Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen sisältyy kaksi
suurta asiakokonaisuutta, ensinnäkin virkamiehen valitusoikeuden
laajentaminen, toisekseen virkamieslautakunnan lakkauttaminen ja
sen tehtävien siirtäminen yleisiin hallinto-oikeuksiin.
Valitusoikeuden laajentamisella parannetaan virkamiehen oikeusturvaa.
Tähän saakka voimassa olleessa virkamieslaissa
on virkamiehen oikeusasemaa koskevista päätöksistä ollut
voimassa yleinen valituskielto. Erikseen on sitten lueteltu ne virkamiestä koskevat
hallintopäätökset, joista on voitu valittaa.
Nyt tilanne muuttuu siten, että laissa säädetään
pääsäännöksi yleinen
valitusoikeus, josta laissa säädetty valituskielto
muodostaa poikkeuksen. Valtion virkamies ei saa vastaisuudessakaan
valittaa virkaan nimittämisestä.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt toista kertaa
huomiota asiaan ja esittänyt hallintovaliokunnan harkittavaksi
muutoksenhakuoikeuden laajentamista myös virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskeviin
asioihin. Perustuslakivaliokunnan kannanotto ei kuitenkaan ollut
säätämisjärjestystä koskeva
huomautus.
Valiokunnan kuulemisessa esitettiin painavia perusteita muutoksenhakuoikeuden
sallimiselle kuntasektorin tapaan. Tällä hetkellä käytettävissä on
oikeusturvakeinona lähinnä vetoaminen tasa-arvolakiin.
Valiokunta tyytyi kuitenkin, ainakin tällä kertaa,
vaatimaan virkaan ja virkasuhteeseen nimittämiseen liittyvän
valituskiellon vaikutusten seurantaa ja arviointia sekä arviointitulosten
raportoimista hallintovaliokunnalle.
Voimassa olevan lain nojalla viranomaisen päätöksestä valitetaan
virkamieslautakuntaan. Muutoksenhakujärjestelmää muutetaan
nyt siten, että valittaminen siis tapahtuu yleiseen hallinto-oikeuteen.
Valiokunta totesi nykyisen virkamieslautakuntajärjestelmän
toimineen hyvin ja ammattitaitoisesti. Asiantuntijakuulemisessa
on korostettu muun muassa, että virkamieslautakunnalla
on monipuolisesta kokoonpanostaan johtuen vahva asiantuntemus virkamiesten
työstä ja sen luonteesta sekä virkamiesoikeudesta.
Lisäksi on katsottu, ettei asioiden siirto hallinto-oikeuksille
tuo välttämättä sellaista lisäarvoa,
jota nykyisellä virkamieslautakunnalla ei olisi.
Toisaalta on todettu, ettei virkamieslautakunta ole tuomioistuin
eikä muutoksenhakuasioita käsitellä lautakunnassa
hallintolainkäyttömenettelyssä vaan hallintomenettelyssä.
Tästä syystä valittajalla ei ole mahdollisuutta
saada yleistä oikeusapua eikä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Hallituksen esityksessä on selostettu tarkemmin muutoksenhakujärjestelmän
eri toteuttamisvaihtoehtoja.
Valiokunta on keskustelun jälkeen päätynyt hyväksymään
hallituksen esityksen mukaisen muutoksenhakujärjestelmän.
Myös tältä osin valiokunta katsoo, että uuden
sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia on tarpeen
seurata sekä raportoida tuloksista hallintovaliokunnalle.
Valiokunta ehdottaa mietinnössään
lakiehdotukseen kaksi muutosta, jotka ilmenevät mietinnöstä.
Tässä yhteydessä mainitsen niistä toisen, joka
tarkoittaa sitä, että virkamieslautakunta käsittelee
loppuun ne asiat, jotka ovat tulleet virkamieslautakunnassa vireille
ennen uuden lain voimaantuloa. Eli ne asiat, jotka ovat saapuneet
virkamieslautakunnan käsittelyyn nykyisen lain voimassa
ollessa, käsittelee loppuun virkamieslautakunta, ja ne
asiat, jotka tulevat vireille lainmuutoksen tullessa voimaan, käsitellään
puolestaan asianomaisessa hallinto-oikeudessa.
Keskustelu päättyi.