Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa herra puhemies! Suomen tulevaisuuden hyvinvointia voidaan
ennustaa lasten ja nuorten tämänhetkisen hyvinvoinnin
perusteella. Se, miten hyvinvoivia aikuisia meillä tulevaisuudessa
on ja miten hyvin he pystyvät osallistumaan yhteiseen vastuunkantoon
terveinä ja jaksavina, on oikeastaan avainkysymys. Paljon
puhuttu työurien pidentäminen ei onnistu, jos
yhä suurempi joukko nuoria ja aikuisia jää pois
työelämästä esimerkiksi riittämättömän
mielenterveysongelmien hoidon ja kuntoutuksen puutteen vuoksi. Me
kaikki tiedämme tämän.
Noin joka viides nuori kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä.
Kansanedustajista koostuva nuorten mielenterveyden tukiryhmä joutui toteamaan äskettäisessä
kannanotossaan,
että hoitotakuu nuorten mielenterveyspalveluissa ei vieläkään
toteudu, kaksi vuotta Kauhajoen jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen mukaan puolet mielenterveyshäiriöitä potevista
jää ilman hoitoa.
Ministeri Risikko, aikooko hallitus vielä tänä syksynä tehdä jotain
nuorten auttamiseksi?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Todella noin joka viides nuori kärsii
mielenterveyden ongelmista. Ne eivät kaikki ole psyykkisiä sairauksia.
Mitä me olemme sitten tehneet? Teemme muun muassa terveydenhuoltolakiin
korjauksia. Sitten me teemme myöskin asetuksella, joka
on annettu jo puolitoista vuotta sitten ja joka tulee täysivaltaisesti
voimaan ensi vuoden alusta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon.
Meillä on Kaste-ohjelma, johonka on annettu 28 miljoonaa
euroa, niin että me voimme varmistaa sitä palvelua
koko perheelle. Ja sitten meillä on myöskin Mieli-ohjelma,
jota tällä hetkellä toimeenpannaan.
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tänään julkaistiin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely, jonka mukaan kunnat
eivät vieläkään täytä viime
vuonna voimaan tulleen kouluterveydenhuollon asetuksen vaatimuksia.
Kyselystä vastanneen ylilääkärin mukaan
lasten, nuorten psykiatristen erityispalveluiden kysyntä on
kasvanut, lastensuojelun tarve on kasvanut, ja hän pohtii,
oltaisiinko näin vaikeassa tilanteessa, jos kouluterveydenhoito toimisi
kunnolla ja ongelmiin olisi pystytty puuttumaan ajoissa. Nyt kysynkin
ministeri Risikolta:
Millä tavalla hallitus valvoo, että asetus
toteutuu, ja mitkä ovat sanktiot, jos se ei toteudu?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Todella, 2000-luvun alusta lähtien
on annettu kouluterveydenhuoltoon liittyviä suosituksia,
ja ne eivät ole päteneet. Siitä syystä me
nostimme suositusten sitovuustasoa lain tasolle eli tehtiin asetus,
ja asetukseen on annettu myös valtionosuuksia. Sen lisäksi
pitää muistaa, että lähes 200
miljoonaa euroa on annettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin
tämän vuosituhannen alussa ja se on kaikki siellä budjetin
pohjissa, mutta valitettavasti kunnissa ei ole toteutettu sitä niin
kuin ovat suositukset sanoneet. Nyt me olemme tehneet sen asetuksen.
Sitä valvotaan aivan niin kuin normaaleja asetuksia valvotaan.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Keskeinen ongelma mielenterveysasioissa on
perusterveydenhuollon asiantuntemuksen puute. Sinne tarvitaan työntekijöitä ja
myös asiantuntemusta. Mitä te aiotte tälle
tehdä? Eri mielenterveysjärjestöt haluavat,
että mielenterveyslaki tehdään omana
lakinaan irrallaan terveydenhuoltolaista. Mitä te vastaatte
tähän heidän vaatimukseensa? Lastensuojelun
ennalta ehkäisevästä työstä puuttuu
sosiaalityöntekijöitä todella paljon.
Mitä tähän puutteeseen aiotte kertoa?
On todella kiire ratkaista tämä ongelma. Millä tavalla tämä uusi
terveydenhuoltolaki teidän mielestänne auttaa
nuoria mielenterveysongelmaisia potilaita? Asianomaiset järjestöt
eivät ole löytäneet sieltä mitään,
mikä heitä auttaisi.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuoltolaki auttaa hyvin monella
eri tavalla. Siellä on puututtu erityisesti nuorten mielenterveystyöhön,
koska, niin kuin tiedätte, arvoisa kysyjä, meillä on
oma hoitotakuu lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla mielenterveyspuolella.
Nyt kun tarkennetaan sitä nuoren määritelmää,
mikä se on, niin se tulee olemaan 23 vuotta, siihen asti
he saavat hoitoa sillä kolmen kuukauden hoitotakuuajalla.
Sitten sen lisäksi siellä terveydenhuoltolaissa
on myöskin siitä perusterveydenhuollosta. Kysyjä on
aivan oikeassa siinä, että meillä todella
perusterveydenhuollossa ne matalan kynnyksen palvelut ovat vaikean
tien kautta saatavissa. Nyt terveydenhuoltolaissa tullaan peruspalveluihin
ja perusterveydenhuoltoon satsaamaan ja nimenomaan niin, että erikoissairaanhoidon
tulee antaa konsultaatioapua perusterveydenhuoltoon.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten tehty tutkimus osoitti,
että nuorten työntekijöiden työssäuupuminen
on hälyttävissä mitoissa. Jopa 8 prosenttia
työssä käyvistä alle 29-vuotiaista,
siis elämänsä alussa olevista ihmisistä,
arveli, että ei ole enää työkykyinen
kahden vuoden kuluttua. Yksilön omat elämäntapavalinnat
toki vaikuttavat asiaan, mutta selvää on, että meno
työpaikoilla on rankkaa. Nuorille on tarjolla yleensä vain
pätkää, projektia, joustamista, venymistä,
vanumista, ja joka päivä on lunastettava olemisensa
työpaikalla. Hyvät käytännöt
työelämässä auttaisivat myös
ikääntyneempiä työntekijöitä.
Ongelmat ovat tiedossa, mutta hallitus on ajanut alas työsuojelua
ja valvonnan resursseja.
Miten aiotte korjata tätä ongelmaa työpaikoilla,
jotta nuoret jaksaisivat paremmin työelämässä?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa herra puhemies! Suomen selviytymistarinan tulevaisuuden
yksi avainkysymys on se, mitä näiden kysyjä ed.
Karhun mainitsemien ihmisten, jotka kokevat, että vain
kaksi vuotta työelämässä jaksaa
ja ikää ei vielä 30:tä ole,
mielessä tapahtuu lähivuosien aikana. Me tarvitsemme kahdenlaisia
toimia. Tarvitaan lainsäädännön muutoksia.
Työlainsäädäntöä on
kehitettävä siihen suuntaan, että huomioitaisiin
yhä enemmän se, että käytettävissä oleva
työkyky on se, jolla mitataan, mahdollistetaan se työnteko.
Toinen asia on sitten se, mitä tapahtuu siellä työpaikkojen
sisällä, miten johdetaan, ja ennen kaikkea, miten
työntekijät ja työnantajat menevät
käsi kädessä kohti parempaa yrityksen
tulevaisuutta.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tuomas Kempiläinen sanoi jo 600
vuotta sitten, että viimeisellä tuomiolla ei kysytä,
mitä olette puhuneet tai kirjoittaneet, vaan mitä olette
tehneet. Uskotteko te aivan tosissanne, että sillä, mikä terveydenhoitolakiesitykseen
on kirjoitettu, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto
konsultoivat toisiaan, ratkaistaan se perusongelma, joka kunnissa
on ja joka on voimavarojen puute?
Sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili eilen ja tänään
Etelä-Hämeessä, ja viesti oli selvä:
esimerkiksi lastensuojeluun suunnatut valtionosuudet eivät
lähimainkaan riitä kattamaan sitä aukkoa,
joka on syntynyt uusista velvoitteista, joita me olemme täällä kunnille
säätäneet.
Missä vaiheessa hallitus aikoo oikeasti turvata sen,
että kuntien voimavarat riittävät lapsista huolenpitoon,
kun tässä nyt on lähes 40 miljoonaa miinusta
tulossa?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Jos minä aloitan ja kuntaministeri
Tölli sitten jatkaa.
Kysyitte sitä, että ajattelenko, että se
terveydenhuoltolaki on nyt tässä se ratkaisu.
En tietenkään. Sehän on yksi tapa varmistaa
näitä palveluja. Olen aivan samaa mieltä kuin
ed. Väätäinen täällä,
että nimenomaan perusterveydenhuollossa meillä on
se pullonkaula, siellä ei ole riittävästi
näitä palveluja. Me yritämme kaikin keinoin sitä vahvistaa.
Meillä on Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Meidän
pitää saada entistä enemmän konsultaatiota
sieltä erikoissairaanhoidosta. Sitten meillä on
myöskin hyviä esimerkkejä, miten on saatu
homma pelaamaan muuttamalla tapaa toimia, ja siinä ei aina
tarvita lisää rahaa.
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Nuorison pahoinvointi on yksi suomalaisen
yhteiskunnan pahimpia ongelmia. Jos sanotaan, että suomalaisessa
nuorisossa on tulevaisuus — se on monen meidän
vanhempien tulevaisuus samalla — niin on todella syytä huoleen.
Kun tästä asiasta on paljon tutkimuksia ja selvityksiä,
tuntuu siltä, että siitä huolimatta,
vaikka ne asiat ovat tiedossa, tätä asiaa ei ole
hallituksen piirissä riittävästi tiedostettu.
Tämä kertoo laajasta perheiden pahoinvoinnista
saman tien. Haluan arvoisilta ministereiltä kysyä:
Tietävätkö arvoisat ministerit, mistä nämä ongelmat
loppujen lopuksi johtuvat, ja mitä aiotte tehdä,
jos tutkimukset osoittavat sen suunnan, mitä korjausliikkeitä tässä täytyisi
tehdä?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kunnioittamani ed. Valto Koski, olen
aivan samaa mieltä siitä, että pitäisi päästä niihin
syihin, ja jos meistä jokainen tietäisi sen, mistä johtuu
meidän lastemme pahoinvointi, me olisimme todella onnellisia
ja se olisi Nobel-palkinnon arvoista. Nimittäin valitettavasti
sosiaali- ja terveydenhuollossa me pystymme hoitamaan oireita, mutta
meidän pitäisi päästä sinne
syihin, ja sen pitää tapahtua jo aikaisemmassa
vaiheessa, siellä päiväkodissa, siellä perheessä.
Siitä syystä me olemme tosiaankin 28 miljoonaa
euroa vieneet muuttamaan sitä tapaa niin, että viedään
se hoito ja palvelu sinne koko yhteisöön, siihen
perheeseen, eikä niin, että tenava nostetaan sieltä hullunmyllystä ja
hoidetaan ja laitetaan takaisin. Elikkä se viedään
sinne ihan lähelle.
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli
Herra puhemies! Kuntatalous on osa julkista taloutta, ja huolimatta
tiukasta taloudellisesta tilanteesta, julkisen talouden kestävyysvajeesta,
valtio omalta osaltaan haluaa pitää kuntatalouden vakaana.
Sen vuoksi tälle vuodelle ja ensi vuodelle yhteisöveron
jako-osuutta muutettiin, minkä vaikutus kuntatalouteen
on viitisensataa miljoonaa.
Tiedot kuntatalouden tilanteesta ja lähitulevaisuudesta
ovat paremmat kuin mitä vuosi sitten arvioitiin. Tämä hallitus
ei ole miltään osin leikannut kuntien valtionosuutta
vaan päinvastoin huolehtinut siitä, että indeksitarkistukset
ja kustannusjakotarkistukset tulevat määräaikaisesti. Samoiten
verovähennykset on kompensoitu täysimääräisesti.
On totta, että kuntatalous on vahvojen haasteiden edessä ja
kuntatalouden tasapainottaminen on todella hankalaa. Valtion omalta
osaltaan tulee turvata se, että kunnat pystyvät
hoitamaan tehtävänsä.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Monen nuoren ja lapsen hoitoon saattamista
ja yleensä hoitoa helpottaisi huomattavasti se, jos eri
toimijoiden, ammattihenkilöiden, välillä tiedon
kulku olisi joustavampaa ja nopeampaa ja vähemmän
byrokraattista.
Onko tähän ministerillä minkäänlaista
reseptiä tulevaisuutta varten?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Meillä on tätäkin
kyllä pohdittu, ja esimerkiksi lastensuojelulaissa me olemme
tähän jo ottaneet kantaakin, että tiedon pitää kulkea.
Sitten opetusministeriön kanssa yhteistyössä valmistellaan
oppilashuollon lainsäädäntöä ja
siellä tullaan ottamaan myöskin kantaa näihin
tietosuojakysymyksiin, koska ei voi olla niin, että toisen
ihmisen auttaminen on siitä kiinni, että sinä et
voi kertoa jotain asiaa. Eli liiallinen tietosuoja, joka estää auttamisen,
halutaan poistaa.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Minulla olisi kysymys tasa-arvoministeri Wallinille:
Mitenkä saisimme äidit jaksamaan paremmin työelämässä?
Olen nimittäin kuullut, että teillä olisi
mahdollisesti tämmöinen vanhempainvapaan uusi
suunnitelma, vähän samaan tapaan kuin eduskunnan
naisverkosto on sitä aikanaan esittänyt.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin
Arvoisa puhemies! Kysymys on tietysti periaatteessa siitä,
kuinka suomalaiset ylipäätään jaksaisivat
paremmin työelämässä, mutta
kysyjä kysyi nimenomaan, miten saataisiin naiset ja äidit
jaksamaan paremmin työelämässä.
Suunnitteilla oleva perhevapaauudistus on vielä työryhmävaiheessa,
ja siitä saadaan enemmän tietoa vuoden lopussa.
Mutta erilaisia malleja on tietysti esitetty myöskin julkisuudessa, muun
muassa sellaista, joka periaatteessa noudattaisi sitä niin
sanottua Islannin mallia, jossa isälle mutta myöskin äidille
olisi kiintiöity se tietty kuukausimäärä,
joka tietysti myöskin antaisi perheelle sen kaltaista valinnanvapautta — tässä tapauksessa
äidille — valita
joko nopeampaa paluuta työelämään
tai sitten vaikkapa pysymistä pitempään
lapsen kanssa, perheen kanssa kotona.
Tämä työ on vielä kesken,
mutta esimerkiksi pian tähänkin saliin tulevan
tasa-arvoselonteon käsittelyn yhteydessä, joka
on muuten ensimmäinen koskaan Suomen historiassa, pystytään
varmaan keskustelemaan ja laajentamaan tätä perspektiiviä koskemaan
myöskin tätä kysyjän teemaa.
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kuntaministeri Tölli ansiokkaasti
budjettineuvotteluissa pyysi lisärahaa kunnille ja varmasti
ei turhaan, varmasti ei turhaan. SDP haluaa tukea perheiden hyvinvointia,
SDP haluaa tukea päiväkotien ja koulujen tärkeää työtä,
SDP haluaa tukea Suomen hyvinvointia edistämällä sitä,
että meiltä perheistä kumpuaa se hyvinvointi
ja leviää laajalle tähän yhteiskuntaan,
ja nämä meidän parannusehdotuksemme löytyvät meidän
vaihtobudjetistamme.
Nyt vetoankin ministeri Risikkoon. Jos te tutustuisitte meidän
vaihtoehtobudjettiimme ja mahdollisesti menisitte sen kanssa valtionvarainministeri
Kataisen pakeille ja pyrkisitte suostuttelemaan häntä ottamaan
nämä meidän vaihtoehtobudjettimme linjaukset
hallituksen linjausten sijalle, niin eiköhän sitä lisärahaakin
löydy sitten sinne perheiden hyvinvointiin.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä vinkistä,
ja mielelläni myöskin kerron teille tarkemmin
siitä, mitä meillä ministeriössä tehdään.
Nimittäin olen kuulevinani, että ihan kaikista
niistä ei tiedetä, mitä on meneillänsä.
Se on hyvin tärkeää, että moniammatillista
yhteistyötä tehdään varhaisessa
vaiheessa, varhain puututaan ja puututaan niihin syihin. Pelkkä tulipalojen
sammuttelu ei nyt tässä auta, vaan mennään
nimenomaan niihin syihin, ja siinä me tarvitsemme koulua,
me tarvitsemme päiväkotia, me tarvitsemme perhettä ja vanhemmuuden
tukemista. Sitä tehdään nimenomaan yhdessä sekä kirkon
että muitten asiantuntijoiden kanssa, perheiden tukemista.