Arvoisa puhemies! Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskustoiminnot ovat valtion edustajina omilla alueillaan. Hyvä niin. Elyt ja avit hoitavat entisten lääninhallitusten, työvoimapiirien, tiepiirien, ympäristökeskusten, te-keskusten tehtäviä. Hyvä niin.

Lehdistä olemme saaneet lukea, että näiden alueellisten resurssien määrärahajaossa on epäonnistuttu aika hankalasti. Toiset joutuvat tekemään irtisanomisia, toiset elävät aika kissanpäiviä. Vaikka korjaavia toimenpiteitä, tiedän, on nyt tehtykin, niin kysyn asianomaiselta ministeriltä:

Miten taloudelliset säästöt ja asiakkaille, yrityksille, ihmisille tulevat palvelut nyt toimivat ministerin mielestä? — Ed. Pekkarinen, käsi sydämelle.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kanervalle: Olen aina edustaja, ja siitä lähtökohdasta ensinnäkin voin sanoa, että Turun Sanomien tämänaamuiset uutiset asiasta eivät nyt pidä ihan paikkaansa. Ely-keskukseen Turkuun on jo syyskuussa tehdyn päätöksen mukaan päätetty osoittaa 400 000 euroa, nyt jo tälle vuodelle vielä lisää. Kaiken lisäksi meillä on määräaikaisina palkattu nyt ely-keskuksiin yhteensä tänä vuonna 700 henkeä juuri sen takia, että työttömyystilanne ja työllisyystilanne eivät ole ollenkaan sitä, mitä silloin ounasteltiin, ajateltiin, kun ei vielä lamasta ollut tietoakaan.

On ihan totta, että tämän vuoden rahanjako eri ely-keskuksiin tapahtui kuitenkin sillä perusteella, miten se tapahtui viime vuonna, kun nämä virastot olivat erilliset. Tavallaan se historia, se jakohistoria, tulee sieltä, ja nyt kyllä seuraavassa, vuodelle 2011 tapahtuvassa jaossa pystytään paremmin ottamaan huomioon ne todelliset tarpeet. Myönnän, että Varsinais-Suomi tässä suhteessa ehkä tarvitsee jatkossa vähän enemmän resursseja.

Puhemies! Toivon, että olisimme samaa mieltä siitä, että väliportaan sekamelskasta pitäisi päästä. Meillä on edelleen siellä toimijoita, sinänsä erittäin tärkeää tehtävää tekeviä: maanmittaustoimistoa, metsäkeskusta, riistanhoitopiiriä, ProAgriaa jne. jne., tärkeitä tahoja. Mutta viranomaisten koordinaation, ihmisten palvelun ja talouden tehokkuuden ja säästöjen vinkkelistä pitäisi kyllä päästä, ministeri Pekkarinen — toivon taas, että olemme samaa mieltä — eteenpäin. Ja kysyn jatkoksi vielä:

Milloin voisimme ajatella, että valtion väliportaan hallinnon ja maakunnan hallinnon välillä päästäisiin myöskin koordinoimaan vähän tehtäviä ja parantamaan hallinnon tehokkuutta myöskin väliportaassa Suomessa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kanerva, me emme aika-naan silloin päässeet yhteisymmärrykseen maakuntahallinnosta, maakuntaitsehallinnosta, ja meille syntyi järjestelmä, mikä nyt on voimassa. Ja sen järjestelmän idea on se, että aluetasolla maakuntien liitot kokoavat ja jäsentävät maakunnan väen tahdon. Maakuntien liitot päättävät strategiasta, mihin rahat laitetaan, ja sitten sillä samalla alueella olevien keskeisten valtion viranomaisten, joista keskeisin on ely-virasto, tehtävä on olla resursoimassa niitä maakunnan strategian mukaisia hankkeita. Näinhän tämä toimii tällä hetkellä.

Pitäisikö vielä enemmän koota valtion aluehallintoa? Jos ajattelisin, että minulla olisi vihollisia tässä eduskunnassa — minulla on vain ystäviä, mutta jos olisi jostain syystä — niin tämmöiselle viholliselle saattaisin toivoa, että seuraavakin hallitus jatkaisi näin rajuja hallinnon remontteja. Mutta hyviä ystäviäni ajatellessani ajattelen, että nyt kannattaisi vähäksi aikaa jäädyttää tämä väliportaan hallinnon jatkuva uudistaminen.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatithan ystävällisesti neuvoivat teitä, että tähän uudistukseen, tällaiseen sekamelskaan, ei pidä mennä, koska se ei ole kansalaisten eikä yrittäjien etu. Ja ministeri mainitsikin, että on 700 ihmistä tullut lisää. Siellä on kai nyt sitten lähes 1 000 ihmistä, jotka pyörittävät tätä EU-rahan jakoa Suomessa. Nämä rahathan on tarkoitettu maakuntien elinkeinojen ja ihmisten työpaikkojen kehittämiseen eikä siihen, että sinne palkataan tuottavuusohjelman sijasta EU-rahoilla virkamiehiä. Nyt väitetään näistä keskuksista, että 40 prosenttia menee tämän byrokratian pyörittämiseen, tästä 100 prosentista EU-tukia, ja sitten tämä 60 prosenttia jää tähän, mihin ne rahat on tarkoitettu.

Suomessa on kehitetty tällainen ihmeellinen järjestelmä, jossa samaa asiaa päätetään moneen kertaan ja siellä maakunnissa ylitarkastajat ja muut palttoo auki kulkevat kadulla ja ottavat vastaan näitä pyyntöjä, että tehkää ihmeessä päätöksiä.

Miksi päätökset viipyvät, ja miksi näitä rahoja on tällä tavoin käytetty?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ei se ely-keskushallinto tällä hetkellä ole sekava. Se oli, ed. Skinnari. Meillä toimi samalla alueella rinta rinnan monta eri valtion viranomaista hoitaen osin päällekkäisiä tehtäviä, ed. Skinnari. Tämän me olemme nyt poistaneet rakentamalla tällaisen yhden yhteisen ely-hallinnon. Voi olla, että siellä on, ja varmastikin on vielä erilaisia kytköjä. Niiden poistaminen on tärkeä asia, sitä työtä tehdään. Tällä me saamme erittäin merkittäviä tuottavuussäästöjä, jotka pitää laittaa itse siihen toimintaan, siihen, että niille yrittäjille, elinkeinoelämälle ja työttömille pystytään rakentamaan palveluja ja rahoittamaan niitä palveluja. Siihen sitä rahaa tarvitaan eikä sen byrokratian pyörittämiseen. Byrokratiasta aina pois silloin, kun sitä voidaan ottaa.

Mitä tulee EU-byrokratiaan ja EU-ohjelmiin, myönnän: siellä on sitä byrokratiaa ollut siitä lähtien, kun aikanaan liityttiin. Mutta jos ed. Skinnari tarkoittaa sitä, että se olisi lisääntynyt, ei näin. Sitäkin on kyetty nyt hoitamaan niin, että ainakin pystytään käyttämään kaikki ne rahat, mitkä EU meille antaa. Joskus aikaisemmilla kausilla, ed. Skinnari, (Puhemies: Minuutti!) kymmeniä miljoonia euroja on jäänyt käyttämättä, kun byrokratia ei ole toiminut.

Herra puhemies! On hyvä jatkaa tästä samasta tematiikasta, elikkä kun hallituksella on ohjelmassaan erittäin vahvat linjaukset alueiden kehittämisestä, yksi tärkeä elementti tässä alueiden ja maakuntien kehittämisessä on maakuntakaava. Ministeri Vapaavuori, te kohtelitte Etelä-Savon yksimielistä maakuntakaavaa, joka tehtiin yhdessä ympäristöministeriön kanssa, erittäin kaltoin. Pyyhitte kuudesta kehitettävästä kauppa-alueesta pois neljä. Tähän samaan yksimielisyyteen ovat yhtyneet myöskin kokoomuksen maakunnan kelpo edustajat. Ministeri Vapaavuori:

Pyyhittekö te nyt kokoomuslaisten kollegoidenkin mielipiteillä pöytää, vai onko niin, että te ja kokoomus ette haluakaan aidosti toteuttaa hallitusohjelmaa ja antaa niitä edellytyksiä, mistä äsken juuri keskusteltiin, maakuntien kehittämiseen? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Järjestelmässämme ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavat. Järjestelmässämme meillä ei ole oikeutta ottaa kantaa siihen, onko maakuntakaava hyvä vai huono. Lain mukaan meidän on vahvistettava kaava, jos se on lainmukainen, ja meidän on jätettävä se vahvistamatta, jos se ei ole lainmukainen. Tältä osin ainoa, mitä olen tehnyt: olen tulkinnut tämän salin, Suomen eduskunnan, säätämää maakäyttö- ja rakennuslakia ja sen nojalla jättänyt vahvistamatta ne kohdat siitä maakuntakaavasta, jotka ovat lainvastaisia. Voisin kysyä ed. Lepältä, oletteko sitä mieltä, että minun virkavalan vannoneena ministerinä pitäisi jättää noudattamatta lakia sen takia, että Etelä-Savon maakunnassa on tehty tietyntyyppinen maakuntakaava.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, te totesitte, että te olette "tulkinnut", mistä voidaan tehdä johtopäätös, että se tulkinta on ollut myös poliittinen tulkinta. Ja se ei ole silloin suhteessa siihen, mitä hallitus yleensä on asettanut tavoitteekseen alueiden kehittämisessä ja mitä me kaikki eteläsavolaiset kansanedustajat olemme halunneet ja jokainen eteläsavolainen on halunnut yksimielisesti ottaa käsittelyyn. Etelä-Savo on menettänyt erittäin paljon väkeään. Se on menettänyt erittäin paljon valtiollisia työpaikkoja. Nyt kun me itse haluamme kehittää voimakkaasti aluetta, te ette anna siihen mahdollisuuksia.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Valtaosa kaikista niistä päätöksistä, mitä hallitus tekee tai mitä yksittäiset ministerit tekevät, on siinä mielessä poliittisia, että niistä ei voi valittaa — kuin ehkä jonkun muotovirheen perusteella — valtaosa, melkein kaikki. On itse asiassa hyvin poikkeuksellista, että jostakin ministerin tai hallituksen päätöksestä voidaan suoraan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntakaavojen vahvistamisesta voidaan valittaa, mikä suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että kysymys on juridiikasta eikä politiikasta. On totta, että minä virkamiesteni kanssa olen tulkinnut lainsäädäntöä, mutta tähän liittyy merkittävä oikeussuojakeino. Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että olen tulkinnut väärin, niin silloin se päätös muuttuu. Näin tämä menee, ja te tiedätte sen varsin hyvin. Sen takia en pidä kovinkaan reiluna sitä, että te väitätte asiaa poliittiseksi, kun se on kuitenkin juridinen, minkä hyvin tiedätte.

Arvoisa puhemies! Todellakin Etelä-Savon maakunnassa on aikamoinen pettymys tämän ministerin päätöksen johdosta, koska kyseessä todellakin oli yksimielinen maakuntavaltuuston päätös ja takana oli ajatus siitä, että omaehtoisesti saisimme kehittää aluetta ja luoda uusia työpaikkoja. Kun tällä hetkellä kovasti huudetaan alueellistamisen ja muun perään, niin ehkä pikemminkin juuri lähtisimme itse kehittämään maakuntaa ja sitä kautta luomaan uusia työpaikkoja. Kysyisinkin nyt, koska päätöksenne perustui tähän maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vallitseviin alueidenkäyttötavoitteisiin:

Olisiko tarvetta joiltakin osin tehdä muutoksia tähän lakiin tai näihin tavoitteisiin, jotta me voisimme mahdollistaa paremmin tämmöisen omaehtoisen työpaikkojen synnyn myös tuonne maakuntiin?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Nähdäkseni yksi selkeä puute olemassa olevassa lainsäädännössä on se, että ikään kuin kaikkia suuryksiköitä kohdellaan samalla lailla riippumatta siitä, kuinka isoja ne ovat. Jos ne menevät tämän rajan 2 000 yli, niin olkoot niitä sitten 5 000, 10 000, 20 000, 100 000 tai 200 000, siihen joudutaan suhtautumaan samalla lailla maakuntakaavoituksessa. Sen takia tarkoituksena on vielä tämän syksyn aikana tuoda eduskunnalle esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, jossa yhtenä ajatuksena on nimenomaan se, että maakuntakaavoituksessa osoitettaisiin myös näitten suuryksiköitten mitoitus. Silloin on isompi liikkumavara sen suhteen, että ehkä 10 000 tai 20 000 mahtuisi jonnekin mutta 200 000 ei. Ja nyt tässä vallitsevassa järjestelmässä ikään kuin joudutaan hylkäämään nämä kaikki vaihtoehdot, jos ne vaan menevät sen tietyn rajan yli. Siinä mielessä on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisuus laajemminkin keskustella tästä teemasta vielä tämän syksyn aikana.