, täysipainoisen opiskelun.

Rahoitusmallin ilahduttavinta antia on sen voimakas painotus tutkimus- ja kehitystoimintaan. Nyt ammattikorkeakoulujen tki-työhön tullaan kanavoimaan korvamerkittyä rahoitusta. Myöhemmin asetuksella annettaviin rahoituskriteereihin on hyvä täsmentää, mitä lasketaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkopuoliseksi rahoitukseksi, tekeväthän ammattikorkeakoulut tälläkin hetkellä vaikuttavaa kehitystyötä muuan muassa alueensa kuntien kanssa.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen myötä kaikki nykyiset ammattikorkeakoulujen toimiluvat lakkaavat ja ne joudutaan hakemaan uudestaan. Toimilupakierroksessa käydään läpi kaikki ammattikorkeakoulut yhtenä tavoitteena ammattikorkeakouluverkon rakenteellinen uudistaminen. Osa luvista tulee mahdollisesti olemaan määräaikaisia. Ottaen huomioon uudistuksen tavoitteet ja suomalaisen yhteiskunnan raju muutos viimeisten 20 vuoden aikana on tunnustettava, ettei kaikki varmasti tule jatkumaan ennallaan.

Parhaiten suomalaista yhteiskuntaa palvelisi alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkko, jonka sisällä työnjako olisi kristallinkirkas. Tämä edellyttää, että hakemuksia varten tehdään perusteellinen analyysi alueellisesta työvoima- ja koulutustarpeesta. Alueellisten strategioiden on syytä olla toimilupahakemusten vahva selkäranka kaikissa maan osissa, ja hyvä strategia ei synny yksin elinkeinopainotuksella, vaan myös kulttuurin ja sivistyksen ylipäänsä on oltava vahvasti mukana.

Ammattikorkeakoulu-uudistusta on täälläkin tänään vähän syytetty säästöohjelmaksi. Tämä ei ole totta, vaikka koulutukseen kohdentuukin jossain määrin kohtuuttomat säästövelvoitteet. Ammattikorkeakoulujen laadun ja tehokkuuden parantaminen on ennen muuta koulutuspoliittinen toimi. Opetusministeri Jukka Gustafsson ansaitsee täydet pisteet koulutuspolitiikan ensisijaisuudesta. Säästöt eivät kuitenkaan tee uudistuksille varsinaista mainetta, ja hallituksen tulevassa puolivälitarkastelussa on hyvä tältä osin tehdä rauhoittavia ratkaisuja. Ammattikorkeakouluväen on saatava toteuttaa uudistukset ilman liian suurta kasvavaa epävarmuutta.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Den lagstiftningsreform vi nu diskuterar är en viktig del av den pågående högskolereformen och förbättrar yrkeshögskolornas förutsättningar att utföra sina grundläggande uppgifter. De två huvudkomponenterna i denna del av reformen, tillstånd och finansiering, är båda i behov av revidering och de nu föreslagna förändringarna ska förbättra verksamhetens och därmed utbildningens kvalitet, genomslagskraft och effektivitet.

Den nya modellen för fastställande av yrkeshögskolornas basfinansiering är en klar förbättring till den nuvarande modellen. Då man i dag beviljar yrkeshögskolorna finansiering enbart utgående från antal studerande och antal avlagda examina, ska finansieringen enligt den föreslagna modellen bestämmas på basis av avlagda examina, studiernas kvalitet, genomströmning och sysselsättande effekt samt på högskolans forsknings- och utvecklingsverksamhet. Avsikten är att sporra till kvalitetsförbättring och utveckling samt till profilering.

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistamisella pyritään muun muassa kokoamaan toimipisteet riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, jotta opiskelijoille voidaan taata laadullisesti tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut riippumatta siitä, missä hän opiskelee. Myös tutkimus- ja kehitystoiminta hyötyy vahvoista osaamisympäristöistä. Erittäin tervetullut uudistus on se, että toimilupahakemuksista tulee käydä ilmi, miten ylläpitäjän on tarkoitus varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu myös opiskelijapalveluiden osalta. Opiskelijapalveluihin lasketaan tässä yhteydessä myös liikunta- ja hyvinvointipalvelut, jotta varmistetaan ammattikorkeakoulujen huolehtiminen hallitusohjelmassakin mainituista opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista.

Toinen osa nyt käsiteltävää uudistusta on ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän sääntelyn uudistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien koulutuspäätösten sijaan jatkossa kunkin ammattikorkeakoulun antamista tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä määrättäisiin toimiluvissa. Lisäksi valtioneuvosto voisi toimiluvassa myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta.

Det regionala utbildnings- och utvecklingsansvaret är en återkommande poäng i regeringens proposition, och gott så. Yrkeshögskolornas grundläggande uppgifter är trots allt att stärka utvecklingen och stärka kompetensen inom den egna regionen. Yrkeshögskolornas breda ansvar, det vill säga för såväl utbildning, forskning som utveckling, är grunden för deras genomslagskraft. Därför är den planerade reformen av tillstånd välkommen, så att vi på ett ändamålsenligt sätt kan åstadkomma ett mer balanserat högskolenät. Det faktum att yrkeshögskolorna tvingas se över sin profilering och välja insatsområden är bra, eftersom det främjar samarbetet med bland annat små och medelstora företag inom den egna regionen.

Värderade talman! I enlighet med regeringens riktlinjer kommer det även i fortsättningen att finnas en eller flera högskolor i varje landskap. Den strukturella reformen av yrkeshögskolefältet är det enda sättet att garantera kvalitativ utbildning i hela landet på finska och svenska även i fortsättningen. Vid beviljandet av nya tillstånd betonas dels utbildningsbehovet, dels verksamhetens kvalitet, genomslagskraft och effektivitet. För att uppnå detta krävs tillräckligt starka enheter som står sig i både nationell och internationell konkurrens och utvärdering.

Ammattikorkeakoulujärjestelmässä kokonaisuutena on selvitysten mukaan tehottomuutta, ja erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat suuria. Nyt ehdotetut uudistukset tukevat ammattikorkeakoulujen perustehtäviä, jotka ovat työelämälähtöinen koulutus ja aluekehitystä palveleva soveltuva tutkimus. Uudessa rahoitusmallissa otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta ja painotetaan niin koulutuksen laatua kuin työllistymistä ja tutkimus- ja kehitystoimintaakin.

Den relativt snäva tidtabellen för genomförandet av detta lagreformpaket ska förhoppningsvis inte inverka negativt på själva verkställandet. Det finns mycket bra i denna reform, inte minst det att fokus nu ligger på kvalitet, utveckling och profilering. Slopandet av regleringen av utbildningsprogrammen kommer att medföra ökad autonomi för yrkeshögskolorna, vilket är ett av målen med reformen. Reformen är nödvändig och för vårt yrkeshögskoleväsende i rätt riktning. Kvaliteten på vår yrkeshögskoleutbildning är avgörande för både Finlands och för regionernas framgång. Jag är mycket nöjd över att riksdagen nu kan inleda behandlingen av propositionen.

Ministeri Gustafsson ja ministeriö ovat tehneet todella hyvää työtä valmistellessaan tätä uudistusta ja hallituksen esitystä, joten suuri kiitos kuuluu teille siitä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä kansanvallan kannalta erittäin hyvänä, että täällä ovat myös edustajat Paloniemi, Puumala ja Vehviläinen, koska tämä keskustelu ja edellinenkin puheenvuoro kertoi siitä, miten tässä pidetään tätä esitystä niin kymppi plus -arvoisena, että tässä ei ole yhtään minkäänlaista virhettä. Sen takia ehkä vaatimattomasti voimme oppositiosta muutamia huomioita tähän esittää.

Ammattikorkeakoulun historia on todellakin parikymmentä vuotta, 25 vuotta selvitystöineen, ja itse olen saanut sitä katsoa myös monelta hollilta, ensin Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajana, sivistysvaliokunnan jäsenenä, valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä, hallitusneuvottelijana ja sitten sivistyspoliittisen ministerityöryhmän jäsenenä, ja täytyy sanoa, että eihän kaikki ole tietenkään mennyt tässä näin aikojen kuluessa aivan putkeen. Silloin kun kokeilulupia annettiin, niin eihän niin ykskaks löytynyt se laatu, että muutetaan opiston kyltti ammattikorkeakouluksi tai että ammattikorkeakoulut rupesivat itse vähän toimimaan liian paljon miniyliopistoina, halusivat sinne omia jatkotutkintoja ja niinpäin pois ja tutkimuspuolelle aika paljon laajuutta, ja kun resurssit ovat rajalliset, niin kaikkea ei voi saada eikä tehdä. Minä pidän myös sitä järkevänä, että meillä on duaalimalli edelleen olemassa, mutta yhteistyötä kyllä voitaisiin tehdä laajemminkin yliopistojen ja korkeakoulujen välillä, ja viittaan esimerkiksi yhteisten tilojen, yhteisten kampusalueitten käyttöön tai opiskelijahuoltoon, mitä täälläkin sivuttiin tässä terveydenhuoltokysymyksessä.

Rakenteellista uudistamistakin minä kannatan, ja kun viittasin siihen viime vaalikauden ja hallituskauden keskusteluun siitä, niin kysymys on hyvin pitkälle minusta siitä, tehdäänkö rakenteellista uudistusta ylhäältäpäin käskien ja komentaen vai tehdäänkö se sieltä alueilta lähtien. Se oli ainakin viime hallituskaudella semmoinen kysymys, jossa keskusta joutui kyllä olemaan eri mieltä silloisten opetusministerien kanssa ja myös opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa. Eihän rakenteellinen kehittäminen ole vain sitä, että laitetaan kartta ja osoitetaan suunnat, mitkä menevät yhteen, ja se on tässä. Eihän se voi niin olla. Täytyy olla paljon paremmat lähtökohdat siihen.

Otan esimerkiksi Itä-Suomen, jossa yliopistot ovat yhdistyneet. Sehän tapahtui nimenomaan niin, että 2007 alussa selvitysmies esitti tällaista fuusiota ja se sitten toteutettiin ja on nyt hyvin onnistunut. Mutta sitä en pidä ollenkaan tavoiteltavana, että nykyinen Karelia-ammattikorkeakoulu, entinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, ja lähinnä Kuopiossa toimiva Savonia-ammattikorkeakoulu hallituksen päätöksellä tässä toimilupaprosessissa laitettaisiin yhteen. Se ei minun mielestäni ole kyllä tavoiteltavaa, eli tällä esimerkillä sanon, että pitää lähteä sieltä alueilta eikä sillä tavalla, että ministeriössä valmistellaan, vaikkakin arviointineuvostoa hyväksi käyttäen, heidän asiantuntemustaan, ja sitten että valtioneuvosto näistä päättäisi.

Tässä tullaan tähän toimiluvan antamisprosessiin myös. Täällä edustaja Vahasalo sanoi, että se, että ammattikorkeakouluilla on erilaiset tehtävät, ratkaisee sen, että niitä ammattikorkeakouluja ei kannattanutkaan kirjoittaa tähän lakiin, pykälään. Olen kyllä siitä eri mieltä, ja kun äsken keskusteltiin siitä, että jatkossa ammattikorkeakoulut olisivat myös pelkästään valtion rahoitettavia, kuten pääosinhan ovat yliopistotkin, vaikka yliopistot hankkivat myös omaa rahoitusta, niin se kyllä minusta puoltaisi, että ne ovat myös laissa kirjoitettuina.

Sen totean, että jokainen kansanedustaja ymmärtää, että jos on lakiin kirjoitettu rimpsu siitä, mitkä ammattikorkeakoulut tässä maassa toimivat, niin silloin ei niitä ihan yhtäkkiä laiteta kiinni tai lopeteta. Mutta jos ne ovat valtioneuvoston hallinnassa eli sitä kautta annetaan se toimilupa ja vielä täällä tavoitellaan määräaikaisuutta — minä en kyllä sitä ymmärrä, miksi tavoitellaan määräaikaisia toimilupia, emmehän me anna yliopistoillekaan sitä, että ne toimisivat määräaikaisesti — niin siitä kyllä haluaisin kuulla, mihin se idea kaiken kaikkiaan perustuu.

Mutta tämä on minusta tärkeä kysymys nyt, kun tämä lähtee valiokuntaan käsittelyyn, että käsittelette vielä siellä asiantuntijoitten voimin sitä, onko tämä järkevää, että tämä toimilupaprosessi on irrotettu lainsäädännöstä sillä tavalla, että on mandaatti annettu ministeriölle ja valtioneuvostolle, vai pitäisikö pykälämuutos tehdä vielä täällä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä todellakin on lähetekeskustelu, ja asian käsittely jatkuu seuraavaksi valiokunnissa. Toivon kuitenkin, että tämä lakiehdotus, kun se hyväksytään, mahdollistaa sen, että ammattikorkeakouluinstituutio tulee täysikasvuiseksi. Matkan varrella on ollut moninaisia lastentauteja. Minua on valistettu esimerkiksi, annettu jopa sakinhivutusta omienkin toimesta, kun en ole oikein ymmärtänyt näitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, niin sanottuja ammattikorkeakoulujen maisteritutkintoja.

On välttämätöntä muistaa ja korostaa sitä, että tk-toiminnan ammattikorkeakouluissa tulee olla käytännönläheistä palvelevan työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. Ammattikorkeakouluilla on eri tehtävä kuin tiedekorkeakouluilla, yliopistoilla. Näitä ei tule sekoittaa. Yhteistyötä kylläkin voidaan monella tapaa lisätä ja syventää.

Vielä haluan, herra puhemies, sanoa muutaman kommentin tähän. Ei minulle mikään pakkomielle ole puhua tästä osakeyhtiömallista. Uskon, että jos edustaja Paloniemi Jyväskylässä ja ministeri Gustafsson aikoinaan Tampereella ovat olleet osakeyhtiöhallituksessa, se on silloin ollut osaavissa käsissä ja on vastaisuudessakin, en minä sitä epäile, mutta minulla on oikeus esittää tällaisia epäilyjä, että se voi johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että koulutus joutuu bisnespelureiden käsiin.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Täällä edustaja Vehviläinen muisteli ammattikorkeakoulujen syntyhistoriaa ja matkaa tähän uuteen lainsäädäntöön, jota nyt olemme tässä lähetekeskustelussa käsittelemässä. Koen samoin kuin hän, että tässä matkan varrella on varmasti tehty virheitä, mutta koko ajan olemme menneet hyvin eteenpäin.

On tärkeää, että olemme saaneet varmasti hyvin yksimielisen näkemyksen siitä, että meillä tällainen duaalimalli säilyy, mutta silti korkeakouluissa ja korkeakoulujen kesken tehdään vahvaa yhteistyötä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Lappeenrannan yliopisto ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Saimia ovat yhteistyömallina samalla kampuksella, ja monia hyviä yhteisiä toimintoja on löydetty, vaikka vahvasti omat koulutuslinjat säilyvätkin.

Sitten tähän yhdistymiseen. Se pelkotila siitä, että ylhäältäpäin annetaan selkeät ohjeet yhdistyä ilman vahvoja perusteita — olen kyllä samoilla linjoilla kuin Vehviläinenkin, että tämä vuoropuhelu alueiden kanssa on juuri se keino. Näenkin, että tämä lainsäädännön uudistaminen toimilupien kautta varmasti tuo meille lisää tietoa, se tuo toimilupakäsittelyjen kautta selkeästi esille sen, missä tilassa meidän ammattikorkeakoulujen laatu, tehokkuus ja työelämälähtöisyys ja erityisesti työllistämisen näkökulmasta hyvien työntekijöiden tuottaminen on. Näin pystytään arvioimaan sitä, millä tavalla sitten ammattikorkeakouluverkkoa yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa voidaan kehittää ja onko sitten seuraavassa vaiheessa tarpeen katsoa, että nämä kirjataan lakiin. Mutta olen sitä mieltä, että tämä lainsäädäntö nyt toimilupamenettelyn kautta tuo meille enemmän tietoa ja sen pohjalta sitten pystytään katsomaan parin vuoden päästä, missä mennään.

Arvoisa puhemies! Itse tähän ehdotukseen. Olen hyvin samaa mieltä, kun täällä ovat monet todenneet, että tämä laki on erinomainen ehdotus. Tämän tavoitteet ovat hyvät. Sen tehtävänä on vahvistaa opetuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan laatua sekä tietenkin tätä aluekehitystoiminnan laatua mutta myös kehittää kansainvälisiä edellytyksiä, turvata opiskelu- ja muiden palvelujen tasoa ja toiminnan tuloksellisuutta. Erinomaisia tavoitteita. Nämä tavoitteet mielestäni konkretisoituvat hyvin näissä toimilupa- ja rahoituspykälissä. Kun toimilupa myönnetään, on aivan oikein, että se perustuu juuri laatuun, vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja erityisesti siihen koulutustarpeeseen. Uusi rahoitusmalli vastaavasti edesauttaa ammattikorkeakoulujen perustehtävän toteutumista. Tutkimus- ja kehitystoiminnan huomioiminen kannustaa takuuvarmasti ammattikorkeakouluja kehittämään tätä toimintaansa ja olemaan hyvin työelämäsidonnainen ja tiivistämään yhteistyötä työelämän kanssa mutta myös alueen liittojen kanssa, joista rahoitusta monesti näihin haetaan.

Tämä korkeakoulujen rahoituksen määräytyminen juuri suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden ja työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella on juuri oikea valinta. Myös se, että täällä todetaan, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset turvataan ja koulukohtaisia muutoksia pienennetään siirtymäsäädöksellä, antaa aikaa ja kannustaa oikeisiin tekoihin alueella. Se, että laissa on myös todettu, että joka maakunnassa on korkeakoulu, varmasti tuo rauhallisuutta, mutta toivon, että tämä nähdään myös sellaisena paikkana, että ammattikorkeakouluissa todella nyt paneudutaan siihen oman ammattikorkeakoulun laatuun ja sitten työelämän vastaavuuteen.

Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmassa keskustelussa vahvasti nousi tämä aluevaikuttavuus, mutta vaikka se on hyvin tärkeä ja se on hyvin perusteellisesti myös tänne lakiin kirjattu, niin kuten tässä aikaisemmin on todettu, koulutuksen laatu ja sen vaikuttavuus työelämään liittyen ovat ne ykkösasiat. Aluevaikuttavuus tulee sitä kautta, että syntyy työntekijöitä, jotka työllistyvät, ja näin alueiden kilpailukyky kehittyy positiivisesti.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kivelä epäili, että ammattikorkeakoulujen hallintomallin uudistaminen tulee johtamaan siihen, että me työnnämme ammattikorkeakoulut bisnespelureiden syliin, ja minä voin vakuuttaa, edustaja Kivelä, että en suin surminkaan olisi Suomen upeaa korkeakoulun toista kivijalkaa, ammattikorkeakouluja, sysäämässä millekään pelureille. Me voimme aivan rauhallisin mielin olla lisäämässä ammattikorkeakoulujen autonomiaa tekemällä niille itsenäisen oikeushenkilöaseman ja uudistamalla niiden hallintojärjestelmää osakeyhtiömuotoiseksi. Kysymyksessä ei tietenkään ole se, että ammattikorkeakouluista tulisi voittoa tavoittelevia liikeyrityksiä, vaan kysymys on siitä, miten ammattikorkeakoulujen hallinto järjestellään niin, että niissä voidaan toteuttaa todellista korkeakoulupoliittista autonomiaa. Tämä on erittäin tärkeää. Tänä päivänä monissa ammattikorkeakouluissa kipuillaan juuri sen kanssa, että on monta eri hallinnon tasoa eikä pystytä keskittymään siihen, mikä on se tärkein tehtävä, eli koulutukseen, tutkimukseen ja aluekehitykseen.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä totesi ja pelkäsi tässä aikaisemmin, että juuri tämä osakeyhtiömuoto loisi bisnesmiehille mahdollisuuksia jotenkin aiheuttaa vähän harmia meidän ammattikorkeakouluillemme, mutta samalla seuraavassa puheenvuorossa Kivelä painottaa, miten tärkeää t&k-toiminta on ammattikorkeakouluille. Me olemme monesti todenneet, nyt tässä keskustelussakin, että perusrahoitus, joka on kuitenkin se tärkein rahoitusmuoto sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille, tulee valtion hoitaa tulevaisuudessa, vuodesta 2015 lähtien. Minä mietin, onko tämä ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen esimerkiksi t&k-toimintaan tämä mörkö, vai mikä on se mörkö, joka liittyy tähän osakeyhtiömalliin itsessään?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Entisenä ammattikorkeakoulun lehtorina ja yliopettajana ja jatkuvasti toisaalta oman maakuntani ammattikorkeakoulun toimintaa Pohjois-Karjalassa seuranneena voin todeta, että ammattikorkeakoulu on ollut todella menestystarina. Olen seurannut sitä ihan sieltä ensimmäisistä ammattikorkeakoulukokeiluista alkaen.

Ammattikorkeakoulut ovat erittäin tärkeitä nimenomaan oman alueen hyvinvoinnin, kulttuurin ja elinkenoelämän kehittäjinä, ja ammattikorkeakoulut eroavat yliopistoista erityisesti maakunnallisen toimintafunktion takia. Esimerkiksi Pohjois-Karjala tarvitsee oman ammattikorkeakoulun oman alueensa koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tukemaan, eli se maakunnallinen ammattikorkeakouluajatus on erittäin tavoiteltava.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on kutakuinkin yhteinen käsitys siitä, että ajatus tämmöisestä korkeakouluverkoston duaalimallista on aika tärkeä, ja niinhän tässä hallituksen esityksessäkin jatketaan sitä linjaa, että yliopistokorkeakoulut ovat eri asia kuin ammattikorkeakoulut. Luullakseni tästä löytyy myös vastaus siihen edustaja Vehviläisen ihmettelyyn, että minkä takia nämä toimiluvat myönnettäisiin määräaikaisina. Ammattikorkeakoulujen tehtävä suuntautuu työelämäkenttään, ammatilliseen korkeakoulutukseen, ja juuri nämä työelämän muutokset voivat olla syy siihen, että näitä toimilupiakin pitää voida arvioida työelämän muuttuessa hyvinkin nopeasti. Sen takia nämä toimiluvat voisivat olla määräaikaisia toisin kuin tiedekorkeakouluissa, joiden tehtävä on toisentyyppinen.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty vähän dubioita ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja kohtaan. Minusta ne ovat kyllä erinomaisesti lunastaneet paikkansa suomalaisen työelämän kehittäjinä, ja kehottaisinkin ja ehdottaisinkin, että näitä ylempiä ammattitutkintoja pitäisi radikaalisti lisätä. Suomalainen työelämä tarvitsee vahvoja osaajia, joilla on kunnon koulutus. Maailma ympärillämme muuttuu vinhasti.

Olen pikkuisen huolissani myös tästä aikuiskoulutuksen roolista. Toivon ja olen kyllä ymmärtänyt, että siihen kiinnitetään huomiota ja että myös ammattikorkeakoulujen merkitystä tässä mielessä tarkastellaan ja siihen paneudutaan.

Huomautan vielä tuosta 55 opintopisteestä. On herättänyt aika paljon keskustelua, onko aikuisopiskelijalla työn ohella mahdollisuutta — ei kuulemma oikein helposti ole — suorittaa tuota 55:tä opintopistettä. Jos siihen voisi vielä jotakin helpotusta saada, niin varmaan tämäkin puoli menisi tässä uudessa lakiesityksessä eteenpäin.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En näe tämänhetkisessä tilanteessa mitään ongelmaa ja yhdyn tähän, mitä esimerkiksi edustaja Mäkisalo-Ropponen sanoi, että ammattikorkeakouluinstituutio lastentaudeistaan huolimatta on ollut menestystarina alueille ja yksittäisille opiskelijoille ja monille muille toimijoille. Mutta pitkän päälle näen edelleen vaarana tämän, mitä olen sanonut, eli tämän bisnespelurien haltuun joutumisen, vaikka se nyt näyttää epätodennäköiseltä.

Edustaja Nylander, toki kannatan tätä käytäntölähteisen t&k-yhteistyön syventämisestä. Toki se olisi mahdollista myös silloin, jos toimittaisiin kuntayhtymänä tai toimittaisiin millä tahansa julkisyhteisön, aseman, organisaationa tai sitten vaikkapa osuuskuntana. Ei kai tämä yhtiömuoto ole sitä estämässä?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä on kyllä siinä oikeassa, että pakonomainen vääntäminen osakeyhtiömuotoon ei oikein istu tähän ammattikorkeakoulun ideaan.

Jos katsotaan sitä kansainvälistä vertailua, niin siellähän pääsääntöisesti ne ammattikorkeakouluja vastaavat, jotka ovat muotoutuneet julkiselta pohjalta, valtion tai kuntien oppilaitoksista, jatkavat julkisoikeudellisen oikeushenkilön muodossa. Osakeyhtiöt ovat käytössä lähinnä silloin, kun se historia on senkaltainen, että siellä on ollut todella rahojaan kiinni panevia yksityisiä osakkeenomistajia, jotka ovat lähteneet koulutusta kehittämään.

Meillä nyt väännetään ikään kuin pakkoratkaisuna, että julkisesti ylläpidetyt, pystyyn pannut laitokset pitää muokata tähän osakeyhtiömuotoon, joka periaatteessa on tarkoitettu liiketoimintaan, yritystoimintaan. Ammattikorkeakoulun luonteeseen paljon paremmin sopivia organisaatiomuotoja löytyy julkisoikeudellisen laitoksen, säätiönkin, tai sitten tämmöisen erillislainsäädännön varaan pohjautuvan organisaatiomuodon kautta. Siinä mielessä pitäisin henkilökohtaisesti tärkeänä, että pidetään avoimena myös muita vaihtoehtoja kuin osakeyhtiöitä tälle jatkovalmistelulle. (Puhemies koputtaa) Se olisi luontevaa ja tietyllä tapaa turvallisempaakin ammattikorkeakoulujen kehittämisessä.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, kuten edellä edustaja Koskinen toi esille, että nämä kaikki mahdollisuudet pidetään avoimina eikä vain suuntauduta johonkin.

Olisin tässä kohtaa, liittyen tähän mahdolliseen suuntautumiseen, kysynyt sitä, kuinka tässä uudistusprosessissa on nyt turvattu henkilöstön jaksaminen muutostilanteessa. Meidän yliopistouudistuksen kanssa kävi, kuten surullisesti voidaan lukea: henkilöstö on loppuunpalanut, paineistettu, opetuksen laatu kärsii. Kuinka nyt tässä kohtaa on huomioitu, että tämä ei tuota uupumusta opettajakunnassa ja muussa henkilöstössä?

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsissämme oleva lakiesitys ammattikorkeakoululain muuttamisesta on hieman vaatimaton hallitusohjelman kirjaukseen nähden. Näin täytyy sanoa. Tuleva valtionosuusuudistus onkin ammattikorkeakoulujen ja niiden kehittämisen kannalta asia, johon pitää valmistautua jo nyt erittäin huolella. Laatua, vaikuttavuutta ja rakenteellisia uudistuksia ei saada aikaan — tästä jo puhuinkin — jos säästöt ja leikkaukset sekä aloituspaikoista että resursseista ovat liian rajut ja jos samaan aikaan osa kokonaisuuteen olennaisesti liittyvistä asioista on vielä auki.

On pakko puhua rahasta, ei voi mitään. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan kuluvasta vuodesta alkaen 2 030. Tällä operaatiolla saavutetut säästöt ovat tänä vuonna vain 4 miljoonaa euroa. Tämä on johtanut siihen, että ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja leikataan. Kaiken kaikkiaan leikkaus nousee reiluun 17 miljoonaan kuluvana vuonna. Tähän kun yhdistetään rahoituksen kuntaosuus, päästään 42 miljoonaan. Kun tähän vielä lisätään kehysriihessä päätetty indeksien jäädyttäminen, leikkaukset nousevat tänä vuonna yli 65 miljoonaan euroon.

Hallitusohjelmassa luvatusta perusrahoituksen siirtämisestä kokonaan valtiolle ei hallitus kyennyt päättämään samaan aikaan, kun tämä iso uudistus on nyt tässä käsittelyssä. Nyt ollaan kyllä siinä tilanteessa, että uudistuksen eteneminen ja rakenteellinen kehittäminen on selkeästi hidastunut. Tälle vuodelle esitetyt leikkaukset joudutaan kohdistamaan lähes kokonaan henkilöstön vähentämiseen. Tämä on pakko sanoa ääneen, koska tämä on vakava asia.

Arvoisa puhemies! Työelämän ja ammattikorkeakoulutuksen poikkiparlamentaarisesti toimiva eduskunnan Takki-verkosto tapasi helmikuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriön poliittisen ja virkamiesjohdon, ja yhteinen, aivan siis yhteinen, huolemme liittyi juuri tähän ammattikorkeakoulujen taloudelliseen tilanteeseen. Olimme kyllä sitä mieltä, että jos ammattikorkeakouluverkkoon vielä tänä keväänä kohdistetaan lisäleikkauksia, sille annetut perustehtävät ja tämä uudistus vaarantuvat. Leikkaukset ovat nyt jo yhdelle olennaiselle koulutusväylälle kuitenkin erittäin kovat. Minä vetoan vielä kerran ministeri Gustafssoniin — joka on meitä kuullut tässä asiassa kyllä, olen siitä iloinen — että uusia leikkauksia keväällä ei ammattikorkeakouluille enää tulisi.

Korkeakoulutuksen alueellinen vaikuttavuus on merkittävää. Valmistuneet työllistyvät pääsääntöisesti opiskelupaikkakunnille tai lähialueille, mutta vain 5 prosenttia ryhtyy yrittäjiksi. Olen samaa mieltä edustaja Wallinheimon kanssa, että tätä yrittäjyyspuolta pitäisi kyllä ammattikorkeakouluissa, muuallakin kuin omassa ammattikorkeakoulussani, kehittää. Meillä on maineikas Tiimiakatemia, joka tuottaa uusia yrityksiä ja yrittäjiä. Varmasti samaa toimintaa on muuallakin, mutta sitä voisi kyllä tehostaa.

Ammattikorkeakoulut ovat merkittävin pk-yritysten kehittämiskumppani. Korostan vielä sitä, että edessä on todella rankka työ esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen uudistamisessa. Aivan keskeinen haaste on sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen kehittäminen, jossa ammattikorkeakoulujen panos on erittäin merkittävä. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön keskeisiksi hyödyiksi on tuoreen selvityksen mukaan arvioitu uusien työntekijöiden rekrytointi, uuden tiedon ja osaamisen lisääminen työpaikoilla ja yhteistyön antama näkyvyys alueellisesti. Suomen Yrittäjien kyselystä nousivat nämä asiat esille.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä, että vuosien työn jälkeen ammattikorkeakoulujen tki-työ näyttää nyt nousevan ministeriöiden asialistalle. Työ- ja elinkeinoministeriö ja OKM vahvistavat yhteisessä tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa linjauksessa ammattikorkeakoulujen tki-työtä määräaikaisella erityisrahoituksella, kuten täällä on tullutkin jo esille. Tki-työn osuus vahvistuu myös keskustelussa olevassa laissa, kun puhutaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

Tässä uudistustyössä on tärkeää varmistaa, että myös koko tässä innovaatiorahoituksen kentässä tunnistetaan ammattikorkeakoulujen merkitys tutkimus- ja innovaatiotoimijana. Me tarvitsemme koko tätä ketjua, jotta me saamme Suomen nousuun.

Suomen nousu 90-luvun lamasta perustui pitkälti koulutuksen ja innovaatiopolitiikan voimavarojen kasvattamiseen ja yrittäjyyteen kannustamiseen. Uusi teknologia, uudet tuotteet ja tuottavuuden parantuminen oli aivan keskeistä, kun Suomen talous saatiin silloin nousemaan.

Taantumassa eletään nytkin: työttömyys lisääntyy ja yritykset tekevät vararikkoja. Tähän huonoon kierteeseen me voimme nytkin vastata osaamista kehittämällä, uutta yrittäjyyttä vahvistamalla ja ottamalla tehokkaammin käyttöön koko ketju, josta äsken puhuinkin, jossa juuri ammattikorkeakoulut ovat erittäin tärkeä osa.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen nykyisten toimilupien voimassaolo päättyy 1. päivänä tammikuuta 2014. Uusissa toimiluvissa korostetaan koulutustarvetta, toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Toimiluvan saajalla tulee olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävien hoitamiseen sekä opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön asianmukaiseen ja kansainvälisestikin korkeatasoiseen järjestämiseen. Ammattikorkeakouluilta edellytetään riittävän suurta kokoa suhteessa koulutustarpeeseen ja resurssipohjaa opetukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistamisella toteutetaan hallitusohjelman mukainen korkeakoulujen nykyisen toimipisteverkon kokoaminen riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Kaikilla yksiköillä tulee olla edellytykset tarjota opiskelijoille laadulliset, tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkeatasoista työelämää, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, alueita palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii riittävien taloudellisten voimavarojen lisäksi ammattikorkeakoulujen vahvempaa strategista osaamista, profiloitumista, painoalavalintoja, johtajuutta sekä priorisointi- ja päätöksentekokykyä.

Lakiehdotus on sinällään hyvä ja erittäin tarpeellinen. Myös rahoituksen tulospohjainen malli vaikuttaa toimivalta. Hakuprosessi ja ammattikorkeakoulujen arviointikriteerit ovat myös täysin asiallisia, mutta toivottavasti näitä kriteereitä noudatetaan.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on herännyt huoli sen suhteen, tehdäänkö päätökset todella arviointikriteereihin pohjautuen ja mitä tarkoitetaan toimilupien myöntämisellä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen. Jos ammattikorkeakouluja arvioidaan esityksessä kuvattujen kriteerien pohjalta, Karelia-ammattikorkeakoulu eli entinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on yksi Suomen tehokkaimmin toimivista ammattikorkeakouluista ja toimiluvan myöntäminen sille pitäisi olla itsestäänselvyys.

Lakiesityksessä todetaan: "Toimilupahakemusten käsittely ja arviointi tapahtuu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Valtioneuvosto tekee toimilupia koskevat päätökset opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen pohjalta. Valtioneuvoston toimilupaharkinta perustuu kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottavaan kokonaisharkintaan." Toivottavasti kokonaisharkinta tarkoittaa aidosti laissa esitettyjen kriteerien perusteella tehtäviä päätöksiä. Maakunnallisen ammattikorkeakouluverkon säilyminen on mielestäni erittäin tärkeä kriteeri päätöksenteossa.

Itä-Suomen yliopisto on ollut menestystarina. Ammattikorkeakoulujen funktio on yliopistoja alueellisempi ja maakunnallisempi. Olin alusta alkaen kannattamassa Itä-Suomen yliopiston perustamista. Ammattikorkeakoulun kohdalla asia on toinen. Mielestäni Pohjois-Karjala tarvitsee oman ammattikorkeakoulun.

Ammatillisen korkeakoulun aluevaikuttavuus on suuri. Sen avulla rakennetaan alueen hyvinvointia, kulttuuria ja elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Maakuntaa suuremmat ammattikorkeakoulut eivät pysty suoriutumaan tästä tehtävästä tasapuolisesti.

Sen sijaan, että maakunnallista ammattikorkeakouluverkkoa supistetaan väkisin, on syytä miettiä maakuntien sisällä tapahtuvaa sivutoimipisteiden, jotka ovat usein tehottomia ja huonon vetovoiman omaavia, lopettamista. Pohjois-Karjalassa tämä on tehty jo vuosia sitten. Karelia-ammattikorkeakoulun kaikki kampukset ovat 2 kilometrin säteellä toisistaan. Tämä näkyy tehokkuudessa ja tuloksissa.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, vaikka hiukan kenties asian vierestä, on koulutuksen sisällöllinen kehittäminen. Toivottavasti ammattikorkeakouluille annettava suurempi itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös yhteiskunnallisten ja paikallisten haasteiden entistä parempaa huomioimista opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ensi kesänä astuu voimaan vanhuspalvelulaki. Sen tueksi ministeriössä on laadittu kansallinen muistiohjelma. Muistisairautta sairastavien kuntouttava hoitotyö vaatii erityisosaamista. Muistiliiton selvityksen mukaan Suomessa on ammattikorkeakouluja, joista voi valmistua sairaanhoitajiksi niin, että muistisairautta sairastavien hoidosta on opetusta vain muutamia tunteja. Näin pieni tuntimäärä ei anna valmiuksia muistisairaan ihmisen laadukkaaseen ja kuntouttavaan hoitoon. Kuitenkin lähes jokainen sairaanhoitaja joutuu työssään kohtaamaan muistisairautta sairastavia henkilöitä.

Toinen iso ongelma on se, että muistihoitajien koulutus on täysin puutteellisesti järjestetty. Vanhuspalvelulaissa korostetaan vastuuhenkilön merkitystä laadukkaiden palveluiden varmistajana. Kotona muistisairautta sairastavan henkilön vastuuhenkilönä useimmissa tapauksissa olisi järkevää olla koulutettu muistihoitaja. Valitettavasti tätä koulutusta ei ole järjestetty. Tämän asian korjaamisen toivon ammattikorkeakoulujen ottavan haasteena vastaan.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen siis jatkuu, ja niitä koskevaa lainsäädäntöä ollaan nyt uudistamassa hallitusohjelman mukaisesti. Nyt siis uudistetaan ammattikorkeakoulut, kun viime kaudella vuorossa oli yliopistouudistus. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen itsenäisyyden vahvistaminen sekä koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen — ammattikorkeakoulujen modernisointi, näin voisi sanoa. Tarkoitus on, että ne voisivat toimia vetovoimaisina opinahjoina ja alueensa elinvoiman vahvistajina. Tähän tarvitaan nimenomaan vahvoja ammattikorkeakouluja, joita tällä uudistuksella nyt luodaan.

Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt käsittelyssä olevan uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa, ja sitä jäämme vielä odottamaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä ehdotetaan nyt luovuttavan. Tämä tarkoittaa sääntelyn muuttumista vastaavaksi kuin yliopistoissa, eli sääntely siirtyisi tutkintonimikkeen tasolle. Toimiluvissa määrättäisiin jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Koulutusohjelmatasolla taas ammattikorkeakoulujen vapaus lisääntyisi näin ollen huomattavasti, mitä voidaan pitää tervetulleena uudistuksena, samoin sitä, että valtioneuvosto voisi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta, ja tätä koskevaa kelpoisuutta ja opiskeluoikeutta koskevat säännökset siirtyisivät näin ollen ammattikorkeakoululakiin.

Erittäin keskeinen osa uudistusta on ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen perusrakenteeltaan hyvin paljon vastaavanlaiseksi kuin yliopistoissa. Suurin ero on tutkimuksen roolissa, joka toki on yliopistoilla vahvempi, mutta ammattikorkeakoulujen rooliin sopivasti ollaan tki-toimintaakin tällä vahvistamassa. Rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Molemmilla korkeakoulusektoreilla uusien rahoitusmallien keskeinen tavoite on opintojen _nopeuttaminen, mikä näkyy suoritettujen tutkintojen sekä yli 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden painotuksessa rahoitusperusteena. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen, opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Haasteena tässä uudistuksessa on ammattikorkeakoulujen tehokkuus, joka vaatinee tässä prosessissa hajanaisen kentän tiivistämistä. Ammattikorkeakoulujen isot säästötavoitteet ja tämän suuren uudistuksen läpivieminen samaan aikaan on kovin haasteellinen prosessi. Toisaalta on ihan selvää, että muuttuvassa maailmassa ei voida jäädä menneisyyden vangiksi. Uudistuksia pitää uskaltaa tehdä, jotta voidaan kehittyä ja pärjätä muuttuvassa maailmassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä ja mennä eteenpäin ja olla se maailman osaavin kansa vuonna 2020.

Uudistukseen liittyykin keskeisesti ammattikorkeakoulukentän rakenteellinen uudistaminen. Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteita uudistettaviksi, ja näin ollen nykyisten toimilupien voimassaolo päättyisi lain voimaan tullessa. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Toimilupakierroksen jälkeen ammattikorkeakouluja tulee siis olemaan nykyistä vähemmän yhdistymisten takia. Hyvänä seurauksena lienee ammattikorkeakoulujen työnjaon selkiytyminen.

Arvoisa puhemies! Koulutusjärjestelmiä kehitetään aina nimenomaan opiskelijoita ja työelämää varten. Onkin ollut mukava huomata, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestö Samok tukee esitettyä rahoitusmallia. Tulevaisuuden ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja, innovaatioiden kehittäjä, tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! On positiivinen asia, että koko ammattikorkeakoulujärjestelmää halutaan kehittää eteenpäin, ja tässä mielessä hallitus on oikealla polulla uudistaessaan ammattikorkeakoululakia. Sen mukanaan tuomien muutosten vaikutuksista käytännön toiminnan edistämiseksi en ole vakuuttunut.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta on ensimmäinen vaihe uudistusta. Se edeltää rakenteellisine muutoksineen toista vaihetta, jossa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta valtiolle sekä tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Vastuun siirto paikallisen päätöksentekovallan ulottumattomiin valtiolle ei välttämättä ole järkevin ratkaisu, koska ammattikorkeakoulujen toiminnan olennainen osa on aluevaikuttavuus. Toisin sanoen ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on tuottaa osaamista ja tutkimusta varsinkin toiminta-alueensa tarpeisiin. Unohtuuko tämä uudistuksen yhteydessä? Entä tähtääkö uudistus monien maakuntien elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisen tärkeiden ammattikorkeakoulujen lakkauttamiseen?

Koko Suomen kattava ammattikorkeakouluverkosto on keskeisessä roolissa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen osalta. Perussuomalaiset kannattavat koulutustarjonnan jakautumista maantieteellisesti mahdollisimman tasapuolisesti. Nykyistä laajempaa koulutuksen keskittämistä kasvukeskuksiin tulisi tästä näkökulmasta välttää. Ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen uudistamiseen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi tähdätään toimilupauudistuksella sekä uudistamalla ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa. Mutta kuinka käy silloin koulutuksellisen tasa-arvon?

Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisperusteissa määritellyt tehokkuuskeskeiset tavoitteet ovat ymmärrettäviä. Koulutustavoitteiden laatupainotteiseen kehittämiseen on luonnollisesti panostettava, mutta tosiasia on, ettei niiden toteuttaminen onnistu ilman riittävää rahoitusta ja tukea. Toisin sanoen ammattikorkeakoulujen suorituskyky ei ole pelkästään kiinni toiminnan tehostamisesta. Ei Helsingin Jokeritkaan menestyisi jääkiekon SM-liigassa ainoastaan tekemällä oikeita asioita, elleivät rahoitus ja omistajatahon tuki olisi kohdallaan.

Käytännössä resursseihin nähden hyvää työtä tekevät ammattikorkeakoulut saattavat joutua lakkauttamaan toimintaansa. Tähän puolestaan rahoituksen määrittävä taho voi luonnollisesti vaikuttaa mielensä mukaan, eli tulevaisuudessa valtio toimisi tässä asiassa ilman kuntien vaikutusmahdollisuutta.

Esityksessä aluevaikuttavuudesta mainitaan seuraava lainaus: "Toimilupauudistuksen yhteydessä tulee hallituksen linjausten mukaisesti huolehtia siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu." Se, että maakunnassa on yksi korkeakoulu, ei riitä välttämättä lähellekään täyttämään alueellista koulutuskysyntää saatikka paikallisen elinkeinoelämän tarpeita. Lisäksi samassa kappaleessa mainitaan, että toimilupien uudistamisen yhteydessä päätettävillä koulutusvastuilla saattaa olla muutosvaikutuksia alueelliseen korkeakoulutarjontaan. Tähän liittyen erilaiset aikuiskoulutusmuodot korostuvat — muuten hyvä ajatus, mutta kyseiset aikuiskoulutusmuodot ovat jo nykyisellään ahtaalla eikä hallituksen budjetti tuo tilanteeseen tarvittavaa parannusta. Miten on nuorisotakuun laita, kun nuorten tutkintoon johtavaa koulutusta karsitaan ja tilalle ei kyetä rakentamaan riittävästi korvaavia kouluttautumispolkuja?

Lisäksi haluan puuttua tuntuviin terveyseroihin ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. YTHS:n laatima terveystutkimus osoittaa, että ammattikorkeakouluilla on edessään suuri haaste opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Toimilupahakemuksiin liitettävä selvitys liikuntapalveluiden järjestämisestä ammattikorkeakouluissa ei ole riittävä takaamaan ammattikorkeakoulujen liikunta- ja terveyspalveluiden kehitystä toivetasolle, vaan ammattikorkeakoulujen liikuntapalvelujen minimitarjonta tulisi kirjata suoraan lakiin. Opiskelijoiden terveyteen panostaminen on käytännössä suoraa säästöä tulevaisuuden terveydenhuoltokustannuksissa. Lisäksi fyysisesti ja henkisesti terve yksilö jaksaa paiskia tehokkaasti hommia kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Lopuksi: Ministeri Gustafsson oli valiokunnassamme tänään. Kiitos erittäin valaisevista asioista. Monien asioiden sisältö selveni myös tällaiselle uudelle edustajalle. Kiitos siitä.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Suomi on vientiriippuvainen kansantalous, ja viennissä me pärjäämme ennen muuta osaamisella ja laadulla. Korkeatasoinen koulutus on hyvinvointimme perusta, eikä ainoastaan korkeatasoinen, vaan myös oikein kohdennettu.

Ammattikorkeakouluilla on oma paikkansa ja tehtävänsä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Kuluneiden 20 vuoden aikana ammattikorkeakoulut ovat ottaneet ja täyttäneet paikkansa suomalaisen yhteiskunnan palvelijoina tuottaen arvokasta ja erittäin käyttökelpoista osaamispääomaa yksilöiden, julkisyhteisöjen ja elinkeinoelämän hyväksi, mutta järjestelmän kehittämistä totta kai tarvitaan. Nyt käsiteltävänä oleva ammattikorkeakoululain uudistus tuo uusia ja toivottavasti hyviä ja toimivia elementtejä ammattikorkeakoulujen kehittämiseen. Lakiuudistuksen keskeiset tavoitteet ovat ammattikorkeakoulujen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa itsestään selvä tavoite on myös toiminnan kustannustehokkuuden paraneminen.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota yhteen erityisen kriittiseen kohtaan koko koulutusjärjestelmämme kehittämisessä. Se on koulutuksen ja yhteiskunnan tarpeiden kohtaaminen. En sano, että työelämän tarpeiden, koska tarpeiden määrittelyssä on uskallettava katsoa tulevaisuuteen, ei pelkästään työelämään tässä ja nyt.

Olemme liiaksi takavuosina ohjanneet ammattikorkeakoulujen kehittämistä kysynnän eli koulutukseen hakeutuvien nuorten toiveiden mukaan. Keskeisimpänä mittarina koulutuksen rahoituksessa on ollut koulutuksen vetovoima. Tämä on johtanut vinoutumaan, josta on syntynyt kohtaanto-ongelma. Olemme nyt oppineet, ettei vetovoima ole riittävä eikä aina oikeakaan mittari, koska siihen vaikuttavat muun muassa median synnyttämät mielikuvat siitä, mikä ala tai ammatti on cool, sekä opiskelupaikkakunnan imago. On hyvä, että uudessa rahoitusjärjestelmässä painopistettä siirretään vetovoimasta vaikuttavuuden, laadun, työllistävyyden ja tutkimuksen ja tuotekehityksen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen mukaan kaikki nykyiset ammattikorkeakoulut joutuvat siis hakemaan uuden toimiluvan. Toimiluvan myöntämisen yhteydessä määritellään, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Samoin toimiluvassa määritellään, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa.

Kun näistä asioista päätetään, olisi osattava arvioida yhteiskunnan tulevat tarpeet. Tässä arvioinnissa onnistuminen on tärkeää, jotta rajalliset resurssimme ja nuorten aika tulevat käytetyksi mahdollisimman hyvin. Tämä ei ole kuitenkaan helppo tehtävä, koska yhteiskuntamme on jatkuvan muutoksen kourissa ja koska kaikki opinahjoista valmistuvat eivät sijoitu koulutustaan vastaaviin tehtäviin muun muassa maastamuuton tai muille aloille siirtymisen takia. Kuitenkin työttömäksi kouluttaminen on saatava loppumaan, ja toisaalta osaajapulaa poteville aloille on saatava koulutettuja työntekijöitä riittävästi.

Arvoisa puhemies! Insinöörinä minun kaiketi pitäisi suositella insinöörikoulutuksen volyymin vähentämistä, jotta oma ja kavereideni työllistyminen olisi turvattu. Mutta en tee niin, koska luonnontieteellis-tekninen koulutus on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle kansantaloudelle suorastaan elintärkeä asia.

Pohditaanpa, millaisista tuotteista suomalainen vienti koostuu. Vuoden 2011 tavaranviennin volyymi oli hieman valtion budjettia suurempi eli 56,6 miljardia euroa. Erilaisesta luonnontieteellis-teknisestä osaamisesta välittömästi riippuvaista tuotantoa oli tästä tasan 100 prosenttia. Palveluviennin volyymi oli tuona vuonna alle kolmasosa tavaranviennin arvosta.

Silmiinpistävä insinööripainotteisuus pätee myös monien muiden menestyvien kansantalouksien, esimerkiksi Saksan, kohdalla. Meidän vientimme perustuu korkeaan jalostusarvoon, ja se vaatii pohjakseen hyvää luonnontieteellis-teknistä osaamista. Toisin sanoen vahva vienti ja riittävän laaja osaavien insinöörien koulutus ja tarjonta kulkevat käsi kädessä. Väitän jopa, että uudet tekniset innovaatiot ja sitä kautta osaavien insinöörien tarjonta työmarkkinoilla on vientiteollisuuden kriittisin menestystekijä sen ohella, että raaka-aineiden ja energian tarjonta, logistiikka ja yleinen hintakilpailukyky ovat kunnossa.

Arvoisa puhemies! En halua puhua tätä vain insinöörinä insinöörejä kehuakseni, vaan siksi, että tiedostaisimme sen, että terveen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon kykenevän kansantalouden taustalla on ainakin Suomen tapauksessa pitkälle kehitettyjen, korkean jalostusasteen tuotteiden vienti, ja se edellyttää toki monien muiden kriittisten osaamiskomponenttien ja tuotannontekijöiden ohella korkeatasoista luonnontieteellis-teknistä osaamista. Muita koulutusaloja millään lailla väheksymättä haluan siis muistuttaa, että insinöörikoulutuksen laadusta ja volyymistä on pidettävä aivan erityistä huolta, kun ammattikorkeakoulujen tulevista toimilupiin sisältyvistä tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä tehdään päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten tiedotusvälineissä kerrottiin, että suuri kiinalainen mobiililaitevalmistaja siirtää tuotekehitystä Suomeen huippuosaavan it-alan työvoiman tarjonnan takia. Suomalainen tekninen osaaminen noteerataan maailmalla tänä päivänä jopa niin korkealle, että työ tulee Kiinasta tänne Suomeen tekijänsä luo. Samanlaisia tapauksia on muitakin. Tällainen osaamisviennin syntyminen on käsittääkseni varsin uusi ja erittäin mielenkiintoinen ilmiö. Tällaistakin ajankuvaa kannattaa pohtia Suomen koulutusjärjestelmää kehitettäessä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja kiitos siitä, että olette vielä täällä meitä kuuntelemassa. Otan heti kopin tuosta edustaja Ahvenjärven luonnontieteellis-teknisestä näkökulmasta, se on hyvä, ja esitän arvoisalle opetusministerille lisää matematiikan opetusta kaikkiin koulutusasteisiin. Luulen, että siitä on myös hyötyä. Mutta ammattikorkeakoulu-uudistuksesta on sanottava tietenkin, että sen tulee jatkossakin taata suomalaisille sellainen koulutuspolku, joka pitää meidät edelleen maailman sivistyksen ja osaamisen kärjessä. Ammattikorkeakouluilla on kiistaton tehtävänsä koulutuskentässä, ja monien muidenkin maiden malli todistaa tämän.

Puhumme myös aluekehityksen kannalta tärkeästä asiasta, koska maakunnat tarvitsevat ja ansaitsevat koulutetun väkensä. Kun ministeri edelleen on täällä, niin muistutan Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteestä nuorten maakuntana. Tiedän, että olette siellä vieraillut, ja pohjoinen ansaitsee myös tekijänsä.

Täällä salissa on kuultu sellaisia väitteitä, että ammattikorkeakoulun läpäisevyyttä voidaan parantaa uudistuksella. Se on hyvä, mutta kyllähän ammattikorkeakouluilla on perinteisesti ollut hyvä läpäisevyys, ainakin parempi kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Mielestäni sinne myös pitäisi varmasti yhtä paljon, mitä täällä salissa painokkaasti on toivottu, saada läpäisevyyttä lisää toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, ja ehkäpä tästä uudistuksesta sinne myös potkua tulee.

On hyvä, että ammatillinen opettajakoulutus säilyy edelleen valtion kustannettavana. Tämä on tärkeää myös koulutuksen kilpailukyvyn kannalta ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Sen sijaan minulle edelleen on hämärä kirjaus tämä ammatillisen opettajakoulutuksen kirjaus, että "voidaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan virkaan tai toimeen". Toivon, että tässä ei muutettaisi toimivaa järjestelmää ammatillisen opettajakoulutuksen osalta. Toisaalta, jos helpotetaan ammatilliseen opettajakoulutukseen pääsyä tutkintovaatimusten osalta, niin hyvä. Meillä on nimittäin edelleen niitä entisen opistoasteen suorittaneita sairaanhoitajia, erikoissairaanhoitajia, insinöörejä tai vaikkapa lääkintävoimistelijoita, joilla on todella pitkä ja hyvä työkokemus, ehkä kosolti vaikkapa kasvatustieteen opintoja yliopistosta, mutta se juuri nimenomainen ammattikorkeakoulututkinto puuttuu, mikä estää pyrkimisen ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Tämä on näitten koulun käyneitten osalta tilanne, että vanha tutkinto on sulanut käytännössä yhdessä yössä pois ilman, että siihen on pystynyt itse vaikuttamaan.

Jos voin nyt siis jonkun toiveen esittää, niin pyydän tarkastelua opettajakoulutukseen ottamisen kriteereiden osalta, olisiko sinne kuitenkin vaihtoehtoisia polkuja löydettävissä vanhojen ja uusien tutkintojen rinnakkaiseloon. En tarkoita, että niiden täytyy olla yksi yhteen, mutta toivon, että sieltä se pitkä työkokemus ja arvokas hiljainen tieto saataisiin sinne opettajakoulutuksen käyttöön ja opettajilta sitten näille tuleville ammattilaisille. Työtehtävätkään eivät juuri siinä yhdessä yössä ole muuttuneet, sillä kyllä niin se ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja kuin vanhanmuotoisen tutkinnonkin suorittanut sairaanhoitaja hoitavat ihan samaa potilasta, ja epäilenpä, että suurin piirtein niitten insinöörienkin työtehtävät ovat säilyneet samoina.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Käsillä olevalla lakiesityksellä tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti koulutustason nostamista. Viime kaudella tehtiin laaja yliopistouudistus. Nyt on vuorossa ammattikorkeakoulun uudistaminen.

Uudistusesityksen taustalla on vuonna 2010 julkaistu selvitys ammattikorkeakoulujen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Tuossa selvityksessä havaittiin järjestelmässä merkittäviä puutteita: Oppilaitosverkosto on muodostunut tehottomaksi, opetuksen ja toiminnan laadussa on vakavia puutteita, koulutustarjonta ei vastaa työelämän tai aluekehityksen tarpeisiin riittävästi, opiskeluajat venyvät, ja keskeyttämisiä on huolestuttava määrä. Rahoitus ei tue koulutuksen ja tutkimustoiminnan laadun kehittämistä.

Myös ohjausjärjestelmässä on puutteita. Ministeriön ohjaus ulottuu liian pieniin yksityiskohtiin. Tämä lisää järjestelmän joustamattomuutta. Selvityksen mukaan juuri joustavuutta tarvittaisiin lisää, kun työelämän ja elinkeinoelämän muutokset ovat jatkuvia. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa tulisi kasvattaa, jotta saataisiin sitä joustavuutta.

Hajanainen ja pirstaleinen oppilaitosverkko varmistaa opiskelijan kannalta oppilaitoksen lähellä olemisen, mikä on hyvä asia, mutta muilta osin opiskelijan tavoittelemat asiat ovat vaarassa. Laatu ja tarjonnan monipuolisuus on vaihtelevaa, eivätkä opiskelijat ole yhdenvertaisia laadukkaan opetuksen saamisessa.

Kun lukee lakiesityksen toimilupien myöntämistä koskevan pykälän yksityiskohtaisia perusteluja, havaitsee, että uudistuksen keskeinen paino on laadukkaan ammattikorkeakouluopetuksen edistämisessä ja varmistamisessa. Toimilupien myöntäminen ei sinänsä tietenkään ole uusi asia, vaikka sitä täällä arvosteltiinkin. Toimiluvat myönnetään kuten nytkin, tähänkin saakka. Lakiesityksen 6 §:n mukaan toimiluvan hakijan tulee tehdä monipuolinen ja perusteellinen selvitys edellytyksistään suoriutua ammattikorkeakoulun opetuksen ja tutkimuksen antajan tehtävistä. Tämä, juuri tämä laajojen selvitysten pyytäminen ja niiden antaminen, on osa sitä kivijalkaa, jonka varaan tuleva ammattikorkeakoulujen kokonaisuus on tarkoitus perustaa. Tästä syystä kaikki toimiluvat menevät hakuun. Entisillä ei jatketa, vaan kaikki joutuvat hakemaan ja selvittämään perusteellisesti.

Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa kannustetaan jo tässä uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakouluja rakentamaan oma hallintonsa, on se sitten osakeyhtiö tai jokin muu, siten, että toiminnan joustava kehittäminen on mahdollista. Tekstissä todetaan minusta kiinnostavasti, että uudistuksen toisen vaiheen jälkeen ei tulisi olla sellaisia hallinnollisia rakenteita, joilla päätöksiä tiettyjen paikkakuntien toiminnasta ja esimerkiksi koulutuksen lakkauttamisesta ei voisi tehdä ilman osakkeenomistajien tai toiminimen kaikkien jäsenten hyväksyntää. Siis muutosten tekemisen pitää olla hieman helpompaa kuin nykyisin. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tulisi ottaa tällainen ehto huomioon jo yhtiöjärjestyksiä ja osakassopimuksia tehdessään, lakiesityksessä huomautetaan. Tämän kirjauksen taustalla on päättäväinen halu varmistaa, että ammattikorkeakouluissa annettava opetus mahdollisimman hyvin vastaa työelämän todellisia ja ennustettavia ja muuttuvia tarpeita.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän määrittäminen kuuluu valtion korkeakoulupolitiikan ydinalueeseen, siis koulutustehtävän määrittäminen. Jatkossa toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän muuttaminen voisi ääritapauksessa tapahtua ilman ammattikorkeakoulun omaa esitystä, ilman, että ammattikorkeakoulu on siinä aloitteellinen. Näin toimittaisiin siis valtiovallan puolelta, jos muuten ei kyettäisi varmistamaan koulutustarjontaa yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Toki normaali lähtökohta jatkossakin on se, että ammattikorkeakoulu on itse aloitteellinen ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin ja tekee esityksiä ministeriön suuntaan.

Arvoisa puhemies! Jos haluamme menestyä kansallisesti ja pärjätä kansainvälisesti, on luotava rakenteet ja kulttuuri, joissa ammatillinen perus- ja korkeakoulutus mahdollisimman hyvin vastaa olemassa oleviin ja ennakoitaviin koulutustarpeisiin. Emme pärjää, jos keskitymme pitämään kiinni koulutuksesta ja oppilaitoksista vain siksi, että ne olivat meillä viime vuonnakin. On katsottava eteenpäin. Koulutus on rakennettava tulevaisuutta varten.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ammattikorkeakoululaki on laki, jota on kauan odotettu ja kaivattu kentällä. Meidän koko koulutusjärjestelmämme pitää tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja vaikuttavuutta edistäviä koulutuspalveluja. Meidän pitää saada tämä systeemi toimimaan, koska meillä on suuret tavoitteet: osaavin kansa vuonna 2020. Tämä ammattikorkeakoululaki tulee kahdessa vaiheessa, ja tässä on meillä ensimmäinen vaihe menossa. Tässä muutetaan rahoituksen perusteet ja koulutusohjelmista luovutaan. Koulutusvastuut ja tehtävät kerrotaan toimiluvissa, jotka uudistetaan.

Ammattikorkeakoulut ovat elinkelpoisia ja vahvoja vain silloin, kun ne ovat laadukkaita ja täyttävät tehtävänsä elinkeinoelämän tarpeita vastaavasti. Tämä koko hallituksen esitys näyttää varsin ongelmattomalta, ja uskon, että tämä varsin nopeasti saadaan valiokunnassa kevään aikana hoidettua niin, että näihin toimilupauudistuksiin mahdollisimman nopeasti päästään. Tämä ammattikorkeakoulu-uudistus on sellainen asia, että tekemättä ei voi jättää.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa Ilkka Kantola omasta ryhmästämme otti laajan kulman, ja sen takia hyvällä omallatunnolla tuon terveisiä Pohjanmaalta. Olen itse tuon edellisen ammattikorkeakoululain aikoihin hypännyt siellä johtokunnan puheenjohtajaksi, kun valmistuin keväällä, ja nyt olen siellä taas, elikkä kokonainen kierros on tätä katsottu.

Meillä Vaasassa toimii Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä. Se tarkoittaa yli 12 000:ta alan työpaikkaa, ja kun muutenkin maakunnan 170 000 asukkaan terveydellisistä ja elinkeinopoliittisista odotuksista paljolti vastaavat yliopiston rinnalla myös ammattikorkeakoulut, niin meillä ammattikorkeakoulujen toimivuus on erittäin tärkeä osa koko kunnan, alueen ja seudun elinkeinoelämän tulevaisuuden odotuksia. Kun uusi laki antaa vain tutkintoja ja tutkintonimikkeitä, kun koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan, niin toivomme, että tulevaisuus on yhtä auvoisa kuin mitä se elinkeinoelämän odotuksissa voisi olla.

Huoli alueellamme on tullut kaksikielisyyden kautta, kun Vaasan ammattikorkeakoulu on suomen ja ruotsin kielellä toimiva ammattikorkeakoulu. Sen lisäksi meillä on ruotsinkielinen Novia, ja englanninkielistä opetusta ja tutkintojakin antavat molemmat oppilaitokset. Uusi laki ei sellaisenaan enää antaisi kaksikielisiä mahdollisuuksia, mutta tarkemman luvun jälkeen olemme rauhoittuneet ja huomanneet, että opetusta sentään voi antaa nykyaikaisessakin Suomessa monella kielellä, ja koetamme tuolla pykälällä päästä eteenpäin. Valitettavasti yt-neuvottelut on jo käyty ja on jouduttu ihmisiä myös irtisanomaan, kun uusia lupia ei saatu ruotsinkielisille ryhmille aikaiseksi.

Toinen alueelta kumpuava huoli on myös eräänlaista valtataistelua, kun meidän rannikkomme Novia haluttaisiin tietyissä piireissä yhdistää täällä pääkaupunkiseudulla toimivaan Arcadaan. Siellä tänäänkin lehdessä alueen yritysmaailman puolelta tuli vahva viesti, että eikö ammattikorkeakoululaissa edelleen velvoiteta alueelliseen yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa. Sillä lailla tämä ruotsinkielinen säätely on tässä oudolla kulmalla tulossa lainsäätäjän puolelta aina välillä, mutta koetetaan hoitaa asia loppuun saakka.

Terveisinä odotamme vain, että tuota lainsäädännön toista osaa, jossa autonomia vietäisiin pidemmälle ammattikorkeakouluihin, uskottaisiin myös Helsingissä, sillä alueen moottoreina ne ovat erittäin oleellisia tulevaisuuden tekijöitä Suomessa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ammattikorkeakoulujärjestelmää uudistetaan, panostetaan laatuun ja myöskin lisätään valtionohjausta.

Ihan vain muutama yksittäinen havainto, jotka oikeastaan kumpuavat siitä, että olen ennen tänne tuloa toiminut ammattikorkeakouluopettajana, ja ehkä siitä näkökulmasta muutama kannanotto.

Täällä on jo puhuttu aika paljon tästä aluevaikuttavuudesta. Yhdyn erityisesti niihin näkemyksiin, että niillä paikkakunnilla, joilla ei ole yliopistoa, ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden merkitys on ihan ratkaiseva. Se on hyvin lähellä parhaimmillaan paikallista elinkeinoelämää erilaisissa rakennemuutostilanteissa. Ammattikorkeakoulu on keskeisenä osana koulutuksessa mukana, jotta ihmisille hommataan töitä uusista tehtävistä, on siinä rakennemuutosta helpottamassa ja monin tavoin tuomassa hyviä ulottuvuuksia siihen tilanteeseen. Eli näen tämän aluevaikuttavuuden kyllä erittäin tärkeänä. Toki sillä on merkitystä myös niillä paikkakunnilla, joilla on yliopisto, koska sanansa mukaisesti ammattikorkeakoulut katsovat asioita ammatillisemmin, ja näin tuleekin olla. Eli ammattikorkeakouluilla on oma roolinsa ja tiedekorkeakouluilla omansa, ja näitä on turha lähteä liikaa sekoittamaan. Mutta erityisesti näillä pienemmillä paikkakunnilla tämä aluevaikuttavuus on tärkeä, ja sikäli on kyllä hieman huolestuttavaa sellainen kehitys, että entistä harvemmalla paikkakunnalla ammattikorkeakoulu on, ja varsinkaan sellainen ammattikorkeakoulu, joka vastaa sen alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Toinen näkökulma, joka on vähintään yhtä tärkeä, on se, että kun opiskelija lähtee ammattikorkeakouluun, niin hänellä on perusteltu syy olettaa, että hän myöskin sillä koulutuksella, jonka hän sieltä saa, onnistuu työtä löytämään. Valitettavasti tässä oli liian paljon ammattikorkeakouluilla aiemmin itsenäisyyttä tämän asian suhteen ja syntyi esimerkiksi paljon kulttuurialan koulutuspaikkoja, joista vain hyvin harvat sitten loppuviimeksi työllistyivät tälle alalle. Eipä juuri voi olla asiaa, joka on enemmän väärin nuorten kannalta kuin se, että annetaan tällaisia katteettomia odotuksia ja hyvänkään opintosuorituksen jälkeen ei ole tarjolla töitä siltä alalta, mille on opiskellut. Tämä on hyvä, että tähän on nyt tartuttu jo edellisten opetusministerien aikana ja entistä voimakkaammin tällä vaalikaudella, ja tästä kiitosta opetusministeriön suuntaan.

Ihan viimeisenä asiana otan esille kansainvälisyyden, joka tietysti on ammattikorkeakouluille myöskin tärkeää. Tästä teemasta täällä käydään torstaina lukukausimaksuja koskien ihan oma keskustelunsa, mutta haluan kuitenkin sanoa sen, että tässä on erittäin suuria eroja eri ammattikorkeakoulujen välillä. On sellaisia ammattikorkeakouluja, ja itse sain olla yhdessä töissä, Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön International Business -ohjelmassa, jossa tälläkin hetkellä valintakokeita järjestetään useissa eri maissa, markkinoidaan koulutusta hyvin laaja-alaisesti ja saadaan hyvin paljon osaavia ja motivoituneita opiskelijoita eri puolilta maailmaa tänne Suomeen. Sitten valitettavasti on toisenlaisiakin esimerkkejä, joissa tätä kansainvälistymistä on käytetty vain niin, että kun kotimaisia hakijoita ei ole riittänyt saamaan linjoja täyteen, niin sitten on ulkomailta otettu ne linjat täyteen, ja tämä ei voi olla järkevää koulutuspolitiikkaa. Mutta kuten sanoin, niin tähän asiaan mennään sitten tarkemmin torstaisessa keskustelussa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkineen pidän tätä esitystä hyvänä ja oikeansuuntaisena.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan yhteen kokonaisuuteen tässä: Se, että nyt valtiovallalle tulee näitä ohjausvälineitä voimakkaammin käyttöön, on erityisen hyvä. Nyt vain pitää siinä ohjauksessa sitten huomioida se, että se alueellinen koulutus keskittyy sen alueen teollisiin ja elinkeinovahvuuksiin. Sen ohjaavuuden ei pidä olla sitä, että kuinka paljon ihmisiä työllistyy, sen verran koulutetaan, vaan pitää viedä se syvemmälle. Kyllä minä näen, että Satakunnan osalta siellä pitäisi olla ammattikorkeakoulussa ehdottomasti metallurgiaa, elintarvikelinja, jotain sellaista, joka on vahvistamassa edelleen sen alueen luontaista vahvuutta, eli olisivat mahdollisia nämä työpaikkaharjoittelut ja ammattiin valmistautuminen siinä luonnollisessa ympäristössä oppilaitoksen läheisyydessä. Tätä ei saa nyt tässä kohtaa unohtaa, että se ohjautuvuus, mitä tässä on mahdollista saavuttaa, myös sitten katsotaan sen paikallinen elinkeinoelämän kannalta, koska sen jos minkä pitäisi olla, niin kuin yliopistokoulutuksessakin, niitä vahvuuksia vahvistamassa, joita alueella luonnollisesti on. Se takaa sen luonnollisen oppimisympäristön ja opiskelijan kehittymisen mutta myös vahvistaa sitä paikallista elinkeinoelämää.