Täysistunnon pöytäkirja 100/2010 vp

PTK 100/2010 vp

100. TORSTAINA 14. LOKAKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Omaishoitajien työsuhteen epäkohtien korjaaminen

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Jo kahden eduskuntakauden ajan hallitus on piiloutunut erilaisten komiteoiden ja selvitysmiesten selän taakse, kun kyse on omaishoitajien aseman parantamisesta. Esimerkiksi omaishoitajuuteen oikeuttava kriteeristö on edelleen kuntakohtainen ja huomioi harvoin somaattisten sairauksien lisäksi psyykkiset sairaudet. Muun muassa tästä syystä mielenterveyskuntoutujien omaisten saama taloudellinen ja muu tuki sekä palvelut vaihtelevat olemattomasta lähes olemattomaan.

Millä aikataululla ja minkälaisilla toimilla omaisille itsellensä on aiottu räätälöidä palveluita ja tukimuotoja?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeää, koska tällainen yhtenäinen kriteeristö on se, että on yhdenvertaiset omaishoitajat riippumatta kunnasta. Me olemme tekemässä näitä kriteereitä, ja kun kysyitte aikataulua, niin tämän syksyn aikana ne tulevat. Tärkeää on myöskin se, että kunnat varaavat riittävästi rahaa omaishoidon tukeen, koska tällä hetkellä omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa myös siitä syystä, että kunnat varaavat eri määrän rahaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kuntien tilanne on tuttu, ja kuten täällä on jo todettu, joka viides nuori ja joka kymmenes suomalainen potee jonkin sortin mielenterveysongelmaa, ja jokaisella näistä mielenterveyskuntoutujista on vähintään yksi omainen, ja näiden omaisten riski sairastua itse esimerkiksi vaikeaan masennukseen on moninkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Sinivihreä hallitus on sitoutunut puolittamaan nykyiset mielenterveyden laitospaikat vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän ammattilaisuutta vaativaa hoitoa ja hoivaa kaatuu koteihin läheisille ja omaisille tai kuntoutujat jätetään käytännössä yksin.

Kuinka hallitus aikoo varmistaa laitospaikkojen hävitessä oikea-aikaisen ja oikein mitoitetun hoitoon pääsyn mielenterveyskuntoutujille, ja kuinka hallitus aikoo samalla varmistaa, että myös omaisten hyvinvointi huomioidaan psykiatrista hoitopäätöstä tehtäessä?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todella meidän Mieli-ohjelmamme on lähtenyt siitä, että laitospaikkoja vähennetään, mutta ei missään nimessä niin, kuten tapahtui 1990-luvulla, että ei huolehdittu sitten niistä, jotka siirtyivät sinne avohoitoon. Tässä pitää olla todellakin tarkka, että ei liian radikaalisti tätä tehdä, ja siitä meillä on kyllä ihan ymmärrys, että näin ei pidä tehdä, mitä nyt kuvailitte.

Mutta sitten tämä omaisten asia. Olen aivan samaa mieltä, että jos omaiset uupuvat, niin se on erittäin huono asia. Nyt esimerkiksi harvoin otetaan lapset huomioon, jos esimerkiksi äiti tai isä sairastaa, ja meillä on ihan lainsäädännössä nyt kiinnitetty tähän huomiota eli sen lapsen huomioon ottamiseen tilanteessa, jossa on mielenter-veysongelmia. Kaiken kaikkiaan tämä omaisten vapaan mahdollistaminen esimerkiksi omaishoitotilanteessa on tärkeää, ja perhehoitoahan ja kiertävää sijaishoitajuutta kehitetään juuri tähän.

Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajilla on lain mukaan oikeus 3 vapaapäivään kuukaudessa, ja niidenkin käyttäminen on joskus vaikeaa, jos ei löydy sopivia sijaisjärjestelyjä, mutta kyllähän jokaisella myös raskasta omaishoitotyötä tekevällä henkilöllä tulisi olla oikeus yhteen vapaapäivään viikossa. Muistan, että kokoomuksen vaaliohjelmassa luvattiin nostaa nuo vapaapäivät 4 vapaapäivään kuukaudessa. (Ed. Saarinen: Se oli ennen vaaleja!) Koska nyt vaalikausi alkaa olla aika lopuillaan, niin kysyn teiltä, ministeri Risikko:

Lupaatteko, että sellainen esitys vielä tulee tällä vaalikaudella, että omaishoitajien vapaapäivien määrä lisätään 4 päivään kuukaudessa?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti meillä ei ole sellaista lainsäädäntöä nyt tekeillä, että me lisäisimme näitä vapaapäiviä, nimenomaan lakisääteisiä vapaapäiviä, mutta me laitamme valtavasti energiaa siihen, että ne nyt lakisääteiset vapaapäivät voitaisiin pitää. Kuten edustaja totesi, niin sekään ei ole kunnissa ihan yksinkertaista. Nyt olemme kehittäneet juuri siihen tätä perhehoitolainsäädäntöä, eli perhehoitolakia muuttamalla me pystyisimme saamaan sinne kotiin sen sijaishoitajan ja myöskin sitten lisäämään perhehoitoa, niin ettei aina tarvitsisi viedä laitokseen tätä omaistaan.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jo nyt maassamme on iso joukko ikääntyviä omaishoitajia, jotka huolehtivat psyykkisesti sairaista läheisistään vailla mitään tukitoimia.

Millä tavalla ministeriö on ajatellut saattaa yhdenvertaiseen asemaan nämä omaishoitajat, jotka hoitavat psyykkisesti sairasta läheistään vailla minkäänlaisia apu- ja tukitoimia?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Omaishoidon tuessa pitää määritellä nimenomaan se palvelutarve, ja se palvelutarvehan tarkoittaa sekä sen hoidettavan että hoitajan palvelutarpeita, ja siinä tehdään palvelusuunnitelma, kun pääsee omaishoidon tuen piiriin. Omaishoidon tukihan pitää sisällänsä palkkion ja palvelut sekä hoidettavalle että hoitajalle.

Sitten toinen tärkeä pointti, mikä tässä on hyvä ottaa huomioon, on se, että terveydenhuoltolakiin tulee ihan pykälä ikäihmisten terveydenhuollosta ja terveysneuvonnasta. Meillä ei ole tähän asti sellaista ollut, elikkä lakisääteisesti tällaiset ikäihmisten neuvolat perustetaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Omaishoitoa tulee vahvistaa, ja kuten täällä on todettu, se ei voi perustua tulevaisuudessa eikä tänä päivänäkään enää pelkkiin kuntien määrärahoihin, vaan omaishoidon pitää perustua omaishoidon todelliseen tarpeeseen.

Omaishoito on erittäin vaativaa ja sitovaa työtä, ja on arvioitu, että yhden omaishoitajan työ vaatisi viiden henkilön työpanoksen, jos tämä omaishoitajan työpanos sijoitettaisiin kuntien tehtäväksi, ja voimme todeta, että yhteiskuntamme ei selviäisi ilman omaishoitoa.

Yhteiskunnan kannalta olisi erittäin järkevää panostaa omaishoitoon ja omaishoitajien jaksamiseen, ja se tarkoittaa sitä, että kuntien palveluita on kehitettävä. Myös omaishoitajat tarvitsisivat oman työterveydenhuollon, koska heidän kuntoisuutensa on keskimääräistä heikompi. Myös omaishoitopalkkion verotus on kohtuuton, ja olemme esimerkiksi esittäneet sitä, (Puhemies: Kysymykseen!) että omaishoidon palkkio olisi korkeintaan 10 prosenttia. Kysyisin hallitukselta, ministeri Risikolta:

Mitä te aiotte tehdä, jotta meillä olisi myös tulevaisuudessa omaishoitajia?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä meneillänsä omaishoidon kehittämisohjelman laatiminen, jossa otetaan nimenomaan näitä asioita huomioon. Valtiovarainministeriössä on työryhmä, joka pohtii verotusta. Sen lisäksi me teemme niitä kriteereitä, että nämä omaishoitajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa näiden arviointien perusteella. Sitten te myöskin viittasitte siihen, miten voitaisiin esimerkiksi työterveyshuoltoa kehittää, ja minä näkisin niin, että sen myötä, että meille tulevat nämä ikäihmisten palvelut, tarkennetaan meidän lainsäädäntöämme, mutta myöskin sitten sen palvelusuunnitelman teolla, niin että kun pääsee omaishoidon tuen piiriin, niin sen palvelusuunnitelman todella pitää kattaa sekä omaishoitaja että se omainen, joka sitä hoitoa saa.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Monet omaishoitajat ovat iäkkäitä, omaishoitajien piirissä on laajasti väsymystä, ja paljon yhteydenottoja tulee heidän ongelmistaan. Kolme asiaa heillä on esillä ongelmina: Ensinnäkin vapaata on liian vähän, ja sitä on vaikea saada. Kor-vaus on pieni. Kolmas kysymys on sitten se, että kun hoidettavan tila heikkenee, on hyvin vaikea päästä hoitoon.

Onko ministerillä tiedossa tämä ongelman laajuus ja yleisyys? Tuntuu, että koko ajan vaan tilanne tai ainakin tyytymättömyys lisääntyy.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minulla on tiedossa tämä ongelman laajuus, ja kannan todellakin suurta huolta siitä, että meidän omaishoitajat jaksavat tehdä tätä työtä.

Aivan niin kuin täällä on tullut eri edustajien toimesta kerrottua, meillä on hyvin paljon omaishoitajia. Meillä on kaiken kaikkiaan 280 000 sellaista henkilöä, jotka jollain tavalla auttavat omaistaan. Kaikki eivät auta 24 tuntia vuorokaudessa, mutta heitäkin on aika runsaasti. Siitä syystä tämä on erittäin tärkeä asia, ja siitä syystä me tähän omaishoidon tukeen nyt olemme tällaista ohjelmaa luomassa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ovatko omaishoidon tuen kriteerit kaikissa kunnissa samanlaiset, arvoisa ministeri? Ja jos eivät ole, niin mitä aiotte tehdä, jotta kaikki omaishoitajat olisivat samalla viivalla koko maassa eikä suuria poikkeuksia olisi?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Äskeisessä kysymyksessä, noin pari kysymystä sitten, vastasin juuri tähän, muttei se mitään, vastaan toisen kerran.

Me olemme tekemässä juuri näitä kriteereitä, ja ne valmistuvat tämän syksyn aikana. Me olemme antaneet jo aikaisemmin näitä laatusuosituksissa, mutta ne eivät ole oikein menneet sinne perille, elikkä nyt me yritämme uudelleen. Me teemme tarkennetut kriteerit, ja ne toivottavasti otetaan kunnissa sitten käyttöön. Mutta peräänkuulutan nyt vielä sitä, (Ed. Arhinmäki: Sitovat kriteerit!) että varatkaa siellä omissa kunnissanne riittävästi omaishoidon tukeen rahaa. Miettikää Sastamalaa, miettikää Poria. Pori varaa kaikille kriteerit täyttäville rahat, ne eivät lopu kesken vuotta.

Puhemies:

Tämä kysymys on loppuun käsitelty.