Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime eduskuntavaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen hallitusohjelmassa, joka on tälläkin hetkellä voimassa, on annettu ymmärtää, että hallituskauden aikana turvataan talonpoikien ansiokehitys. Äskettäin julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan talonpoikien ansiot ovat laskemassa 7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Suuri joukko talonpoikia on ulosottoviranomaisten asiakkaina, ja muutamia konkurssejakin on nähty.

Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä: Miksi tähän tilanteeseen on jouduttu ja tultu, ja aikooko hallitus tehdä jotain konkreettista talonpoikien ansiokehityksen hyväksi, jotta voimme turvata edes maamme huoltovarmuuden?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean kysyjälle, että syy, miksi tähän tilanteeseen on tultu, on se, että me olemme globaaleilla markkinoilla, joissa tuotteiden hinnat määräytyvät markkinoilla, ja siellä valitettavasti eivät välity ne kustannusten nousut, jotka alkutuottaja eli viljelijä joutuu käytännössä maksamaan. Me olemme tehneet moniakin toimenpiteitä: 22 miljoonan euron niin sanottu kriisituki on ollut haettavana, ja se maksetaan joulukuussa. Sitten terveystarkastuksen yhteydessä olemme neuvotelleet 10 prosenttia lisää tuotantoon sidottua tukea. Se tullaan maksamaan joulukuussa ja loput siitä helmikuussa.

Eli tukien osalta hallitus on tehnyt kaiken sen, mikä on mahdollista tehdä. Tuet on valtaosiltaan myöskin maksettu ylärajan mukaan, C-alueen maidon tuotantotuessa pieni liikkumavara on. Eli tukipolitiikan puolella, joka on sitä hallituksen ominta aluetta, on tehty kaikki. Markkinoita en pysty käskemään, ja sen takia toimiala- ja tuottajaorganisaatiota rakennan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Olisikohan EU:lla jotakin osaa tähän?

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on julkisuudessa ollut esillä tietoja Maaseutuviraston ilmeisesti yksipuolisesti antamasta ohjeistuksesta tilatarkastuksiin ilman ennakkoilmoitusta. Näin lehdet ovat uutisoineet. Eivätkö salaiset ja yllätyksellisesti tilalle tehdyt tunkeutumiset täytä rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kotirauhan rikkomisen tunnusmerkit, ja eikö tarkastaja tällaisella toiminnallaan vaaranna samalla jopa oman turvallisuutensa?

Arvoisa puhemies! Kysyisin myös ministeriltä: Avataanko tällä ohjeistuksella ovet myös eläinterroristeille?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Tosiaan Maaseutuviraston tiedotuksessa — ja erityisesti siitä johtuen, että niistä asioista ei myöskään tuottajan kanssa yhdessä neuvoteltu, jotta tuottajat olisivat tietäneet tilanteesta — syntyi sekaannus, ja nyt se on sillä korjattu, että ohje on peruutettu. Voidaan olla ihan rauhassa, sitä ei tulla nyt soveltamaan. Kysymys siitä sitten, tarkastetaanko ennalta ilmoittamatta: EU-asetuksessa on siitä tietyt vaatimukset, mutta me prosessoimme tätä asiaa nyt yhdessä tuottajien kanssa, ja ensi vuonna palataan asiaan sitten. Nyt on tilanne ohi.

Timo Kaunisto /kesk:

Herra puhemies! Suomessa on maailman keskittynein kauppa ja erittäin vahva teollisuus. Kun viljelijä viljelee leipäviljaa, hän saa viljasta alle 200 euroa tonnilta, mutta kun kuluttaja ostaa leipää kaupasta, se maksaa yli 4 000 euroa tonnilta.

Mitä voidaan tehdä sille, että viljelijän osuus elintarvikemarkkinoilla voi parantua ja viljelijäkin saisi oikeudenmukaisen osuutensa tästä ruuan hinnasta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin komissio on valmistellut Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan -raporttia, jonka pohjalta on tarkoituksena kolme asiaa toteuttaa.

Ensimmäisenä: lisätään sitä läpinäkyvyyttä, jolla elintarvikeketjussa syntyy kustannukset, eli saadaan tietoa siitä, mikä on tuottajan osuus, mikä on teollisuuden osuus, mikä on kaupan osuus. Näinhän ei ole tällä kertaa. Se toteutettu ruokahintaselvitys ei tuottanut vuosi sitten syksyllä sitä tietoa, mitä odotettiin.

Toisekseen suositellaan tuottajan neuvotteluaseman vahvistamista ketjussa. Ja kysymys on silloin tuottaja- ja toimialaorganisaatiojärjestelmän rakentamisesta, jota nyt parhaillaan valmistelen vapaaehtoisuuden pohjalta. Sitä koskeva lainsäädäntö on tarkoitus antaa eduskunnalle.

Kolmantena on sitten se, että markkinoilta on jatkossa saatava kustannuksia vastaava hinta. On luotava järjestelmä, jolla myöskin kustannusten nousu saadaan ketjussa läpi, indeksillä tai jollain muulla. Se ei tarkoita sitä, etteikö kauppa voisi tehdä jatkossakin samanlaisia sopimuksia, mutta pitää hintaa tarkistaa välillä.