Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Jo kahden eduskuntakauden ajan hallitus on
piiloutunut erilaisten komiteoiden ja selvitysmiesten selän
taakse, kun kyse on omaishoitajien aseman parantamisesta. Esimerkiksi
omaishoitajuuteen oikeuttava kriteeristö on edelleen kuntakohtainen
ja huomioi harvoin somaattisten sairauksien lisäksi psyykkiset
sairaudet. Muun muassa tästä syystä mielenterveyskuntoutujien
omaisten saama taloudellinen ja muu tuki sekä palvelut
vaihtelevat olemattomasta lähes olemattomaan.
Millä aikataululla ja minkälaisilla toimilla omaisille
itsellensä on aiottu räätälöidä palveluita
ja tukimuotoja?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin
tärkeää, koska tällainen yhtenäinen
kriteeristö on se, että on yhdenvertaiset omaishoitajat
riippumatta kunnasta. Me olemme tekemässä näitä kriteereitä,
ja kun kysyitte aikataulua, niin tämän syksyn
aikana ne tulevat. Tärkeää on myöskin
se, että kunnat varaavat riittävästi
rahaa omaishoidon tukeen, koska tällä hetkellä omaishoitajat
ovat eriarvoisessa asemassa myös siitä syystä,
että kunnat varaavat eri määrän
rahaa.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Kuntien tilanne on tuttu, ja kuten täällä on
jo todettu, joka viides nuori ja joka kymmenes suomalainen potee
jonkin sortin mielenterveysongelmaa, ja jokaisella näistä mielenterveyskuntoutujista
on vähintään yksi omainen, ja näiden
omaisten riski sairastua itse esimerkiksi vaikeaan masennukseen
on moninkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Sinivihreä hallitus on sitoutunut puolittamaan nykyiset
mielenterveyden laitospaikat vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että yhä enemmän ammattilaisuutta
vaativaa hoitoa ja hoivaa kaatuu koteihin läheisille ja omaisille
tai kuntoutujat jätetään käytännössä yksin.
Kuinka hallitus aikoo varmistaa laitospaikkojen hävitessä oikea-aikaisen
ja oikein mitoitetun hoitoon pääsyn mielenterveyskuntoutujille,
ja kuinka hallitus aikoo samalla varmistaa, että myös
omaisten hyvinvointi huomioidaan psykiatrista hoitopäätöstä tehtäessä?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Todella meidän Mieli-ohjelmamme
on lähtenyt siitä, että laitospaikkoja vähennetään,
mutta ei missään nimessä niin, kuten
tapahtui 1990-luvulla, että ei huolehdittu sitten niistä,
jotka siirtyivät sinne avohoitoon. Tässä pitää olla
todellakin tarkka, että ei liian radikaalisti tätä tehdä,
ja siitä meillä on kyllä ihan ymmärrys,
että näin ei pidä tehdä, mitä nyt
kuvailitte.
Mutta sitten tämä omaisten asia. Olen aivan samaa
mieltä, että jos omaiset uupuvat, niin se on erittäin
huono asia. Nyt esimerkiksi harvoin otetaan lapset huomioon, jos
esimerkiksi äiti tai isä sairastaa, ja meillä on
ihan lainsäädännössä nyt kiinnitetty
tähän huomiota eli sen lapsen huomioon ottamiseen
tilanteessa, jossa on mielenter-veysongelmia. Kaiken kaikkiaan tämä omaisten vapaan
mahdollistaminen esimerkiksi omaishoitotilanteessa on tärkeää,
ja perhehoitoahan ja kiertävää sijaishoitajuutta
kehitetään juuri tähän.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Omaishoitajilla on lain mukaan oikeus 3 vapaapäivään
kuukaudessa, ja niidenkin käyttäminen on joskus
vaikeaa, jos ei löydy sopivia sijaisjärjestelyjä,
mutta kyllähän jokaisella myös raskasta
omaishoitotyötä tekevällä henkilöllä tulisi
olla oikeus yhteen vapaapäivään viikossa.
Muistan, että kokoomuksen vaaliohjelmassa luvattiin nostaa
nuo vapaapäivät 4 vapaapäivään
kuukaudessa. (Ed. Saarinen: Se oli ennen vaaleja!) Koska nyt vaalikausi
alkaa olla aika lopuillaan, niin kysyn teiltä, ministeri
Risikko:
Lupaatteko, että sellainen esitys vielä tulee tällä vaalikaudella,
että omaishoitajien vapaapäivien määrä lisätään
4 päivään kuukaudessa?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti meillä ei ole sellaista
lainsäädäntöä nyt tekeillä,
että me lisäisimme näitä vapaapäiviä,
nimenomaan lakisääteisiä vapaapäiviä,
mutta me laitamme valtavasti energiaa siihen, että ne nyt
lakisääteiset vapaapäivät voitaisiin
pitää. Kuten edustaja totesi, niin sekään
ei ole kunnissa ihan yksinkertaista. Nyt olemme kehittäneet
juuri siihen tätä perhehoitolainsäädäntöä,
eli perhehoitolakia muuttamalla me pystyisimme saamaan sinne kotiin
sen sijaishoitajan ja myöskin sitten lisäämään
perhehoitoa, niin ettei aina tarvitsisi viedä laitokseen tätä omaistaan.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Jo nyt maassamme on iso joukko ikääntyviä omaishoitajia,
jotka huolehtivat psyykkisesti sairaista läheisistään
vailla mitään tukitoimia.
Millä tavalla ministeriö on ajatellut saattaa
yhdenvertaiseen asemaan nämä omaishoitajat, jotka
hoitavat psyykkisesti sairasta läheistään
vailla minkäänlaisia apu- ja tukitoimia?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Omaishoidon tuessa pitää määritellä nimenomaan
se palvelutarve, ja se palvelutarvehan tarkoittaa sekä sen
hoidettavan että hoitajan palvelutarpeita, ja siinä tehdään
palvelusuunnitelma, kun pääsee omaishoidon tuen
piiriin. Omaishoidon tukihan pitää sisällänsä palkkion
ja palvelut sekä hoidettavalle että hoitajalle.
Sitten toinen tärkeä pointti, mikä tässä on
hyvä ottaa huomioon, on se, että terveydenhuoltolakiin
tulee ihan pykälä ikäihmisten terveydenhuollosta
ja terveysneuvonnasta. Meillä ei ole tähän
asti sellaista ollut, elikkä lakisääteisesti
tällaiset ikäihmisten neuvolat perustetaan.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Omaishoitoa tulee vahvistaa, ja kuten
täällä on todettu, se ei voi perustua
tulevaisuudessa eikä tänä päivänäkään
enää pelkkiin kuntien määrärahoihin,
vaan omaishoidon pitää perustua omaishoidon todelliseen
tarpeeseen.
Omaishoito on erittäin vaativaa ja sitovaa työtä,
ja on arvioitu, että yhden omaishoitajan työ vaatisi
viiden henkilön työpanoksen, jos tämä omaishoitajan
työpanos sijoitettaisiin kuntien tehtäväksi,
ja voimme todeta, että yhteiskuntamme ei selviäisi
ilman omaishoitoa.
Yhteiskunnan kannalta olisi erittäin järkevää panostaa
omaishoitoon ja omaishoitajien jaksamiseen, ja se tarkoittaa sitä,
että kuntien palveluita on kehitettävä.
Myös omaishoitajat tarvitsisivat oman työterveydenhuollon,
koska heidän kuntoisuutensa on keskimääräistä heikompi. Myös
omaishoitopalkkion verotus on kohtuuton, ja olemme esimerkiksi esittäneet
sitä, (Puhemies: Kysymykseen!) että omaishoidon
palkkio olisi korkeintaan 10 prosenttia. Kysyisin hallitukselta,
ministeri Risikolta:
Mitä te aiotte tehdä, jotta meillä olisi
myös tulevaisuudessa omaishoitajia?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä meneillänsä omaishoidon
kehittämisohjelman laatiminen, jossa otetaan nimenomaan
näitä asioita huomioon. Valtiovarainministeriössä on työryhmä,
joka pohtii verotusta. Sen lisäksi me teemme niitä kriteereitä,
että nämä omaishoitajat olisivat yhdenvertaisessa
asemassa näiden arviointien perusteella. Sitten te myöskin
viittasitte siihen, miten voitaisiin esimerkiksi työterveyshuoltoa
kehittää, ja minä näkisin niin,
että sen myötä, että meille
tulevat nämä ikäihmisten palvelut, tarkennetaan
meidän lainsäädäntöämme, mutta
myöskin sitten sen palvelusuunnitelman teolla, niin että kun
pääsee omaishoidon tuen piiriin, niin sen palvelusuunnitelman
todella pitää kattaa sekä omaishoitaja
että se omainen, joka sitä hoitoa saa.
Risto Kuisma /sd:
Arvoisa puhemies! Monet omaishoitajat ovat iäkkäitä,
omaishoitajien piirissä on laajasti väsymystä,
ja paljon yhteydenottoja tulee heidän ongelmistaan. Kolme
asiaa heillä on esillä ongelmina: Ensinnäkin
vapaata on liian vähän, ja sitä on vaikea
saada. Kor-vaus on pieni. Kolmas kysymys on sitten se, että kun
hoidettavan tila heikkenee, on hyvin vaikea päästä hoitoon.
Onko ministerillä tiedossa tämä ongelman
laajuus ja yleisyys? Tuntuu, että koko ajan vaan tilanne
tai ainakin tyytymättömyys lisääntyy.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minulla on tiedossa tämä ongelman
laajuus, ja kannan todellakin suurta huolta siitä, että meidän
omaishoitajat jaksavat tehdä tätä työtä.
Aivan niin kuin täällä on tullut
eri edustajien toimesta kerrottua, meillä on hyvin paljon omaishoitajia.
Meillä on kaiken kaikkiaan 280 000 sellaista henkilöä,
jotka jollain tavalla auttavat omaistaan. Kaikki eivät
auta 24 tuntia vuorokaudessa, mutta heitäkin on aika runsaasti. Siitä syystä tämä
on
erittäin tärkeä asia, ja siitä syystä me
tähän omaishoidon tukeen nyt olemme tällaista
ohjelmaa luomassa.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ovatko omaishoidon tuen kriteerit kaikissa kunnissa samanlaiset,
arvoisa ministeri? Ja jos eivät ole, niin mitä aiotte
tehdä, jotta kaikki omaishoitajat olisivat samalla viivalla
koko maassa eikä suuria poikkeuksia olisi?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Äskeisessä kysymyksessä,
noin pari kysymystä sitten, vastasin juuri tähän,
muttei se mitään, vastaan toisen kerran.
Me olemme tekemässä juuri näitä kriteereitä, ja
ne valmistuvat tämän syksyn aikana. Me olemme
antaneet jo aikaisemmin näitä laatusuosituksissa,
mutta ne eivät ole oikein menneet sinne perille, elikkä nyt
me yritämme uudelleen. Me teemme tarkennetut kriteerit,
ja ne toivottavasti otetaan kunnissa sitten käyttöön.
Mutta peräänkuulutan nyt vielä sitä,
(Ed. Arhinmäki: Sitovat kriteerit!) että varatkaa
siellä omissa kunnissanne riittävästi
omaishoidon tukeen rahaa. Miettikää Sastamalaa,
miettikää Poria. Pori varaa kaikille kriteerit
täyttäville rahat, ne eivät lopu kesken
vuotta.