Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja puheenjohtaja Mannista hyvästä yhteistyöstä. Kiitos myös sosiaali- ja työjaostolle mukavasta ja asioihin ottautuvasta työskentelystä. Ja tietysti erityiskiitokset valiokuntaneuvos Ikävalkolle laajasta asioiden hallinnasta ja kärsivällisyydestä.

Sosiaali- ja työjaosto käsitteli pääluokan lukua 28.90 Kuntien tukeminen, josta mietinnössä todetaan seuraavaa:

Talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja nostanut kuntatalouden tilaa keskimäärin. Verotulojen ennakoidaan edelleen kasvavan, myös valtionosuuksien arvioidaan nousevan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat uusimuotoisen valtion ja kuntien välisen kustannusjaon johdosta. Laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä ensimmäistä kertaa tehtävä täysimääräinen indeksikorotus tuo lisää kunnille 374 miljoonaa euroa.

Hyvästä talouskehityksestä huolimatta kuntatalouteen liittyy myös ongelmia ja uhkakuvia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntatalouden sisällä on edelleen huomattavia alueellisia ja kuntaryhmittäisiä kehityseroja. Vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on pienentynyt, niin vaikeassa asemassa olevien kuntien tilanne on vakava. Arvioita suuremmat kunta-alan palkankorotukset aiheuttavat ennakoitua suurempaa menojen kasvua. Kuntaliiton mukaan 119 kuntaa nostaa tuloveroprosenttia. Kuntien taloutta uhkaa menojen kasvun ohella työvoiman tarjonnan vähenemisestä aiheutuva veropohjan heikkeneminen. Valiokunnan saamien selvitysten perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee kokonaisuudessaan hyvin, vaikka vaikutuksia onkin vielä vaikea arvioida. Kaikkiaan yli 200 kuntaa on mukana Kuntaliiton selvityksissä. Tämän viikon maanantai oli varsinainen kuntaliitosmaanantai.

Saadun selvityksen mukaan kunnat ovat päätymässä hyvin erilaisiin ratkaisuihin etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Toimeenpanosuunnitelmien perusteella näyttää siltä, että sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat monin paikoin eriytymässä ja erityisesti sosiaalipalvelujen järjestäminen on vaarassa pirstoutua. Valiokunta korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista on jatkettava määrätietoisesti hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti. On tärkeätä, että hankkeen etenemistä seurataan ja että kuntatasolla löydetään toimintamallit, jotka parhaiten tukevat toimivien palvelujen järjestämistä.

Näyttää siltä, että kunta- ja palvelurakennehankkeen onnistuminen riippuukin paljolti siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä onnistutaan. Kuntalaisten, käyttäjien, kannalta on erityisen tärkeää, että nämä palvelut eivät pirstaloidu, vaan uudistuksella on pyrittävä siihen, että palveluiden saatavuus yksinkertaistuu ja niiden järjestämisvastuu on yksiselitteinen. On hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien käyttökustannuksista on 53 prosenttia ja alalla työskentelee yli puolet kuntien henkilöstöstä.

Valiokunta kiinnittää huomiota kuntien yhdistämisavustuksiin suunnattavien resurssien riittävyyteen. Kunnat ovat olleet aktiivisia ja tekevät ennakoitua enemmän yhdistymisselvityksiä, jolloin yhdistymisavustusten tarve todennäköisesti osoittautuu ennakoitua suuremmaksi.

Pääluokan lukuun 28.90 sisältyy yksi vastalause ja lukuun 28.50 toinen vastalause.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajat! Ihan muutama lyhyt huomio.

Maailmantalous on hyvin epävakaassa tilanteessa johtuen sinänsä rahallisesti aika pienestä asiasta, joka on lähtenyt liikkeelle Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta, eli subprime-ongelmasta. Rahallisesti sen arvo on reilu 300 miljardia euroa, joka vastaa käytännössä 3 prosentin notkahdusta Yhdysvaltain pörssissä. Elikkä rahallisesti emme puhu suuresta ongelmasta, mutta sen kerrannaisvaikutukset lähinnä rahoitusmarkkinoilla olevaan luottamuspulaan ovat sitten vakavampi kysymys. Sillä todennäköisesti tulee olemaan jonkinmoisia reaalitaloudellisia vaikutuksia. Sitä, kuinka suuria, emme pysty vielä kuitenkaan arvioimaan, oikeastaan missään päin maailmaa sitä ei pystytä arvioimaan. Varteenotettavat ennusteet tai oikeastaan arviot lähtevät siitä, että puolet subprime-ongelmasta on Euroopasta, puolet Yhdysvalloista ja luottamuspula tulee näkymään tulevana vuonna talouskasvua hidastavana tekijänä.

Euroalueella kasvu näyttäisi jatkuvan hyvänä 2,3 prosentin tahdissa ensi vuonna, kun se tänä vuonna on ollut 2,6. Investoinnit kehittyvät erittäin hyvin. Ne ovat itse asiassa nopeimmin kasvava kysyntäerä. Työllisyys ja palkankorotukset pitävät hyvin euroalueella kulutusta yllä. Kasvu Suomessa ensi vuonna on noin 3 prosentin luokkaa. Kotitalouksien reaalinen ostovoiman lisäys on 3,4—4 prosenttia, elikkä se on mittava lisäys, ja yksityinen kulutus näin ollen tulee olemaan hyvin vahva, ja uskomme, että tämä näkyy hyvänä työllisyyskehityksenä palvelujen kulutuksen lisääntymisen johdosta. Tosin meillä yksityinen kulutus on ollut viime vuosina hyvin vahvasti velkavetoista, ja tämän emme toivo tietysti jatkuvan, ja se tulee luonnollisestikin jossakin aikajänteessä rauhoittumaan. Inflaation arvioidaan olevan ensi vuoden osalta, kokonaisuutta kun katsotaan, noin 2,5 prosentin luokkaa. Se voi käydä korkeammalla alkuvuodesta, mutta tasaantunee jatkossa.

Joitakin huomioita budjetista. Valtiovarainministeriön toimialaan liittyen otan ne verotuksen saralta.

Ensi vuonna positiivisia uutisia tulevat kokemaan hyvin monet suomalaiset, erityisesti eläkkeensaajat, joiden tulot ovat 13 000—37 000 vuodessa. Heidän verotuksensa oikaistaan siten, että verotus ei myöskään näiden tulonsaajien kohdalla ole korkeampaa kuin palkansaajien verotus. Tätä tuloluokkaa alemmissa eläkkeissä verotus on jo tähän mennessä ollut huomattavasti palkansaajia edullisempaa, ja toisaalta myös suurituloisempien eläke on ollut huomattavasti huokeammin verotettua kuin vastaavilla tuloilla palkansaajan veroprosenttia katsottaessa. Eli käytännössä kun katsotaan, kaikkien eläkkeensaajien verotus tulee olemaan palkansaajien verotusta edullisempaa tulevana vuonna kuin aiemmin olemme tottuneet kuulemaan. Käytännössä yksin elävät, työeläkettä saavat ja kansaneläkettä saavat tulevat olemaan huomattavasti huokeamman verotuksen piirissä kuin aikaisemmin.

Toinen positiivinen tekijä, joka näkyy yksittäisten kansalaisten kohdalla positiivisena verouudistuksena, on autoverouudistus, joka, kuten tiedetään, porrastetaan hiilidioksidipäästöjen mukaan. Uskomme, että autokanta uusiutuu ympäristöystävällisempään suuntaan. Samoiten vuodesta 2010 alkava hiilidioksidiperusteinen käyttömaksu tulee olemaan toinen kannustevaikutus vaihtaa auto ympäristöystävällisempään versioon. Myös liikenneturvallisuus tästä varmastikin paranee.

Perintövero tulee alas tavallisten perinnönsaajien kohdalla merkittävästi. 20 000 euron verovapaa raja tullaan ottamaan käyttöön ensi vuonna, ja kun tähän lisätään vielä leskien ja alaikäisten lasten erilliset vähennykset, niin leskien kohdalla käytännössä 160 000 euron arvoinen perintö on verovapaa, koska leski saa tietysti puolet avioehdon perusteella, ja kun 20 000 euroa on verovapaata ja siihen lisätään vielä 60 000 euron korotettu vähennys, niin 160 000 euron perintö on lesken kohdalla ensi vuodesta lähtien veroton.

Tuloverot pidetään kutakuinkin ennallaan pois lukien ne ihmiset, joitten tulot pysyvät ensi vuonna samana kuin tänä vuonna. Heidän kohdaltaan verotus kevenee.

Ympäristöveroja, kuten energiaveroja, tullaan korottamaan. Syy on se, että näitä on aina silloin tällöin välttämätöntä korottaa, koska ne ovat määräperusteisia veroja ja pitää etsiä oikea aika. On kaksi vaihtoehtoa, joko laskusuhdanne tai korkeasuhdanne, ja nyt on korkeasuhdanteen viimeiset hetket, ja silloin niitä pitää korottaa, jos niitä joskus meinaa korottaa, koska laskusuhdanteessa tarvitaan enemmän kysyntää eikä hintojen nousua.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilanne näyttää kyllä tällä hetkellä kokonaisuudessaan valoisalta. Vuodesta 2006 alkanut tasapainottumiskehitys näyttää jatkuvan ja myöskin vahvistuvan edelleen ensi vuonna, mutta se on selvää — ja samaan asiaan kiinnitettiin myös valiokunnan mietinnössä huomiota — että kuntien välillä on edelleen huomattavia alueellisia ja kuntakohtaisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Mutta verotulojen kasvu jatkuu ensi vuonna nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana, ja samoin sitten ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa.

Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat kyllä ensi vuonna erittäin merkittävästi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksin ja valtionosuuksien 100-prosenttisten indeksikorotusten myötä. Ja vaikkakin on niin, että menojen kasvun arvioidaan kiihtyvän myös lähes 6 prosenttiin, joka on sinänsä huolestuttavaa kehitystä, niin kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa. Mutta on selvää, että niin kuin koko taloudessa, myöskin kuntataloudessa on epävarmuustekijöitä, jotka johtuvat juuri niistä tekijöistä, joihin ministeri Katainen äskeisessä puheenvuorossaan viittasi.

Kuntien talouden paras tae on kuitenkin se, että talous vahvasti kasvaa ja sitä kautta verotulot kasvavat. Sen vuoksi on aina syytä tietyllä varauksella suhtautua tulevaisuuden näkymiin, mutta uskoisin, että näin valoisia näkymiä ei hevillä tulla seuraavina vuosina näkemään kuin miltä tuo ensi vuosi kokonaisuudessaan näyttää. Jonkin verran, kun on kuunnellut keskusteluita eilenkin täällä salissa ja myöskin julkisuudessa tästä kuntatalouden tilasta, niin adjektiiveja kannattaisi jonkin verran säästellä kyllä — näitä negatiivisia adjektiiveja — vastaisuuden varalle. Mutta vaikka todellakin nämä talousnäkymät tällä hetkellä ovat hyviä, niin tiedämme hyvin myös sen, että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarve varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun on entistäkin suurempi.

Ja todellakin, menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaavat myös tämmöiset pidemmän aikavälin ongelmat, kuten työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Eli kunnissa ja kuntayhtymissä pitäisi pystyä nyt hyödyntämään nämä suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja myös uudistamalla näitä palvelurakenteita.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus, johon tuossa valiokunnan mietinnössä myöskin viitattiin, todellakin etenee ihan hyvää vauhtia, vaikka voi sanoa, että emme ole vielä oikein kunnolla puolivälissäkään tässä hankkeessa. Kuitenkin tässä vaiheessa jo voi arvioida, että kunnat ovat haasteet ottaneet tosissaan. Erityisen vauhdikkaasti on edetty kuntaliitoksissa. Ihan viime päivien päätöstenkin myötä kuntien lukumäärä tulee, voi sanoa, varmasti vuonna 2009 vähenemään 60:llä, ja vielä on joitakin päätöksiä tekemättä lähiviikkoina, joten jonnekin 350 kieppeille kuntien lukumäärässä tulemme nykyisestä 416:sta vuonna 2009 päätymään. Samoin yhteistoiminnan syventämisessä on edetty. Yhteistoiminta-alueita on perusteilla kymmeniä, ja 290 kuntaahan aikoo saavuttaa nämä edellytetyt väestöpohjatavoitteet palveluille niiden kautta.

On syytä kiinnittää kyllä huomiota — ja näin voi sanoa, että valiokunta on mietinnössä hyvin pitkälti hallituksen kanssa samoilla linjoilla valiokunnan mietinnössä on myös kiinnitetty huomiota — tähän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatioon, kuten hallituskin on iltakoulupalautteessaan, joka kunnille tässä joulukuussa on lähtemässä. Tällä informaatio-ohjauksella pyritään myös tätä Paras-hankkeen tarkoitusta viemään eteenpäin. Mutta jatkovalmistelussa koko Paras-hankkeessa ilman muuta tulee korostumaan tämä palvelupuoli. Palvelurakenteiden uudistaminen, tuotantotapojen monipuolistaminen, tilaaja-tuottajamallien käyttöönotto ja tietoteknologian hyödyntäminen vaativat eniten lisäponnisteluja tulevaisuudessa.

Tavoittelemme kuntapalvelujen tuotannon monipuolistamista ja sitä kautta paitsi laadun myös tuottavuuden parantamista, ja meidän pitää pystyä nykyistä paremmin levittämään julkisuuteen ja kaikkien kuntien hyödynnettäväksi eri puolilla kehitetyt parhaat palvelukäytännöt. Sen vuoksi tämä Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hanke, joka toimestani valtiovarainministeriössä on käynnistetty, osaltaan vauhdittaa uudistusta ja edistää kuntien palvelutuotannon uudistamista kaikissa kunnissa.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen kertoi verotusta koskevista positiivisista uutisista. Eläkeläisten verotuksen korjaaminen on ihan hyvä asia, siitä kiitos hallitukselle. Se oli myöskin SDP:n vaaliohjelmassa. Sen sijaan polttoaine- ja sähköveron korotukset koskettavat myös pienituloisia, käyvät pienituloisten kukkarolla. Samaten epäilen, että palkansaajien verotus ensi vuonna tulee kiristymään, koska inflaatiotarkistus ei tule olemaan sen mukainen kuin inflaation toteutuma.

Kuntatalouden osalta voisi todeta sen, että kuntatalous ei todellakaan kaikilta osin ole ensi vuonna hyvässä kunnossa. Siitähän kertoo sekin, että 119 kuntaa on korottanut veroprosenttiaan, kuntien velkaantuminen jatkuu ensi vuonna noin miljardilla ja myöskin keskimääräinen veroprosentti nousee. Eli kuntataloudessa on erittäin suuria ongelmia. Ehkä kuntatalouden osalta hyvin keskeistä on se, miten kuntien toimintamenot tulevat kehittymään, mikä on menokehitys. Se on ollut äärettömän korkea viime vuosina, ja jos se jatkuu korkeana, se syö hyvin nopeasti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) lisääntyvät valtionosuudet.

Puhemies! Haluaisin kuntaministeriltä kysyä nyt, kun on toteutumassa erittäin paljon kuntaliitoksia, onko hallitus varautunut siihen, että yhdistymisavustukset tullaan maksamaan täysimääräisesti sen mukaan kuin kunnat oikeutetusti odottavat, vai onko pelättävissä, että niihin tulee jonkinmoinen leikkuri.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun yleisellä talouskehityksellä on ratkaiseva vaikutus myöskin kuntien tulevaisuuteen, niin haluan rohkaista hallitusta toimenpiteisiin, joilla yritystoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä vahvistetaan, huolehditaan siitä, että tuottavuusohjelma toteutetaan, huolehditaan siitä, että meillä on nykyistä kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä tulevaisuudessa, eli toimenpiteisiin, joilla luodaan talouden edellytyksiä.

Kuntien osalta on tärkeää, että jatkossa, kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan, kykenemme tekemään järjestelmän, joka ottaa olosuhdetekijät riittävällä tavalla huomioon, koska maa on erilainen ja on erilaisia olosuhteita ja ne pitää tässä järjestelmässä huomioida. Vastaavasti on tärkeää, että meillä on riittävä tasausjärjestelmä, verotulojen valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Vain tällä tavalla pystytään rakentamaan kaikille kunnille riittävää tulopohjaa palveluitten toteuttamiseen. Luonnollisesti tätä Paras-hanketta pitää viedä eteenpäin ja tuottavuusohjelmaa, parhaita käytäntöjä, niin kuin ministeri täällä hyvin totesi.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvin merkittävää on se, että samanaikaisesti kuin meidän verotulot kehittyvät ensi vuonna hyvin positiivisesti, siis palkat nousevat, sitä kautta myöskin kunnallisveron tuotto paranee, valtion verotuotto myöskin paranee, niin samanaikaisesti sinivihreä hallitus nettomääräisesti lisää kuntien valtionosuuksia noin 750 miljoonaa euroa, siis samanaikaisesti. Tämä poikkeaa siitä, mihin on aikaisemmin totuttu. Silloin kun on ollut palkankorotuksia ja luontainen verotulojen kasvu on ollut korkea, ei ole annettu näin suuria valtionosuuksia. Nyt tapahtuu sekä että. En muista kyllä, että sinä aikana, kun itse olen täällä kansanedustajana ollut, samanlaista tuplajättipottia kunnille olisi tullut. (Ed. Kuoppa: Miksi ne velkaantuvat edelleen?)

Mutta on yksi ongelma: kun äsken SDP:n edustaja Kallio kertoi luvuista, että kunnilla menee ensi vuonna huonommin kuin tänä vuonna, velkaantuminen lisääntyy ja niiden taseet heikkenevät, mikä on teidän mielestänne, ministeri Kiviniemi, sellainen luotettava indikaattori, että me tällä puolella ja tuolla opposition puolella (Puhemies: Aika!) voisimme puhua samasta asiasta samalla tavalla?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä olen kärsinyt vähän toisenlaisesta mielenterveydellisestä ongelmasta kuin ed. Salo. Nimittäin kuunnellessani tässä viisi vuotta valtiovarainministereitä olen ihmetellyt, miten kummassa ministeri Kataisen kotikunnan eteläpuolella sijaitseva Kuopio-niminen kaupunki jatkuvasti voi niin huonosti, kun se on kuitenkin keskimääräinen ja iso suomalainen kunta, kun Suomen kunnat kuulemma voivat niin hyvin.

On ihan totta, että kuntien valtionosuudet kasvavat viime vuodesta 423 miljoonalla, siis verrattuna siihen, mitä kunnille viime vuonna maksettiin. Mutta ed. Salo ja ministeri Kiviniemi, se on nyt vaan sillä tavalla, että niitä summia niihin kuntien menoihin, joista ne valtionosuudet lasketaan, valtio ei anna, vaan kunnat saavat ne korvauksena niistä kustannuksista, joita niille on syntynyt, ja ne kustannukset ovat 702 miljoonaa suuremmat ensi vuonna. Se erotus kuntien menojen nettokasvun ja valtionosuuksien nettolisäyksen välillä on 423 miljoonaa. Minä olen harrastanut tätä (Puhemies: Aika!) Elon laskuoppia. Tässä on se ongelma.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehykset ovat tiukat, mutta verotus on se tekijä, jota voidaan liikuttaa kehyksien puitteissa. Tämä autoverouudistus on edistyksellinen, mutta kysyisin ministeriltä, oletteko valmis nostamaan autoveroa, jos käy niin, että 2010 saadun selvityksen mukaan, jota eduskunta on edellyttänyt, käy ilmi, että henkilöautojen määrä on lisääntynyt ja päästöjen määrä ei ole vähentynyt? Silloinhan pitäisi johdonmukaisesti toimia niin, että kiristetään verotusta. Oletteko valmis siihen?

Toinen tekijä on se, että nyt olemme astuneet tielle, jossa ekologinen verouudistus muuttuu todeksi. Jos joku havittelee esimerkiksi ansiotuloverojen alennusta, niin kuin olette sanonut julkisuudessa, että pitäisi tehdä, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näin ei tulisi tehdä, koska meidän pitäisi pitää kiinni hallitusohjelmasta. Mutta jos päädytte siihen, että veroale tehdään, niin oletteko valmis siihen, että samanaikaisesti nostetaan ympäristöveroa, jolloin tämä kompensoidaan ja saadaan se rahoitus tasapainoon tältä osin?

Maarit  Feldt-Ranta  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerit Kiviniemi ja Katainen näkevät kuntien taloustilanteen kovin ruusuisena. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellista tilannetta.

Ed. Salo täällä peräänkuulutti luotettavaa tahoa, joka voisi tavallaan ratkaista tämän riidan. Tänään sisäministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat julkistaneet aluebarometrin, jonka keskeisenä tuloksena on se, että kuntien taloustilanteen arvioidaan kiristyvän lähivuosina, vaikka yleiset kehitysnäkymät ovatkin vielä hyviä.

Vaikka verotulot kasvavat, kunnissa on edelleen suuria paineita veroprosentin korotuksiin. Niin kuin ed. Kallio täällä sanoi, jo yli sata on tänä vuonna joutunut tekemään korotuspäätöksiä ja yhtä usea kunta arvioi myös ensi vuonna, seuraavana vuonna, tarpeen tähän. Myös kuntien velanotto lisääntyy tänä ja ensi vuonna. Eniten lainaa ja synkimmät näkymät näyttää olevan Helsingillä ja metropolialueella.

Arvoisat ministerit! Mitä vastakaikua nämä tuoreet tulokset herättävät hallituksessa? Pahasti näyttää siltä, että hallitus on jättämässä kunnat yksin kamppailemaan yhä koveneviin talousvaikeuksiin.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ojansuu otti esille tämän, onko se nyt sitten kauhuskenaario, että autojen määrä lisääntyy. Kysyisin ministeriltä, että jos näin ei tapahdu, niin oletteko valmiita yhä edelleen alentamaan auton oston verotusta 2010 niin, että autokanta uusiutuisi yhä uudelleen ja siirryttäisiin auton oston verotuksesta käytön verotukseen, mikä olisi oikeampi suunta. Tällaisessa tilanteessa mielestäni pitäisi ennen muuta kuitenkin turvata se, että pitkien etäisyyksien maassa henkilöautolla ajaminen työssäkäynnin yhteydessä olisi mahdollista. Kysyisin ministeriltä, onko tämän autoverotuksen yhteydessä mietitty tätä näkökulmaa, miten sadan kilometrin päästä esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulevaisuudessakin käydä työssä, sillä julkinen liikenne ei valitettavasti maaseudulta niin hyvin toimi.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähivuosien tai parin lähivuoden kuntatalouden kehitysnäkymät ovat kohtuullisen hyvät, mutta niin kuin tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, kuntien eriytymiskehitys on vahvistunut. Eriytymiskehitykseen voidaan vastata tai siihen voidaan puuttua parhaiten, kun valtionosuusjärjestelmässä korjataan palvelutarve- ja olosuhdetekijöitä ja toisaalta sitten korjataan verotulon tasausjärjestelmää. Nyt verotulot kasvavat aika vahvasti, mutta matalan verotulon tason kunnat hyötyvät kahden vuoden viiveellä siitä.

Haluan kysyä ministeri Kiviniemeltä, miltä vaikuttaa tämä rahoitusjärjestelmän uudistamisen aikataulu, jossa nyt sitten tarkastellaan uudelleen näitä olosuhde- ja palvelutarvetekijöitä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri puhui eläkeläisten verotuksesta, ja myöskin vasemmistoliitto vaati oikeudenmukaisuutta eläkeläisten verotukseen ennen vaaleja. Mutta tässä eläkeläisten verotuksessa kävi semmoinen asia, että eläkeläispuolisoiden verotus jää välillä 1 000—1 500 euroa kuukaudessa kireämmäksi kuin vastaavan tulonsaajan, palkansaajan verotus. Näin Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan. Tämä oli valtiovarainvaliokunnan verojaostossa esillä, ja 246 000 eläkeläispuolisoa jää tämän kireämmän verotuksen piiriin, ja tämä oli taas valtiovarainministeriön verojaoston ilmoittama luku. Kun näin kerta viralliselta taholta meille verojaostossa on ilmoitettu, niin kyllä kai siihen täytyy uskoa. Miten tämä on mahdollista, kun te kumminkin puhutte, että kaikki eläkeläiset nyt pääsevät vähintäänkin saman verotuksen piiriin kuin palkansaajat?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen ed. Salon puheenvuoroa. Jos nyt oikein käsitin, hän näkee kuntatalouden hyvin, hyvin homogeenisena. Niin kuin näissä monissa puheenvuoroissa on tullut esille, kuntatalous on erittäin voimakkaasti eriytynyt ja todella löytyy paljon kuntia, joissa verotulokehitys polkee paikallaan, on todella nolla tai erittäin vaatimaton. Toisaalta hallituksen toimesta ollaan myös kiviä laittamassa lisää tällaisten kuntien rekeen, tai useimpien niistä. Eli kuntia, joissa ikärakenne on sellainen, että nuoria on suhteellisesti vähän koko kunnan väkimäärästä, tämä opetustoimen valtionosuuslaskukaava kohtelee erittäin kaltoin, ja tätä kautta muun muassa (Puhemies: Aika!) ensi vuonna nämä valtionosuudet ovat erittäin voimakkaasti laskemassa. Kysyn arvoisilta ministereiltä, onko jollakin tavalla tarkoitus korjata tätä epäkohtaa.

Hannu  Hoskonen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten kuultiin, niin valtiontalous on aivan oikein kehittynyt positiiviseen suuntaan ja se toki säteilee hyvin monelle puolelle koko maahan. Mutta asia on sellainen, että toisaalta tiedetään maailmantalouden uhkat, niitä seurataan koko ajan ja niiden vaikutuksista myös esitetään mielipiteitä. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, onko näillä maailmantalouden uhkilla, voiko sanoa, ajantasainen seuranta koko ajan päällä.

Ja toinen asia, arvoisa valtiovarainministeri: Autoverouudistus oli todella hyvä ratkaisu ja se tuli erittäin hyvään aikaan, kun sitä oli vaadittu pitkään. Kysyisin, onko — ja tukisin sitä — valtiovarainministeriö lähdössä ennakkoluulottomasti uudistamaan myös tätä niin sanottua käyttövoimaveroa eli dieselveroa? Onko sillä veropuolella tulossa mitään uutta ratkaisua esimerkiksi vuonna 2010?

Kuntaministeriltä olisin kysynyt, kun tiedetään, että kunnat eriytyvät, aivan kuin ed. Tölli sanoi, onko poikkihallinnollista yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa, jolla pystyttäisiin näkemään se, mitä elinkeinotoimia tarvittaisiin, että kuntaministerikin voisi nukkua yönsä hyvin, että ei talous menisi toisissa kunnissa koko ajan alamäkeen.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maamme kunnilla tulee olemaan edessään haasteellisia aikoja. Me tiedämme sen kaikki hyvin. Erityisen pahana ongelmana näen kuntien välisen epätasa-arvoistumisen tulevaisuudessa. Maakuntien isoissa keskuksissa kuitenkin pyyhkii kohtuullisen hyvin, mutta mitä kauemmaksi keskuksista mennään, sitä huonommaksi toimintaedellytykset muuttuvat. Erityisenä lähitulevaisuuden haasteena on terveyspalveluiden järjestäminen kasvaville joukoille ikäihmisiä, kuten hyvin tiedämme.

Olisin kysynyt ministeri Kiviniemeltä, minkälainen on viestinne sellaisille kunnille, jotka eivät suostu yhteistyöhön. Minkälainen on viesti heille tuonne kentälle? Esimerkiksi omassa maakunnassani Lappeenranta ja Joutseno tekivät yhteistyösopimuksen, mutta pienet kunnat haluavat jatkaa yksin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä alkuun todettiin muistaakseni ed. Kallion puheessa, että ympäristöverot nousevat ja ne kohdistuvat myös pienituloisiin. Ne kohdistuvat kaikkiin, jotka kuluttavat energiaa muodossa tai toisessa. Hyvänä uutisena kuitenkin on se, että eläkkeensaajille tämä kompensaatio tulee tietysti indeksin kautta, mutta niille työikäisille, työkykyisille henkilöille, jotka ovat muuten pienituloisia, on tarjolla työpaikkoja. (Välihuutoja) — Työttömille on tarjolla työpaikkoja, ja se on yksi keskeinen asia, joka ehkä erottaa meidät. Me tarjoamme heille työpaikkoja, koska työpaikka ja siitä saatava ansiotulo on se ensisijainen tulonlähde johonkin muuhun tukimuotoon verrattuna. Ymmärrän, että olemme tästä asiasta eri mieltä, mutta me vaan arvostamme työn tekemistä.

Mitä tulee sitten tuloverotuksen alentamiseen, niin pidän sitä erittäin tärkeänä kysymyksenä talouskasvun aikaansaamiseksi, mutta myös työnteon kannustavuuden ja palkitsevuuden ja työn tarjonnan lisäämiseksi. Meillä on hallitusohjelmassa tavoitteena 1,1 miljardin aidot veronkevennykset. Tämän lisäksi tulevat inflaatiotarkistukset ja ansiotason noususta aiheutuva kompensaatio. Elikkä reilu miljardi euroa tullaan näillä näkymin tuloveroja alentamaan, ellei sitten puolivälitarkistuksessa tätä arviota koroteta työnteon kannustavuuden lisäämiseksi, työpaikkatarjonnan lisäämiseksi.

Autoveron nosto, jos autojen määrä lisääntyy: Minä lähtisin tätä purkamaan pikemminkin joukkoliikenteen kautta, elikkä erityisesti suuremmissa kaupungeissa parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tämä ei koske maaseutumaisia paikkakuntia. Siellä joukkoliikenteellä ei ole aivan samanlainen painoarvo. (Ed. Mustajärvi: Siellä ei ole joukkoliikennettä ollenkaan!) — Eikä ehkä ole joukkoliikennettä lainkaan.

Toinen kysymys on sitten polttonesteverotuksen korottaminen, koska meidän tavoitteenamme aidosti on se, että liikenteen päästöjä pystytään hillitsemään. Uskon, että autoilijoille jo sinänsä tämä autoveron ja vuotuisen käyttömaksun porrastaminen hiilidioksidipäästöjen mukaan on myös taloudellisesti kannattava ja järkevä toimenpide. Siten olennaisin kysymys on se, etteivät yksityisautoilun kilometrit kasva. Se on se olennaisin kysymys. Kilometrejä ei pitäisi kasvattaa. Aina tietysti, kun maailma menee eteenpäin, ne saattavat jossakin määrin kasvaa, mutta tavoitteena on, että ne eivät kasvaisi.

Eläkkeensaajien verotukseen: Kyllä se vaan näin on, että yksinelävien kohdalla eläkkeensaajien verotus on huokeampaa kuin palkansaajien. Sitten on olemassa eläkepoliittisia vähennyksiä puolisoille. (Ed. Kuoppa: Se on eläketulovähennys!) Tämä on eläkepoliittinen kysymys, ei tuloverokysymys. Tähän ei ole tullut muutoksia, mutta kaikkien eläketuloa saavien verotus on tästä lähtien itse asiassa alhaisempi kuin palkansaajilla. Toivon mukaan myös vasemmiston kansanedustajat kertovat kaikille eläkkeensaajille, että se on alempi kuin palkansaajilla. Tämä ei ole oikeudenmukainen tämä verouudistus, vaan se on alempi kuin palkansaajilla, mikä on sinänsä vähän harmi homma, mutta en onnistunut sitä saamaan palkansaajien tasolle.

Käyttövoimaveron tulevaisuudesta totean sen, että nyt tällä hetkellä ei ole kaavailuja sen poistamisesta. Sen arvo, jos muistan oikein, on noin 170 miljoonaa euroa. Mikäli se poistettaisiin, silloin olisi paine nostaa dieselpolttonesteen verotusta, koska tämä on tasapainovero, jolla kompensoidaan alhaisempaa veroa suhteessa bensiiniin. Ajantasaista maailmantalouden seurantaa on muun muassa euroryhmän, euroalueen piirissä. Se on aivan välttämätöntä, jotta voimme edes jollakin tavalla yrittää ennustaa tulevaa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Kallio kysyi näistä yhdistymisavustuksista, tulevatko ne riittämään. Näyttää siltä, että ne rahat, joita yhdistymisavustuksiin on varattu, eivät aivan tule riittämään. Mutta silloin kun Paras-laista päätettiin, päätettiin myös, että jos näin käy, niin tämä loppuosa tullaan kattamaan kuntien yleisestä valtionosuudesta, ja kun tämä jaksottuu useammalle vuodelle, niin kovin isoa leikkausta ei vuosittain tähän kuntien yleiseen valtionosuuteen tule tapahtumaan.

Ed. Rantakangas ja ed. Tölli puhuivat tästä valtionosuusuudistuksesta, ja se on selvää, että meidän pitää pystyä löytämään sellainen järjestelmä, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet. Sinänsä uudistustyö etenee aivan aikataulussa. Vuonna 2010 uusi järjestelmä astuu voimaan, mutta voi sanoa, että ihan helppoa ei järjestelmää ole nykyisestä kehittää.

Ed. Salo kysyi sitä, mikä olisi sellainen indikaattori, jota kaikki uskoisivat, ja kyllähän meillä on nyt näitä indikaattoreita. Kun tällä hetkellä tilanne on se, että koko maan tasolla kuntien vuosikate ylittää nettoinvestointien tason ja vielä muutama vuosi sitten vuosikate ei riittänyt edes poistoja kattamaan, niin kyllähän tämä taloustilanne on selkeästi parantunut muutaman vuoden takaisesta ja tätä ei voi kiistää. Mutta siellä taustalla on tämä eriytymiskehitys, jonka itsekin nostin puheenvuorossani esiin.

Ed. Feldt-Ranta viittasi siihen, että kuntien talous tulee lähivuosina kiristymään. Näin tulee tapahtumaan, kun katsotaan tämän vaalikauden loppupuolta, ja sen vuoksi kannattaisi niitä negatiivisia adjektiiveja säästää vähän sinnekin. Tiedämme, että näkymät eivät tästä tule ainakaan kovin paljoa paranemaan. Mutta ensi vuosi on poikkeuksellisen hyvä vuosi juuri verotulojen kehittymisen ja erittäin isojen valtionosuuskorotusten vuoksi. Siinä mielessä ensi vuosi on poikkeuksellinen, mutta siellä on tämä eriytymiskehitys. Sitä pitää joka lauseessa ilman muuta korostaa.

Ed. Hoskonen kysyi tästä elinkeinotoiminnan edistämisestä. Luotan ministeri Mauri Pekkariseen tässä. Siinä mielessä voin nukkua yöni rauhassa. Mutta ed. Hoskonen on aivan oikeassa, että juuri elinkeinotoiminnan kehittämisellä varmistetaan se, että kuntien verotulokehitys on myönteistä. Vain sitä kautta pystytään sitten osaltaan varmistamaan myöskin tämä palveluiden rahoittaminen.

Ed. Paajanen kysyi, miten saisi kunnat suostumaan yhteistyöhön. Kyllä meillä tämä Paras-puitelaki velvoittaa kunnat joko liitoksin tai sitten yhteistoiminta-alueita muodostamalla siihen, että täytetään nämä puitelain kriteerit. Luotan siihen, että ensi vuoden aikana saamme kaikki kunnat tälle Paras-uralle, mutta totta kai selonteon yhteydessä on sitten mahdollisuus tarkastella tilannetta, jos on käynyt niin, että emme tässä tavoitteessa olekaan onnistuneet.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille ei löytynyt valtiovarainministerin lupaamia palkankorotusten kompensaatiorahoja, ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa nimenomaan valtio osallistuu nyt entistä pienemmällä osuudella lisämenoihin. Tässähän on itse asiassa näkyvillä Tehy-kriisin aikana esittämämme näkemys ideologisesta ristiretkestä julkisen terveydenhuollon perustan murentamiseksi. Yksityisiä palveluja tutkitaan toimikunnissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansanterveystyön puolella kurjistuminen kärjistyy. Itse asiassa valtiovarainministeri on ollut hyvin rehellinen tänään, koska hän on kytkenyt tämän vakausohjelman tavoitteen ja perusteet itse asiassa julkisten menojen karsimiseen aivan selkeästi äskeisellä esiintymisellään. Tässähän on käymässä niin, että samalla kun valtiontalouden ylijäämä muodostuu vakausohjelman laskelmaa suuremmaksi, menokurista tullaan pitämään tiukasti kiinni.

No, tässä päästään sitten valtiovarainministerin tavoitteeseen elikkä ylijäämä voidaan käyttää tuntuviin verokevennyksiin, kuten täällä eilen keskustelussa aika monen puheenvuorossa itse asiassa oltiin näkevinäänkin, ja tämä on tietysti selvä lopputulema, koska valtiovarainministeri katsoo, että ei ole niin sanotusti varaa hyvinvointimenojen lisäämiseen, ja se on häneltä poissuljettu vaihtoehto. Kunnat nimenomaan niitten peruspalvelujen tuottajina ovat tässä nyt välineenä tälle kurjistamiselle ja valtion hoitajuudelle.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän todella rohkeana sitä, että tällaisessa tilanteessa kunnille osoitetaan nettomääräisesti 750 miljoonaa valtionosuuksia lisää. Maailmanmarkkinatilanne on, aivan kuin valtiovarainministeri totesi, aika ja hyvinkin epävakaa. Yhdysvalloissa esimerkiksi taantuma-sanan käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja Saksassa talouden kehitystä ennakoiva luottamusluku on heikoin viiteentoista vuoteen. Kotimaassa yksityinen kulutus nojaa pitkälti velkarahaan, mikä kehitys ei tietenkään voi jatkua.

Ihmettelen myös sitä, että täällä nyt sosialidemokraattien suunnasta on tuotu esiin, että jo ennen vaaleja ajettiin eläkeläisten verotuksen alentamista. On hyvä, että tälle linjalle on nyt tultu. Ihmettelen, miksei sitä ole hoidettu silloin, kun sosialidemokraatit olivat tätä ongelmaa luomassa ja sen puutteen havaitsivat ennen kaikkea Eero Heinäluoman valtiovarainministerikaudella.

Sitten nostaisin esiin autoverotuksesta tämän teknisen ongelman, että meillä on parhaillaan 11 000 autoverovalitusta, joista 7 000 päätyy Helsingin hallinto-oikeuteen ja on pitkälti lakitekninen kysymys, että näitä valituksia ei enää tulisi. Kyse ei ole niinkään verotuloista, (Puhemies: Aika!) vaan asia täytyisi lakiteknisesti säätää uudelleen. Terveisiä siitä.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Autoveron alennus oli hyvä asia. Näin saadaan autokanta uusittua ja päästöt vähemmäksi. Mutta täällä ministeri kertoi, että perintövero uudistuu. Se on hyvä asia sekin, mutta nämä suuret omaisuudet olisi voinut sieltä rajata ulos. Nyt samat piirit saavat varallisuusveron pois ja sitten tulee perintövero ja tuplajättipottia tulee sinne. Kun ottaa huomioon, että kerroitte, että eläkeläisiä oikeudenmukaisesti kohdellaan, no, ei minun mielestäni niin ole. Jos 500 euroa saa, vähän yli, jyväskyläläinen kansaneläkkeellä oleva ihminen ja sille 20:ta euroa tarjotaan, niin kaukana se on oikeudenmukaisuudesta, mitä muille jaetaan. Mutta työttömäthän maksavat kaikista eniten veroa niistä tuloistaan.

Kerroitte täällä, että USA:n asuntomarkkinaluototukset ovat aiheuttaneet epävarmuutta EU:ssa ja näin. Kysyisin ministeriltä, ovatko suomalaiset eläkeyhtiöt luotottaneet USA:n asuntomarkkinoita. Onko teillä tietoa? Voivatko suomalaiset olla rauhallisia eläkkeittensä puolesta? Onko sinne sijoitettu?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on nyt moneen otteeseen — myönteistä kyllä — voitu todeta, Suomen taloudella menee kaiken kaikkiaan hyvin. Työllisyysaste paranee, mutta vastaavasti sitten myös rakennetyöttömyys on monella tavalla monella alueella hyvinkin silmiinpistävää. Monilla aloilla on jo vaikeuksia saada riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tästä ehkä seuraakin yksi talouspolitiikan jopa keskeisimpiä kysymyksiä sitten: millä keinoin voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaan, jotta sekä ammatillinen ja alueellinen tarjonta kohtaisivat kasvavan kysynnän. Kysyisinkin ministeri Kataiselta, millä tavalla hallituksessa tätä problematiikkaa on pohdittu, mitä keinoja kaiken kaikkiaan tähän on mietitty.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole hallituksella yhtään kyllä semmoista jouluhenkeä, joulumieltä, kun ajatellaan näitä kaikkein heikompiosaisia ihmisiä. Työmarkkinatukilaiset tässä saavat laittaa sitten hampaansa tuonne naulaan, tekohampaat sinne, koska velliruokia joutuvat syömään, ei ole hirveän paljon kokkareita seassa. Kyllä se näin tapahtuu. Energiaverot nousevat ja ruuan hinta nousee.

Sitten kun kuunteli tätä ministeri Kataisen puhetta siitä, miten kohdellaan työttömiä, kun tiedetään ihan hyvin, jotta kuitenkaan kaikille ei tulla saamaan työtä, niin minä en usko, että semmoista hallitusta tähän maahan tulee, jolloin meillä on iso porukka vielä, joka joutuu elämään väkisin näiden pienien etuuksien turvin ja toimeentulotuella, joka on vielä huonompi. Sitten kun ministeri vielä julistaa tuommoista porvarien ilosanomaa, niin minusta se on siinä mielessä törkeätä tässä vielä joulun alla. Se tarkoittaa, että tässä yhä jyrkemmät vastakkainasettelut tulee Suomessa olemaan, ja ei toivoisi ihan oikeasti niin olevan, koska nyt tähän mennessä on pyritty rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa (Puhemies: Minuutti kulunut!) yhteistyössä, mutta tässä ministeri lietsoo tämmöistä niin kuin eriarvoa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokous päättyi lauantaina Balilla ehkä paremmin kuin uskallettiin odottaakaan ja sinne päätöslauselmaan kirjattiin, että teollisuusmaiden päästövähennysten pitäisi olla suuruusluokkaa 25—40 prosenttia jo ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Kun tiedetään, miten haastavia nämä tavoitteet ovat, niin kysyisin ministeri Kataiselta, pitäisikö meidän harkita sitä, että vastaisuudessa myös veroja käytettäisiin enemmän ilmastopolitiikan työkalupakin osana.

Nyt ensi vuodelle päätetty 300 miljoonan euron energiaveropaketti on tietysti kannatettava ja hyvä, mutta sehän on vain alle prosentin koko talousarvion loppusummasta, ja te olette itsekin kuvaillut sitä, että se lähentelee lähinnä inflaatiotarkistusta. Olisiko tämä verotuksen välitarkastelu oikea paikka palata myös ympäristöveroihin ja tarkastella sitä, tarvittaisiinko niihin joitakin tarkennuksia?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on valtiovarainministerille kysymys. Ihan alkuun jäi mieleen se, kun hän puhui 2,5 prosentin inflaatiovauhdista. Kun minä olen taas puhunut 3,5—4,5 prosentista, niin onko siinä pikkasen optimismia?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen puhuu hyvin usein kannustavuudesta, ja pohdin sitä, voisiko tätä soveltaa myös kuntien osalta. Täällä monessa puheenvuorossa on pohdittu niitä ongelmia, joita kuntatalouteen liittyy. Meidän mielestämme oikea lähtökohta olisi tehdä sellaisia ratkaisuja, että kuntien riippuvuus valtiosta vähenisi, että kunnat itse kykenisivät rahoittamaan suuremman osan palveluistaan. Mutta tämä ei voi tapahtua itsestään, vaan siihen on annettava myös välineitä. Yksi hyvä keino olisi kuntien verotusoikeuden vahvistaminen. Vielä viime talvena tällainen pyrkimys oli vahvasti olemassa. Nyt linja näyttää olevan toinen. Hallitus tuo maksu-uudistuksen, jolla se perii rahoja takaisin kunnilta. Ministeri Katainen, olisitteko te valmis tähän kuntien rahoituspohjan vahvistamiseen?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen valtiovarainministeri vuorollaan, olipa hän kuka hyvänsä, tuskastelee sitä, että rahat eivät riitä. Minä voin auttaa helpostikin valtiovarainministeri Kataista. Meillä on käytössä matalapalkkatuki, määräaikainen tuki vuosina 2006—2010, jolla annetaan toistasataa miljoonaa euroa vastikkeetonta tukea työnantajille, tarveharkinnatonta ja vastikkeetonta tukea, sellaista tukea, joka vääristää palkkamekanismia, joka myönnetään sillä perusteella, että maksettava palkka on riittävän alhainen. Oletteko te valmiit luopumaan tästä tuesta, koska tämän tuen tulokset ovat aivan surkeat, mitättömät? Ei ole voitu osoittaa, että yhtään uutta työpaikkaa on syntynyt, ja silti valtion kassasta jaetaan tällä perusteella toistasataa miljoonaa joka vuosi. Se on suunnilleen sama summa, minkä te osoitatte naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkaratkaisun tukemiseen, mutta päinvastaisilla perusteilla. Siellä on tavoitteena nostaa palkkoja. Tällä tuella te haluatte niitä laskea.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille tästä tiiviistä analyysista ja kiitos myöskin eilisestä vakausohjelman käsittelystä. Surullistahan se oli, että oppositio ei halunnut viimeisiä lukuja analysoida, vaan halusi käydä budjettikäsittelyn eriksensä, vaikka oli tuoreimpia lukuja tarjolla.

Nythän työn verotus ei nouse, se on hyvä asia, mutta jatkossa tietysti pyritään varmaan tasaiseen työveron alentamiseen. Tätäkin oppositio kritisoi eilen, ja olisin tietysti kysynyt oppositiolta, minkähänlainen viesti eduskunnasta tulisi, jos sanottaisiin, että työn verotus tulee tulevaisuudessa nousemaan. Voisitte myöskin vastata siihen.

Veroja tasaisesti alentamalla synnytetään lisää yrittäjyyttä, synnytetään aloitteellisuutta, synnytetään työn tarjontaa, synnytetään sitä hyvinvointia. Kysyisinkin, ministeri Katainen, teidän käsitystänne — kun vuodesta 2010 lähtien ollaan alentamassa ilmeisesti työn verotusta, se on vähän yli miljardi — mikä teidän tämänhetkinen käsityksenne on ja erityisesti mikä käsityksenne on marginaaliverotuksen alentamisesta.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan edellistä debattipuheenvuoroani, jossa totesin, että tietyn tyyppisissä kunnissa opetustoimen valtionosuudet vähenevät ratkaisevasti. Nyt näissä kunnissa muun muassa kiinteitä kustannuksia — otan kiinteistökulut esimerkiksi — ei voi samassa tahdissa pienentää kuin oppilasmäärä vähenee, eli syynä on muun muassa perusopetuslaki. Kouluverkkoa ei voi harventaa niin nopeasti kuin toisaalta sitä tulisi harventaa, eli tätä kautta rasitetta tulee vielä lisää kunnille.

Mutta kahteen asiaan erittäin lyhyesti, ensinnäkin näihin erittäin suuriin valtionosuuksiin. Jokainen tässä salissa tietää, että melkoinen osa siitä on kunnille kuuluvaa rahaa, joka on ollut lainassa valtiolla. Viittaan kuntien ja valtion kustannusjaon tarkistukseen.

Ja aivan lopuksi energiaverojen korottamiseen liikenteen puolella. Suhteellisesti suurimman osan näistä maksavat niitten alueitten asukkaat, jotka asuvat syrjässä kasvukeskuksista, joitten on pakko käyttää autoa, ei ole julkista liikennettä, ja joitten tulotaso on keskimääräistä pienempi.

Pekka  Ravi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannustavuus on todellakin tärkeä näkökulma kunta—valtio-suhteessa.

Ja ed. Feldt-Rannalle haluaisin todeta sen tosiasian, jonka hänkin hyvin tietää, että Paras-hankkeessa nimenomaan hyvin keskeinen lähtökohta on ollut se, että muodostetaan taloudelliselta kantokyvyltään ja asukasluvultaan riittävän vahvoja peruskuntia, joilla on mahdollisuus myöskin nimenomaan osoittaa voimavaroja tulevaisuuden kannalta keskeisiin hankkeisiin, elinkeinopolitiikkaan. Tämä elinvoimaisuuden nostaminen on ehkä tässä Paras-hankkeessa kenties jäänyt todella liian vähälle huomiolle. Sitä kannattaa pitää todellakin esillä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari, se viesti voisi olla palvelujen parantaminen. Sitä varten niitä veroja kerätään. Nyt te olette tuomassa kuntien asiakasmaksujen noston ja keräätte ne rahat pois. Siinä on kunnille ja kuntien asukkaille aika ikävä viesti. Kyllä se nyt niin on, että kun tämä vertailupohja tulee näistä kustannuksista samaksi ensi vuonna, niin sen jälkeen tämä valtionosuusprosentin lasku tarkoittaa sitä, että valtio maksaa vähemmän kuntien menoista kuin aiemmin. Olihan tämä nyt mielenkiintoista kuulla, että kun kunnat onnistuvat yhdistymään, mitä me nyt varmaan valtaosa täällä toivomme ja olemme sen vuoksi lainkin säätäneet, niin siitäkin luvattu korvaus vähennetään yleisestä valtionosuudesta eli pienennetään kuntien tuloja, maksatetaan muilla kunnilla korvaus siitä, että kunnat ovat yhtyneet. Tämä on kyllä ihan ennenkuulumatonta, mutta ihan samaa tasoa kuin tämä asiakasmaksujen valtionosuuden ryöstäminen.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Feldt-Ranta toi täällä esille SDP:n kuntaveromallin, joka edellisen hallituksen aikana kuopattiin keskustan toimesta silloisen ministeri Heinäluoman esille nostamisen jälkeen. Tämähän tarkoittaa sitä, vaikka se kauniiksi kuorrutetaan, että kuntien väliset erot kasvaisivat. Vauraat kunnat pystyisivät hoitamaan palvelut ja rahoittamisen, mutta köyhät ja heikon tulopohjan kunnat menettäisivät. Samalla valtionosuusjärjestelmä romuttuisi ja tultaisiin tilanteeseen, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tässä mielessä SDP-ryhmän sisältä tulleissa puheenvuoroissa on kyllä valtavan suuri ristiriita. Ymmärrän ed. Kallion vilpittömyyden heikkojen kuntien talouden osalta, mutta ed. Feldt-Ranta taas käytti toisen suuntaisen puheenvuoron, joka vei tätä ajattelua siihen, mikä torpattiin viime kaudella, silloisen ministeri Heinäluoman esitykseen. Keskusta torppasi sen ja tulee nytkin torppaamaan, jos sitä aiotaan esillä pitää.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut monessa yhteydessä, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki on voimassa eikä sitä tulla muuttamaan ja edellinen eduskunta sen lain täällä hyväksyi. Sen 11 § käsittelee valtion ja kuntien rahoitussuhteita, ja siinä todetaan selvällä suomen kielellä: "Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi." Eli peräänkuulutan tätä kuntien verotusoikeuden vahvistamista ja kuulisin erittäin mielelläni, mitä mieltä valtiovarainministeri Jyrki Katainen on tästä voimassa olevasta laista ja sen edistämisestä tässä Paras-uudistuksessa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoiselle ed. Erkki Virtaselle haluan kommentoida, että suosittelen kansantalouden peruskurssia näissä asioissa. Olin koko ajan sanomassa, että synnytetään veronalennukset, synnytetään lisää työtä, lisää hyvinvointia, sitä kautta saadaan myöskin lisää hyvinvointipalveluja. Kuten eilen vakausohjelmassa sanottiin, jos tuotannon kasvuvauhti nousisi yhden prosenttiyksikön korkeammaksi, kasvaisi tämä julkisen talouden ylijäämä 4,5 prosenttiin, minkä seurauksena saisimme myöskin näitä hyvinvointipalveluja. Asia on niin yksinkertainen: täytyy ensin ansaita, ennen kun voi kuluttaa.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari otti edellisessä puheenvuorossaan esiin vakausohjelman. Tietysti me kaikki pyrimme talouskasvuun ja nopeuttamaan talouskasvua. Siitä varmaan tässä salissa ollaan yksimielisiä, mutta kyllä kannattaisi joskus suhtautua kriittisestikin esimerkiksi vakausohjelmaankin. Uskotteko te, ed. Jaskari, että veroaste tämän hallituskauden aikana putoaa 2,3 prosenttiyksikköä, mikä oli aivan keskeinen oletus tässä vakausohjelmassa ja puolestaan perustui oletukseen, että kulutus vähenisi ja tätä myöten välillisten verojen tuotto alenisi? Ei ainakaan hallitusohjelman mukaan näin tule tapahtumaan, koska tuloverojen kevennykset eivät läheskään ole tätä 2,3:a prosenttiyksikköä. Ne ovat ehkä noin prosenttiyksikön. Eli todellakaan ei kaikkea pidä niellä kritiikittä.

Sitten vielä haluaisin kysyä ministeri Kataiselta: Kun elokuun alusta on tarkoitus korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja, niin nämähän jos mitkä kohdistuvat kaikkein kipeimmin pienituloisiin ja paljon sairastaviin. Eikö tässä kannattaisi ottaa aikalisä siksi aikaa, kunnes hallitus on saanut valmiiksi (Puhemies: Aika!) minimitoimeentuloa koskevan uudistuksensa?

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niiden yhdeksän vuoden aikana, jotka olen ollut kansanedustaja, vuodesta 1984 olen ollut kunnallispolitiikassa, en huomaa koskaan olleen niin suurta näkemyseroa kuntien talouden tilanteen kehittymisestä kuin tällä hetkellä on hallituksella ja oppositiolla. Minä en ollut eilen keskustelemassa tästä kirjasta, mutta nyt, kun siihen on tänään tutustunut, niin pääoppositiopuolue lisää äänestyksissään tällä loppuviikolla kuntien valtionosuuksia 600 miljoonaa euroa, 600 miljoonaa euroa samanaikaisesti, kun valtio antaa sinne ennätysmääräiset yli 750 miljoonaa euroa ja verotulojen kasvu on suurempi kuin koskaan Suomen historian aikana, jos otetaan inflaation vaikutus mukaan, kun palkkasummat kasvavat. Milloinkaan Suomen historiassa eivät näin paljon nouse kuntien verotulot yhtenä vuotena ja seuraavina kahtena vuotena ja valtionosuudet samanaikaisesti. Samanaikaisesti pääoppositiopuolue heittää sinne 600 miljoonaa euroa. Minä olen pitänyt tähän asti demareita ihan vastuullisena porukkana, ihan vastuullisena porukkana, mutta nyt en käsitä enää, mikä teihin on mennyt. (Puhemies: Aika!)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Kiitoksia, herra puhemies! Voisin oikeastaan jatkaa tuohon ed. Salon puheenvuoroon. Jos yksi eduskuntaryhmä esittää lisäyksiä, joka on siis puolueen virallinen lisäyslista, ei yksittäisten kansanedustajien, 1,3 miljardia euroa elikkä noin 8 miljardia markkaa, niin ei voi muuta sanoa kuin että se ajattelu on ohutta yläpilveä. Ei yksikään puolue tähän mennessä Suomen historiassa ole koskaan vastaavan kaltaiseen floppiin todennäköisesti syyllistynyt. (Ed. Rajamäki: Mestari itse puhumassa!) Tämä on näin, te tiedätte sen itsekin, mutta olkoon tämä nyt sitten.

Veronkevennyksistä ed. Rajamäki totesi, että hallitus tavoittelee veronkevennyksiä, ja tulkitsin näin, että se oli niin kuin huono asia. Minä olen yrittänyt nyt saada tolkkua sosialidemokraattien veropuheista. Teidän puheenjohtajanne on sitä mieltä, että veroja alennetaan liikaa toisaalla ja palkansaajien verotusta pitäisi alentaa enempi. Elikkä te olette kannattaneet lisää palkkaveroalennusta. Hyvä!

Sitten te olette kannattaneet lisää perintöveroon alennusta. Sitten te olette tukeneet meitä autoverossa ja eläkeverossa. Mutta sitten te olette vastustaneet kulutusverojen ja ympäristöverojen nostoa. Eihän tästä nyt pääse minkäänlaiseen tolkkuun. Teidän linjanne on ollut se, että veroja pitää alentaa enempi kuin hallitus tekee. Palkkaverossa me tulemme tulevina vuosina olemaan samaa mieltä. Me tulemme alentamaan palkkaverotusta sen takia, että se lisää työllisyyttä, ja kuten me kaikki muut, ehkä pois lukien vasemmistoliitto, olemme todenneet, kun palkkaveroa maltillisesti alennetaan, se lisää verotulotuottoa, kuten nyt on nähty. Tämä on todistettu muutaman viime vuoden historiassa, ja Suomessa tähän on vielä varaa.

Se ei pidä paikkaansa, mitä täällä todettiin, että sosiaali- ja terveyspuolelle ei tulisi lisää. Tämä hallitus lähtee siitä, että tämän vaalikauden aikana valtionosuudet on mitoitettu sille tasolle, että esimerkiksi 16 000 uutta hoitajaa voidaan palkata. Jos kunnat tekevät jotain muuta, se on niiden asia, mutta valtionosuudet on määritelty tälle.

Samaten, niin kuin täällä nyt on sanottu, tulee nettomääräisesti 755 miljoonaa euroa kuntatalouteen. Tämä on fakta. Sekin on fakta, että kunnat ovat nyt ja tulevaisuudessa erittäin tiukoilla, mutta siihen ei mikään julkinen raha auta yksin. Me tarvitsemme palvelurakenteen uudistamisen ja kuntarakenteen uudistamisen, ja siinä tarvitaan meitä kaikkia, varsinkin niitä edustajia, jotka ovat omissa kunnissaan kunnanvaltuutettuina. Palkkakustannusten kompensaatio, 5,2 prosenttia. Sitä korotettiin, elikkä tulee reilu kompensaatio kuntapuolella.

Perintöverosta täällä oli joitakin huomioita. Totean vaan sen, että tämän päätöksen jälkeen 80 prosenttia Suomessa perinnöistä on verovapaita, mikä tarkoittaa, että tavallisten suomalaisten ihmisten perinnöt ovat verovapaita. On siellä joku vauraampikin ihminen, mutta 80 prosenttia on verovapaita, ja ne, joitten perintö ei ole, eivät ole niitä pienituloisimpia, vaan he ovat niitä suurituloisimpia ja he maksavat jatkossa veroa.

Ovatko eläkerahastot sijoittaneet Amerikan epäterveille lainamarkkinoille? Semmoista tietoa minulla ei ole, ei myöskään Suomen pankkien kohdalta, elikkä Suomen rahoituslaitosten ja eläkevakuutuslaitosten pitäisi olla minun käytettävissäni olevien tietojen mukaan aika hyvässä jamassa tässä suhteessa.

Miten koulutuspaikkatarjontaa tai osaavaa työvoimaa ja työn tarjontaa maakunnissa lisätään? Yksi keino on toisen asteen ammatillisen koulutuksen lisääminen, oppisopimuskoulutuksen lisääminen elikkä tämmöinen työhön johtavan koulutuksen parantaminen ja sitten aivan yrittäjyys. Ei meillä oikeastaan muuta keinoa ole kuin yrittäjyys, ja siihen nämä veroratkaisut toivon mukaan kannustavat.

Energiaverojen korotuksiin: niitä ei jatkossa tämän 300 miljoonan lisäksi ole nyt tällä hetkellä luvassa, ei ole suunnitteilla.

Inflaatio tullee olemaan 2,5 prosentin luokkaa, ja tämä on aika lailla yleinen kansainvälinen arvio Suomen kohdalta. Katsotaan, mihin se asettuu, mutta tähän me luulemme sen jäävän.

Kuntien veropohjan vahvistaminen: Jos tutustuu ihan perusasioihin, niin huomaa sen, että muun muassa verotuksen kevennys kompensoidaan kunnille täysimääräisesti ensi vuonna. Näin tulee jatkumaan myös jatkossa. Se, mistä voisi keskustella, on yhteisöveron kuntaosuuden vahvistaminen. Mutta sen sijaan yleisen tuloveron siirtämistä valtiolta kunnille minä en kannata. En pidä sitä kauhean järkevänä.

Mutta, puhemies, minä luulen, että tässä taisivat olla ehkä keskeisimmät asiat.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä lyhyesti. Kysymys on pitkälti myöskin arvovalinnoista. Te olette arvovalintanne kyllä esitellyt. Esimerkiksi joku perusvähennys vastaa osaa siitä mittavirheestä, mikä pelkästään tuloveroarviossa on ollut. Kysymys on siitä, miten suunnataan voimavaroja, pannaanko sitä kaavamaiseen, romanialaiseen velanmaksuun vai hoidetaanko sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusturvaa tässä maassa. Siilinjärven torillakin kaivataan, kun työstä ei ole tietoa.

Herra valtiovarainministeri, teidän vakausohjelmanne lähtee siitä, että kokonaisveroasteen arvioidaan laskevan tällä vaalikaudella 43,1:stä 40,8 prosenttiin. Tämä on historiallinen 2,3 prosenttiyksikön lasku. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, eikä se perustu pelkästään nykyisen hallitusohjelman verolinjauksiin. Siis kyllä täytyy sanoa, että tämä varmasti selittää sitä tavoitetta, minkä te olette asettaneet vakausohjelmalle, siis vaikuttaa siihen, että julkisia menoja ja kuntien perusturvaa (Puhemies: Minuutti!) voidaan leikata. On aivan varmaa, herra valtiovarainministeri, että vuoteen 2050 ulottuvan jänteen otto vakaushommaan aikaansaa vielä raekuuroja ja heinäsirkkoja tähän kansaan, mutta (Puhemies: Aika on täyttynyt!) ei tällä tavalla pidä käsitellä perusturvaa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä esitän jälleen kerran ja nyt ihan lyhyen ajan sisällä toisen kerran sen kysymyksen. En tiedä, onko tämä kysymys niin kiusallinen valtiovarainministerille vai onko yli 100 miljoonaa euroa vuodessa pieni raha, tämän määräaikaisen matalapalkkatuen aikana yli 0,5 miljardia euroa, joka annetaan täysin vastikkeetonta, tarveharkinnatonta tukea työnantajille, kun ei ole koko kokeilun aikana voitu osoittaa, että sen tuen ansiosta olisi syntynyt yhtään uutta työpaikkaa. Aiotteko te jatkaa vuoteen 2010 tätä kokeilua, joka on täysin tehoton ja jota muun muassa EK on vastustanut?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä perintöveron osalta viitattiin, että kysymys olisi rikkaiden suosimisesta. Näen täysin päinvastoin. Tämän elinkeinotoimintaan liittyvän sukupolvenvaihdosten veronkevennyksen osalta en nyt tässä ota kantaa, se on elinkeinopolitiikkaa, perusteltua sellaista, mutta toisaalta kun yksi viidesosa tai yksi neljäsosa perinnönsaajista enää maksaa perintöveroa, niin on syytä kysyä, vaikka kyse olisikin rikkaista perinnönsaajista, onko se enää oikein, että yhtä näinkin pientä osuutta kansalaisista kohdellaan näin eri tavalla kuin muita perinnönsaajia. Siksi olisi syytä harkita perintöveron poistamista kokonaisuudessaan.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen tyytyväinen valtiovarainministeri Kataisen toteamuksesta, että hän ei ole kaivamassa tätä edellisen valtiovarainministerin Heinäluoman kuntaveromallia sieltä valtiovarainministeriön arkistosta, vaan ne saavat siellä arkistossa pölyttyä ja jäädä historiaan. Tämä oli teiltä hyvä kannanotto, joka vastaa hallituksen yhteistä näkemystä.

Valtiovarainministeri   Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Aivan loppuun kiitoksia hyvästä keskustelusta edustajille.

Tässä on syytä oikaista, kun ed. Rajamäki tuossa totesi, että hallitus on asettanut tavoitteeksi veroasteen alentamisen vakausohjelmassa. Se kannattaa nyt oikaista, että hallitus ei vakausohjelman tavoitteita aseta, vaan ne tehdään vakiintuneiden EU-standardien mukaan virkatyönä. Ja se, miksi veroasteen arvioidaan alenevan, johtuu siitä, että velkavetoisen kulutuksen arvioidaan pysähtyvän tai vähenevän. Tämä on varmasti ainakin vastuullisten ihmisten toive, etteivät suomalaiset ylivelkaantuisi, koska puolella suomalaisista ei ole velkaa, puolella on, ja niillä, joilla on, on todella paljon, enemmän kuin säästöt koskaan. Näin ollen tämä vaikuttaa kulutuksen pienenemiseen ja sitä kautta erityisesti arvonlisäverotuottoihin. Samoin eläkeläisten määrän kasvaminen suhteessa palkansaajaväestöön pienentää verotuottoa, koska eläkkeet ovat aina pienemmät kuin palkkatulot.

Mitä tulee matalapalkkatukeen, me pidämme sen kokeilun voimassa sinne asti, kun se on arvioitu kestäväksi, ja katsomme, mitkä sen tulokset ovat. Me uskomme, että Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, jota ei kannata teettää, mutta työntekijöitäkin olisi. Tämä on yksi kokeilu. Saman tapainen kokeilu on ensimmäisen työntekijän palkkauksen tuki, joka alkaa nyt ensi vuoden aikana, ja kokeilemme silläkin keinolla, voisivatko yksin yrittävät ihmiset kyetä palkkaamaan enemmän ihmisiä ja tasaamaan heidän kustannuksiaan ensimmäisen ja toisen vuoden aikana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vakauskeskustelussa eilispäivänä kunnioitettu valtiovarainministeri totesi näin: "Euroissa hallituksen tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi 2:ta miljardia euroa suurempaa valtiontalouden ylijäämää. Mittaluokka on kutakuinkin sama kuin vuodelle 2008 arvioitu valtionvelan lyhennys." Siis toisin sanoen siellä on aukko. Tämä on mielenkiintoinen 2 miljardia euroa, koska se sattuu olemaan kaikissa laskelmissa harmaan ja mustan talouden kitaan mennyt osuus, se, joka eduskunnan päättämien verolakien mukaan olisi pitänyt veroina kantaa niiltä, jotka verovelvollisia ovat. Aikaisemmasta poiketen on ollut hyvin mielenkiintoista todeta, että sekä ministeri Katainen että ministeri Brax ovat suhtautuneet tämän harmaan talouden torjuntaan varsin positiivisesti ja olleet valmiita näitä asioita edistämään. (Ed. Salo: Konnien kannalta negatiivisesti!) — No, näin. Meidän kaikki sympatiamme ovat konnien puolella, ja heille käy nyt erinomaisen huonosti. — Sen sijaan ministeri Holmlund ei kyllä paljon toiveita antanut. Kun hän ei edes tiennyt sitä, mitä hallitusohjelmassa näistä asioista lukee, niin se ei kyllä kovin hääppöistä kuvaa antanut. Se oli ensimmäinen tämmöinen vähän kuplan puoleinen, mitä täällä on puhjennut viime viikkojen aikana.

Arvoisa puhemies! Verotus-lehdessä oli juuri erittäin mielenkiintoinen selvitys siitä, millä tavalla verohallinnossa nämä asiat makaavat. Se oli ensinnäkin siinä mielessä mielenkiintoinen, että verohallinto on sillä tavalla osoittanut haluaan niin sanottuun nokanvalkaisuun, että on sallinut sisäisesti näitten asioitten tutkimisen, sen, minkälaisia verotarkastuksia oikeastaan tehdään. Virallisissa asiakirjoissa verohallinnossa tämän jutun mukaan harmaan talouden tarkastukset ovat hallinnon painopistealue ja näin on ollut jo vuosikymmenen ajan. Elikkä siis toisin sanoen olisi pitänyt tapahtua hyvinkin paljon tässä asiassa.

Mutta se, mikä on mielenkiintoista: harmaan talouden tarkastusmäärä on jatkuvasti alentunut, ja, mikä pahinta, muun tarkastustoiminnan verotarkastuksista suuri määrä on täysin tyhjiä. Tässä todetaan muun muassa näin, että mikäli harmaan talouden tarkastukset jätetään laskelmassa huomioimatta, tyhjien verotarkastuskertomusten määrä kohoaa niin sanotuissa normaaleissa kohteissa lähes 70 prosenttiin. Alueellisesti tämä on aika mielenkiintoinen asia, nimittäin tyhjien verotarkastusten määrä on koko maassa siis tuo noin 70 prosenttia, mutta Uudellamaalla määrä on noussut lyhyessä ajassa 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä osoittaa sitä, että tässä joku mättää pahemman kerran.

Tästä jutusta käy myöskin ilmi, kuka antaa tarkastusmääräyksen, se on tarkastusjohtaja, ja analyysissä todetaan, että verotarkastajaa saatetaan jopa painostaa hallinnon taholta lukumääräisiin tavoitteisiin laadun sijasta tuntematta mitään vastuuta väärin kohdennettujen tarkastusten vuoksi rehellisen yrittäjätoiminnan kilpailuneutraliteetin menettämisestä. Elikkä siis toisin sanoen verohallinto itse asiassa tämän jutun mukaan toimii roistojen hyväksi.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt todella nokanvalkaisun aika. Kaikki mahdolliset argumentit puhuvat sen puolesta, että vihdoin nyt konnat on saatava kuriin, harmaan ja mustan talouden taival Suomessa pitää saada päättymään ja rahat pitää saada valtion varastoon.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä on paikallaan tarkastella muutamalla sanalla Suomen talouden näkymiä ja niitä toimenpiteitä, joilla Suomi haluaa varmistaa sen, että talouden kasvu pysyy myönteisenä niistä uhkatekijöistä huolimatta, jotka kansainvälisessä taloudessa on olemassa.

Voi ensinnäkin todeta sen, että Suomen talouspolitiikalla on saavutettu hyviä tuloksia. Meillä talouden kasvu on ollut nopeampaa kuin monissa monissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Meillä on Suomeen syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana meillä on syntynyt 50 000 uutta työpaikkaa. Se on valtavan hieno saavutus, johon on voitu vaikuttaa työllisyys- ja talouspolitiikalla, veropolitiikalla ja niillä omilla tekijöillä, joilla kotimaista kysyntää on lisätty ja myöskin investointiedellytyksiä parannettu.

Tulevien vuosien kannalta on äärettömän tärkeää, että me toteutamme uudistuksia, jotka lisäävät erityisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, parantavat yrittäjyyden edellytyksiä, lisäävät meidän osaamispotentiaalia, ja tässä mielessä hallitusohjelman panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat myönteisiä, ja ne näkyvät myös täällä talousarviossa.

Me tarvitsemme myös toimia, joilla parannetaan edelleenkin tuottavuutta, huolehditaan siitä, että erityisesti julkisen sektorin kilpailukykyä pystytään vahvistamaan, ja tässähän ovat hankkeina muun muassa tämä kunta- ja palvelurakennehanke ja tuottavuusohjelma. Ne ovat sillä tavalla välttämättömiä, että me voimme tulevien vuosikymmentenkin aikana huolehtia perusturvasta ja palveluista koko maan alueella.

Me tarvitsemme myös uudistuksia, joilla lisäämme kannustavuutta erityisesti sosiaaliturvan osalta. Tässä on menossa valtavan merkittävä hanke ministeri Hyssälän johdolla, jossa arvioidaan koko sosiaaliturvajärjestelmä ja sen kehittämistarpeet nimenomaan kannustavuuslähtökohdasta ja toisaalta perusturvan vahvistamislähtökohdasta.

Meillä on toteutettu työvoima- ja elinkeinoministeriön kokoaminen. Uusi ministeriö tähtää nykyistä parempaan ja tehokkaampaan yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaan sekä tehokkaampaan työllistämispolitiikkaan. Tässä mielessä on erittäin kummallista vasemmistoliiton puolelta tuleva arvostelu hallituksen uusia konsteja ja uusia toimenpiteitä kohtaan, joilla pyritään juuri niihin erityiskysymyksiin panostamaan, jotka on havaittu liian korkean työllistämiskynnyksen osalta. Tässä mielessä matalapalkkatuki on kannatettava väline, samoin kuin ensimmäisen vieraan työntekijän palkkauksen helpottaminen ja monet muut toimenpiteet. Nyt tarvittaisiin vasemmistoliitonkin puolelta rakentavia uusia ehdotuksia, miten tähän työllisyystilanteeseen ja työvoiman ja tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseen voitaisiin vaikuttaa, ei vain hallituksen politiikan arvostelua, vaan uusia avauksia ja innovaatioita. Se tietysti on oppositiolle vähän vaikeaa, koska hallituksen peruslinja on hyvä ja kannatettava ja vaikea on sieltä parempia esityksiä löytää.

Arvoisa puhemies! Kuntapolitiikasta voi sanoa sen, että kyllä täysin myönnetään se tosiasia, että kuntien väliset erot ovat aikamoiset ja ne haasteet nimenomaan aluekehityksen osalta ovat tuntuvat. Sen takia tarvitaan toimia, joilla esimerkiksi valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan erityisolosuhteet ja olosuhdetekijät, palvelutarpeen lähtökohdat niin, että valtionosuusjärjestelmä tasaa riittävällä tavalla kuntien välisiä tuloeroja. Tarvitaan myöskin parhaimpien käytäntöjen levittämistä, minkä hankkeen ministeri Kiviniemi on asettanut. Se itse asiassa ratkaisee paljon paljon enemmän vielä sitä, miten tehokkaasti palvelut jatkossa tuotetaan, kuin pelkästään kuntarajojen muutokset tai niissä tapahtuvat ratkaisut, joita on aika paljon tapahtunut. Parhaimmat käytännöt, tehokkaimmat käytännöt, niitten levittäminen koko maan alueelle, on tärkeää ja tietystikin tämän Paras-hankkeen muu hyvä hoito ja eteenpäinvienti, joka on täällä hallituksen työlistalla. Elikkä yleinen talouskehitys tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntien rahoitukseen, sitten valtionosuusjärjestelmän oikeudenmukaisuus ja sitten kunnan palvelutuotannon tuottavuus ja siellä tapahtuvat kehittämistoimenpiteet.

Puhemies! Näillä eväillä on hyvä mennä eteenpäin, ja uskon, että tuloksia tulee ensi vuoden aikana myös tällä tärkeällä sektorilla.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa ed. Rantakangasta siitä, että viime kaudella vasemmistoliitolla oli ihan oma työllisyyspoliittinen ohjelma. Olin sitä laatimassa, ja siinä oli mukana se, ja se oli myöskin meidän ryhmämme kanta, että vasemmistoliitto tukee sitä mallia, että ensimmäisen työntekijän palkkaus helpottuu, koska Suomessa on kuitenkin niin iso osa pienyrittäjiä, jotka pitkään miettivät sitä, uskaltavatko mennä sen kynnyksen yli ja palkata sen ensimmäisen työntekijän. Sen lisäksi meillä olivat työllisyysperusteiset investointimäärärahat hyvin keskeisessä osassa, koska niillä voidaan helpottaa vaikeimman rakennemuutoksen alueitten kuntia ja siellä toimivia yrityksiä. Teillähän nyt oli pyrkimys sitten lähes lakkauttaa nämä työllisyysperusteiset investointimäärärahat, mutta koska näitä rakennemuutoskuntia ja -alueita tuli niin paljon nyt, niin sitä rahaa ei palautettu sille tasolle, mistä se leikattiin, mutta sitä lähdettiin kuitenkin kasvattamaan.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Mustajärvi lähestyi lopussa tosiasioita todeten, että tämän hallituksen agendalla on nopea reagointi rakennemuutospaikkakuntien erityisolosuhteisiin. Siinä tarvitaan nopeaa reagointia, jota tämä hallitus on kyllä hyvällä tavalla osoittanut. Tarvitaan rahaa myöskin niihin investointeihin. Tässä mielessä esimerkiksi ministeri Pekkarisen toiminta on ollut todella kiitettävää, mutta myös koko hallitus ansaitsee tuen. Oli hyvä kuulla, että vasemmistoliittokin on uusia innovaatioita kehitellyt, ja on hyvä, että tuotte niitä esille positiivisessa mielessä hallitusta tukien.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset ovat hyvin suurelta osin perusteltuja ja välttämättömiä, koska valtionosuuden perusteena käytettävät laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat seuraavat aikaisempaa paremmin palveluiden toteutuneita kustannuksia. Kuntien valtionrahoituksen kokonaisuutta tarkastellen nykyinen hallitus on toiminut kuntien kannalta edullisesti. Valtiovarainministeriön mukaan kaikkien toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen indeksikorotukset mukaan lukien on vuonna 2008 yhteensä 755 miljoonaa euroa. Vastaava luku kuluvalle vuodelle oli 476 miljoonaa euroa.

Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa osaltaan myös kuntien verotulonmenetysten kompensointi. On todella myönteinen asia, että veronkevennysten aiheuttamat kuntien verotulojen menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti tulevana vuonna, kun sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia nostetaan verotulojen vähennystä vastaavasti. Valtion talousarvioesitykseen sisältyvässä peruspalvelubudjetissa on ennakoitu kunta-alan palkkaratkaisun vaikutuksia, joiden mukaan ratkaisu ei tuo oleellista muutosta myönteiseen kuntatalouden kehitykseen.

On kuitenkin muistettava, että valtionosuusprosentit eivät kuvaa valtion osallistumista yksittäisen kunnan peruspalveluiden rahoitukseen. Kunnille eri sektoreilta maksettavat valtionosuudet voivat vaihdella kunnittain varsin voimakkaasti. Kuntien oma tuottavuushakuinen toiminta on ensiarvoisen tärkeä talouden tasapainon tekijä. Omista ponnisteluista huolimatta yksittäisten kuntien taloudelliset erot ovat huomattavia ja kuntien mahdollisuudet varautua palkkaratkaisuun vaihtelevat suuresti. Siitä syystä hallituksen jo päättämät valtionosuuksien lisäykset sekä harkinnanvaraiset avustukset ovat edelleen välttämättömiä. Niiden merkitys kuntien eriytymiskehityksen kiihtyessä vain korostuu.

Arvoisa puhemies! Paras-hankkeen pyrkimys on tehostaa kunnallisten palveluiden tuottamista. Siinä tapauksessa kunta-alan työntekijöiden osuutta ei voida ohittaa. Kunta-alan eläkepoistuma vuoteen 2025 mennessä on yhteensä 270 000 henkeä, mikä on 55 prosenttia kunta-alan työntekijämäärästä. Tuosta määrästä vanhuuseläkkeelle jää yli 190 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 80 000 henkilöä. Kuntalaisten palvelutarve ei ole vähenemässä. Pikemminkin ikääntyminen tuo mukanaan erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin alalle uusia sisällöllisiä ja määrällisiä vaateita.

Mistä tulevaisuuden kunta-alan työntekijät sitten saadaan? Kunta-alan palkankorotuksilla on merkitystä, ja sukupuolten tasa-arvon nimissä naisvaltaisten alojen työllistäjillä on vielä tekemistä palkkatasa-arvon saavuttaakseen. Työvoimapulan torjumiskeinot keskittyvät henkilöstövajeen paikkaamiseen sekä tuottavuuden kasvuun. Työvoiman rekrytointia koti- ja myös ulkomailta tarvitaan. Työperäisellä maahanmuutolla asiaa ei kuitenkaan ratkaista varsinkaan lyhyellä aikavälillä, sillä perusteellinen kotouttaminen vaatii vuosia aikaa. Työssäjaksaminen ja sen tukeminen vaativat työhyvinvoinnin kehittämistä. Kokonaisuudessaan kuntatyön kuvaa ja sisältöä on uudistettava ja kuntien vetovoimaisuutta työnantajana lisättävä. Tuottavuuden kasvu vaatii kunnilta uusia toiminta- ja tuotantotapoja.

Teknologinen kehitys sekä yhteistyö kunnan sisällä ja kuntien välillä ovat nyt Paras-hankkeen myötä kuntaliitosten ohella työn alla. Tuloksiakin alkaa kohta näkyä. Myös palvelujen ulkoistaminen on monin tavoin hyväksi todettu palvelujen järjestämisen vaihtoehto. Työntekijöiden vähetessä toimintojen on tehostuttava ja teknologian on edettävä. Työnteko rationalisoituu. Miten käy palvelujen kysynnän ja rahoitusvastuiden? Uhkana on, että kunnallisten palveluiden laatu heikkenee ja vauraampi väki siirtyy yksityissektorin asiakkaaksi. Kuntien toimittamien toimeenpanosuunnitelmien uusintakierroksilla pitäisikin painottaa henkilöstömuutoksiin varautumista, siis edellyttää kunnilta henkilöstöstrategian tekemistä. Kunta-alan ammatteihin tulisi varautua myös riittävien alan opiskelupaikkojen myötä.

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on monilla toimillaan kyennyt vastaamaan kuntatyöntekijöiden riittävyyden ongelmaan, muun muassa palkankorotuksin sekä ratkaisullaan valtionosuuksien suhteen. Kuntatyöntekijöiden riittävyyteen on kuitenkin edelleen kiinnitettävä vakavaa huomiota ja huolehdittava siitä riittävän voimakkaasti ja riittävän ajoissa.

Anne  Kalmari  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuntia pistetään tulevaisuudessa tiukalle. Tuottavuuteen julkisilla aloilla on pakko kiinnittää huomiota. Kuten eilen jo mainitsin, nykytahdin jatkuessa tarvitsisimme vuonna 2020 jo 70 prosenttia työväestöstä palvelemaan toisiamme julkisella sektorilla, jos mitään ei tehtäisi.

Menojen kasvun hillinnässä tärkeimpiä ovat kunta- ja palvelurakennehanke, kuten tuossa edellä kuulimme, sekä valtion tuottavuusohjelma, jonka toteuttamista hallitus jatkaa. Haluan lyhyesti todeta, että kuntatalouden kiristyspolitiikassa yskä on ymmärretty. Kiitos ministeri Kiviniemelle siitä, että hän on lanseerannut parhaiden käytäntöjen mallin, ettei kaikkien tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Me tulemme uudistamaan kunnissa toimintatapoja ja hakemaan parhaita käytäntöjä. Tulemme luomaan mittareita toiminnan arvioimiseksi. Tulemme uudistamaan rakenteita ja tekemään liitoksia.

Kunnille annetaan ensi vuoden budjetissa 920 miljoonaa euroa lisää ja nettonakin 750, mutta haluan jo etukäteen sanoa, että se luulo, että taloustilanne niillä seuduilla, missä huoltosuhde on kurja, helpottuisi millään näistä toimenpiteistä riittävästi, on väärä. Kunnat eriarvoistuvat. Niin isoja kuntia ei olekaan, jotka pystyvät huolehtimaan itsestään, jos elätettäviä jokaista työssäkäyvää kohti on yli kaksi. Me tulemme talous- ja tuottavuustalkoissa tekemään kunnissa kaikkemme, mutta valtionosuuksin ja aluepolitiikalla on sitten hoidettava loput.

Seuraavan vuoden budjetissa edistämme työperäistä muuttoa. Työn vuoksi hankitun toisen asunnon kulujen vähentämiseksi on verohelpotuksia, joiden arvioidaan vähentävän verotuottoja vuositasolla yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Minä haluaisin tuoda tähän istuntosaliin modernia ajattelua, joka täältä eduskunnasta tuntuu puuttuvan. Miksi hoivan yksityistämistä kasvukeskuksissa ei suosita? Pääkaupunkiseudulle ei saada nyt tarpeeksi hoiva-alan väkeä ja koetetaan pakottaa tai houkutella lapsiperheet muuttamaan hoivatyöhön pääkaupunkiin. Miksei asiaa ajatella toisin päin? Miksei houkutella tai ohjata hoivattavia sinne, missä on työvoimaa? Miksei siirretä päihdeyksiköitä ja vanhusten palveluasuntoja maalle, kun ne siellä toimivat halvemmalla ja turvallisemmassa ympäristössä? Näin saadaan maaseudulle rahavirtoja etelän puuroutuneista keskuksista. Myös heikommin menestyneistä alueista on huolehdittava. Valtio on sen kasvattajaseuroillemme velkaa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kainuun kuntien ja maakunnan yhteinen alijäämä on edelleen vuoden 2006 lopussa 39,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan jo reilut 50 miljoonaa.

Kuntien valtionosuuslain mukaan kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien välinen yhteistoiminta on laaja-alaista tai se on kuntien palvelujen järjestämisen ja taloudellisen kehittämisen kannalta merkittävää. Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon hyvää vauhtia toteuttaneet ja toteuttamassa osaltaan Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteet. Ja kuntaliitoksia valtio tukee kuntajakolaissa säädetyllä tavalla, joten hallintokokeiluunkin olisi kaivannut porkkanaa pelkän kipeän kepin sijasta.

Tänä vuonna harkinnanvaraista valtionapua Kainuussa sai vain Vaala. Emme me suinkaan muina Kainuun kuntina, kainuulaisina, kadehdi Vaalaa. Hyvä, että edes Vaala sai. Mutta Vaala on jättäytynyt hallintokokeilun ulkopuolelle, ja syystäkin kansalaiset Kainuussa ovat kysyneet, miksi me sitten toimimme etunenässä, edelläkävijänä ja tienaukaisijana, jos meidän hädässämme ääntä ei kuulla, vaan viitataan vain tuleviin vuosiin ja eduskuntakauden loppupuolelle.

Kansalaisten usko Kainuun hallintokokeiluun on juuri nyt suurimman kynnyksen edessä, ja se kynnys on taloudellisten vaikeuksien vuoksi kasvamassa aina vain suuremmaksi ja vaikeammaksi ylittää. Ja jokainen meistä ymmärtää, että mikäli pitkien välimatkojen maakunnassa palvelut joudutaan ajamaan taloudellisessa ahdingossa alas tai palvelut joudutaan keskittämään, niin ei se kansalaisten uskoa Paras-hankkeeseen tai hallintokokeilun tulevaisuuteen ainakaan ole lisäämässä.

Lisää todella kylmää ja jäistä vettä Kainuun ja erityisesti Kajaanin hartioille tuli eilen, jolloin suuri työnantaja, UPM:n Kajaanin tehdas, ilmoitti yt-neuvotteluista, niiden aloittamisesta ja niistä seuraavista irtisanomisista ja pitkistä lomautuksista. Tämä tulee leikkaamaan edelleen ison loven maakuntamme veturin Kajaanin talouteen verotulojen alentumisena, mikä edelleen vaikuttaa erittäin suurella osuudella myös maakunnalliseen maksukykyyn.

Jätetäänkö nyt Kainuu sinnittelemään yksinään hetkenä, jolloin vastaantulo olisi erityisen tärkeää? Pelkät pyhät puheet eivät kainuulaisia mieliä nostata eivätkä sydämiä lämmitä. Momentilla 28.90.31 on mahdollisuus huomisen äänestyksessä vielä vastata niihin pyhiin puheisiin myös tekojen tasolla.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten muun muassa hallintovaliokunta toteaa talousarviolausunnossaan, on kuntatalouden yleinen kehitys ollut viime vuosina positiivinen, vaikka tämänkin salin keskustelussa monenlaista muutakin todistusta on tämän päivän aikana kuulunut. Mutta kokonaisuutena kuntakentälle ensi vuosi on epäilemättä kohtuullisen hyvä johtuen erityisesti vallitsevasta hyvästä taloudellisesta toimeliaisuudesta ja verotulojen kasvusta. Kuntataloudet näyttävät olevan tilapäisesti tasapainossa siitäkin huolimatta, että uudet palkkaratkaisut sekä uuden hoivahenkilöstön palkkaaminen tulevat kunnille kalliiksi. Mutta pitkällä tähtäimellä kuntataloudesta on syytä olla huolissaan ja sen takia kuntia on tuettava kaikin keinoin, jotta löydetään tulevaisuuden haasteet, kestävä palvelurakenne ja tuottamisratkaisut.

Kuntakentän taloudelliset erot ovat erittäin suuret, ja eriytymiskehitys, kuten todettu, vain edelleen jatkuu. Kuntien palvelurakennehanketta ja kuntien valtionosuusuudistusta ja koko rahoitusjärjestelmän uudistusta onkin vietävä vahvasti eteenpäin. Valtionosuusjärjestelmä huomioi nykyisellään melko hyvin paikalliset olosuhteet ja palvelutarpeet useimmissa kunnissa. Kuntien kesken ja välillä kuitenkin on suuria eroja. Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä ongelmiksi on koettu muun muassa syrjäisyyskertoimen mekaanisuus verrattuna todellisiin matkaetäisyyksiin palvelujentuottamispisteistä, alueelliset heikot tulotasot ja alueellisesti keskimääräistä alhaisempi odotettavissa oleva elinikä. Lisäksi ongelmaksi on koettu myös opetustoimen kunnan omarahoitusosuus, jossa kaikki kunnat osallistuvat kustannuksiin asukasta kohden samalla rahoitusosuudella riippumatta koulutuksen järjestämistavasta.

Puhemies! Edellisessä puheenvuorossa ed. Kyllönen todisti aivan oikein ja väkevästi Kainuun kuntien ja Kainuun maakunnan taloudellisesta tilanteesta ja Kainuun tilanteesta kaiken kaikkiaan. Niihin ajatuksiin on erittäin helppo yhtyä. Valtiovarainministeriön pääluokkaan oli esitetty talousarvioaloitteena lisärahoitusta Kainuun maakuntakokeilulle. Tämän vuoden 2005 alusta aloitetun Manner-Suomen merkittävimmän kunnallishallinnon ja kunnallisen palvelutuotannon kehittämishankkeen eli Kainuun hallintokokeilun tarkoituksena on luoda Kainuuseen rakenne, joka kykenee selviytymään hyvinvointipalvelujen järjestämisestä myös tulevaisuudessa.

Kuten tunnettua, Kainuun maakuntakuntayhtymälle siirtyi vuoden 2005 alussa noin 60 prosenttia Kainuun kuntien tehtävistä eli muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut on pystytty tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia edullisemmin ja Kainuussa vuosittainen palveluiden menokehys on pystytty rajoittamaan keskimäärin alle 4 prosentin per vuosi. Erittäin tehokkaasta toiminnasta huolimatta maakunnalle on syntynyt alijäämää tämän vajaan 3 vuoden aikana noin 15 miljoonaa euroa johtuen muun muassa siitä, että näin merkittävän ja pysyvän organisaatiomuutoksen alkuvaiheisiin sisältyy aina toimenpiteitä, jotka alussa tuovat lisäkustannuksia.

Kuntaliitoksia valtio tukee kuntajakolaissa säädetyllä tavalla. Jos tätä koko valtakunnalle merkittävää Kainuun pilottia tuettaisiin kuntajakolain periaatteiden mukaisesti, kunnilta siirtyneen toiminnan, siis 60 prosenttia ja asukasluvun suhteessa, avustus olisi Kainuun maakuntakuntayhtymälle yli 15 miljoonaa euroa. Tällainen tuki olisi ollut tärkeä, koska Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana tavalla, josta koko maa voi hyötyä. On harmillista, että valtiovarainvaliokunta ei löytänyt yksimielisyyttä tästä tukemisesta vaan esittää Kainuun maakuntakokeilun tukemista esittävän 14 miljoonan euron aloitteen hylkäämistä.

Puhemies! Lopuksi: Jatkossa on aivan välttämätöntä, että kuntien valtionosuuslain 13 a §:n mukaista yhteistoiminta-avustuksen osuutta kasvatetaan tulevien vuosien budjeteissa merkittävästi nykyesityksestä eli 2 miljoonasta eurosta. Tätä myös hallintovaliokunta on omassa lausunnossaan esittänyt. Tältä osin on toki myös syytä kiittää talousarviota. (Puhemies koputtaa) Sen täydennyksestä valtionosuuslain 13 a §:n tekstiosaa täsmennettiin koskemaan erikseen myös Kainuun hallintokokeilua.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Täällä on keskusteltu verotuksesta, ja muutaman sanan aion edelleenkin siitä käydä keskustelua.

Tulonjako on Suomessa eriytynyt yhä enemmän. Suurituloiset ovat pystyneet lisäämään tulojaan merkittävästi, mutta pienituloisten tulot ovat pysyneet lähes paikallaan. (Ed. Kankaanniemi: On se hyvä, että joku edes!) — Niin, ed. Kankaanniemi voi tietenkin olla tyytyväinen, koska hän kuuluu siihen hyvätuloisten joukkoon.

Vuonna 1995—2005 Tilastokeskuksen mukaan suurituloisimman prosentin suomalaisista tulot ovat kasvaneet 107,5 prosenttia ja pienituloisimman kymmenyksen suomalaisten tulot ovat kasvaneet 9,7 prosenttia. Siis on valtava tuloerojen kasvu tapahtunut. Tämä on tietenkin johtunut monesta eri syystä. Yksi on tietenkin se, että täällä pienituloisimman kymmenyksen joukossa on paljon sosiaaliturvan varassa olevia ihmisiä, työttömiä, sairauspäivärahalla olevia, äitiyspäivärahalla olevia ja opiskelijoita ja osittain myöskin eläkeläisiä. Sen sijaan täällä suurituloisimpien joukossa on optioita saavia johtajia ja suurten omaisuustulojen saajia. Tämä tuloerojen kasvu on ollut todella nopeaa, ja sitä on erityisesti kiihdyttänyt myöskin veroratkaisu.

Varallisuusveron poistosta 2005 Verohallituksen tilastojen mukaan yli 300 000 euroa tuloja saavat saivat hyötyä 32,7 miljoonaa euroa. Siis tämä kaikista rikkain osa, yli 300 000 vuodessa ansaitsevat. Jos katsotaan yli 100 000 euroa ja siitä ylöspäin ansaitsevia, niin he saivat tästä varallisuusveron poistosta hyötyä lähes 70 prosenttia. Elikkä tämä kohdistui todella suurituloisiin ja kaikista suurituloisimpiin, varakkaimpiin ihmisiin. Tämä oli täysin vastikkeeton lahjoitus Suomen rikkaimmille.

Jos katsotaan palkkaveron verotusta sitten, niin siinä myöskin tämä sama kehitys on jatkunut vuodesta toiseen. 10 000 vuodessa ansaitseva osa-aikatyöntekijä hyötyy ensi vuonna veronalennuksesta 23 euroa elikkä vajaat 2 euroa kuukautta kohti, pienituloinen osa-aikainen työntekijä. Sen sijaan 100 000 euroa vuodessa ansaitseva hyötyy jo 489 euroa. Jos katsotaan tätä nettotulon muutosta prosentuaalisesti, niin tämä pienituloinen osa-aikatyöntekijä saa 0,23 prosenttia nettotulohyötyä, mutta yli 100 000 euroa ansaitseva 0,49 prosenttia nettotulohyötyä. Elikkä myöskin nettotulohyötynä prosentuaalisesti laskettuna suurituloiset hyötyvät eniten myöskin ensi vuoden veroratkaisusta. Ja niin kuin totesin jo aikaisemmin, nämä aikaisemmat veroratkaisut ovat olleet saman tyylisiä ja niissä ovat jatkuvasti suurituloiset hyötyneet enemmän, ja kaiken huipuksi tuli tämä varallisuusveron poisto kaikista rikkaimmilta.

Täällä ei ole valtiovarainministeri Katainen paikalla, mutta edelleenkin haluan puhua eläkeläispuolisoiden verotuksesta. Eläkeläispuolisolle on täysin sama, johtuuko se eläkepolitiikasta vai veropolitiikasta, mutta joka tapauksessa eläkeläispuoliso joutuu maksamaan määrätyissä tuloluokissa enemmän veroa kuin vastaavan tulon saava palkansaaja. Tämä ei siitä muutu, nimittäin verona se peritään tältä eläkkeensaajalta eikä siinä puhuta siitä, että tämä olisi eläkepolitiikkaa. Näin ollen on mielestäni virheellistä puhua siitä, että nyt kaikki eläkeläiset pääsevät vähintäänkin samalla verotuksella kuin palkansaaja. Osan, noin 240 000 eläkeläispuolison, verotus on edelleenkin kireämpi. Kaikista kirein verotus on tietenkin työttömällä, joka ei hyödy mitään näistä veronalennuksista, koska kunnallisverotuksen perusvähennystä ei korotettu.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ota kantaa sen enempää verotukseen. Totean vain, että hallituksen linjaukset ovat aivan oikean suuntaisia olleet jo edellisessäkin hallituksessa hyvin pitkälle ja myöskin nyt. Se on selvää, että aina löytää kritisoitavaa verotuksen suhteista, mutta jos toinen saa prosenttiosuudella 500 euron korotuksen palkkaan ja toinen 100 euron korotuksen, ei ole mitenkään mahdollista, että olisi semmoinen verotusjärjestelmä, jossa tämä 500 euroa palkankorotusta saanut saisi nettona saman verran kuin 100 euroa korotusta saanut.

Kun nyt entinen kunta- ja alueministeri Manninen on täällä salissa ja olen 20 vuoden ajan ollut kunnallisessa päätöksenteossa mukana ja äärimmäisen innostunut tästä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, täytyy todeta edelliseltä hallituskaudelta, että ed. Manninen olisi ansainnut erityisen kuntahallintomitalin siitä työstä, minkä hän teki kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteen edellisellä hallituskaudella.

Tuoreesta ministeriön ja Kuntaliiton aluebarometristahan, joka tänään on julkistettu, ilmenee selvästi, että kuntien taloudellisen tilanteen arvioidaan, niin kuin hyvin tiedämme, kiristyvän lähivuosina, vaikka yleiset kehitysnäkymät ovatkin vielä hyviä. Huolimatta näistä heikentyneistä talousnäkymistä kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan ainakin tänä ja vielä ensi vuonnakin selvästi koko maassa.

Toisaalta tämä aluebarometri ei tue sitä syytöstä, että kuntapäättäjät kikkailisivat omissa kunnissaan pikkupolitiikalla, sillä barometri osoittaa, että päättäjät korostavat edelleenkin palvelurakenteen uudistamista keskeisenä keinona tasapainottaa kuntataloutta.

Myöskin kuntien yhdistymisiin suhtaudutaan myönteisesti. Syksyn kyselyssä hieman yli puolet vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen tulevina vuosina. Tämän lisäksi neljännes uskoo liitokseen jopa jo kolmen vuoden kuluessa.

Saimme eilen seurata uutisia ympäri kansallista Suomea, kun kuntien valtuustoissa käytiin keskustelua ja onneksi joissain tehtiin myöskin päätöksiä uusien ei pelkästään palvelurakenteiden vaan myöskin hallinnon rakenteiden tulevaisuuden uudeksi linjaukseksi.

Kuntataloushan meillä on kestoaihe. Sieltähän arkipäivän elämää paljon säädellään lain kautta tulevien kuntien velvollisuuksien ja kuntalaisten etuuksien kautta. Ne lait tietenkin poikivat täältä valtionhallinnosta.

Heikot tarvitsevat perussuojan, jonka valtio on määritellyt lailla, ja kunnat sitä sitten toteuttavat. Tuppaa vaan olemaan niin, että monet lait antavat mahdollisuuden siihen, että ne, jotka eivät oikeasti tarvitsisi apua, käyttävät lain suomaa oikeutta hyväksi ja vievät ehkä resursseja niiltä, joiden vuoksi laki on tehty, eikä tämä ihminen tässä toimi lain mukaan väärin muuta kuin ehkä moraalisesti.

Toivonkin, että sosiaaliturvan uudistus vahvistaa heikkojen asemaa ja veisi mahdollisuuksia ja ennen kaikkea halua pois niiltä, jotka enemmän voisivat kantaa vastuuta itse itsestään ja osallistua kannustavan yhteiskunnan entistä parempaan rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Toivon, että vaikka täällä ei ministereitä ole, he ovat varmasti saatesanoja saaneet niin tänään kuin muinakin päivinä, että kunta- ja palvelurakenneuudistus saatetaan loppuun ja siinä hallitus tarvitsee kaikkien meidän tuen. Tiedämme hyvin, että tarpeet ovat erilaiset ympäri maata, mutta kuitenkin tavoitteen pitää olla se, että elinvoimaiset maakunnat palvelevat tasapuolisesti kuntalaisia, ollaan sitten missä päin Suomea tahansa.

Kannustan hallitusta viemään tuon edellisen hallituksen aloittaman uudistuksen rohkeasti päätökseen. Vapaaehtoisuus on se ensimmäinen tie, mutta toisaalta tarvitaan myöskin voimakasta ohjausta täältä valtionhallinnon tasolta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Se on mukava kuulla, että kotikaupungin valtuuston edustaja täällä on hyvin pitkälti asioista samaa mieltä kuin minä, niin että voimme edustaa täällä joukkovoimaa. Ehkä en ole niin vallan ilahtunut ja innostunut pelkästä kuntapolitiikasta, enemmänkin ihmisläheisestä politiikasta sinänsä. Johtunee kai koulutuksestani.

Olen hieman varovainen kuitenkin tämän sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeen etenemisen suhteen. Kun Paras-hankkeesta puhutaan, haaste on suuri. Meidän täytyy muistaa, kun Paras-hankkeesta puhutaan ja palveluista puhutaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien käyttökustannuksista on noin 53 prosenttia ja alalla työskentelee yli puolet kuntien henkilöstöstä ja kuitenkin terveyspalvelut koskevat, saa sanoa, jokaista suomalaista.

Myös kotikaupungissamme opetus- ja sivistystoimen valtionosuudet vähenevät 53 prosenttia, joten varmasti haasteita löytyy, ja toivon, että niihin löytyy ratkaisut. Koska Lahdesta on moni uudistus päässyt alkuunsa, niin en usko, että nujerrumme tämänkään tosiasian alla.

Tässä pääluokassa käsitellään hyvin laajasti yhteiskuntaa koskevia asioita. En käy niitä kertaamaan. Täällä ministeri Katainen kävi jo hyvin läpi eläkkeensaajien verotuksen oikeudenmukaistamisen siltä osin kuin verotus on ollut korkeampaa kuin tulonsaajilla, palkansaajilla normaalisti. Ministeri Katainen kävi myös läpi autoveron uudistuksen, joka on mielestäni hyvä. Tietenkin olisin voinut toivoa, että siinäkin olisi vielä pientä hienosäätöä ollut muutamissa kohdissa, kuten esimerkiksi isojen perheautojen kohdalla jne., mutta uskon, että niihinkin löytyy ratkaisu myöhemmin ajan kuluessa. Ja tietenkin, mikä on parasta mielestäni, on perintöveron uudistuminen. Siitä on käyty täällä hyvä keskustelu, ja siitäkään en näitä hyviä puolia, joita ministeri toi esille, käy täällä enää kertaamaan.

Mutta koska pidän ihmisläheisestä politiikasta ja katson, että kansanedustaja on alueensa edunvalvoja, haluan tuoda esille muutamia käytännön esimerkkejä, jotka valitettavasti eivät ole johtaneet vielä tässä budjetissa siihen, että ne olisivat toteutuneet, mutta uskon, että tämä hallitus pystyy edistämään näitä hankkeita jopa ihan toteutukseen saakka, vaikka ministeri täällä omalta osaltaan ei kovin vihreää valoa näille hankkeille antanut. Kyseessä on nimittäin sellainen hanke kuin uusi oikeustalo Lahden käräjäoikeudelle. Nykyiset tilat ovat täysin sopimattomat käyttöön, ja siellä tarvitaan kiivaasti uusia, asianmukaisia tiloja. Valitettavasti rahaa tähän hankkeeseen ei todellakaan ole löytynyt, mutta työtä sen eteen tehdään.

Toinen asia, joka on ihan turvallisuusseikka, on se, että Hämeenlinnassa tarvitaan uusi poliisi- ja oikeustalo ihan välttämättä, koska tämänhetkiset poliisilaitoksen tilat ovat jopa vaaralliset. Ne eivät mielestäni enää vastaa tämän päivän yhteiskunnan työolosuhteita.

Ja kolmanneksi toivoisin, että huumekoirien hankintaan ja koulutukseen löytyisi eduskunnan talousarviosta lisäresursointia, koska katson, että huumekoirien työ tuo säästöjä sitten muille elämänaloille ja ne haukkuvat hintansa.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön momentista kun puhutaan, niin verot ovat ansaitusti saaneet tässä keskustelussa suurimman huomion. Tämä tulevaisuuteen suuntautuva sinivihreä hallitushan on jo päättänyt toteuttaa lukuisia erinomaisia verouudistuksia, ja nyt budjettilaeissa niistä säädetään.

Keskeistä on luonnollisesti työn verotuksen keventäminen edelleen, nyt ensi vaiheessa kuluttajahintoja vastaavasti, jotta verotus ei kiristyisi ja suhdannetilanteen vääjäämättä muuttuessa kannustaisi edelleen työhön.

Tämä autoverouudistus osoittaa selvää edelläkävijyyttä hallitukselta. Vero määräytyy jatkossa ajoneuvon päästöjen mukaan niin ajoneuvon hankinnassa kuin sen käytössäkin.

Eläketulojen verotustahan kevennetään, kuten tässä debatissakin jo tuli esille, niin, että käteenjäävä tulo ei missään tuloluokissa ole pienempi kuin mitä palkkatyöstä ansionsa saavat saavat käteen. Käytännössä tämä tarkoittaa enimmillään sitä, että eläkeläisten verotus kevenee jopa 600 euroa vuodessa.

Hallituksen esittämä perintöverouudistus on oikea askel paremman verotuksen suuntaan. Kolmannesta veroluokasta luopuminen tuo muun muassa avopuolisoille merkittävästi turvallisuutta puolison kuoleman varalle. Lasten ja aviopuolison perintöverosta vapaan osuuden rajan moninkertaistaminen on uudistus, joka omalta osaltaan on palauttamassa kansalaisten luottamusta verotuksen kohtuullisuuteen. Kun kaiken kaikkiaan perintöverosta vapautuu joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia perinnönsaajista, niin mielestäni tulevina vuosina on vakavasti harkittava sitä, että perintövero poistettaisiin myös tämän lopun pienen osan kohdalta. Vaikka kyse onkin suuremmista perinnöistä, niin verotuksen johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus tätä edellyttää.

Myös tietyt veronkorotukset ovat tarpeen, ja siksi energiaveroja on syytä korottaa myös ympäristösyistä ja alkoholiveroa myös terveyssyistä. Omalta osaltaan nämä veronkorotukset myös tasapainottavat budjettia.

Tuossa aiemmin jo debatissa sivuttiin ajoneuvoverotuksen ongelmallisuutta. Samoin sitä käsiteltiin oikeusministeriön hallinnonalan kohdalla, kun valtiovarainvaliokunnassakin tuli esille, että Tullissa on vireillä tällä hetkellä 11 000 tullausveroasiaa koskien maahantuotuja käytettyjä autoja ja näistä arvioidaan noin 7 000 päätyvän käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeuteen. Ratkaisematta juttuja on peräti 3 000. Sekä lakivaliokunta omassa kannanotossaan että valtiovarainvaliokunta edellyttivät nimenomaan valtiovarainministeriöltä toimenpiteitä lainsäädännön uudistamiseksi siten, että tämä verotus selkeytettäisiin, jotta ei tarvitsisi hakea muutoksia, vaikka sitä muutoksenhakua nyt hiljattain hallituksen esityksessä 160/2007 hieman yksinkertaistettiin. Mutta toivon todella, että valtiovarainministeriössä tähän ongelmaan kiinnitetään huomiota ja tämä käytettyjen autojen verotus selkiytetään myöskin.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelen tämän pääluokan osalta vain kuntien tilannetta.

Hyvä talouskasvu on parantanut myös kuntien talousnäkymiä, verotulot ovat kasvaneet jopa ennakoitua nopeammin, ja se näkyy välittömästi kuntien taloudessa. Tosin matalan verotulotason kunnissa se näkyy vasta viipeellä, koska verotulon tasaus tulee kahden vuoden viipeellä. Niinpä esimerkiksi ensi vuonna verotuloja tasataan vuoden 2006 verotietojen pohjalta. Sitten kuntien taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti se, että ensi vuonna valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion kaikkien toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen, indeksikorotukset mukaan lukien, on 750 miljoonaa euroa. Se on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Nämä yhteensä vaikuttavat sen, että kuntatalouden kokonaiskuva on kohtuullinen, tai voi sanoa, kohtuullisen myönteinen.

Kuitenkin siihen sisältyy se, että kuntien tilanne on varsin eriytynyt. Siitä on tänäänkin täällä salissa puhuttu. Tähän eriytymiskehitykseen on puututtava. Yhtäältä tämmöisenä välittömänä toimenpiteenä on ollut ja on edelleen harkinnanvaraiset avustukset, mutta oman merkittävän haasteensa tämä asettaa kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiselle. Niin kuin puitelaissa todetaan, uudistettaessa tätä rahoitusjärjestelmää tulee ottaa huomioon kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät. Nämä totisesti ovat erilaiset johtuen erilaisista väestörakenteista, erilaisista elinkeinorakenteista, harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä jne. Rakenteet monessa mielessä ovat eri puolilla maata varsin erilaiset, ja on syytä ne tässä rahoitusjärjestelmässä ottaa huomioon niin, että kun tämä rahoitusjärjestelmäuudistus on toteutettu, kunnilla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua niistä velvoitteista, jotka niillä on.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on puhuttu myös paljon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Tänään tiedämme, että vuoden 2009 alusta kuntien lukumäärä vähenee enemmällä kuin 60 kunnalla. Se on ennakoitua enemmän. Tässä mielessä kunta- ja palvelurakenneuudistus on lähtenyt hyvin liikkeelle eli kuntarakenteet muuttuvat.

Samanaikaisesti on todettava tämä toinen osa eli palvelurakennemuutos. Siihen on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota. Palvelurakenneuudistus koskettaa kaikkia kuntia, ja erityisesti se koskettaa suuria kuntia. Palvelurakenneuudistus vaikuttaa merkittävästi menojen kehitykseen, ja siihen meidän valtakunnassa on pystyttävä vahvasti puuttumaan, jotta pystymme hoitamaan keskeiset palvelut tulevaisuudessakin. Erityisesti tähän vaikuttaa se, että meidän väestörakenteemme varsin nopeasti muuttuu.

Kuntien menoihin vaikuttaa myös yhdellä termillä sanottuna ihmisten hyvinvointi tai toisinpäin sanottuna pahoinvointi. Ihmisten pahoinvointi vaikuttaa ja lisää huomattavasti kuntien menoja. Siksi on kiinnitettävä erityistä huomiota ennalta ehkäisevään työhön, sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiinnitettävä huomiota perheiden hyvinvointiin, on kiinnitettävä huomiota syrjäytymisen poistamiseen, yleensä elämisen edellytysten vahvistamiseen. Pahoinvoinnista aiheutuvat välittömät ja välilliset menot ovat kunnissa merkittävät. Esimerkiksi nopeasti kasvanut huostaanottojen määrä on lisännyt monissa kunnissa menoja erittäin paljon. Kaikki ne toimet, joilla voidaan vahvistaa perheiden hyvinvointia, ihmisten omaehtoista selviytymistä elämässä, ovat hyvin tervetulleita ja, voi sanoa, välttämättömiä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on puhuttu myös ihmisten omavastuun vahvistamisesta. Se ei tarkoita sitä, että meidän tulisi lisätä ihmisten maksuosuutta merkittävästi, että tulisi nostaa asiakasmaksuja merkittävästi, vaan se tarkoittaa ihmisten vahvempaa vastuuta omasta elämästään. Se näkyy myös sitten siinä, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat.

Arvoisa puhemies! Mielestäni merkittävästi tulee vaikuttamaan kuntien talouteen myös käynnissä oleva perusturvauudistus, joka vaikuttaa ihmisten toimeentulon ja elämisen edellytyksiin.

Kuntien talouteen voidaan vaikuttaa hyvin monella tavalla. Ei riitä, että me huolehdimme siitä, että kuntien tulopohja on kunnossa, vaan pitää pystyä vaikuttamaan merkittävästi ja erityisen merkittävästi siihen, että menokasvu pysyy hallinnassa. Kun me tarkastelemme kuntien tilannetta vaikka koko 2000-luvulla, niin kuntien menokasvu on joka vuosi ollut ennakoitua suurempi. Tämä menokasvu meidän on saatava taittumaan ja pysymään hallinnassa. Silloin me pystymme myöskin hoitamaan ne palvelut tulevaisuudessa, mitkä kuntien tehtävinä ovat. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien asioiden hoitaminen on merkittävä asia, ja uskon, että tämä kokonaisuus pystytään tulevaisuudessakin hyvin hoitamaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että suomalaiset löytävät ilon pienestäkin. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksesta ei tullut odotusten mukaisesti historiallista. Sen tosiasiallinen vaikutus jäänee taloudellisesti vähäiseksi. Tämä johtuu siitä, että varsinaisia kuntaliitoksia tapahtuu suhteellisen vähän vieläkin ja vaikka kunnat ovatkin yhtymässä, ei toistaiseksi ole nähtävissä merkkejä isoista hallinnollisista, rakenteellisista tai palvelujen muutoksista kuntaliitosten sisällä.

Osasyynä on puitelain muutos, jonka mukaan henkilöstöä ei voida irtisanoa 5 vuoteen kuntien yhdistymisen jälkeen. Kuntaliitokset eivät siis merkittävästi ohenna kuntien johto- ja hallintorakenteita eivätkä myöskään muuta henkilöstörakennetta. Huomiota tulisikin kiinnittää kuntatyöntekijöiden eläkkeellelähdön aiheuttamiin mahdollisuuksiin. On erittäin tärkeätä, että kuntien henkilöstörakennetta ohjataan niin, että valtaosa henkilöstöstä palvelee suoraan kuntalaisia.

Valtionosuuksien jatkuvasta kasvusta huolimatta näyttää siltä, että kunnilla on taipumusta käyttää omat tulonsa sekä lainata vielä lisää. Täällä on opposition voimin vaadittu kunnille lisää rahaa. Kysymys on mielestäni pitkälti myös siitä, että kunnat itse pitävät menonsa kurissa.

Arvoisa puhemies! Monilla ja myös varakkailla kunnilla on hoidettavanaan tehtäviä, jotka rasittavat niiden taloutta. Tehtävät ovat yleensä lakisääteisiä, eivätkä kunnat voi niitä jättää hoitamatta. Viime vuosikymmenten aikana lakisääteiset tehtävät ovat syrjäyttäneet kuntien omat vapaaehtoiset, paikallisista tarpeista nousevat tehtävät. Kuntien menot paisuvat muistakin syistä. Kunnan voimavarojen käyttö on hajautunut eri toimialojen kesken. Tehtävien monialaisuus johtaa juuri siihen, että rahojen käyttöä ei kontrolloida tarkasti. Kuntien taloudenhoitoon tarvitaankin uusia järjestelmiä. Menot pitää vastedes arvioida toimintaperusteisesti, eli jokaiselle menoerälle tulee olla tarkkaan määritelty peruste. Näin kunnan taloudenhoitoon saadaan tehokas valvonta ja parempi ennustettavuus.

Kuntien palvelujen järjestäminen vaatisi vankkaa talousosaamista sekä innovatiivisia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Kunnissa tarvitaan rakennemuutoksen lisäksi merkittäviä toimintatapamuutoksia. Ensimmäinen toimintatapamuutos on tiukka kuri. Ei saa olla mahdollista, että joku kunnallinen laitos voi täysin vastuuttomasti tehdä miljoonien alijäämäisen tuloksen, kuten eräässä länsisuomalaisessa kaupungissa tapahtui joitakin vuosia sitten. Kuntien toiminta on pystyttävä organisoimaan uudelleen siten, että toiminnan tuottavuus ja tehokkuus kasvavat.

Arvoisa puhemies! Eräs tapa vapauttaa kunnat olisi poistaa lainsäädännöstämme joitakin toissijaisia subjektiivisia oikeuksia. Kun valtio antaisi kunnille valtionosuutta asukasmäärän mukaan tasoitusjärjestelmää hyödyntäen, olisi kunnilla mahdollisuus paikalliseen aloitteellisuuteen ja omien erikoispiirteiden mukaisiin palveluihin. Valtio on alistanut kunnat toteuttamaan lainsäädännön mukaisia palveluja. Tällainen kehitys ei voi pitkään jatkua, koska kunnilta loppuvat voimavarat.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on minunkin aiheeni. Kuten olemme moneen kertaan kuulleet, kuntatalouden tila on kohentunut. Verotulot ovat kasvaneet, ja sama kehitys näyttää jatkuvan ensi vuonnakin. Silti negatiivisen vuosikatteen kuntia on varsin paljon, vaikkakin niiden määrä on vähentynyt. Kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna huomattavasti. Kaiken kaikkiaan kunnille on luvassa yhteensä noin 755 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Eriytymiskehitys on kuitenkin voimakasta, ja alueelliset erot ovat suuria. Tämä heijastuu kuntien palvelutuotantoon ja sitä kautta palvelujen saatavuuteen ja myös laatuun. Monet kunnat, eivätkä ainoastaan pienet, ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Onkin aivan välttämätöntä, että kuntatalouden menokehitys saadaan hallintaan. Siihen menokehitykseen, mikä kunnissa nyt on, ei meillä yksinkertaisesti ole jatkossa varaa.

Kunnissa työskentelevän henkilöstön määrä on lisääntynyt hyvinkin paljon viime vuosina. Esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen 2006 kasvu oli 6 000 henkeä. Henkilöstön määrän jatkuva lisääminen ei muutoinkaan ole mahdollista. Huoli ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta koskee ja tulee entistä rajummin koskemaan myös kuntasektoria. Nyt tarvitaan aidosti tuottavuutta lisääviä toimia. Kunnissa väki ikääntyy, suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, työikäisten määrä vähenee. Työvoimapula uhkaa, mikä merkitsee, että verotulot vähenevät ja toisaalta julkisen sektorin kulut erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla kasvavat. Siksi vuosi toisensa jälkeen valtavan rahamäärän lisääminen kuntiin palvelujen turvaamiseksi ei ole mikään ratkaisu, ei todellakaan mikään kestävä ratkaisu. Tämän vuoksi pidänkin opposition esityksiä kuntien valtionosuuksien lisäämisestä aivan vastuuttomina. (Ed. Tiusanen: No, miten ihmiset hoidetaan sitten?)

Nyt kunnissa tarvitaan suurta remonttia, jotta palvelut voidaan jatkossa tuottaa laadukkaasti eri-ikäisille kuntalaisille. On aivan välttämätöntä tuulettaa luutuneita toimintatapoja. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lähdettävä ensinnäkin ajattelemaan joka tasolla ja sitten hakemaan joka yksikössä. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua kunnissa työskenteleviltä. Vaikka kuntaa ei johdetakaan kuin yritystä, on yritysmaailmassa hyviä oppeja myös kunnissa sovellettavaksi. (Ed. Tiusanen: Autotehtaita!) On kehitettävä johtamista, esimiestyötä. On saatava työntekijät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, ja täten voidaan parantaa myös yleistä työilmapiiriä. Tämä on haasteellista.

Palvelusetelin laajennus esimerkiksi kotisairaanhoitoon vauhdittaa monella paikkakunnalla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Yksi oma suuri haasteensa on erikoissairaanhoito. Kuntien hallinnoimien sairaanhoitopiirien tulee jatkossa pystyä yksinkertaistamaan hallintoaan sekä tehostamaan yhteistyötään. Erikoistumalla ja keskittämällä tiettyä osaamista eri yksiköihin saavutetaan säästöjä, mutta myös hyödynnetään ja parannetaan osaamista.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Paras-hankkeen toimeenpano on lähtenyt hyvin käyntiin. Toivottavasti hanke etenee nyt, kun päästään selvitysvaiheesta kunnissa tapahtuvaan työhön. Kuntatalouden sekä kuntalaisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi Paras-hankkeen onnistuminen on aivan välttämätöntä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kansalaiset ovat viime aikoina yhä eriarvoisemmassa asemassa myös verotuksen suhteen. Osalla kansalaisista ei ole mitään muuta verotusmahdollisuutta kuin maksaa tuloveroa palkastaan. Osalla on pääomaverotus ja mahdollisuus myös spekuloida osa tuloistaan pääomaveroina, joka on selvästi matalampi asteeltaan. Ihmiset siis jaetaan kahtia: yhä selvemmin rikkaisiin ja köyhiin. Tuloerot kasvavat. Niistä nyt viime aikoina on muistettu vähemmin puhua, mutta tämä on varmasti suurin uhka suomalaiselle yhteiskunnalle ympäristöuhkien ohella.

Hyvinvoivien ja rikkaiden ihmisten käsissähän on käytännössä myös valta Suomessa, ja varallisuusveron poistaminen on hyvin täsmällinen osoitus siitä, millä tavalla tätä valtaa sitten käytetään. Perintövero pitää hallituksen mielestä poistaa nimenomaan yrityksien siirtyessä perintönä, metsä-maatalousyritysten ja yleensäkin yritysomaisuuden perintövero on poistettava. Se asettaa jälleen perintöveron kohdalla ihmiset eriarvoiseen asemaan, eli tavallinen työllään elävä ihminen, joka ei siis osta, myy eikä vaihda vaan tekee päivittäistä työtään ja saa sillä tavalla elantonsa, maksaa perintöveroa, mutta eivät taas nämä liike-elämän hyvin toimeentulevat.

Täällä on puhuttu eläkepolitiikasta. Se on paljolti veropolitiikkaa, ja se on veropolitiikkaa, että 246 000 eläkepuolisoa, siis ne puolisot, jotka saavat pienempää eläkettä kuin puolisonsa, maksavat edelleenkin enemmän tuloistaan veroa kuin vastaavan tulotason kohdalla työtuloa saavat ihmiset. Siis tämä eläketulon ja työtulon yhteen saman kaltaiseen asemaan asettaminen on jäänyt hallitukselta kesken. En tiedä, tietääkö valtiovarainministeri tätä vieläkään.

Keskimääräisten tulojen reaalimuutos vuodesta 1995 aina vuoteen 2005 on rikkaimmalla, suurituloisimmalla kymmenyksellä noussut 107 prosenttia, köyhimmällä dekadilla vain 9,7 prosenttia. Siis ero on kymmenkertainen.

Kuntataloudesta voi tietysti sanoa, että monet kunnat voivat katsoa, etenkin kuntien johto, sekä poliittinen että virkamiesjohto, peiliin siinä, että raha ei riitä terveyden- ja sairaanhoitoon, kun sitä käytetään muuhun. Sitä ei voi kieltää, mutta toisaalta on myös paljon kuntia, joissa olisi halua hoitaa asiallisesti perustuslain periaatteita noudattaen asukkaansa ja myöskin kuntalain 1 §:ää noudattaen. Siinähän todetaan, että kunnan tehtävänä on edistää asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Muuta tehtäväähän kunnalla ei lain mukaan ole, mutta ei ole rahaa siihen. Silloin valtion vastuu viimesijaisena palvelujen takaajana astuu voimaan, ja tässä mielessä opposition vaatimus lisätä valtionosuutta kuntien rahoituksessa on edelleen perusteltu.

Hallituksella on ajatus, että asiakasmaksuja korottamalla voitaisiin kuntien taloudellista ongelmaa hellittää, eli sairaat, lapsiperheet, päivähoidon varassa olevat tai sitä tarvitsevat maksaisivat kuntien talouden ongelmia. Aika sairas ajatus tämä minun mielestäni.

Täällä on puhuttu kuntahenkilöstöstä. Ymmärrän tietysti tämän, minkä ed. Toivakka, joka ei taida kuitenkaan olla Toivakan kunnasta, täällä totesi. (Ed. Nepponen: Toivorikkaasta kuitenkin!) — Toivakan kunnassa on, ed. Nepponen, hyvin mielenkiintoisia kirkkomaalauksia, jos olette joskus käynyt katsomassa. — Mutta itse tähän asiaan. Tästä kuntahenkilöstökysymyksestä hän totesi, että kunnilla olisi liikaa työntekijöitä, ja sitten hän totesi samassa puheessa, että pitäisi lisätä yksityistä sektoria sosiaali- ja terveystoimessa. Mutta miksi kunnat eivät voisi tuottaa nimenomaan tehokkaita, laadukkaita, varmoja, pitkäjänteisiä palveluja terveyden- ja sairaanhoidon puolella, niin kuin ovat tuottaneet?

Mielestäni tämä puhe siitä, että väki loppuu ja pitää vähentää kuntasektorin toimia, on varsin ongelmallista niiden ihmisten kannalta, jotka tarvitsevat terveyden- ja sairaanhoitoa, ja väittäisin, että yksityiseen elinkeinonharjoitukseen — voisi sanoa bisnekseen — pohjautuvaan sairaanhoitoon on mahdollisuus ehkä 1 prosentilla Suomen kansalaisista. Tiedämme, että sellainenkin yksinkertainen toimenpide kuin vaikkapa polviproteesin asettaminen maksaa käytännössä noin 15 000 euroa, jos se joudutaan esimerkiksi tekemään molempiin polviin, ja näin ollen tavallisilla ihmisillä ei yleensä tuollaisia säästöjä ole, että sieltä se 15 000 euroa löytyisi.

Mutta, puhemies, tämä tilanne ei ole verotuksen kannalta siis kestävä, jos jatkuvasti lähdetään myös siitä, että valtion verotuloja toisaalta pienennetään, toisaalta meidän vastuumme ihmisten hyvinvoinnista kasvaa. Väestön ikääntymisestä on paljon puhuttu. Se lisää näitä vastuita. Siis ilman verotuloja emme selviä, ainakaan ihmiset eivät selviä.

Autoverotuksesta haluaisin lopuksi todeta sen, että se päätös, josta täällä viime viikolla lopulta äänestettiin, oli ympäristönäkökulmasta huono. Se tulee lisäämään hiilidioksidipäästöjä. Sen tulemme näkemään, viimeistään tuossa kesäkuun vaiheessa voimme jo lukea näitä tilastoja. Ja samalla tämäkään budjetti 2008 ei sisällä sellaisia veroesityksiä, joilla ilmastonmuutokseen ja sen hidastamiseen pystyttäisiin käymään käsiksi, ja se on mielestäni meidän suurin budjettiongelmamme, se, ettei valtiovarainministeriö eikä valtioneuvosto vielä tätä asiaa ole sisäistänyt, että ilmastonmuutoksen haaste vaatii ratkaisukseen myös verotuksellisia toimenpiteitä, joiden pitää olla huomattavasti tehokkaampia kuin ne pienet värähdykset, joita nyt on kuitenkin suureen ääneen täällä tervehditty. Vastaavasti ei pitäisi tehdä sellaisia ilmastonmuutosta edistäviä ratkaisuja kuin autoveron muutos vaan päinvastaisia toimia.

Päästökaupasta tänään puhuttiin. Siihen liittyy myös verotus hyvin vahvasti, ja toteaisin sen, että päästöoikeudet pitää jakaa entistä enemmän nimenomaan vastikkeellisesti eli huutokauppaamalla. Tämä onkin Euroopan unionin linjaus, ja Suomen pitää lähteä sitä tukemaan ja siihen mukaan.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää ed. Tiusasen logiikkaa, kun kuulimme, kuinka valtiovarainministeri totesi, että peräti 80 prosenttia perinnöistä olisi verovapaita tämän suunnitellun verouudistuksen jälkeen ja se jäljelle jäävä jopa 20 prosenttia, ehkä joidenkin arvioiden mukaan kolmasosa, perinnönsaajista on nimenomaan niitä rikkaita, hyvätuloisia, ja kaikki tämä keskituloinen ja pienituloinen suurempi joukko ja vähemmän omaisuutta saava suurempi joukko vapautuu perintöverosta kokonaan. Mikä on se logiikka, millä te väitätte, että perintöveroalennus suosisi hyvätuloisia?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nousi esiin autoverouudistus. Minä peräänkuulutin jo oikeusministeriön pääluokkaa käsitellessä sitä, että vaaditaan varmasti jatkossakin autoverotuksen osalta, nimenomaan tuontiautojen verotuksen osalta, verotukseen uusia avauksia, koska huolimatta eräästä menettelystä, joka uudistaa verotusta, niin valitusmenettelyt sitovat kohtuuttomasti oikeusministeriön toimialaa ja näin ollen vaaditaan kyllä nyt uusia menettelytapoja. Olemme EU:n jäseniä, ja siksi auton hinnassa pitää nähdä se todellinen ostohinta jatkossa, jotta voitaisiin välttyä turhilta valitusmenettelyiltä, siitä pitkästä kierteestä, joka on näihin kohdistunut.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä puhutaan autoilusta, niin täytyy myös muistaa, kun puhutaan päästöistä, hiilidioksidipäästöistä, että 30 prosenttia niistä tulee asumisesta, ja siitä pääsenkin sitten siihen, että kun puhuttiin näistä säästöistä, joita saatetaan tarvita näihin keinonivelleikkauksiin, että miten sitten siihen suhtaudutaan, kun asuntoihin tarvitaan putkiremontteja, parvekeremontteja, ikkunaremontteja jne.? Niihinkin ihmisten on varauduttava, niin että kyllä me olemme niin terveydenhuollon suhteen kuin asumispolitiikan suhteen suurten haasteiden edessä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan nopeasti ed. Nurmelle. Aivan oikein, 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee asumisesta ja rakennuksista kaiken kaikkiaan. Edelleen siis se, että meidän pitäisi pystyä niiden ekotehokkuutta parantamaan, vaatisi nimenomaan parempaa budjettia. Siellä puuttuu nimenomaan ympäristöministeriön pääluokassa rahaa näihin.

Autoverotuksessa ongelma on se, että 80 prosentilla nyt myynnissä olevista malleista autovero laskee. Sen takia tulee siirtymiä yhä enemmän myös suurimoottorisiin autoihin, enemmän päästäviin autoihin. Tuo taso, se leikkauspiste, on siis liian korkea, se 220 grammaa kilometrillä.

Siihen, mitä ed. Kataja totesi: viittaan tähän hallitusohjelmaan, Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, jossa todetaan tämä täydellinen verovapaus tämän liike-elämän puolella tapahtuvan perinnön yhteydessä kontra muun perinnön.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on syytä erottaa normaali perintöverotus ja sitten elinkeinopoliittisista syistä tehtävä sukupolvenvaihdosten helpottamiseen liittyvä verojen keventäminen. Kun kyse todella on tältä osin, mihin viittasitte, yksinomaan elinkeinotoiminnan jatkamisen helpottamisesta, niin minusta ei ole syytä sillä perusteella koko perintöverouudistusta vesittää eikä varsinkaan väittää, että se varsinainen perintöverokevennys kohdistuisi vain paljon varallisuutta omaaviin henkilöihin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Katajan kommenttiin haluan kunnioittaen todeta sen, että en väheksy hallituksen oikean suuntaista verohelpotusta perintöveron suhteen. Mutta totean, että tämä elinkeinoelämän edistämisen nimellä tapahtuva verovapaus tai liike-elämän arvojen siirtyessä sukupolvelta toiselle tai perittäväksi, samoin kuin maatalous- ja metsätaloustilojen kohdalla, luo sellaisen epätasapainotilanteen, johon myös asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota nimenomaan sen suuntaan, että siinä on niin sanotusti spekulaatiomahdollisuus, kun voidaan rahavarat esimerkiksi suunnata tällaiseen omaisuuteen ennen perinnön tapahtumista, perintötapahtuman syntymistä, ja näin ollen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tämä on ongelma.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! En malta olla kommentoimatta ed. Tiusasen viimeistä puheenvuoroa, kun hän tulkitsee, että yritysten sukupolvenvaihdon verotus olisi sellainen normaali perintö. En ole vielä kuullut, että esimerkiksi 2 miljoonaa euroa maksavassa metallin työstökoneessa voi asua ja sillä olisi jotain merkitystä sitten muuta kuin tuotantovälineenä siinä suhteessa, ja mikäli yrityksessä on rahavaroja, niin joka kerta kun otetaan rahavaroja yrityksestä, maksetaan siitä. Silloin on kysymys voitosta maksettavasta tulosta. Se laitetaan yrityksen uusiin työstökoneiden investointeihin. Mutta täytyy ilmeisesti selventää aika lailla tarkemmin tätä yritysten sukupolvenvaihdon verotusta eduskunnan sille puolelle.

Toinen kommentti liittyy ed. Tiusaseen myöskin ja näihin palvelukuvioihin. En tiedä, olette ammattilainen sairaanhoidon ja terveydenhoidon puolella, mutta en tiedä, tuletteko kysymään sitten sairaanhoitajalta, oletteko kunnallisella puolella tai yksityisellä tai kolmannen sektorin puolella, vaan te vaaditte hyvää palvelua. Tuskin te kieltäydytte ottamasta hoitoa vastaan, jos se sairaanhoitaja sattuukin olemaan yksityisellä puolella. Eikö oleellista ole hyvät hyvinvointipalvelut? Ei ole tärkeintä, missä ne tuotetaan, vaan että se on hyvää palvelua oikeaan tarpeeseen.

Muutamia kommentteja tähän luokkaan valtiovarainministeriön puolelle. Ensinnäkin työn verotuksen alentamisesta.

Olen aika huolissaan todellakin kuunnellut keskustelua sieltä vasemmalta laidalta liittyen siihen, tulisiko todellakin tiedonanto siitä, että työn verotusta täytyisi nostaa. Siltä se vähän kuulostaa. Onneksi on jo lama-ajan jälkeen ymmärretty se, että kannusteilla, on kyse sitten palkkaverosubventiosta tai jostain siltä väliltä, on merkitystä taloudelliselle valinnalle ja sillä on merkitys yrittäjyydelle. Sillä on merkitys työn tarjonnalle. Sillä on merkitystä hyvinvoinnin puolelle, jolloin todellakin maltillista tuloveron alennusta tulee edelleenkin jatkaa, koska se itse asiassa lisää hyvinvointia ja sitten myöskin sitä rahaa, jota voidaan sekä julkiselle, kunnalliselle puolelle että koko hyvinvointisektorille tarjota.

Eilen puhuin jo sukupolvenvaihdoksen verouudistuksen tarpeellisuudesta. En tätä kommenttia enempää siihen puutu.

Oikeastaan kiinnittäisin uutena asiana huomiota erityisesti Suomeen investoivan teollisuuden tarpeisiin. Tosiasiahan on, että suurimmat yritykset, globaalit yritykset, suomalaisetkaan, eivät enää niin paljon investoi Suomeen, kyllä tuotekehityksen puolelle, mutta eivät välttämättä tuotannon puolelle ja investointipainopiste on siirtynyt pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuuden puolelle, ja erittäin tärkeää on, että siellä puolella investoitaisiin Suomeen ja sitä kautta luotaisiin uusia työpaikkoja. Myöskään se vanha ajatusmalli, mikä oli vielä 10—20 vuotta sitten, että mikäli investoidaan koneisiin, laitteisiin, se merkitsee vähemmän työpaikkoja, ei enää pidä paikkansa. Nyt investoidaan joko Suomeen ja tuodaan työpaikkoja Suomeen tai investoidaan johonkin muualle. Sen takia olisi erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tällaisiin, sanotaanko, investoivan teollisuuden tarpeisiin myöskin työpaikkojen näkökulmasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Oikeastaan voisin tehdä kaksi alustavaa ehdotusta. Esimerkiksi kohtana yksi vapaammat poisto-oikeudet. Nythän elinkeinoverolain maksimipoisto on noin 25 tai 25 prosenttia jäännösarvosta. Sen voisi nostaa 30 prosenttiin, koska se myöskin innostaisi investoimaan Suomeen, tuomaan Suomeen työpaikkoja. Nythän yritettiin toiseen suuntaan tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja, mutta tämän voisi kääntääkin toiseen suuntaan eli kehotettaisiin investoimaan Suomeen.

Toisaalta voisi myöskin olla olemassa oikeudenmukainen sosiaaliturvamaksu investoivalle teollisuudelle. Perinteisestihän se on ollut nyt korkeampi, jopa kolme prosenttiyksikköä korkeampi, koska se on nähty, että se on automaatiovero juuri vähentämällä työvoimaa, ja siinä suhteessa myöskin tätä kautta voisi tätä investoivaa teollisuutta tukea täällä Suomessa, joka luo sitä vientipuolen tärkeää valuuttaa, jolla rakennetaan sitten tätä kotimaista hyvinvointia. Kysymys todellakin on, halutaanko teollinen tuotanto pitää Suomessa ja myöskin tuotannollinen tuotekehitys.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskarin kommenttiin haluaisin todeta sen, että julkisen sektorin pitää mielestäni olla primääristi sairaanhoidon vastuusektori ja sairaalamaailmassa mielestäni emme tarvitse yksityisiä sairaaloita. Se ei ole järkevää, koska se toimi, se liiketoiminta, mikä tapahtuu sairaalamaailmassa tälläkin hetkellä, on pörssiyhtiöiden käsissä, joidenka tarkoituksena on tuottaa voittoa. Meidän pitää keskittää voimavarat kunnallisen sairaalajärjestelmän vahvistamiseen, muuten yksityinen sektori mielestäni voi tukea julkista sektoria avohoidon puolella, ja tätä itsekin toki olen tehnyt 20 vuotta tai enemmänkin.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Tiusaselle kommenteista. Myöskään hallituksen puolella ei missään vaiheessa ole puhuttu, että yksityistetään. Aina on sanottu, että kunnallinen, julkinen terveydenhuolto on se perusta, jotka täydennetään yksityisillä ja kolmannen sektorin puolella. Mutta on erittäin tärkeää, että löytyy sitten näitä kaikkia, koska sitä kautta me pystymme vertailemaan, millä tavalla hoidetaan, löydetään uusia toimintatapoja, löydetään kenties tehokkaampia toimintatapoja myöskin ja sitten parempaa palvelua. Siinä olemme täysin samaa mieltä, ehkä sitten aste-erossa olemme eri mieltä.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Herra puhemies! Tällä hetkellä talouden tilanne näyttää Suomessa varsin hyvältä, mutta samaan yhteyteen on todettava, että suuret uhat ja riskit ovat olemassa, ja viittaan tässä erityisesti Yhdysvaltojen asuntolainakriisiin ja sen vaikutuksiin Eurooppaan ja myös mahdollisiin vaikutuksiin meille asti.

Syksyn aikana tuolla valiokunnassa on usean kerran asiasta keskusteltu ja kyselty asiantuntijoilta ja aina on vakuutettu, että kaikki on hallinnassa ja Suomessa ei ole mitään riskejä tältä osin, mutta nämä arviot varmaan on syytä panna rauhoittelun piikkiin, mikä tietysti on sinänsä tarpeellista, mutta vakavasti on otettava se mahdollisuus, että ne vaikutukset näkyvät myös meillä. Ja jo se, että ne näkyvät Euroopassa, Euroopan yhteisvaluutta-alueella, on huolta aiheuttava näkökulma. Onko euro, onko Euroopan keskuspankki niin vahva, että se pystyy hoitamaan ja torjumaan ne häiriöt, jotka tällä tavalla mahdollisesti tulevat? Ennen kaikkea, jos ne vaikutukset ovat psykologisia, niin silloin hallinta on hyvin vaikeaa.

Ministeri Pekkarinen tarkasteli Keskisuomalaisen haastattelussa kolmisen viikkoa sitten Suomen talouden tilannetta ja antoi siinä ymmärtää, että me elämme niin sanotussa epäsymmetrisessä syklivaiheessa Suomessa verrattuna muuhun euroalueeseen, ja hän oli aivan selvästi huolissaan siitä tilanteesta ja totesi, että tämä metsäteollisuuden alasajo ja siirtymät pois ovat siitä jo selvä merkki ja että se leviää lähiaikoina myös telakoille ja metalliteollisuuden puolelle jne. Toimittaja veti tästä vielä pitemmälle johtopäätöksiä, tästä ministeri Pekkarisen pohdinnasta, ja nimenomaan toimittaja, taloustoimittaja, tuli siihen tulokseen, että tilanne on vakavampi kuin yleisesti annetaan ymmärtää.

Nämä näkymät ovat todella sellaisia, että ne on syytä ottaa vakavasti huomioon, kun ajatellaan lähitulevaisuutta, ei ehkä ensi vuotta, mutta seuraavia, ja silloin tarvitaan ehkä taas uudenlaisia otteita, jotka kyllä tältä hallitukselta puuttuvat. Sen vielä muistan, että ministeri Pekkarinen ollessaan oppositiojohtajana tässä salissa muutama vuosi sitten nimenomaan vastusti jyrkästi Suomen liittymistä eurovaluuttaan sen tähden, että hän piti tätä epäsymmetristä sykliä Suomen osalta valtavan suurena riskinä, niin suurena, että hän todellakin vei koko keskustan eduskuntaryhmän silloin vastustamaan euroon liittymistä. Mutta pääministeri Lipposen hallitus Suomen sinne vei, ja nyt on oltu rauhallisissa oloissa, mutta kun edessä ovat väistämättä epävarmat ajat, niin kovalle koetukselle euro ja koko järjestelmä joutuu lähimmän kolmen—neljän vuoden aikana. Tähän on syytä varautua.

Herra puhemies! Kunta-asiat ovat täällä olleet esillä nyt valtiovarainministeriön pääluokan kohdalla, koska ne sinne on siirretty. Täällä on kovasti kehuttu, että budjetti sisältää 755 miljoonaa euroa lisää kunnille, ja se pitää täysin paikkansa. Tosin, kun se avataan, niin sieltä ilmenee, että ne ovat osin syötyjä rahoja kunnissa eli kunnilta otettua lainaa käytännössä ja sitten kustannusten jakoon perustuvaa rahansiirtoa niin, että uutta rahaa kunnat eivät juurikaan saa.

Ja sitten on unohdettu kyllä kovasti se, että energian hinta, sähkön hinta ja öljyn hinta ja muun energian hinta, on valtavassa nousussa. Kymmenien prosenttien nousu tulee jo vuoden alusta lähtien eli suunnilleen koko ensi vuoden ajalle. Ruuan hinta on voimakkaassa nousussa, ja kunnat paljon tarjoavat ruokaa kouluissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, eli kyllä ne hinnat tulevat sitä kautta myös kuntien rasitteeksi. Korot nousevat; niillä kunnilla on korkorasite iso, joilla on velkaa paljon, ja sellaisia kuntia meillä on tavattoman paljon. Kokonaisuudessaan tämä ikääntymiskehitys johtaa siihen, että kuntien menot väistämättä nousevat, ja tietysti tämä palkkaratkaisu, joka oli varsin korkea, tekee sen, että kyllä kuntien menot nousevat niin, että ei kuntatalous vahvistu.

Toivottavasti verotulot nyt kasvavat; ei tämä hallituksen budjetti lupaa mitään kuntien talouden paranemista. Vain verotulojen kasvun kautta voidaan arvioida, että kunnat saavat lisää rahaa, mutta taas se verotulojen kasvu kohdistuu Espooseen ja muutamaan muuhun kuntaan, mutta ei niihin kuntiin, joissa ahdinko on syvin. Siksi tarvitaan voimakasta tasausjärjestelmää, ja siihen hallitus ei ole panostanut yhtään, valmistelee toki parhaillaan valtionosuusuudistusta, mutta siihenkin lyötiin Paras-hankkeen eli Paras-lain yhteydessä sisälle kovat raamit, eli valtio ei pane valtionosuusjärjestelmään uutta rahaa, vaan kuntasektorin sisällä leikkaa jostakin ja antaa johonkin.

Ja muistamme silloin vuoden 2000 vaiheilla täällä, millainen sota oli siitä, kun etelän suurilta rikkailta kaupungeilta yritettiin hieman siirtää varoja köyhempiin osiin maata, niin tuli valtava kapina ja sota, ja se vaikutti monella tavalla. Tuskin sellaiseen on tämä kokoomuksen johtama hallitus, jossa keskusta on apupuolueena näissä kysymyksissä, valmis. Eli siis kuntien talous kyllä tulee valitettavasti monilta osin ainakin eriytymään ja osittain kiristymään.

Mitä tulee sitten tähän kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, niin ainakin se palvelurakennepuoli näyttää olevan aika lailla heikossa mallissa eli mitään näkyvää uudistusta ei ole tapahtumassa. Kaikki huomio on mennyt muutamiin kuntaliitoksiin, joita on sinänsä paljon. Näyttääkin siltä, että on syntymässä aika sekamelska koko kuntasektorille. Meillä on ja syntyy uusiakin isoja vahvoja kuntia, jää jäljelle pieniä vahvoja kuntia, jotka eivät halua liitoksia. On ja syntyy uusiakin isoja heikkoja kuntia, ja sitten jää pieniä heikkoja kuntia. Eli neljässä ryhmässä voidaan nähdä kunnat tulevaisuudessa lähiaikoina, ja eriytyminen siis syvenee ja vaikeutuu, ja kuntien liitoshankkeet sinänsä eivät tätä ongelmaa ratkaise, vaikka ovat varmasti ihan positiivisia, kun ne vapaaehtoisesti tehdään.

Tänään kuulimme täällä, että porkkanarahat eivät tule riittämään. Laissa oli, että 200 miljoonan euron yli menevät otetaan kuntien yleisistä valtionosuuksista eli kunnat pannaan maksamaan muutamien kuntien liitosavustukset. Tämä oli vuosi sitten hyväksytyssä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeneessa puitelaissa. Tämä on tietysti kohtuutonta, että muut kunnat pannaan maksamaan muutamien kuntien liitokset tällä tavalla, mutta se meni täällä läpi yksimielisesti. Siitä itse puhuin ja mainitsin, mutta ei se herättänyt mitään mielenkiintoa, ja näin pääsi tapahtumaan.

Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun vuosi 2009 on mennyt? Nyt kun saadaan silloin isot yhdistymisavustukset, niin ne kunnat, jotka siis liittyvät silloin, nauttivat niistä, mutta voimassa olevan Paras-lain mukaan sen jälkeen avustukset pienenevät ja loppuvat 2013 alussa kokonaan. Meille jää kuitenkin 100—200 todella köyhää, vaikeuksissa olevaa kuntaa, osa pieniä, osa vähän isompia. Kun ne silloin sitten pyrkivät etsimään kumppania, niin tullaan siihen tilanteeseen, että vähän vauraampi naapurikunta joutuisi ottamaan ilman porkkanarahoja toisen, köyhän kunnan, jossa on vain velkaa ja vanhuksia, ja tässä tarvitaan silloin pakkoliitoksia, ja ne ovat kohtuuttomia.

Eli varmasti tämä sekamelska, mihin nyt sitten Vanhasen ykköshallitus kuntatalouden ja kuntasektorin saattoi, vaatii seuraavalta hallitukselta aivan uudet otteet, jotta saadaan kunnallinen palvelutuotanto ja hallinto jälleen jaloilleen. Tietysti on tarpeen, että tällaista uudistusta viedään eteenpäin, mutta siitä on kyllä ote karannut jo kauaksi ja kuntalaiset alkavat joutua eriarvoiseen asemaan entistä pahemmin. Eli paljon on työtä. Nyt tuli 10 minuuttia (Puhemies koputtaa) täyteen, kiitos, puhemies.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kankaanniemi otti täällä energian hinnan puheeksi, niin täytyy kyllä sanoa, että sehän on nähtävissä, että energian hinnat harmonisoituvat ja Suomessa energian hinta nousee ja se tulee olemaan kautta Euroopan yhtä korkealla. Muistan, että kun asuin Saksassa, niin silloin ihmettelin, kuinka paljon edullisempaa sähkö ja energia täällä oli, ja ennustin jo silloin, että hinnat tulevat nousemaan, ja niin ne vaan ovat kavunneet ylös, ja aikaa varautumiseen olisi kyllä ollut.

Lahti Energia kotikaupungissani on hyvin hoidettu energiayhtiö, ja sekin on joutunut toistakymmentä prosenttia nostamaan energian hintaa ollen kuitenkin edelleenkin yksi maan edullisimmista energian tuottajista. Tämä energian hinnan korotus kuitenkin johtuu pitkälti Lahti Energiassa siitä, että Lahti Energia maksaa Lahden kaupungille osinkoja saadakseen talouden tasapainoon. Mutta nyt kun meillä on uusi kaupunginjohtaja, niin uskon, että päästään terveempään talouteen.

Nyt täällä nämä elinkeinoelämän puolen edustajat eivät ole enää salissa — en käytä mielelläni tällaista ilmaisua — mutta kun puhutaan tästä sukupolvenvaihdoksesta ja perintöverosta, on päivänselvää, että kun puhutaan elinkeinopoliittisesti, puhutaan sukupolvenvaihdoksesta, ja tavallisesti ihmiset puhuvat perintöverosta näin puhekielellä.

Ed. Tiusanen otti juuri tämän perintöveron esille. Koska tässä käytiin keskustelua eilisestä yleiskeskustelusta, johonka en valitettavasti voinut ottaa osaa, niin haluan tuoda nyt julki sen, että toivon, että kun nyt valmistellaan hallituksen esitystä metsätilojen sukupolvenvaihdokseksi, niin huomioidaan se, että keskimääräinen metsälö on kooltaan 26 hehtaaria. Lisäksi etämetsänomistajat ovat valtaosaltaan eläkeläisiä, naisia ja palkansaajia ja he harjoittavat metsätaloutta osana toimeentuloaan, eli mielestäni se on kyllä ihan ymmärrettävää elinkeinon harjoittamista. Monet ihmiset hankkivat tulonsa eri sirpaleista, osista, eri puolilta työelämää, eläkettä, metsätaloutta jne. Ja toivon, että hehtaarimäärä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa ei tule nousemaan liian suureksi vaan huomioi sen, mikä on keskimääräinen metsätilakoko, ja mielestäni se saisi olla mahdollisesti juuri tämä 26 hehtaaria, ellei jopa pienempikin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi toi aivan oikein esille nämä kuntien taloudelliset tilanteet ja valtionosuuksien pitkäaikaisen jälkeenjääneisyyden. Valtionosuudethan olivat 15 vuotta sitten kunnallistaloudessa vähintään kaksi kertaa merkittävämpi tulo kuin ne ovat nyt olleet jo usean vuoden aikana. Kunnissa kuitenkaan menot eivät ole vähentyneet. Muun muassa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot ovat kasvaneet, ja vaikka jonkun verran koulua käyvät ikäluokat ovat pienentyneet, ei sielläkään voida suuria säästöjä saada, vaikka kouluja on lopetettu. Koulumatkat ovat pidentyneet. Näin ollen kuntien valtionosuudet on kysymys, johon tulee voida jatkossa kiinnittää määrätietoisesti enemmän huomiota. Kyse on ihmistä lähellä olevista perustarpeita koskettavista palveluista.

Edellä ed. Tuija Nurmi toi ansiokkaasti esille tämän perintöverokysymyksen. Pidän hyvin välttämättömänä, että siinä edetään tavalla, joka on oikeudenmukainen. Minusta juuri tämä metsätilakysymys on ongelmallinen, jos sinne tehdään keinotekoisia hehtaarirajoja. Pian käy niin, että ne, joille perintöveron helpotuksesta olisi enemmän apua ja eniten tarvetta, jäävät sen ulkopuolelle. Jos raja on joku 100 hehtaaria, niin ainakin Multialla ja Keuruulla se on jo suuri metsätila. Minusta tässä pitäisi päästä, niin kuin lakialoitteella olen esittänyt, metsäomaisuus-käsitteeseen, että se metsäomaisuus, olkoonpa se kuinka vähän tahansa, vapautettaisiin tästä perintö- ja lahjaverosta, sillä hehtaarien mukaan ei voida mitata metsän arvoa. Kaikki me tiedämme, että metsän arvo on puustossa. Metsä on monille hyvin tärkeä asia. Annan täyden kunnioituksen niille kaupunkilaismetsänomistajille, ja erityisesti naisille, jotka ovat halunneet vaalia metsää ja pitää sitä omistuksessaan. Heitä usein syyllistetään ja aliarvioidaan, mutta annan erityisen tunnustuksen juuri heille.

Ed. Tiusanen toi täällä esille perintö- ja lahjaverokysymystä myöskin. Haluan katsoa, että juuri sillä tavalla kuin hallitus on nyt esittänyt, autetaan köyhempää ja vähempiosaista siinä ongelmassa, mitä perintövero merkitsee. Haluaisin, että tässä mentäisiin vielä pitemmällekin niin, että asunto, työllä hankittu ja säästetty omaisuus ei joutuisi sitten perintötilanteessa verottajan saaliiksi. Toivon, että hallitus voisi edetä asiassa vielä tällä vaalikaudella pitemmälle. Alku on oikein hyvä. Korostan, että tässä on autettu nimenomaan köyhää ja vähempiosaista. Nimenomaan eläkeläiset ovat sanoneet, että jos tuo puoliso kuolee, millä minä pystyn selviytymään niin, että voisin kodissani asua. Kun on säästänyt palkkatuloillaan asunnon, asunnon verotusarvo voi olla joillakin paikkakunnilla jopa korkeampi kuin käypä myyntiarvo, josta perintöveroarvoja määritellään.

Sen takia toivon, että perintö- ja lahjaveron poistamisessa lähiomaisilta voitaisiin edetä vielä tällä vaalikaudella pitemmälle. Ymmärrän, että jos perintö tulee kaukaiselta sukulaiselta tai lahjana ventovieraalta, siitä totta ihmeessä pitääkin maksaa veroa. Mutta silloin kun on lähiomaisesta kyse, se on yhdessä ehkä hankittu, yhdessä ylläpidetty, vaalittu, vieläpä yhdessä enennetty, näin ollen siinä perintövero on kyllä kohtuuton rangaistus. Pidän arvokkaana sitä, että ihmiset haluavat myös hankkia omaa varallisuutta ja että kaikkea ei tuhlata. Se on eräs yhteiskuntavakauden kannustettava piirre.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä olisi monia asioita, joihin toivoisi lisää rahaa, mutta kokonaisuus on monien tekijöiden summa, ja näin ollen tämä on budjetti, josta voidaan katsoa, että tältä pohjalta voidaan edetä ja parannuksia tehdä seuraavina vuosina.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen otti esiin ongelmat, jotka liittyvät perintöverotukseen. Kyllä pitäisi myöskin ennakoivasti lähteä siirtämään omaisuutta tuleville sukupolville, koska siitä hyötyvät sekä saajat että antajat. Sitä ei voida ihan puhtaasti hoitaa millään muilla säännöksillä, vaan pitää nähdä ajoissa, kenelle minä siirrän, ottaa käyttöoikeus, joka alentaa sitten myöskin niitä maksuja.

Täällä tuotiin esiin kuntien ahdinko, joka ehkä kuvaa tämän hetken tilannetta. Kyllä kuntienkin pitää katsoa peiliin. Ei voi pelkästään valtiota syyttää siitä, että valtionosuudet eivät olisi riittäviä. Siellä on aina luotettu, että valtio tulee apuun. Eikö ole ajoissa ryhdytty niihin toimenpiteisiin, joita nyt Paras-hankkeeseen liittyen tehdään? Kunnissa on väkeä paljon. Palvelut tuotetaan isolla henkilöstöryhmällä ja erityisesti nyt, kun kuntaliitoksia tapahtuu, säädetään vielä lailla, että henkilöstöön ei puututa, ja se on erittäin vaarallinen tilanne. Olemme sen kokeneet Mikkelissä.

Tämä hallitus on tehnyt erittäin hyviä esityksiä, joihinka jo kiinnitin alkuun huomiota. Perintöverotuksen osalta odotetaan myöskin sitten yrityksiin ja metsä- ja maatiloihin liittyviä uudistuksia. Haluan muistuttaa siitä, että lainsäädännön pitää olla sellainen, ettei se tarjoa mahdollisuuksia veronkiertoon. Sen pitää olla aina lähtökohta, koska meitä on monenlaisia ihmisiä, jotka haluavat myöskin välttyä veroista, ja siksi, niin kuin valtiovarainministeriö on kertonut, tämä esitys antaa odottaa sitä, että lainsäädäntö olisi valmis, ettei laki antaisi mahdollisuuksia siten niin sanottuihin veronkiertoasioihin.

Tulonveron kevennyksiin meillä pitää olla mahdollisuuksia myöskin sitten jatkossa. Nyt on vain inflaatiotarkistukset, mutta saattaa olla hyvinkin, että kun talouskehitys hidastuu, nopeastikin tarvitaan puuttumista niihin.

Mutta viimeiseksi haluan ottaa esiin subprime-luotot, jotka täällä valtiovarainministeri avauspuheenvuorossaan nosti esiin. Sinänsä tässä vaiheessa on kysymys pienistä asioista, mutta kuten hän sanoi, kysymys on myöskin luottamuksesta. Se luottamus on tällä hetkellä, jos sanoisin, hiuskarvan varassa, ja luotoilla saattaa olla aika käänteentekeviä vaikutuksia. Jo tällä hetkellä vakuudettomien luottojen korot ovat huipussaan ja ne vaikeuttavat jo nyt yrityselämää ja jatkossa tulevat vielä enemmän vaikuttamaan. Toivottavasti tämä tilanne ratkeaa mahdollisimman pian, mutta sillä voi olla syvälle käyviä vaikutuksia myöskin tulevaisuudessa.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Muutama sana siihen, mihinkä ed. Nurmi hiukan viittasi, nimittäin sähkön hintaan tai energian hintaan. Suomessa varmasti tulee sähkön hinta nousemaan väistämättä lähitulevaisuudessa. Samalla haluan viitata sähköveroon, siihen, että sitä on nimenomaan teollisuudelta laskettu, ja kaiken kaikkiaan energiaverotusta on pienennetty sen takia, että on perusteltu sitä päästökaupalla ja sillä, että päästöoikeuksien hinta rasittaa energiantuotantoa, jolloinka sitä ei pitäisi kahteen kertaan rasittaa. Nyt kuitenkin tänä vuonna päästöoikeudet ovat samoin kuin olivat jo viime vuonna niin halpoja hinnaltaan, että käytännössä niiden rasite oli yhtä kuin nolla, jotenka ne eivät ohjanneet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ja samalla sähköntuotanto taikka energiantuotanto pääsi pienemmillä veroseuraamuksilla ja ohjaamisseuraamuksilla kuin aikaisemmin. Tämä osoittaa sitä, että vaikka päästökauppa on tarpeellinen ja tavallaan välttämätön mekanismi, koska meillä ei ole vaihtoehtoja, niin kuitenkaan se ei ole ollut tehokas.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Oinonen käytti hyvän puheenvuoron koskien sukupolvenvaihdosta ja perintöveroasioita. Ymmärrän, että tilanvaihdokset, sukupolvenvaihdokset on tehtävä tietenkin ennakoivasti samoin yrityselämässä kuin maatiloilla, mutta elämässä on nyt vain niin, että kaikkea ei voi aina ennakoida, ja se on totuus. Myös asenneilmapiiri Suomessa on muuttunut sillä lailla, että tällaisiin yrityksen sukupolvenvaihdoksiin, yrittämiseen, omistamiseen ja pärjäämiseen suhtaudutaan paremmin kuin aikaisemmin. Mielestäni tämä näkyy myös nyky-yhteiskunnassa. Aivan kuten ed. Nepponen täällä sanoi, on oikein, että ennakoidaan näitä sukupolvenvaihdoksia. Se myös työllistää ja luo palvelutyöpaikkoja. Mutta haluan vielä kerrata, että asenneilmapiiri on selkeästi muuttunut ja jokainen päätös on tehty omalle ajalle tyypillisellä tavalla.

Huomauttaisin tässä kohden, että metsätila peritään muistaakseni keskimäärin noin 49-vuotiaana. Vielä viitaten ed. Oinosen puheenvuoroon, perintöhän on tavalliselle ihmiselle yleensä sitä omaisuutta, joka on tienattu tuloilla ja josta on maksettu vero jo kertaalleen. Kuten sanoin, niin tilojen keskikoko on keskimäärin 26 hehtaaria ja perityt metsätilat uhkaavat pirstaloitua entistä pienemmiksi. Nyt on jo nähtävissä, että alle 20 hehtaarin tilojen lukumäärä on nousussa, samoin kuin suurten, yli 50 hehtaarin tilojen lukumäärä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä ed. Tuija Nurmen edellä esille tuomiin ajatuksiin.

Kysymys tästä perintöasioitten ennalta järjestelystä on vähän ongelmallinen. Kuolemaa ei kukaan voi ennalta tietää. Ruotsia tsunami opetti siihen, mitä todellisuus voi olla, koska se kosketti suurempia kokonaisuuksia. Mutta aina kuoleman tulo voi olla hyvin yllättävä, ja sen takia lainsäädännön pitäisi olla semmoinen, että se kohtelee tasapuolisesti. Jos metsäomaisuudelta perintövero poistetaan, niin siinä voitaisiin asettaa ehto, että tämä metsä on omistettu vaikkapa 10 vuotta. Silloin se olisi osoitus siitä, että on tietynlainen vakaus tässä eikä ole missään tapauksessa tilapäinen keinottelu kyseessä, jota sitäkin tietysti aina saattaa tapahtua.

Edelleen korostan, kuten ed. Nepponen on tuonut esille, tätä Amerikan subprime-korkojen ongelmaa. Siinä saattaa olla suuri, hyvin kielteinen taloudellinen yllätys edessä. Silloin on hyvin tärkeätä, että ihmiset luovat vakaasti omaa omistustaan. Sen takia perintöveron poistaminen auttaa ja kannustaa siihen, että ihmiset luovat omaan elämäänsä taloudellista vakautta, joka kestää yllättäviäkin tilanteita.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Totta kai yllättävät tilanteet ovat aina semmoisia, jotka vaativat omansa, mutta kuitenkin periaatteessa suurin osa sukupolvenvaihdoksista ja perinnönsiirroista tapahtuu suunnitelmallisesti, joten niihin voidaan vaikuttaa ennakoiden. Sen vuoksi haluan korostaa sitä, että sukupolvenvaihdoksissa, perinnönluovutuksissa pitäisi lisätä suunnitelmallisuutta ja ennenaikaisuutta.