Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maatalousjaostossa tiedostettiin pääluokan lisäystarpeet varsin yksimielisesti, käytiin erittäin rakentava keskustelu ja painopisteet löytyivät todella hyvin ja nopeasti. Tästä haluan lausua puheenjohtajana jaostolle erityiskiitokset.

Aluksi hieman yleistä. Jaosto näki, että tällä kertaa painopisteenä ovat vesihuolto, metsätalous, metsäntutkimus ja tilusjärjestelyt. Kuitenkin on todettava, että tämän jaoston lisäyksiin sisältyy myöskin pieniä jokavuotisia lisäyksiä, ja yleisesti ottaen totean, että näistä pitäisi pikkuhiljaa päästä pois.

Nostan pari asiaa esille. Museot ovat olleet pääluokassa varmaan niin kauan kuin minä muistan, ja mielestäni museot eivät kuulu maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan, vaan ne ovat opetusministeriön pääluokan asioita. Toivon, että ministeriössä mietitään tämä asia niin, että ensi vuonna nämä samat asiat eivät olisi jälleen esillä. Jos puheenjohtajana jatkan, niin lähden kyllä siitä, että me emme ainakaan lisää määrärahoja niihin.

Toinen erittäin tärkeä asia on minusta nämä petovahingot, kun tiedostamme sen, että petovahinkoja on erittäin paljon tapahtunut tuolla pohjoisessa. Kun ne ovat kasvamassa tänä vuonna 4 400 yksilöön, niin on kyllä mietittävä hyvin vahvasti sitä, onko petopolitiikka oikeata, jos vahingot alkavat kasvaa näin suuriksi. Varmaan peruslinjauksia tulisi miettiä sen suhteen, mitä voisimme asialle tehdä ihan oikeasti, koska minun mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että näinkin mittavia vahinkoja lähdetään korvaamaan. Kyllä tähän asiaan pitäisi löytyä joku muu, järkevämpi ratkaisu.

Arvoisa herra puhemies! Ehkä lyhyesti käyn näitä asioita vielä läpi. Maaseudun kehittämisessä maaseutuneuvonta on tässä haasteellisessa ilmapiirissä, jossa nyt tällä hetkellä ollaan: koko ajan byrokratia lisääntyy, uusia tukimuotoja tulee ratkaisujen ja lainsäädännön myötä. Me olemme nähneet erittäin tärkeäksi sen, että neuvontajärjestöt edistävät maaseudun muitten toimijoitten kanssa elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoimintaa. Tähän maaseutuneuvontaan olemme osoittaneet lisämäärärahan, ja se on mielestäni erittäin tärkeä. Toivottavasti tällä vähällä lisäyksellä asioita voidaan viedä eteenpäin.

4H-toiminta on keskusteluttanut varsin paljon. Tämäkin on määrärahalisäys, joka on ollut lähes vuosittain. Toivottavasti tämä on sitten viesti ministeriön suuntaan, että tämä määräraha olisi jo varsinaisessa budjetissa. 4H-työ on kuitenkin erittäin tärkeätä ja sillä on maaseudun elinvoiman kannalta erittäin iso merkitys, samoin myöskin kylätoiminnan kehittämisellä, johon pieni määrärahan lisäys osoitettiin.

Nyt ensimmäistä kertaa budjetissa oli suomalaisen ruuan edistämisohjelmaan varattu määräraha. Jaostossa lisättiin kuitenkin tähän vielä lähiruokaprojektille erillinen raha. Tämäkin on ollut täällä jo useana vuonna esillä. Toivon, että jatkossa tätä rahoitusta voitaisiin ohjata sitten tämän ruuan edistämisohjelman kautta eikä rasitettaisi tätä jaoston jakovaraa tätä kautta.

Makeran osalta tekstissä todettiin, että ollaan varsin haasteellisessa tilanteessa ja ennen kaikkea, kun tämä rakennetukijärjestelmän voimaantulo on viivästynyt ja hakemusmahdollisuudet vuonna 2008 ovat ne, mitä ovat, niin korostettiin sitä, että korkotukivaltuuden tulisi olla saman suuruinen kuin aikaisempina vuosina, kun verrataan tähän Makeran pääomaan.

Tuossa jo avasin tämän petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisasian ja edelleenkin toistan sen, että asiaan tulisi saada joku muu, järkevämpi ratkaisu kuin se, että koko ajan lisäämme sinne rahaa. Pohjoisessa lainsäädännön myötä on välttämätöntä rakentaa poroesteaitoja, ja tässä määrärahat ovat olleet riittämättömät, ja tähän myös sitten jaoston osalta osoitettiin lisämääräraha.

Mutta painopistealueena vesitalous on erittäin tärkeä, ja haluan muistuttaa sen, että haettujen avustusten määrä on kuitenkin seitsenkertainen määrärahaan verrattuna. Tässä varmasti olisi paikka miettiä sitä, ovatko valtiovallan toimenpiteet riittäviä sen suhteen, että kun vuosi 2014 on lähestymässä, niin nämä asiat saadaan kohtuulliseen kuntoon siihen mennessä. Vesihuolto on erittäin tärkeä, 2,5 miljoonan euron lisäys on merkittävä, mikä tässä todettakoon.

Uutiset metsäteollisuuden osalta ovat aivan viime päivinäkin olleet varsin huolestuttavia. Niinpä jaostossa nähtiin tämä metsätalous ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset tärkeinä. Meillä on uhkia muun muassa Venäjän tullien ratkaisujen myötä. Se, että määrärahaa Kemeran osalta kasvatettiin 2 miljoonalla, kyllä edesauttaa varmaankin sitä, että yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tähtäävää työtä voidaan täysimääräisesti jatkaa. On todettava se, että Kemera-laki on nyt hyväksytty EU:ssa ja se jatkuu ilman katkoksia. Tämäkin on erittäin hieno asia.

Metsäntutkimus tässä tilanteessa on tärkeätä, ja jaosto lisäsi metsäntutkimukseen hieman enempi rahaa kuin asiantuntijakuulemisessa meiltä toivottiin, mutta nähtiin tärkeänä se, että budjettivaikutusten kautta ainakaan näitten pienempien toimintayksiköitten lakkauttamiseen ei tarvitse mennä. Rahat on jaoston ja valiokunnan kautta tähän osoitettu, eli sikäli metsäntutkimus nähtiin erittäin tärkeänä tukimuotona koko metsätaloudelle.

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistömittausten tukemista on tehty nyt tilusjärjestelyjen kautta jo muutama vuosi. Tässä lähtökohtana on ollut se, että peltoalueitten uusjakotoimitusten tavoitteena on peltolohkojen koon suurentaminen ja välimatkojen vähentäminen sekä sitä kautta maatalouden kannattavuuden parantaminen. Tässä on myös se piirre, että liikenneturvallisuuden näkökulmasta tämä asia on erittäin tärkeä, ja tämä asia on lähtenyt hyvin liikkeelle tuolla rannikkoseudulla ja Pohjanmaalla, ja miljoonan euron lisäys turvaa sen, että seuraavana vuonna voidaan näitä kiinteistömittauksia toteuttaa Maanmittauslaitoksen ohjelman mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran kiitoksia jaostolle, ja tästä voimme sitten lähteä keskustelemaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja sen jaostoa erinomaisesta työstä talousarvion valmistelussa vuodelle 2008.

Maa- ja metsätalouden hallinnonalalla on kehyskaudella suuria haasteita. Haasteiden edessä yleensä valtion budjetissa tai kehyksissä olevat varat osoittautuvat liian niukoiksi. Toimialaammehan kohdistuu hyvin paljon Euroopan unionin poliitikkojen vaatimuksia, jotka aikaansaavat kansallisesti helpostikin ristiriitaisia tavoitteita. Niiden ratkaiseminen edellyttää monesti lisävaroja. Unionista johtuvat ja kansalliset haasteet yhdistettyinä niukkoihin voimavaroihin edellyttävätkin jatkossa laajassa yhteisymmärryksessä laadittuja suunnitelmia ja asioiden keskinäistä tärkeysjärjestykseen asettamista.

Ensimmäisenä otan esille tänä syksynä paljon esillä olleen ja äskenkin jaoston puheenjohtajan mainitseman metsätalouden. Kehyskauden Kemera-rahoitus on tehty nousujohteiseksi, mutta se tavoitetaso toteutuu vasta vuonna 2011. Toki ensi vuonnakin pyritään resursseja siirtämään, ja kiitos tästä jaostolle ja valiokunnalle. Ne varat Kemeraan ja metsäkeskuksiin ja Metlaan tulevat varmasti todella tarpeeseen.

Maaseudun kehittämismenojen useat pienet, mutta tuiki tärkeät menoerät ovat saaneet valiokuntakäsittelyssä vahvistusta. Siitä lämmin kiitos. Maaseutuneuvonta, 4H-toiminta, kylätoiminnan kehittäminen sekä laatujärjestelmien kehittäminen ovat elinvoimaiselle maaseudulle tärkeitä asioita. Niin ikään olen iloinen siitä, että suomalaisen ruuan kehittämisohjelma ja -projekti alkaa ensi vuonna uudella rahoituksella hallituksen pohjaesityksen mukaan.

Maataloudessa keskeisin asia on Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen jatkossa. Tiedämme, että tältä osin on olemassa lisätarpeita, joihin pitää hallituksen palata viimeistään kehysriihessä. Koska rahastosta on myönnetty enenevästi avustuksia lainojen sijasta, rahaston tulokehitys on vääjäämättä koko ajan laskeva. Rahaston tulokehitys on osoittautunut kuitenkin aikaisempaa alemmaksi, ja toisaalta ensi vuoteen liittyy erityiskysymyksiä, kun me puramme vanhoja jonoja.

Uuteen investointitukijärjestelmään siirryttäessä haku tullaan aikaistamaan ja hakemukset tullaan käsittelemään niin, että vähintään kolmen neljän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä siitä saadaan päätös. Uuden hakujärjestelmän hakuehtoja tarkastellaan lähiaikoina valmisteltavalla asetuksella. Lisäksi maaseutuelinkeinojen korkotukilainojen riittävä myöntämisvaltuus on edellytys sille, että Makera-varoja voidaan käyttää. Vuoden 2008 korkotukilainavaltuuteen on vielä palattava. Se ei ole nimittäin oikeassa suhteessa sen Makeran pääoman kanssa.

Kiitän, että eduskunta hoitaa hallinnonalallaan museoiden toimintaedellytykset, sanoisinko, jo perinteisesti.

Täällä jaoston puheenjohtaja aivan oikein puuttui näihin petoeläinvahinkoihin, ja kysymys siitä, onko meillä vahinkoja liikaa, otetaan varmasti vakavasti, koska nyt määrärahojen niukkuus on noussut jo oikeudenmukaisuuskysymykseksi, ja sikäli eduskunnan tekemä paikkaus on todella tarpeen. Samoin poroaitojen korjauksessa määrärahalla voidaan korjata jälkeenjääneisyyttä.

Lopuksi nostan esille sen haasteen, mikä liittyy haja-asutusalueiden talouksien liittämiseen vesi- ja viemäriverkostojen piiriin ennen vuotta 2014. Pienten määrärahojen lisäysten avulla asiassa edistytään, mutta nyt voidaan jo varmasti sanoa se, että asetuksen edellyttämään tilaan ei tällä vauhdilla tulla pääsemään. Asiaa joudutaan tarkastelemaan siis lähivuosina.

Kaikkinensa maa- ja metsätalouden alalla budjetti antaa hyvän perustan toimia maataloudessa, metsätaloudessa, mutta myöskin bioenergian edistämisessä. Haasteita meillä riittää tuottavuusohjelman edistämisessä hallinnonalalla ja erityisesti sektoritutkimuslaitosten osalta. Siitä kuitenkin sanon sen, että sillä sektorilla nyt sitten meidän tutkimuslaitoksemme ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja rakentaneet suunnitelmia yhdessä. Tarkoituksena on hakea synergiaetuja, joiden kautta voidaan vastata sitten Tuottavuusohjelman mukaisiin haasteisiin. Meillä on tarkoituksena myöskin rahoituksen ohjaamisessa palkita siitä, että ne saavat vähän lisää rahaa, jotka löytävät hyvää yhteistoimintaa sitä kautta tuottavuutta parantaen.

Kiitoksia vielä kerran valiokunnalle ja jaostolle. Tästä meidän on hyvä yhdessä jatkaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Metsäteollisuuden kärjistyvä tilanne olisi vaatinut hallitukselta aktiivista ja määrätietoista otetta jo alkukesästä. Tämän työllisyys- ja aluekehityksenkin kannalta suurimman kysymyksen ja ratkaisevan asian hoidossa hallitus on ajelehtinut. Vasta muutama viikko sitten pääministeri ilmoitti, että solmujen aukaisemiseksi tarvitaan suoria yhteyksiä Venäjälle, eli tämän meidän jo kesäkuussa esittämämme metsäpoliittisen huippukokouksen osalta asian annettiin pitkään ajelehtia ja oltiin Brysselin eteisessä odottamassa tämän asian hoitoa.

Viime kesäkuussa me sanoimme täällä, että maa järisee pian kahden Imatran ja viiden Kemijärven edestä, ja niin se on, rouva ministeri, jo järissyt. Ja tässä vaaditaan kyllä nyt todella riuskoja otteita. Tähän linjaan ei myöskään muuten sovi Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun, Kannuksen ja Kolarin tutkimusasemien alasajo. Eli kun tarvitaan poikkihallinnollisia, erilaisia toimia puuhuollon ja metsätalouden eteen, pitäisi olla johdonmukainen eikä tehdä kaavamaisia kielteisiä ratkaisuja.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maatalous on toden totta ala, jolle tulee voimakkaasti määräyksiä EU:n komissiolta, ja nämä määräykset ja linjaukset eivät noudattele Suomen budjettiaikatauluja tai kehysaikatauluja. Siksi on välttämätöntä, niin kuin ministerikin totesi, huolehtia siitä, että riittävät määrärahat meillä säilyvät niiden tavoitteiden toteuttamiseksi, jotka meillä määritellään hyvässä hallitusohjelmassa, ja siksi on välttämätöntä, että seuraavalla kehystarkastelulla tähän kiinnitetään huomiota.

Puhemies! Toinen asia, joka on täysin välttämätöntä hoitaa, on markkinaedunvalvonta ja siihen liittyvä maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kannattavuuden parantaminen. Siihen liittyy tutkimustoiminta, neuvontatoiminta ja niihin panostaminen. Siinä mielessä vaikkapa viimeaikaiset tiedot Metlan ratkaisuista eivät tätä tuo ja ovat juuri päinvastaisia. Toivonkin, että näihin kiinnitetään aivan erityistä huomiota.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt käsiteltävänä olevassa budjetissa näkyy sinivihreän yhteistyön yhteistyövaikutus. Tämä on nyt positiivinen budjetti, kun lähtökohta on todella huono. Nimittäin koko viime vaalikauden ajan paitsi reaaliset määrärahat alenivat myös erityisesti maataloustuottajien tulot alenivat kymmenillä prosenteilla koko nelivuotiskauden. Tämä lähtökohta on siis huono, mutta tästä on hyvä lähteä eteenpäin.

Mutta se erittäin tärkeä asia, joka keskustelussa pitää pitää yllä kaiken aikaa ja aikaisemminkin on puhuttu mutta joka nyt on kirjattu myös hallitusohjelmaan, on se, että paitsi että maataloustuottajien tulokehitys pyritään saamaan positiiviseksi, pitäisi keskittyä olennaiseen, pitäisi vähentää byrokratiaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja sitä kautta pitäisi vähentää hallinnointia.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin hyvä maatalousbudjetti. Siellä on laitettu rahaa investoinnille. Siellä on tehty useita erittäin hyviä korjauksia. On otettu huomioon, että meidän täytyy lisätä myös hakkuita Suomen metsissä. Ongelma on tosin, niin kuin ministeri itsekin sanoo — ja se on akuutti ongelma nyt — että meillä on liian vähän rahaa ensi vuoden tukiratkaisuun. Ministeri on useita kertoja sanonut, että meidän ei pitäisi nyt leikata 142-tukea, ja luotan, että ministeriö ja hallitus laittavat lisärahaa kehystarkastuksessa, että niin myös käy todellisuudessa.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetti on pääpiirteittäin maatalouden osalta positiivinen, mutta ei voi olla hämmästelemättä sitä samaa asiaa, mihin ed. Rajamäkikin kiinnitti huomiota, tutkimusmäärärahojen vähentämistä ja jatkuvaa painetta yrittää vähentää sitä myös viljely- ja eläinpuolen tutkimuksista. Kuitenkin kaikkialla tiedämme, että olemme yhä suurempien haasteiden edessä. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja tämmöiset tekevät semmoisia muutoksia ja haasteita suomalaiselle maataloudelle, että meidän tutkimuksemme pitäisi olla koko ajan etukenossa menossa, jos mielii, että me kestämme tämän globalisaation. Siinä mielessä on hyvin kyseenalaista politiikkaa se, että silloin kun myrsky yltyy, niin silloin tutkimusta vähennetään.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on monin kohdin rahoitusta lisätty juuri ympäristötoimiin, ja esimerkiksi tämä vesihuoltorahoitus on merkittävä. Sillä voidaan rehevöitymistä vähentää. Sitten hallitusohjelmassa on tämä suomalaisen ruuan edistämisohjelma, josta ministeri Anttilakin on puhunut hyvin positiivisesti. Ja kun pyritään lähiruuan käytön edistämiseen ja kun tässä lähikeittiöhankkeessa nämä neuvojat ovat neuvoneet julkisen sektorin ammattikeittiöhenkilöstöä sekä elintarvikehankinnoista päättäviä tahoja käyttämään hankintalain suomia mahdollisuuksia hyväksi, niin onko, ministeri, mahdollista, että tätä hankintalakia selvennettäisiin tai muutettaisiin siltä osin, kuin jo nytkin voimme suosia lähiruokaa, mutta usein tämä mahdollisuus kunnissa jätetään käyttämättä?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jaoston puheenjohtaja, ministeri, ed. Leppä, ed. Vilkuna, kaikki olivat huolestuneita tutkimuksen määrärahasta. Ed. Leppä sanoi Metlan suunnitelmista, että toivoo, että näihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, kun Metla suunnittelee eräiden yksiköiden lopettamista. Huomasin, että myöskin keskustan puoluevaltuuskunta kiinnitti tähän huomiota, ja pidän erittäin tärkeänä, että kun tästä ollaan huolestuneita, niin annetaan eduskunnasta selkeä viesti Metlalle, että näitä toimintayksiköitä ei lopeteta, koska niitten ansiosta on saatu hyviä tuloksia. Jos ollaan huolestuneita, silloin pitää myöskin näitä yksiköitä tukea. Ja totean vielä, että metsä on kautta aikojen ollut Suomen elinkeinoelämän selkäranka, ja minä uskon, että myöskin jatkossa se tulee olemaan. Meillä ei ole varaa vähentää tutkimuksen määrärahoja eikä lopettaa toimintayksiköitä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti täällä käytettyihin puheenvuoroihin.

Ensinnäkin ed. Rajamäelle toteaisin, että tämä Metlan henkilöstövähennys, 154 henkilötyövuotta vuosina 2007—2011, on, ed. Rajamäki, perintöä viime hallituskaudelta, jossa te olette itse olleet mukana. Ollaan nyt rehellisiä.

Kysymys siitä, mitä tehdään niille kolmelle tutkimusasemalle ja miten Metla vastaa sitten näihin tulevaisuuden haasteisiin nimenomaan tuottavuusohjelmaa ajatellen, on nyt perusteellisessa selvityksessä, ja tavoitteena on, että löydettäisiin ratkaisu, jolla voitaisiin tutkimustoiminnat turvata ja hakea ne säästöt sitten tutkimusta avustavista ja vastaavista toiminnoista yhteistyöllä.

Sitten täällä on puhuttu tutkimusmäärärahojen niukkuudesta. Se on aivan totta, mutta tarkoituksena on nyt, kuten jo puheenvuorossani sanoin, meillä omalla hallinnonalalla viiden eri tutkimuslaitoksen niin tiivis yhteistoiminta, että sitä kautta pystytään tuottavuutta ja panostusta tutkimukseen lisäämään.

Ed. Ojansuu puuttui tärkeään asiaan, lähiruokaan. Nimittäin jo ilmastonmuutosta ajatellen meidän pitää huolella miettiä, kuinka paljon ruokaa yleensä kuljetetaan. Itse koen niin, että hankintalaki ei tarvitse muutoksia, mutta sen sijaan hankintatahot eli tarjouksia kunnissa pyytävät tarvitsisivat varmaan lisävalistusta, koska se voidaan rajata tarkkaan, että saadaan sitä, mitä halutaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On kyllä aika uskomatonta, että ministeri varjonyrkkeilee. Siis nämä tuottavuusohjelman tavoitteet on uusi hallitus asettanut ja huomattavasti kireämpinä monelta osin. Kyllä minä arvostan edellistä kollegaani, ministeri Korkeaojaa niin korkealle, että uskon, että jos hänellä olisi ollut Metlan yksikköjen alasajo tiedossa tai linjassa, niin kyllä se olisi tullut varmasti hallituksen piirissä esille. Kyllä tästä nyt ihan itse pitää vastata.

Toinen asia, joka valitettavasti on todettava: kyllä metsäministerin paikka on edelleen avoinna. Suomi tarvitsisi metsäministerin. Samaan aikaan, kun koko metsäklusteri tärisee, tuhansia ihmisiä uhkaa työttömyys, laitoksia ajetaan alas, massairtisanomisia tehdään, koko metsätalouden perusta on uhattuna, niin maa- ja metsätalousministerillä ei ole mitään sanomista näihin huolenilmauksiin, mitä täällä on. Tämä maa tarvitsee pikaisesti metsäministerin ja hallitukselta ihan toisenlaista otetta tässä asiassa.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Metso-ohjelman neuvottelut ovat parhaillaan käsillä, ja eilen viimeksi käytiin neuvotteluja järjestöjen ja muun muassa Metsähallituksen ja hallituksen välillä. Olen erittäin huolestunut niistä tiedoista, jotka kantautuvat näistä neuvotteluista. Ne sattuvat erittäin huonoon ajankohtaan ensinnäkin sen vuoksi, että nythän puun hinta on noussut ja on pulaa puusta ja hakkuita pitäisi lisätä. Tämä merkitsee sitä, että nämä rahat, joita on ajateltu käytettäväksi Etelä-Suomen metsiensuojeluun, eivät riitä mihinkään tällaisilla hinnoilla, ja toisekseen Metsähallitus näyttää tulleen erittäin kitsaaksi nyt luovuttamaan näitä metsiä näihin Etelä-Suomen tarpeisiin. Täällä on 2 prosenttia suojeltu, vajaa 2 prosenttia pinta-alasta Etelä-Suomessa. Se ei ollenkaan ole missään linjassa kansainvälisten tavoitteitten kanssa, eli Etelä-Suomessa on metsien osalta uhkaava tilanne. Ministeri, voitteko tätä kommentoida jotenkin?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvä hallitusohjelma, niin kuin täällä todettiin, ja sen tärkeä lähtökohta on maatalouden kannattavuuden turvaaminen. Siihen voidaan vaikuttaa kolmella tavalla. Ensimmäinen on tukipolitiikka, joka on tämän hallituksen toimesta linjattu vakaalla tavalla. Toinen on kustannuskehitys ja siihen vaikuttaminen. Hallituksella on tietysti veropolitiikan keinoja, joilla se pystyy vaikuttamaan. Niitä on ohjelmaan kirjattu. Ne pitää nopealla aikataululla toteuttaa. Ja kolmantena on sitten markkinahinta, ja tässä peräänkuulutan kyllä viljelijöitten vahvempaa omistajaohjausta niihin yrityksiin, jotka markkinoilla toimivat. Ei voi olla oikein, että markkinahinnat ovat alle EU:n keskitason, ja siihen varmasti pitää vaikuttaa, ja varmasti ministerikin voi olla siinä aloitteellinen.

Ensi kevään aikana täytyy varmistaa se, että meillä on Makerassa riittävästi pääomaa uusien investointien toteuttamiseen, koska nyt ei kaivata sellaista viestiä, että meillä investointitasot ja tukitasot maan sisällä eriytyvät, vaan kyllä meidän pitää pystyä yhtenäinen investointipolitiikka ja rakennekehityspolitiikka jatkossakin turvaamaan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä jo aiemmin todettiin, niin suurpetojen määrä kasvaa voimakkaasti ja totta kai siitä johtuen myös vahinkojen määrä ja näitten vahinkojen korvaukseen tarvittava rahamäärä.

Otan esimerkiksi ilveksen. Sinä aikana, jonka täällä eduskunnassa olen ollut, niin ensin tavoite oli tuhat kappaletta, sitten 1 100, nyt 1 200 jne., ja näissä maakunnista tulevissa ilmoituksissa Rktl:n ilmoituksiin nähden on valtava heitto. Kuitenkin nämä kappalemäärät, joilla näitä ilveksiä annetaan vähentää, säilyvät tänä vuonna entisellään verrattuna viime vuoteen.

Arvoisa ministeri, eikö näitä lupamääriä olisi syytä nostaa, kun meillä on näille pedoille kansallinen hoitosuunnitelma ja sen puitteissa varmasti on mahdollisuus toimia toisella lailla?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, ette maininnut eläinsuojelusta sanaakaan. Tiedämme, että eläintenpidossa on todella ongelmia. Näin ollen mielestäni olisi hyvä myös täällä eduskunnassa keskustella avoimesti niistä. EU on varmasti ongelma siinäkin mielessä, että se painottaa suuria yksiköitä, jolloinka eläinten hyvinvointi jää sivummalle, mutta meillä on ongelmia myös pienissä talouksissa ja pienillä tiloilla, ja näin ollen toivoisin, että kommentoisitte tätä. Nimenomaan tulisi olla myös voimavaroja, että meillä olisi kylliksi niitä eläinlääkäreitä, jotka työkseen huolehtivat eläinsuojelusta.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki arvosteli voimakkaasti hallituksen metsäpolitiikan toimia. Ed. Rajamäen pitäisi tietää varsin hyvin, että metsätalous, jos mikä, on sellainen talouden muoto, jossa toimitaan erittäin pitkäjännitteisesti, ja se, mitä tänään tapahtuu, on pitkän prosessin tulosta, ja tässä suhteessahan Suomessa on eletty kansallisten metsäohjelmien viitoittamalla tiellä. Kun oli nähtävissä tämä puunsaannin heikkeneminen, ryhdyttiin edellisen hallituksen aikana Kansallista metsäohjelmaa uudistamaan ottaen juuri niitä seikkoja huomioon, mitä ed. Rajamäki tässä totesi, eli valmistelutyötä on tehty. Siihen liittyy tutkimus, siihen liittyvät erilaiset neuvonnalliset toimet, metsänparannukseen vaikuttaminen. Se on erittäin laaja toimenpiteiden kokonaisuus, jossa nyt myöskin Kemeran varoja (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) on enemmän käytettävissä.

Kysyisin ministeriltä, missä vaiheessa on tämä Kansallisen metsäohjelman uudistustyö.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaojalle totean, että meillä on yksi kokous enää pitämättä ja sen jälkeen ollaan niin sanotusti valmiita viemään asia valtioneuvoston käsittelyyn.

On ihan totta se, mitä täällä ed. Rajamäki sanoi, että metsäklusteri tärisee. Ed. Rajamäki varmaan aivan hyvin tietää, mistä siellä on kysymys. Siellä on kysymys ylituotantotilanteesta maailmanmarkkinoilla, joka on johtamassa siihen tilanteeseen, että kapasiteettia joudutaan ajamaan alas, ja kysymys on siitä, että meidän pitää jatkossa pystyä toimimaan niin, että Suomessa puun jalostaminen on kannattavaa ja kannustavaa.

Ed. Salolainen otti esille täällä tämän Metso-ohjelman. Sanon suoraan, että olen viime yönä tullut Brysselistä enkä tiedä viimeisimpiä tilanteita, jotka liittyvät Metso-ohjelmaan, mutta lupaan ottaa siitä selvää, kun lähden täältä ministeriön suuntaan.

Sitten seuraavana, puun saaminen liikkeelle on se asia, johon nimenomaan metsäkeskusten kautta pyritään vaikuttamaan. Metsäkeskuksissa toimintoja painotetaan jatkossa sillä tavalla, että entistä enemmän ollaan yhteyksissä metsänomistajiin, jotta saadaan puu liikkeelle.

Ed. Rantakangas puuttui tärkeään asiaan, ja se on kysymys tästä markkinahinnasta, joka tuotteille saadaan markkinoilta. Meillähän on aloittanut työnsä tulo- ja kannattavuustyöryhmä, jonka tavoitteena on nimenomaan huolehtia siitä, että tehdään työtä hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, että viljelijöiden tulokehitys saadaan tällä vaalikaudella nousuun, ja siinä yksi keskeinen asia on nimenomaan markkinahintojen muodostuminen luonnollisesti kustannusten muodostumisen ja tukien ja niiden rinnalla.

Sitten ed. Tiusanen puuttui tähän eläinsuojelukysymykseen. Meillä on eläinlääkintähuoltolaki nyt uudistettavana. Vuoden 2009 alusta se tulee voimaan. Eduskunta saa sen ensi keväänä toivon mukaan tänne käsittelyyn, ja siinä tullaan nämä kysymykset, jotka liittyvät eläinsuojeluvalvontaan, sitten ratkaisemaan. Mutta ei se tilanne ollenkaan niin huono ole kuin ed. Tiusanen täällä totesi. Tehtyjen tarkastusten mukaan ainuttakaan eläinsuojelurikosta ei löytynyt, vaikka ensin uutisointi oli sitä, että siellä on pilvin pimein niitä eläinsuojelurikoksia olemassa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime vuosina ja erityisesti EU:n aikana tilakoko on kasvanut huomattavasti ja sen myötä julkisuuteen on tullut erityisesti karjapuolella uupumistapauksia, joista sitten ilmeisesti näitä kohujuttuja on tehty. Suunta valitettavasti näyttää siltä, että on yhä enemmän, kun rakennetaan esimerkiksi navetoita tai sikaloita, yhä suurempia yksiköitä.

Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä tiedustellut, olemmeko me todella nyt päästämässä käsistä tämän ihanteellisen tilanteen, mikä meillä on ollut, eli niin sanotun perheviljelmän ja lähdetään ainoastaan niin sanottuun teolliseen tuotantoon myös karjapuolella.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu eläinten suojelusta, mutta sitä vieläkin tärkeämpi on suojella ihmisiä, ja tässä viittaan siihen, että näitä susien kaatolupia tarvittaisiin myöskin muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Pirkanmaan maaseudulla tämä ongelma on hyvin ajankohtainen. (Ed. Zyskowicz: Se on sasi!)

Sen lisäksi: Kemeran rahojen kasvattaminen on tietysti välttämätöntä, mutta puuhuollon turvaamisen kannalta yksi avainasia on se, että löydetään tekijöitä sinne. Se, että tämä ala ei vedä riittävästi tänä päivänä, on hyvin paha tilanne. Se on yksi sellainen suuri pullonkaula.

Lisäksi olen myöskin huolissani siitä, miten maatalouksissa maanviljelijät jaksavat, ja sitä kautta heijastuvat ne ongelmat, mistä täällä on muutenkin puhuttu.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikkei suoranaisia eläinsuojelurikoksia niin paljon ehkä löydykään, niin kyllähän me tiedämme sen valitettavan tosiasian, että niissä tarkastuksissa löytyy rikkomuksia paljon, ja vaikka ei olisi edes rikoksia eikä rikkomuksia, niin varmasti eläinsuojelunäkökulmasta olennaista on se, että tämänhetkiset normit ovat sellaiset, että eläimille jää kovin kovin pieniä tiloja usein siellä sitten olla.

Huomasin tässä ilokseni, että viikonloppuna vihreät hallituspuolueena oli ottanut kantaa sen puolesta, että tulisi hallituksen puuttua näihin tilakysymyksiin ja näihin kokoihin, ja minä kyllä annan sille täyden tukeni, tälle tavoitteelle. Sosialidemokraatithan esimerkiksi viime kaudella hallituksessa ollessaan toimivat sen puolesta, että ympäristötuen ehtojen tarkistamisen osalta tiukennettiin myös eläinsuojelullisia vaatimuksia, ja minun mielestäni tämä suunta on oikea ja sitä pitää jatkaa.

Minä nyt kysynkin ministeri Anttilalta, onko hän samaa mieltä siitä, että tätä lainsäädäntöä tulisi tarkistaa myös ei pelkästään eläinsuojeluvalvonnan tiukentamisen näkökulmasta vaan myös näiden kokojen, minkä kokoisissa tiloissa siat, kanat jnp. ovat. Se on mielestäni myös hyvin tärkeä asia plus sitten se, että näitä eläinsuojelullisia vaatimuksia voidaan ottaa huomioon myös tukien myöntämisen yhteydessä tätä päivää enemmän.

Johanna Karimäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täälläkin nyt on noussut esille ja julkisuudessa viime aikoina eläinten hyvinvointi, toisaalta myös tuottajien ja viljelijöiden hyvinvointi, he ovat tiukoilla tehotuotannossa. Massatuotannossa Suomella ei ole luontaista etua. Meidän on vaikea kilpailla EU:ssa massatuotannossa, mutta luomussa meillä on mahdollisuuksia. Pienimuotoinen perheyrittäjyys, luomutuotanto ja lähiruoka voisivat olla Suomelle kilpailuvaltteja, ja tätä varten tarvitsemme luomustrategian. Kysynkin siksi ministeri Anttilalta, onko meillä riittävästi resursseja luomutuotannon edistämiseksi.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maatilatalouden kehittämisrahaston rahojen riittävyys on äärimmäisen tärkeää, ja ymmärrän, että tämä voisi olla uuden rakennetukilain olosuhteissa ikään kuin uutta aikaa, mutta on tärkeää, että tänä vuonna pärjätään hyvin ja vuoden 2009 budjettia suunniteltaessa tulee varmistaa se, että maatalouden rakenteeseen saadaan niitä kaivattuja muutoksia ja ennen kaikkea sitä, että sukupolvenvaihdoksia tulee, koska jatkuvuus on turvattava. Muuten suomalainen elintarviketalous ei pysy vahvalla pohjalla ja huoltovarmuutta ei pystytä itse hoitamaan.

Vesitalousinvestointeihin: Korostan, että on tärkeää, että pysymme aikataulussa mukana ja lisäbudjetein pystytään varmistamaan, sekä tämän vuoden budjetissa että tulevissa lisäbudjeteissa, että 2014 meillä on asiat kunnossa eikä niin, että joudumme tilanteeseen, että ylivoimaisen edessä joudumme kunnissa vaikeuksiin ja käydään pahimmillaan kuntien niukkenevien budjettien kimppuun. Tämä olisi minusta aika haitallista.

Suurpetovahingoista totean vain sen, että on tärkeää päästä siihen tilanteeseen, että saataisiin sellainen tilanne syntymään, että kaikki vahingot korvataan. Olemme Euroopan unionin suurpetopolitiikan takia joutuneet ylivoimaiseen tilanteeseen, ja ihmisille syntyviä vahinkoja pitää pystyä korvaamaan täysimääräisesti. Uskon, että ministeri vahvalla otteella asiaa vie eteenpäin, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja kiitän ministeriä erittäin vahvasta työstä suomalaisen maatalouden ja metsätalouden hyväksi.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan palata vielä keskustelussa tähän Metsäntutkimuslaitoksen lakkauttamiseen säästösyistä. Olen huolissani Kolarin yksikön tulevaisuudesta. Nyt tuntuu, että tämä päätös on tehty lyhytnäköisesti, hätiköiden ilman, että olisi tehty todellisia laskelmia vaikutuksista kustannustehokkuuteen tai tutkimukseen. Kolarin yksikössä tehdään metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen, luontomatkailuun, kestävään metsätalouteen ja metsärajamuutoksiin liittyvää tutkimusta, ja kaikki nämä tutkimusaiheet ovat erittäin ajankohtaisia ja yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittäviä. Myös ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa Kolarin yksikkö on onnistunut selvästi yli Metlan keskitason. Heikkous ovat nämä kiinteistökulut, mutta myös niiden osalta ollaan saamassa säästöjä erilaisin vuokrajärjestelyin ja luopumalla tarpeettomaksi käyneistä kiinteistöistä. Tämän vuoksi vetoankin ministeriin, että tuottavuusohjelmaa tarkistettaisiin tältä osin.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän ed. Vistbackan kysymykseen, että aina vaan ollaan menossa suurempiin yksikköihin. Tämä globaali kilpailu valitettavasti johtaa kehitystä siihen suuntaan, mutta sanon, että investointitukilaissa, jonka eduskunta juuri on hyväksynyt, eläinyksikön alaraja on 30. Se ei ole mikään mammuttilaitos silloin eli ei pakota ketään investoimaan mittavia, suuria. Jos haluaa, niin perheviljelmä on täysin mahdollinen.

Siitä olen samaa mieltä, että meidän pitää ihmisiä suojella, ja nämä petoeläinten kannat ja mahdolliset tarvittavat kaatoluvat pistetään nyt kevättalvella uudelleen sillä tavalla valmisteluun, että katsotaan, mikä on se kestävä kanta, koska meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kannat ovat kestäviä, mutta niitä ei toki silloin saa olla liikaa.

Sitten kysymys näistä eläinsuojeluasioista on tavattoman tärkeä asia. Jokainen ymmärtää sen, että eläimen hyvä hoito takaa sen, että sen liha on kunnollista. Jos eläin kärsii, niin eihän se eläin kasva ja lihasta tulee sitkeää, tiedän käytännön kasvattajana aikanaan toimineena sen. Nythän meillä on tarkoitus, että ensi keväänä, toukokuun alussa, tulevat eläinsuojeluun tällaiset hyvinvointitoimet, vapaaehtoiset, joista pienet lisäeurotkin eläimen pitäjä saa. Yläraja on 5 000 euroa vuodessa, ja se on sika- ja siipikarjasektorille, mikä tarkoittaa sitä, että jos niillä on mahdollisuus jaloitteluun taikka väljempiin olosuhteisiin, niin tätä kautta siihen kannustetaan. Sitten aion investointitukijärjestelmän kautta ohjata asioita niin, että ensisijaisesti annetaan investointituissa etusija niille investoinneille, jotka huolehtivat eläinten hyvinvoinnista — sanotaan nyt vaikka kanoille virikehäkit jne. Tätä voidaan tätä kautta ohjata, ja se on ihan vakavasti otettava asia. Pidän sitä todella tärkeänä, koska eläimiä ei missään nimessä saa hoitaa huonosti eikä rääkätä. Se on aivan ykkösasia.

Sitten tämä luomutuotannon edistäminen on tärkeä asia, mutta siellä ehkä kaikkein suurin ongelma on se, että meidän pitäisi saada se markkinointiketju toimimaan. Meillä on luomutuotantoa, mutta kohtaavatko kuluttaja ja sitten luomutuottaja riittävästi toisiaan?

Tässä ehkä nämä päällimmäisinä. Niin, vielä sen verran, arvoisa puhemies, että nythän on olemassa se tilanne, että nämä niin sanotut täydentävät ehdot, joihin eläinsuojeluasiat kuuluvat, on suoraan sidottu siihen, että viljelijän tukia leikataan, jos näissä tapahtuu laiminlyöntejä. Se ei ole edes harkinnanvaraista vaan pakollista.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Kokonaisuutena tämä budjettiesitys on hyvä. Haluaisin kuitenkin keskittyä pariin seikkaan.

Maatilatalouden kehittämisrahastolle on tänä vuonna osoitettu 258 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 on tarkoitus käynnistää uusi rakennetukijärjestelmä, ja on erittäin epävarmaa, missä määrin avustuksia voidaan hakea seuraavana vuonna. Pahimmillaan rakennetukien hakuun tulee pitkä tauko tai avustusmäärät ovat liian pienet. Sen takia Makeran tilannetta tulee seurata ja tarvittaessa, minkä minä näen erittäin todennäköisenä, palata asiaan lisätalousarvioesityksessä.

Lopuksi toteaisin, että muun muassa 141-ratkaisu asettaa erittäin suuria haasteita, jotta voimme täyttää hallitusohjelmassa olevan kirjauksen maatalouden myönteisestä ansiokehityksestä. Tähän tavoitteeseen on kuitenkin kaikin keinoin pyrittävä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kala-, riista- ja porotalous kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Tarkoituksena on, että kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti. Elinkeinokalatalouden ja vapaa-ajankalastuksen yhteensovittaminen on tärkeää. Lähinnä huoli on luonnonlohen tilanteesta, ja kysynkin, missä vaiheessa asetus on tällä hetkellä.

Mitä tässä on aikaisemmin petoeläinasiasta ollut puhetta, olen aivan samaa mieltä, että ei ole järkeä antaa kantojen suurentua ja vahinkojen kasvaa jatkuvasti ja on hyvä, jos siitä on kartoituksia meneillään.

Sitten kysymyksenä olisi vielä hirvenmetsästyksen osalta: Onko mitään mahdollisuutta aikaistaa kahdella viikolla kolmen pohjoisimman kunnan osalta hirvenmetsästystä, koska pidennyksellä loppupäässä ei ole merkitystä siellä pohjoisessa johtuen pimeydestä ja lumitilanteesta? Tiedän, että asiasta on tehty kirjallinen kysymys, mutta en tiedä vastausta.

Metlan osalta myös kannetaan huolta tästä Kolarin tilanteesta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja kuten aiemmin todettu, olen samaa mieltä.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Metsäteollisuuden ja metsäenergian tarpeet ovat erittäin ajankohtaisia, ja voidaan kysyä hyvin, onko tämä budjetti nyt riittävä vastaus näihin haasteisiin. Tämä huoli kyllä näkyy selvästi myös maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnosta. Teollisuuden puuntarve kasvaa, puubiomassan käyttö energiaksi kasvaa, ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteenahan on lähes kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Eikö nyt olisi tärkeää, että panostettaisiin budjettia enemmän energiapuun korjuutukeen ja vahvistettaisiin myös uusiutuvan energiateknologian ja metsätalouden tutkimuksen tukea?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouden pääluokan talousarvio on monipuolinen ja kattava, ja se on hyvä lähtökohta tulevalle vuodelle.

Petovahinkojen kohoaminen kohtuuttomiksi on tässä keskusteluttanut. Meillähän on hyvin ajankohtaiset suden, karhun, ahman ja ilveksen hoitosuunnitelmat. Nyt vaan on tilanne se, että virallinen tilastointi petojen osalta tulee tapahtumaan vasta vuonna 2009 ja näitä hoitosuunnitelmia ei päästä kunnolla toteuttamaan. Onko mitään mahdollisuutta aikaistaa tätä tilastointia, jotta päästäisiin ajankohtaiseen petopolitiikkaan?

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä suurpetopolitiikasta. Eikö tässä voisi nyt vihoviimein tehdä sen, että tämä korvaus olisi täysimääräinen näissä vahingoissa, ja toisaalta sitten paikallisviranomaisille antaa viestin siitä, jotta voidaan väljemmin myöntää niitä lupia vahinkotilanteissa? Nimittäin tämä nykyinen järjestelmä on siinä mielessä ihan tolkuton, jotta siinä annetaan vaikka Pohjois-Karjalaan ihan muutama suden ja suurpetojen vähentämislupa ja vahinkoja tapahtuu valtavasti siinä välillä, koska poliisiviranomainen ei uskalla antaa lisää lupia, vaikka siellä tiedetään, että on vahinkoja tapahtumassa. Sen takia olettaisi tähän puututtavan.

Sitten tähän metsäpolitiikkaan. Tämä hallitus on jotenkin — en tiedä miksi — kyllä muninut pahasti tämän jutun, koska silloin heti piti lähteä tähän Venäjän puutullikysymykseen puuttumaan ja vaikuttamaan ja nyt näyttää, jotta se on karannut käsistä. Toinen asia tähän: Hallituksen pitäisi katsoa, että Stora Ensossa tuottotavoitetta pitää pienentää.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! UPM on tänään ilmoittanut investoivansa Luoteis-Venäjälle, ja investoinnin yhtenä syynä epäilemättä ovat Suomessa raaka-aineen saatavuuden ongelmat. (Ed. Hurskainen: Ja samanaikaisesti lopettaa Kymessä!) Toivottavasti tähän budjetissa jatkossa kiinnitetään entistäkin suurempaa huomiota.

Vesistöasioita tässä jo hieman sivuttiinkin. Nyt en puhu Porin elokuun rankkasateiden aiheuttamista tulvista ja niistä 15:stä ja 20 miljoonasta, jotka tulevat varmaan lisäbudjettien yhteydessä käsiteltäväksi. Sen sijaan haluan jakaa kiitosta siitä, että vesihuoltotöihin on varattu 13 miljoonaa euroa, joka summa vielä valtiovarainvaliokunnassa kohosi 2,5 miljoonalla eurolla, ja toivon, että tästä summasta osa käytetään Kokemäenjoen tulvasuojeluun Porin tulvat -hankkeen ensi vaiheen toteuttamiseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta aivan oikein on lisännyt suurpetojen ja ylipäätään petojen aiheuttamien vahinkojen korvausmäärärahaa. Tässähän on kysymys, kaikille edustajatovereillekin ilmoituksena vaan, eräänlaisesta ylimääräisestä jäsenmaksusta EU:lle. Meillä on velvollisuus hoitaa nämä asiat EU-säädösten mukaan, ja siitä aiheutuu vahinkoja. Kysymys on siitä, että järjestelmä ei ole kunnossa. Olemme kaivanneet sitä petovahinkojen korvauslakiesitystä eduskuntaan nyt jo muutaman vuoden ajan. Arvoisa ministeri, satutteko tietämään, onko tämä esitys vihdoinkin tulossa eduskuntaan?

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maatalouden rakennemuutoksen yhteydessä voimavarojen oikea arviointi ja kohdentaminen on äärimmäisen tärkeää niin tilatasolla kuin myöskin sitten hallinnon tasolla. Kun meillä on ne kolme voimavaraa, psyykkinen, fyysinen ja taloudellinen, niiden oikea suhde on äärimmäisen tärkeä. Tähän liittyy oleellisesti markkinoilta saatava oikeudenmukainen hinta, ja tähän, jos mihin, tarvitaan sitä tutkimusta ja kehitystyötä ja neuvontaa, jotta nämä reunaehdot täyttyisivät.

Puhemies! Toinen asia, jonka ed. Rajamäki otti täällä esille, on metsätalous. Meillä on metsätalouden osalta erittäin hyvät kirjaukset hallitusohjelmassa — lisää puuta markkinoille, monimuotoisuudesta huolehtiminen. Tämä asia on jalalla, siitä on usea työryhmä asetettu, jotka ovat jo toimintansa loppupuolella, ja tähän tullaan kiinnittämään huomiota. Ministeri on aivan oikeassa siinä, että hän on ottanut tämän Metlan asian tarkasteluun ja pöydälleen. Meillä ei ole varaa menettää näiden kolmen tutkimuslaitoksen tutkimustyötä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri, sanoista, jotka totesitte eläinten hyvinvoinnista sikäli, että te olette samaa mieltä, siinä on vielä paljon tehtävää.

Toinen asia on metsästys. Ongelma on myös salametsästys ja metsästysrikokset. Tässä mielessä, kun se kuuluu teidän toimialaanne, patistaisin ministeriötä aktiivisempaan toimintaan näiden metsästysrikosten estämiseksi ja myöskin voimavarojen tukemiseen, siihen, että meillä olisi metsästyksen valvonnassa enemmän voimavaroja — niitä ei ole. Metsästys on tärkeä asia muun muassa hirvikannan hallitsemiseksi, mutta hirvi on joskus loppuun metsästettykin Suomesta, samoin laulujoutsen ammuttu. Se oli sitä aikaa, kun ihmiset kärsivät nälästä, mutta nykyään näin ei ole.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon, tietenkin, maa- ja metsätaloudesta ja niiden tuista, mutta siitä huolimatta maaltamuutto on melkomoista tänne Pääkaupunkiseudulle. Yksi asia, josta täällä ei paljoakaan ole puhuttu, on maaseudun elävöittäminen. Tässä tietysti on ennen kaikkea tärkeätä kylätoiminta ja sen tukeminen. Budjetissa ei ollut tähän riittävästi varattu määrärahoja, ja täytyy sanoa, että sosialidemokraatit tekivät hyvää työtä, että kylätoiminnan elvyttämiseen on saatu lisättyä 80 000 euroa.

Toinen asia, mihin halusin puuttua jo aiemmin, olivat nämä kaatoluvat, mihin ministeri vastasikin. Kiitoksia! Elikkä ne ovat uudelleenvalmistelussa, (Puhemies: Nyt minuutti on täyttynyt!) ja toivoisin, että tässä kohdin kiinnitettäisiin itään huomiota.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on jaosto saanut erittäin hyviä evästyksiä tulevaisuuden ratkaisuja silmällä pitäen. Muutama asia, jotka haluan nostaa esille.

Metsäntutkimus on noussut hyvin keskiöön näissä keskusteluissa, ja minusta se on erittäin hieno ja hyvä asia. Muutama oikaisu vaan:

Ed. Kallis arvioi, että olisin väittänyt, että rahat eivät riitä. Asiantuntijakuulemisessa selkeästi kävi esille se, että Metsäntutkimuslaitoksen johto pyysi miljoonaa euroa lisää, ja me osoitimme 1,2 miljoonaa euroa. Eli budjettitalouden näkökulmasta metsäntutkimus on kyllä kunnossa eli siellä taloudelliset resurssit ovat olemassa. Toki aina rahaa enempi menee, ja tämä summa, joka nyt lisättiin, on lähes saman suuruinen pääluokassa kuin vuosi sitten, eli asiassa on kyllä menty eteenpäin.

Mutta eräs asia, joka ei ole noussut esille, on energiapolitiikka, joka varmasti nousee myöskin ministeriön pääluokassa ensi vuonna esille. Kysyn: Aikooko ministeri lukea tarkkaan valiokunnan kannanoton, jossa me haluamme, että koordinointi yli hallintorajojen ja eri pääluokkien osalta toteutettaisiin, niin että kaikki tietäisivät, mitä kukin ministeriö tekee, eikä tulisi päällekkäisiä toimintoja?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Karvon kysymykseen: Lohiasetus on lähdössä lausuntokierrokselle, ja lausuntokierroksen jälkeen sitten ministerinä tulen tekemään siihen poliittiset linjaukset yhteistyössä neuvotellen eri tahojen kanssa sen jälkeen, kun lausunnot on saatu.

Sitten seuraavana kysymys hirvenmetsästyksen ajasta Lapissa: Hirvistrategiaa ollaan tekemässä ja siinä yhteydessä tullaan tämä kysymys myöskin ratkaisemaan.

Ed. Pulliainen kysyi erittäin tärkeää asiaa petovahinkojen korvauslaista. Tämä on meidän lainsäädäntölistallamme ensi vuoden alkupuolella, ja yritän todella valvoa, että se valmistuu. Meillä oli noin viikko sitten johtoryhmässä ensi vuoden lainsäädäntöohjelma, ja se oli siellä mukana.

Sitten kysymys maaseudun elävöittämisestä ja kylätoiminnasta: Tärkeintähän on se, että maaseudulla eläminen ja yrittäminen on kannattavaa ja kannustavaa. Se on se ydinasia, että siellä pitää pystyä tulemaan toimeen ja siellä pitää olla peruspalvelut.

Sitten petotilanne: Sitähän vuosittain seurataan, selvitetään, mutta tiedän, että meillä on tiettyjä ongelmia, minkä takia on puututtava siihen, että petotilanne ei saa tulla niin suureksi, niin kuin nyt näyttää, että korvaukset eivät riitä mihinkään.

Jaoston puheenjohtajan kysymys energiapolitiikasta ja sen koordinoinnista hallintorajojen yli: Se on aivan elintärkeä asia, ja sen takia meillä on ilmasto- ja energiapoliittinen ministerivaliokunta, jossa tätä työtä tehdään. Omalta osaltani omassa ministeriössäni olen tätä kovasti korostanut, että meidän ei tarvitse pyörää keksiä uudestaan, vaan hyvät käytännöt pitää voida käyttää kauttaaltaan siellä, missä tarvitaan.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksessä esitetään tavoitteeksi maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa sekä kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen. Lisäksi mainitaan muun muassa maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Nämä ovat hyviä tavoitteita, ja onneksi budjetista löytyy useita niitä tukevia satsauksia.

Budjetissa kiinnitetään huomiota myös maaseutuyritysten tarpeita vastaaviin neuvontapalveluihin. Tavoitteen soisi toteutuvan myös käytännössä, sillä viime aikoina on tullut ilmi esimerkkejä siitä, että neuvonta on joidenkin tukien hakemisessa ollut vajavaista ja paikoin suorastaan harhaanjohtavaa. Toivonkin, että ministeriössä kiinnitettäisiin aivan erityistä huomiota siihen, että niin virkamiesten kuin maatalousyrittäjien ohjeistus olisi jatkossa selkeää ja yksiselitteistä. Esimerkiksi ensi vuonna uudeksi tukimuodoksi tulevan bioenergiatuotannon avustamisessa neuvonta toivottavasti sujuu paremmin kuin luonnonhaittakorvausta ja ympäristötuen hakuehtoja koskien.

Arvoisa puhemies! Perinteinen perheviljelmäpohjainen maatalous on EU-aikana kokenut täydellisen mullistuksen. (Ed. Soini: Tappolinja!) Tehomaatalous ja tilakoon kasvaminen on huomattavasti lisännyt ihmistyön tarvetta. Isäntien ja emäntien jälkeensä jättämä, kovalla työllä aikaansaatu perintö ei uusien vaatimusten edessä tunnu riittävän. Päälle lankeavat suuret taloudelliset vastuut, kohtuuton työtaakka ja epävarmuus. Tästä on seurannut sairastelua, loppuunpalamista ja sosiaalisten tukiverkkojen heikkenemistä. Kahden lisälomapäivän saaminen parin seuraavan vuoden aikana on toki odotettu askel eteenpäin, mutta ei se kuitenkaan kuittaa kaikkea kasaantunutta painetta.

Maaseudun elinvoimaisuus kuitenkin riippuu aivan oleellisesti maaseutuyrittäjien jaksamisesta. Tässäkin neuvonta ja oikea ohjeistus voivat auttaa, sillä iltaisin työpäivän päälle kasaantuvat paperityöt eivät helpota viljelijöiden jaksamista. Jos tuosta paperityöstä voisi vähentää viikossa muutaman tunnin hyvällä ohjeistuksella sekä byrokratian karsimisella, monen työtaakka kevenisi osaltaan jo sillä. Maatalousyrittäjien motivaatiota eivät kasvata myöskään syytökset tukiaisilla mässäilystä tai viime aikoina osin selkiytymättömät ja valitettavan usein väärään osoitteeseen tulleet väitteet huonosta eläintenpidosta samaan aikaan, kun työmäärä lisääntyy ja leipä on tiukassa.

Arvoisa puhemies! Alkutuotannosta syntyvät myös elintarviketalouden 300 000 työpaikkaa. Vaikka kaikki liha, maito, vilja ja kasvikset voitaisiin tuoda ulkomailta, kansan suuri enemmistö ei halua sitä. Viljelijä ottaisi varmasti mielellään tulonsa tuotteista suoraan markkinahintaan, mutta ostajia olisi harvassa. Kotimaisesta ruuasta tulisi ylellisyysherkkua, ja suuri osa tiloista joutuisi lopettamaan. Kuitenkin viime keväänä tehdyssä kuluttajakyselyssä todettiin, että yli 80 prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että kotimainen ruoka on riittävä peruste kansalliselle maataloustuelle. Kuten ministeri Anttilakin äsken totesi, erityisesti lähiruuan edut ovat kiistattomat. Tuoreus on luonnollisesti muilta mantereilta asti rahdattua elintarviketta paremmin taattu, ja ympäristövaikutukset ovat suotuisammat. Ekologinen jalanjälki jää naapuritilalla tuotetussa tomaatissa pienemmäksi, jos sitä vertaa vaikkapa Espanjasta tuotuun. Sama koskee kotimaisen naudanlihan vertaamista eteläamerikkalaiseen.

Tässäkin julkisen sektorin ja julkisten hankintojen tulisi näyttää esimerkkiä. Kilohinta ei saa ratkaista kaikkea. Kun suomalaisten aterioista joka kolmas on ammattikeittiöitten tekemä, ei ole yhdentekevää, mikä on näiden keittiöiden tarjoaman ravinnon laatu, eikä se, mistä ja miten ruoka keittiöihin tulee. Koulut, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja valtion virastot käyttävät noin 300 miljoonaa euroa ruokapalvelujen ostoon vuosittain. Tuoreista ja lähellä tuotetuista kotimaisista raaka-aineista valmistettu ruoka on edullista, hyvinvoinnin ylläpitämistä ja sairauksien ehkäisyä siihen verrattuna, mitä halvan ruuan aiheuttamien sairauksien hoito yhteiskunnalle maksaa.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen maatalouden ja lähi- ja luomuruuan tukeminen on siis myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hyvien käytäntöjen levittämisen on oltava myös maaseudun kehittämisessä tärkeällä sijalla, ja tätä tukee osaltaan toukokuun alussa toimintansa aloittanut maaseutuverkostoyksikkö. Sen kautta voi myös etsiä vaikkapa kansainvälisiä kumppaneita Leader-hankkeisiin. Kotimaiset kokemukset yhteistyöstä esimerkiksi bioenergia-alalla tai elintarvikesektorilla ovat myös olleet rohkaisevia, ja tietysti yhteistyöstä eri toimialojen välillä on etua.

Arvoisa puhemies! Hevosala on kasvamassa kiihtyvää tahtia. Maaseudulle ja kaupunkien läheisyyteen syntyy talleja, mutta samalla niin koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan kuin ohjeistuksenkin tarve lisääntyy. Onkin tärkeää, että ministeriöt pohtivat yhdessä alan haasteisiin vastaamista. Hevosalan ympärille syntyy myös helposti muuta yritystoimintaa, kuten vaikkapa tallitalkkaritoimintaa tai hevosheinän tuotantoa. Toki hevosalan itsensä on myös parannettava yhteistyötään.

Uusi hallitusohjelma ja kehyspäätös antavat positiivisen signaalin lomituspalveluiden kehittämiselle. Ensi vuonna tulee yksi lisäpäivä ja vuonna 2010 toinen. Lomituspalveluiden riittävyydestä ja lomittajien ammattitaidon kehittämisestä on myös huolehdittava. Sijaisapua ja hevostilojen lomaoikeutta on parannettava. Hevosten lukumäärän tulisi laskea tuosta 12:sta 8:aan lomaoikeudessa. Hevostaloutta harjoittavia pidetään nyt vähempiarvoisina kuin perinteisellä karjatilalla työskenteleviä.

Viime vuosina hevosalalla on noussut esiin ongelma toisensa jälkeen. Milloin on kyse rakennusjärjestyksestä, teurastusongelmasta, tienkäytöstä tai reiteistä, lannanpoltosta tai vaikkapa yhteiskunnan rahoituksesta liikuntapuolella ratsastusharrastukseen — sattuu olemaan naisvaltainen ala. Näitä ongelmia yritetään sitten ratkoa yksi kerrallaan, ja kukaan ei aina edes tiedä, kenelle ne kuuluisivat. Toki esimerkiksi Hevostietokeskus Pohjois-Savossa on tehnyt ansiokasta selvitystyötä julkisessa keskustelussa heränneisiin ongelmiin liittyen. Raporttinsa on luovuttanut myös hevosten teurastustyöryhmä.

Mutta, mutta: Olisiko nyt aika usean ministeriön ja muiden asianosaisten tahojen yhdessä laatia hevostalouden tulevaisuusstrategia, tai ihan sama, millä nimellä sitä nyt kutsuttaisiin? Ei vain visioita, vaan myös se, kuka vastaa ja maksaa mitäkin, mitä pitää selvittää ja tutkia ennen johtopäätösten tekoa jne. Toki hevosjärjestöt ovat miettineet tulevaa rahoituskautta suunnitelmassaan, mutta ministeriöiden sitoutuminen vielä puuttuu ja vielä pitkäjänteisempää kehittämisotetta kaipaisin. Vai onko vaan tarpeen laajentaa hevostalousneuvottelukuntaa ja syventää sen toimintaa? Sillä pitäisi silloin olla edellytykset teettää selvityksiä sekä kehittää ja rahoittaa tarkoituksenmukaista, alueellisesti tasapuolista hevostalouspolitiikkaa huomioiden myös eri hevostalouden lajit ja harrastajat ja yrittäjämäärät. Vai pitäisikö päävastuuministerin eli ministeri Anttilan asettaa selvitysmies pohtimaan alan haasteita ja ratkaisumalleja poikkihallinnollisesti? Tietenkin kaikkien ministeriöiden pitäisi sitoutua sitten tähän raporttiin.

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakauden maatalouspoliittisesta selonteosta jätettiin tarkoituksella pois hevostalous. Nyt on luvassa maaseutupoliittinen selonteko. Kuinka tällä kertaa käy? Kysyisinkin ministeriltä, kumpaanko hänen mielestään hevostalous kuuluisi. Hevostalousstrategiassa pitäisi käsitellä koko alan kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen, koska tämä alahan laajenee huimaa vauhtia. Mitä tämä vaatii esimerkiksi ministeriöiltä, kunnilta, ympäristö- tai te-keskuksilta, MTK:lta, tutkimukselta, neuvonnalta? Tarvitaan varmasti ainakin osaavaa, hevostaloutta ymmärtävää henkilöstöä jokaiseen edellä mainituista tahoista. Tarvitaan parempaa koordinaatiota eri ministeriöiden välillä, tarvitaan lainsäädännöllistä ohjausta, mutta tämä kaikki on tehtävä hyvässä yhteistyössä hevosalan organisaatioitten kanssa, ei yksipuolisesti sanellen. Olenkin tyytyväinen, että asuntoministeri asetti rakentamistyöryhmän pohtimaan tallirakentamista. Jo oli aikakin.

Yhteiskunnan hyväksyttävyyden hevostaloudelle on oltava olemassa, tai muuten törmätään jatkuvasti ongelmiin ja valituksiin. Hevosissa on potentiaalia monenlaiseen toimintaan. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tulisi tätä kautta parantua, ei pahentua, kuten joidenkin kasvukeskusten lähistöllä on käynyt. Yhden tunaroijan ei pidä antaa pilata koko alan mainetta. Hevosen omistajan ja hevosyrittäjän on kunnioitettava yksityisomistusta. Neuvotteluteitse ja sovitellen sekä toisen tuntemuksia ja pelkoja kuunnellen löytyy helpoiten yhteisymmärrys. Hevosten nopean lisääntymisen myötä myös alan sisäisiä ongelmia syntyy ja osaamattomuutta esiintyy, mutta tätäkin pitää pohtia porukalla. Nyt on siis tartuttava toimeen niin maa- ja metsätalousministeriön, liikenneministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, ympäristöministeriön, ProAgrian, MTK:n, Hevostietokeskuksen, Mtt:n, Kuntaliiton, hevosalan järjestöjen — tekijöitä riittää.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kiitän ministeriä siitä, että ministeri paneutuu Metlan, muun muassa Punkaharjun Metlan toimipisteen, osaamiseen vielä tarkemmin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä Metlasta, mihinkä ed. Komi lopetti.

Tässä on varsin kiusallisia yksityiskohtia koko prosessissa, ensinnäkin se, että ylijohtaja Metlasta ilmoitti, että mikäli se 1,2 miljoonaa euroa tulee, niin mitään ei tarvita vaan asia voidaan hoitaa täsmälleen näin. No, nyt kun se tulee, niin on keritty jo johtokunnassa lopettaa nämä täällä mainitut tutkimusasemat ja samalla on unohtunut, arvoisa puhemies, katsoa, että niistä, aivan ihmeellisellä tavalla kylläkin, Kolarin tutkimusasema on lailla vuonna 1964 perustettu, elikkä tuo Metlan johtokunta on mennyt lainlaatijan rooliin kumoamalla lain. No, se on aika persoonallinen teko. Vain rohkeat tekevät tällaisia liikkuja. Toivottavasti tulee nyt perusteelliseen selvitykseen tämä asia. Hyvä, että rahaa on tullut lisää.

Sitten lohista. Ennen vanhaan oli ihan hyvä tilanne sen suhteen, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle annettiin, sanotaanko nyt, ihan kuukausittain raportti lohitilanteesta ja siitä, mitenkä menee, ja tähän oli erinomaisen tärkeät perusteet. Kysymys oli luonnonlohen kohdalla siitä, häviääkö kokonaan tämä geneettinen kanta. Lipposen ensimmäinen hallitus pelasti luonnonlohen tekemällä radikaaleja lainsäädännöllisiä ratkaisuja ja viemällä ne nopeasti päätökseen.

Nyt ollaan, arvoisa puhemies, kiusallisessa tilanteessa. Nimittäin nyt ollaan ihan samassa tilanteessa kuin oltiin 90-luvun puolivälissä, ja syykin on osittain sama. Se on nimittäin tämä lisääntymishäiriö, (Ed. Korkeaoja: Ei olla samassa!) jota nyt kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi, kun siitä on peräti väitöskirjakin ilmestynyt marraskuussa 2007 elikkä kolme neljä viikkoa sitten. Siinä on varsin perusteellisesti huippututkimusyksikkö selvittänyt asiaa ja päässyt tämän lisääntymishäiriön juurille, syihin, jotka syyt päätyvät kasviplanktonin kautta siihen ravintoverkkoon ja -ketjuun, jonka yläpäässä merilohi on.

Tässä on vielä semmoinen historiallinen juttu, että vuosina 2003—2005 tämä M74-oireyhtymänä aiemmin tunnettu lisääntymishäiriö oli niin kuin eräällä tavalla häipynyt pois, mutta nyt 2006 ja sen jälkeen se on tullut uudestaan esiin, elikkä siis toisin sanoen se rakenteellisesti uhkaa koko luonnonlohikantaa. Oireellista tässä on se, että Simojoen lohikanta on hädän alla tällä hetkellä. Nousevien lohien määrä on pudonnut kymmenesosaan siitä, mitä se parhaimmillaan nyt tässä buumissa vuoden 95 jälkeen oli, mutta sen sijaan tuo Tornionjoen kanta vielä kohtuullisesti voi.

Tähän sitten semmoisena rakenteellisena syynä liittyy se, että kun tuo ajoverkkokalastus loppuu ensi vuodenvaihteessa, niin puolalaiset ja kumppanit ovat ruvenneet ostamaan nämä ajoverkot itselleen. Nyt semmoinen akateemisesti ulvahteleva kysymys kuuluu, mihinkähän tarkoitukseen. (Ed. Korkeaoja: Laittomaan kalastukseen!) — Mitä muuta kuin laitonta kalastusta.

Kun puolalaiset eivät erota taimenta ja merilohta toisistaan eikä kukaan varmasti siellä peruskoulussa mene kertomaan, mikä se ero on, niin sitten nämä laittomasti pyydetyt lohet taimenina myydään sikäläisillä toreilla, niin kuin myydään laittomasti pyydetyt turskatkin. Elikkä toisin sanoen nyt olemme erittäin vakavassa tilanteessa tällä hetkellä lohen tulevaisuuden suhteen. Arvoisa ministeri, teillä on valtavan suuri vastuu tämän asian satamaan hoitamisesta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksikin on syytä tyydytyksellä todeta, että jaoston esittämillä määrärahalisäyksillä voidaan varsin monta talousarvioesityksen epäkohtaa ja puutetta korjata. Tästä on tietysti kiittäminen koko jaostoa, mutta erityisesti hallituspuolueitten edustajia. Kuitenkin sosialidemokraatit näkivät välttämättömäksi tehdä muutamia lisäyksiä myös tähän pääluokkaan vaihtoehtobudjetissa.

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen puun vuotuista käyttöä merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Venäjältä tuodun puun osuus on ollut ja on edelleen merkittävä monille teollisuuslaitoksille ja joillekin jopa ratkaisevan suuri. Venäjän asettamien puutullien vuoksi tuonti sieltä Venäjältä on kuluvana vuonna vähentynyt ja vähenee tulevana vuonna entisestään. Korvaava raaka-aine on hankittava kotimaan metsistä. Jaostomme tekikin useita määrärahalisäyksiä, joilla uskomme olevan omalta osaltaan merkitystä metsäteollisuuden ja koko metsäsektorin toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamisessa.

Muutama sana vielä tästä Metsäntutkimuslaitoksesta, jota myös edellinen puhuja käsitteli. Eli tämä tuottavuusohjelmahan on asettanut erittäin suuria säästötavoitteita ja vieläpä etupainotteisesti tälle Metlalle. Valtiovarainvaliokunta, niin kuin täällä on todettu, lisäsi tähän 1,2 miljoonaa Metlalle. Sosialidemokraattinen valtiovarainvaliokuntaryhmä esitti, että kirjataan tänne mietintöön se, että näitä tutkimuslaitoksen Punkaharjun, Kannuksen ja Kolarin yksiköitä ei lakkauteta vaan niiden toiminta turvataan, mutta tämä ei sitten sopinut hallituspuolueille, ja niinpä vaihtoehtobudjetissamme esitämme 500 000:ta euroa näitten kyseisten yksiköitten toiminnan jatkumiseen.

Arvoisa puhemies! Petoeläinvahinkojen korvaamisasiaan. Puhuin siitä debatissa, mutta vielä haluan palata. Ensinnäkin arvoisalle ministerille totean, että eivät yksin nämä korvausasiat ole se syy, vaan on syytä tarkastella koko petokysymystä tarkemmin, koska nämä ylisuuret kannat myös vaikeuttavat metsästysharrastusta yleisesti. Ei sinne monelle alueelle ole asiaa viedä esimerkiksi koiria muun muassa tämän susitilanteen vuoksi. Toisaalta myös esimerkiksi ilvekset sitten vähentävät kauriita, jäniksiä jne., ja kuten ministeri viittasikin, tässä on tietynlainen ongelma, että Rktl:n tilastoissa ja kentältä tulevissa lukumäärissä eli metsästysseurojen ilmoituksissa on valtava ero. Otan esimerkiksi oman maakunnan. Ilvesten kohdalla ero on kolminkertainen siellä havainnoissa. Toki siellä on päällekkäisyyksiä, mutta tilanne on esimerkiksi tämän ilveksen kannan suhteen mennyt kestämättömäksi.

Mitä tulee petovahinkolakiin, jota ed. Pulliainen myös peräänkuulutti, tämähän on surullinen luku ministeriön ainakin viimeisen puolentoista vuoden aikana, eli sitä on todella odotettu ja ministeri on viitannut siihen, että siihen palataan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama asia lyhyesti.

SDP:n eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle lasten ja nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen ja kehittämiseen 100 000:ta euroa. Nämä kalastusseurojen jäsenet tekevät arvokasta työtä paikkakunnillaan, vetävät kouluissa kerhoja ja kansalaisopistoissa piirejä. Eivät välttämättä vanhemmat harrasta kalastusta, mutta lapset sitten tästä saavat kipinän.

Vesistö- ja vesihuoltotöihin jaoston puolesta valtiovarainvaliokunnassa lisättiin rahaa. Uusien hankkeiden myötä voidaan muun muassa parantaa vesihuoltoa maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla. Tänne vielä halusimme lisätä rahaa, ja meidän esityksemme on miljoona euroa lisää.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Näihin tilusjärjestelyihin liittyen on erittäin hyvä, että tänne on rahaa lisätty, ja näillä tilusjärjestelyillä voidaan lisäkustannuksilta säästyä, energian hinta nousee, mutta saadaan ajallista säästöä myös maatalousyrittäjille ja myös se on liikenneturvallisuuskysymys.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Maatalousjaosto lisäsi määrärahoja muutamiin tärkeisiin kohteisiin, jotka täällä jaoston puheenjohtaja jo esitteli. Haluan erityisesti nostaa tämän metsäpolitiikan esille. Oli tärkeää, että vastattiin siihen tarpeeseen, mikä metsänparannusrahoituksen osalta on olemassa Kemera-tuen osalta. Se lisäys oli perusteltu. Hallitusohjelmassahan sovittiin, että 20 miljoonalla tämä taso nousee vaalikauden aikana, mutta uskon, että on tarvetta vähän etupainoisesti tätä budjettia jatkossa valmistella, koska nyt se tavoite, 10—15 miljoonaa kuutiota puuta markkinoille yksityismetsistä, on kova haaste. Se edellyttää kyllä tämän koko ketjun toimivuutta.

Oli myös tärkeää, että metsäntutkimukseen lisättiin määrärahoja. Meillähän on hyviä metsäntutkimusyksiköitä. Esimerkiksi Oulun lähellä oleva Muhoksen yksikkö tekee erittäin hyvää yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa ja on monella tavalla verkostoitunut Pohjois-Suomen kehittämisen osalta, bioenergian osalta ja ympäristöasioitten osalta. Elikkä tämän tyyppinen toiminta on tärkeää. Metsäpolitiikkaan panostaminenhan tuo takaisin valtion budjettiin rahat verotuloina ja on erittäin kannattavaa toimintaa myöskin kansantalouden kannalta.

Haluan sitten lopuksi todeta sen, että jatkossa varmasti tarvitaan lisäpanostuksia tänne vesihuoltotöihin ja haja-asutusalueen jätevesijärjestelmän rakentamiseen. Merkittäviä lisäyksiä saatiin aikaan jaostossa, ja nyt on tärkeää, että tulevien vuosien aikana pystytään varmistamaan se, että kaikki ne hankkeet etenevät, aivan kuten ministerikin kiinnitti omassa puheenvuorossaan aiemmin huomiota.

Kokonaisuudessaan hyvässä ilmapiirissä rakennettu maa- ja metsätalousministeriön budjetti ei sisältänyt ristivetoa, ja se antaa hyvän pohjan myöskin tulevaisuuteen tämän sektorin kehittämisessä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus on asettanut yhdeksi hallituskauden tavoitteeksi viljelijöiden tulokehityksen kääntämisen kasvu-uralle. Tulokehityksen alenema viime vuosina johtuu muun muassa erittäin rajusta tuotantopanosten hintojen noususta, kun samaan aikaan tuet ja tuottajahinnat eivät ole nousseet. Tulokehityksen saaminen nousuun on välttämätöntä, jotta alalle löytyisi nuoria jatkajia ottamaan vastuuta ruuan, puun, teollisuuden raaka-aineiden ja energian tuotannosta. Tässä onkin välttämätöntä, että hallitus ajaa vahvasti hallitusohjelman tavoitetta viljelijöiden nousevan tulotason turvaamisesta.

Osa tulokehityksen keinoista on hallituksen ja päättäjien käsissä, kun taas osaan vaikuttavat muut tekijät kuten tuotteiden ja panosten markkinahintojen kehitys. Tukiratkaisut, tilusrakenteiden kehittäminen, maatalouden rahoitushuolto, vuokrauslain uudistaminen ja erilaiset veroratkaisut ovat asioita, joita nykyisellä hallituskaudella on pakko tarkastella.

Aivan äskettäin työnsä aloittaneen maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän tulee miettiä nopeasti niitä toimia, joita eri tahoilla tulokehityksen turvaamiseksi tulee tehdä. Suomalaisen maatalouden kannalta olisi myös ehdottoman tärkeää kyetä vähentämään aivan kohtuutonta tilakohtaista byrokratiaa. Byrokratian osalta joudutaan menemään myös maa- ja metsätalousministeriön tapaan toimia. Sinne toivoisin myös käytännön kokemusta ja näkemystä.

Arvoisa puhemies! Miten meidän oikein pitäisi toimia, että Suomen näkemykset EU:n päätöksenteossa huomioitaisiin aiempaa paremmin? Erityisesti syksyn sokeriasetuksen muuttaminen hermostutti laajasti. Onneksi tuoreet uutiset kertovat positiivisista käänteistä sokerinviljelijöiden kannalta. Me emme ole onnistuneet koko jäsenyytemme aikana saamaan EU-politiikkaan yhteisiä välineitä pohjoisen maatalouden olosuhteiden huomioimiseksi. Jäsenmaiden intressit ovat niin erilaiset, eikä pohjoismaiden väliseen tukeen ole voinut muuta kuin pettyä.

Olen erittäin huolissani maatilatalouden investoinnit mahdollistavien investointitukimäärärahojen kokonaismääristä. Makeran varat eivät juurikaan ensi vuonna mahdollista uusia hakemuksia sisällä olevien rästien vuoksi. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että Makeran pääomia voitaisiin lisätä merkittävästi maatilatalouden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Edelleen maatalouden haasteisiin kuuluu maitokiintiöiden tulevaisuuden epävarmuus. Kiintiöjärjestelmä poistuu kokonaan viimeistään 2015, johon asti tilojen on ostettava kiintiöt totutun käytännön mukaisesti. Näin ollen esimerkiksi vuonna 2010 ostetut kiintiöt menettävät arvonsa muutamassa vuodessa, mikä on suorastaan järjetöntä. Kiintiöjärjestelmä vaatisi porrastusta ja sen suhde investointitukeen uudelleenpohdintaa. Maa- ja metsätalousministeriön työn alla on korvaavien järjestelmien valmistelu.

Maatalouden parissa työskenteleville on myös toki positiivisia uutisia. Hallitus on sitoutunut lisäämään viljelijöiden lomapäiviä kahdella tämän vaalikauden aikana. Viljelijöiden sosiaaliturvaan ja jaksamiseen on kiinnitettävä yhä lisääntyvää huomiota. Viljelijät ja metsänomistajat omistavat Suomen vihreän pääoman, kaiken sen elinvoiman ja ne raaka-aineet, joilla kansakunnan kestävä kehitys ratkaistaan. Me olemme kokeneet ajan, jolloin maatalouden elinkeinoja pidettiin laskevan auringon aloina. Ilmastonmuutos ja fossiilisten energiavarojen ehtyminen ovat nostaneet nämä elinkeinot kaikkien yhteiskuntien avainaloiksi. Tämä tunnustetaan varsin yleisesti.

Välillä jo unohduksissa ollut huoltovarmuus- ja omavaraisuuskeskustelu on myös käynnistynyt ruuan ja energian hintojennousun myötä. Kannanottoja on tullut monelta eri taholta, ja Suomen omavaraisuuden nostolle ruuan ja energian suhteen näyttäisi löytyvän laaja yhteiskunnallinen tuki. Valtiovallan kannattaa kehittää maaseudun peruselinkeinojen toimintaedellytyksiä. Jalostavien yritysten kannattaa maksaa maaseudun tuotteista niille kuuluva oikea hinta. Halvan ruuan aika näyttäisi olevan ohitse.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia havaintoja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta lähinnä pohjautuen valtiovarainvaliokunnan mietintöön.

Huomio kiinnittyi heti mietinnön kohtaan Maaseudun kehittäminen. Siinä kerrotaan aivan oikein hevostalouden kehittymisestä ja siitä, että hevosten käyttö on monipuolistunut: niitä käytetään nuorten kasvatus- ja liikuntatyön edistämisessä, aikuisten terveysliikuntamuotona ja erityisesti terapiakäytössä. Toivottavasti valiokunnan momentille esittämä 100 000 euron avustus ProAgrialle kohdennettuna Suomen Hevostietokeskus ry:lle, jonka summan eduskunta varmasti tulee hyväksymään, tulee edistämään omalta osaltaan hevostalouden kehittämistä. Kun luin mietintöä, jotenkin harhaili mielessä ilmaus "hevosmiesten tietotoimisto", mutta onneksi sinne ei tätä osoitettu.

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi muutama sana pääluokkaan kuuluvasta kalatalouden kehittämisestä.

Valiokunta tässäkin aivan oikein kantaa huolta kalastuksenhoitomaksun kertymän laskusta. Mietinnössä todetaan myös, että suuri osa vapaa-ajankalastajista jättää maksun suorittamatta. Maksukertymä on laskenut voimakkaasti vuonna 1997 tehdyn lainmuutoksen seurauksena. Silloinhan eduskunta hyväksyi ponnen, jossa edellytettiin, etteivät kalastuksenhoitomaksuvaroista kalatalouden edistämiseen tarkoitetut varat saa vähentyä kyseisen vuoden tasosta. Tätä pontta ei hallitus eikä valiokunta näytä muistaneen nytkään. Tältä osin tulen esittämään momentille lisäystä.

Hämmästelin kyllä sitä, että kyseisen maksun suorittaa vuosittain vain alle 300 000 vapaa-ajankalastajaa, vaikka maksun piiriin arvioidaan kuuluvan noin 700 000. Jos tuo määrä on edes suuntaa antava, se merkitsee 6—8 miljoonan euron saamatta jäämistä. Sillä summalla kyllä istuttaisi aikamoisen määrän kalanpoikasia. Toivon kyllä, että ministeriö alkaa pohtia kalastuslupien myyntijärjestelmän kehittämistä ja myöskin sitä, että kalastuksen valvontaa tulisi tehostaa, koska sillä olisi varmasti ennalta estävää vaikutusta.

Arvoisa puhemies! Muutama sana metsätaloudesta, josta täällä on puhuttu aika paljon.

Valiokunta on korottanut perustellusti metsäkeskuksille esitettyä määrärahaa 500 000 eurolla. Täytyy vain toivoa, että esitetyt määrärahat riittävät metsäkeskusten lakisääteisiin ja muihin niille asetettuihin tehtäviin. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, ja erityisen tärkeitä ne ovat elinvoimaiselle maaseudulle. Kestävän puuntuotannon turvaaminen on erittäin tärkeää alue-, talous- ja vientipoliittisista syistä.

Nyt kun yksityismetsänomistajat ovat tehneet kuluvana vuonna runsaasti puukauppaa, aiheuttaa se myös sen, että se lisää tulevaisuudessa huomattavasti metsänhoitotöiden määrää. Puun hinnannousu on myös lisännyt taimikonhoitotöitä ja nuoren metsän kunnostusta. Vaarana on, että kuluvan vuoden määrärahat eivät riitä ja ne siirtyvät siltä osin tulevalle vuodelle, jolloin olemassa oleva vaje jälleen siirtyy seuraavalle vuodelle. Kun virallisesti on todettu, että metsäsektorin tarve kestävään metsärahoitukseen olisi 75 miljoonaa euroa, ja hallituksen esitys on vajaa 62 miljoonaa euroa, jossa toki on nousua 4,1 miljoonaa, ja valiokunta esittää lisää 2 miljoonaa euroa, niin siitä huolimatta on vaarana, että todellisuudessa nykymenolla rahoitusvaje vain kasvaa. Toivon, että hallitus paneutuisi huolella puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen, jossa myönnettävällä tuella erityisesti taimikon ja nuoren metsän hoitoon on erityistä merkitystä. Teollisuuden raakapuun saanti on turvattava myös tulevaisuudessa, sillä se on kansantaloudellisesti erittäin tärkeää myös tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi tilusjärjestelyistä. Niihinkin on myönnetty nyt miljoona euroa esitetyn viiden lisäksi. Pidän sitä erittäin tarpeellisena niin peltoalueiden uusjakoon kuin erityisesti pienten ja kapeiden sarkajaon aikaisten palstojen järkevöittämiseen. Ongelmana on, jos on 20—30 metrin levyisiä ja muutaman kilometrin pituisia palstoja. Sinne metsäkoneilla ei edes pääse.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin ylpeä jopa suurimmalta osalta tästä maa- ja metsätalouden budjetista. En kaipaa erillistä metsätalousministeriä. Päinvastoin minusta tuntuu, että metsätalouden kysymykset on ymmärretty niin hyvin, että onko niitä juuri koskaan ymmärrettykään. 120 000 työpaikkaa ja neljäsosa maamme vientituloista on kyllä niin merkittävä tekijä, että siihen metsätalouteen kannattaa panostaa. Meillä ei ole seisottu tumput suorina, niin kuin ed. Rajamäki tuossa oletti, vaan metsätalouteen panostetaan.

Esimerkkinä tästä, mikä ei tähän hallinnonalaan kuulu, on se, että metsätalouden sukupolvenvaihdoksia — pirstoutumisen ehkäisyä, jota juuri sama puolue eilen vahvasti kritisoi — tullaan edistämään, jotta sukupolvenvaihdokset jatkossa voivat vastikkeetta tapahtua silloin, kun on varsinaisesta yrittäjätoiminnasta kyse.

Mutta myöskin, koska ei ole kyse mistä tahansa bisneksestä vaan olemme tekemisissä luonnon kanssa, meidän täytyy huolehtia sen hoidosta ja jatkuvuudesta. Runsaat ja hyväkuntoiset metsät ovat tae siitä, että meille riittää tulevaisuudessakin laadukasta puuta teollisuudelle ja kansalaisten virkistyskäyttöön, ja itse asiassa meillä metsiensuojeluastehan onkin Euroopan korkeimpia. Siitäkin tässä tunnuttiin kantavan huolta. Metson jatkoa valmistellaan, kuten ministeri tuossa kertoi.

Mutta siksi on tärkeää, että Kemera-rahoitukselle ja neuvontaan on riittävästi panoksia, ja olen erittäin kiitollinen siitä, että valtiovaroissa tämä asia nostettiin pöydälle ja vielä lisää rahaa saatiin. Kiitän myös siitä työstä, mitä EU:ssa on tehty, niin että sekä haketustukea että nuorten metsien kunnostustukea voidaan jatkaa.

Myöskin on nähty, että ilmastonmuutoksen haasteeseen on tartuttava maa- ja metsätalouden alalla. Siksi minusta on hienoa, että bioenergiaan tulee 5 miljoonaa euroa lisää. Se vihreä pääoma, mikä maaseudulla on, tulee saada hyötykäyttöön. Ei pidä ajatella, että kyse olisi jostain moottorisahan kanssa heiluvasta kylähullusta, vaan näen silmissäni ketjutetut bioenergialaitokset, jotka lämmittävät monia kyläkeskuksia ja taajamia. Näen silmissäni biokaasulaitokset, jotka hyödyntävät yhdyskuntajätettä ja näin tekevät ympäristöteon sitäkin kautta.

On hyvä, että vesihankkeisiin saatiin lisää rahaa. Meidän on aivan turha porista Itämeren suojelusta ja siitä, kuinka Itämeren pilaavat ne samat latvavesien mummonmökit, joiden vettä Päijänteen kautta juomme, jos emme kerran panosta siihen, että nämä mummonmökkien jätevesiasiat saadaan kuntoon.

On oikein, että petovahinkoihin laitettiin valtiovaroissa lisää rahaa. Nimittäin meidän on erittäin helppo täältä Pääkaupunkiseudulta suojella suurpetoja, mutta silloin kun henkilökohtaisesti kohtaa sen vahingon, on elinkeino uhattuna. Siitä täytyy saada korvaus. On ilman muuta selvää, että myönteisyys luonnonsuojelua kohtaan kasvaa näillä toimilla.

Samoin on tärkeätä, että tilusjärjestelyihin riitti rahaa ja ammattikalastajille.

Sitten itse tärkein pääluokka täällä eli maatalous. Täällä on puhuttu eläinten hyvinvoinnista, on vaadittu voimavaroja eläinlääkäreitten tarkistuksiin. Minä kaipaan voimavaroja itse viljelijöille, jotka hoitavat eläimiään. Suomalainen viljelijä kunnioittaa eläimiään. Viljelijöitä ei saa syyllistää kollektiivisesti, jos joku henkisesti väsynyt ei ole jaksanut hoitaa eläimiään kunnolla. Ne materiaalit, millä media mässäili, olivat etsimällä etsittyjä yksittäistapauksia. Itse asiassa olen vihainen Oikeutta eläimille -järjestön anarkiasta. Kuten Sirkka-Liisa Anttila tuossa kertoi, yhtään eläinsuojelurikkomusta ei loppujen lopuksi löytynyt.

Jos meillekin olisi viime kesänä tullut kuvaaja, kun Suti-lehmämme utaretulehdus ei parantunut lääkkeilläkään, olisi hän saanut aika kurjasta lehmästä kuvaa. Teimme kaikkemme, maksoimme monet eläinlääkärikäynnit, kääntelimme 600-kiloista eläintä monta kertaa päivässä, niin että isännän selkä oli tulessa. Lapset peittelivät Sutia ja syöttivät herkkuja omenoista lähtien, (Puhemies: Nyt on 5 minuuttia täyttynyt!) ja lopulta kalvakka mieheni käveli haulikon kanssa latoon ja kuului laukaus. Kärsivä eläin oli parempi päästää vaivoistaan. Lapset ja emäntä itkivät. Missä olivat eläinten ystävät tuolloin? Missä he ovat nyt, kun uupumuksen painama viljelijä iskun kohteeksi jouduttuaan tappoi itsensä? Jos tarkoituksena oli kotieläintuotannon lopettaminen, niin tuntuukohan heistä nyt hienolta, kun saatiin yksi isäntä pois päiviltä? Missä ovat eläintensuojelijat silloin, kun viljelijä koettaa hakea apua työuupumukseensa tehtyään 3 000 työtuntia vuodessa?

Kysynkin siis ministeri Anttilalta: Onko tarvetta lakimuutoksille, että tuotantotilojen koskemattomuus voidaan taata, sillä viljelijät ovat niin rehellistä väkeä, että ovet ovat tähän asti olleet auki?

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minusta sivistynyt yhteiskunta ei pistä vastakkain ihmisten ja eläinten etuja, vaan varmasti kaikkien yhteinen etu on se, että niin ihmisillä olisi mahdollisimman hyvä olo kuin sitten myös eläimillä, joita me käytämme näissä tuotantomenetelmissä. Eli minun mielestäni se on jo vanha hyvä periaate, kauan sitten ajateltu, että sivistyneen yhteiskunnan mitta on se, kuinka hyvin se huolehtii heikoimmistaan, ja aika usein eläimet ovat niitä, jotka eivät voi itse valittaa tai puhua tai siellä äänestyskopissa käydä.

Mielestäni, aivan kuten täälläkin on todettu, on hyvä asia, että suomalainen maataloustuottaja ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin. Se on varmasti myös kuluttajille sellainen asia, mitä kuluttajat arvostavat. Itse ainakin mielelläni ostaisin enemmän luomulihaa, jos sitä olisi paremmin saatavilla, olen jo vuosikausia ostanut onnellisten kanojen munia jnp., niin että tämä on meidän yhteinen etumme kaiken kaikkiaan. Ministeri Anttila on varsin hyvin korostanut usein, että ruuan turvallisuus- ja puhtauskysymykset ja nämäkin ovat tässä monenmoiset. Minun mielestäni ei pidä luoda tällaisia vastakkainasetteluja eikä lähteä sanomaan, etteivätkö nämä asiat olisi tärkeitä, että eläimistä ei pitäisi huolehtia.

Mutta varsinaisesti pyysin tämän puheenvuoron siksi, että haluan esitellä yhden kohdan, joka sisältyy sosialidemokraattien vaihtoehtoiseen budjettilinjaukseen, ja se on se, että me esitämme siellä määrärahaa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tukemiseen. Tämähän on siis tutkimusrahaa käytännössä.

Tänä päivänä me teemme eläinkokeita ja joudumme niitä tulevaisuudessakin, totta kai, tekemään lääketieteellisistä syistä. Mutta samaan aikaan niin Suomen lainsäädännössä kuin myös Euroopan unionin tasolla on tiedostettu se, että aina kun vain mahdollista, kun tiede menee eteenpäin ja näitä tieteellisiä keinoja kehitetään koko ajan, eläinkoe tulisi korvata vaihtoehtoisella menetelmällä, jossa siis ei käytetä siinä tapauksessa eläintä vaan käytetään sitten erilaisia ihmisten soluja ja kudoksia ja muita, mitä on saatavilla. Tässähän Suomessa ollaan varsin pitkällä meidän omassa tutkimuksessamme.

Kaiken kaikkiaanhan meidän lainsäädäntömme ja myös Euroopan unionin säädökset perustuvat siihen, että aina kun mahdollista, eläinkoe tulee korvata toisella menetelmällä. Juuri siksi, että me saisimme näitä toisia menetelmiä kehitettyä, niiden menetelmien tutkimista tulee tukea. Eläinkokeita tulee lainsäädännön mukaan vähentää ja korvata, ja ne tulee myös tehdä mahdollisimman vähän kipua tuottavin menetelmin.

Nämä vaihtoehtoiset menetelmät kaiken kaikkiaan menetelminä ovat paitsi eettisesti hyviä myös monelta osin järkeviä edullisuutensa vuoksi, nopeutensa vuoksi ja luotettavuutensa vuoksi. Eli silloin, kun tämmöinen vaihtoehtoinen menetelmä tulee validoiduksi, se kehitetään, niin sen jälkeen se on usein huomattavasti luotettavampi, nopeampi ja kustannustehokkaampi kuin varsinaiset eläinkokeet. Eli myös tästä syystä, tästä taloudellisesta näkökulmasta, on varsin perusteltua tätä tieteenalaa kehittää ja viedä eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan Suomessa tänä päivänä käytetään näiden vaihtoehtoisten menetelmien tukemiseen noin 40 000 euroa. Samaan aikaan Saksassa näiden menetelmien tukemiseen käytetään 6,7 miljoonaa, Hollannissa 2,2 miljoonaa, naapurimaassa Ruotsissa 2 miljoonaa. Eli se määrä, mitä me käytämme näiden menetelmien kehittämiseen, on kansainvälisesti katsottuna pieni, ja meidän kannattaisi käyttää enemmän. Tällä hetkellä Euroopan unionissa on perustettu tällainen vaihtoehtomenetelmäkeskus, ja myös Suomen maa- ja metsätalousministeriö on viime kaudella tuottanut selvityksen, jossa suositellaan myös Suomeen tällaisen perustamista, ja se vaatisi myös jatkossa ja tulevaisuudessa omat määrärahansa. Toivon, että ministeri Anttila tästä asiasta jossain vaiheessa — hän varmasti onkin informoitu — hankkii tietoa. Tämä olisi erittäin tärkeä määräraha, jota tosiaan meillä tutkimuksen mukaankin jo suositellaan perustettavaksi.

Meillähän kaivataan niitä uusia Nokioita, uutta osaamista, uudenlaisia mahdollisuuksia vientiin. Tiede ja tutkimus on yksi sellainen, mistä näitä uusia innovaatioita löytyy. Tässä on yksi sellainen innovaatio, missä meillä Suomessa on jo perusosaamista, varsin pitkälle vietyä, muutamia arvostettuja tutkijoita ja professoreita. Toivoisin heidän työlleen ja tälle työlle jatkoa ja sen laajentumista myös tulevaisuudessa.

Eduskuntahan on useasti kiinnittänyt huomiota näiden vaihtoehtoisten menetelmien tukemiseen. Viime kaudella useassa ympäristövaliokunnan lausunnossa ja mietinnössä näistä puhuttiin, muun muassa Reach-asetuksen yhteydessä ja niissä tilanteissa, joissa eläinkokeista puhuttiin. Aina valiokunnan eli sitä kautta koko eduskunnan viesti oli se sama, että meidän on yhteiskuntana tehtävä kaikkemme, jotta voisimme mahdollisimman hyvin tukea näiden vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä.

Tämä on tausta sille, miksi meillä sosialidemokraateilla omassa vaihtoehtobudjetissamme on asiaa koskeva määrärahaesitys.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eläinten hyvinvointiasia on puhuttanut nyt aika paljon. Siinä haluan huomauttaa niille, jotka viljelijöitä asiasta mollaavat, että kaikki ovat yksittäistapauksia, kaikkien takana on henkilökohtaisia ongelmia: uupumusta, alkoholismia, avioeroa, mielenterveyshäiriöitä ja muita tämmöisiä. Jokainen viljelijä ja jokainen kuluttajakin tietää sen, että huonosti voiva eläin ei tuota. Ammattiviljelijä, joka elää maataloudellaan, ei voi kohdella eläimiään huonosti, jos hän meinaa leivän päälle muutakin panna kuin ylähuulta. Näin ollen pitäisi aina puhua siitä syystä, minkä seurauksena tämmöisiä valitettavia yksittäistapauksia tapahtuu.

Viljelijän jaksaminen on yksi semmoinen asia, johon ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Rakennemuutos on monesti mennyt liian joutuisasti. Viljelijät eivät ole kerenneet kasvaa sen muutoksen mukana, ja silloin on tullut näitä uupumistapauksia. Ne asiat ovat neuvonta- ja tutkimustoiminnan kautta hoidettavissa, ja siinä mielessä ihmetyttää, kun vuosittain ministeriössä yritetään maatalousneuvonnan ja maataloustutkimuksen rahoja laskea. Ja juuri nyt, kun haasteet ovat kovimmillaan, tutkimus- ja neuvontarahoja pitäisi nimenomaan korottaa, että ei tulisi näitä jaksamisongelmia ja mielenterveysongelmia. Siinä mielessä valtiovarainministeriöllä on aivan väärä käsitys. Se on kyllä semmoinen niin kuin ennen sanottiin, että tuolla säästöllä voidaan saada se hetkittäinen hyvinvointi, että "kun pakkasella housuun kusasee, on hetken aikaa lämmin, mutta vähän päästä on vielä kylmempi".

Petovahinkolaista tässä on puhuttu. Arvoisa herra puhemies! Se on saatava aikaan, mutta kyllä ne petovahingot on saatava sitten EU:n maksettavaksi. Koska EU niin suvereenisti meidän petopolitiikkaa ohjaa, niin kyllä sen kuuluu ne myös maksaa. Muuten meidän pitää saada oikeus kohdella omia susia niin kuin haluamme, ja EU:n maat kohdelkoot omia susiaan niin kuin haluavat.

Maatalousbyrokratia on kanssa semmoinen ala, että joskus tuntuu siltä, milloin me saavutamme semmoisen kulminaatiopisteen ja onko maatalous Suomessa olemassa hallintoa ja byrokratiaa varten vai onko se maataloushallinto palvelemassa sitä maataloutta. Joskus lakiehdotuksia lukiessa tulee mieleen, että kyse on jopa simputuksesta. Ei voi olla niin suurta innovatiivisuutta keksiä maataloudelle erilaisia vaikeuksia, ellei siellä ole jonkinlaista pikku kilpailua siitä, kuka keksii jonkin koukun mukaan — se todennäköisesti saa sitten ilmaisen lounaan tai muuta hyvää. Tämmöinen tulee vääjäämättä mieleen.

Yksi asia, minkä pyydän maatalousministerin huomioimaan nyt kevätkaudella: Tähän rakenneuudistuslakiin saimme maatalousvaliokunnan yksimieliseen mietintöön maininnan, että vapaaehtoisista tilusrakennetta parantavista maakaupoista poistetaan varainsiirtovero. Tämähän on jo tasapuolisuusasia sikäli, että jos maakauppoihin saa, arvoisa herra puhemies, valtion tukea korkotukena tai lainana, silloin automaattisesti vapautuu varainsiirtoverosta. Ja jos viljelijät tekevät sitä omarahoitteisena, oma-aloitteisena, heitä rangaistaan varainsiirtoverolla. Tästä asiasta ovat valtiovarainministeri Katainen ja päällikkö Sailas tietoisia, ja molemmat ovat henkisesti asian hyväksyneet. Nyt vaan tarvitaan meidän omalta ministeriltä asian aktivoiminen.

Sitten tiedonantona eduskunnalle: Olkaa huoleti, kyllä kuttupuhekin tulee. Ed. Alatalo aikoi pitää kuttupuheen, kun on hänen vuoronsa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä jo käytiin ja viriteltiin keskustelua tuosta eläinsuojelusta. Tosin keskustelijat ovat nyt salista poissa, mutta haluaisin kyllä korostaa sitä suomalaisen eläinsuojelun, tuotantoeläinsuojelun ja eläintuotannon hyvää tasoa, lainsäädännön hyvää tasoa, mikä meillä Suomessa on: sen valvontaa, sen toteuttamista ja myöskin niiden viljelijöiden ammattitaitoa, jotka sitä käytännön työtä tekevät. Varmasti meillä on aina keskustelun paikka ja parannettavaa asioissa, ja siihen myöskin hallitus toimillaan tähtää, muun muassa näitä eläinlääkäreiden virkoja ja ostopalveluja lisäämällä.

Mutta ei voida lähteä siitä, että yksittäistapauksista aina maatalouden suhteen vedetään kollektiivisia johtopäätöksiä. Se on aivan sama, jos minä täällä esittäisin, että kun Tampereelta löydetään rattijuoppoja, niin kaikilta tamperelaisilta pitää ottaa autot ja ajokortit pois. Ja haluan vielä viljelijänä sanoa sen, että tämähän kietoutuu nimenomaan tähän kannattavuuskysymykseen myöskin eläinsuojelun osalta. Yksi asia on keskeinen maaseudulla, ja se on maataloustuotannon, metsätaloustuotannon kannattavuus. Kyllä viljelijä, minäkin kanatalouden harjoittajana, varmasti ottaa vaikka ne tipunsa yöksi viereensä, jos kuluttaja sitä haluaa ja on siitä valmis maksamaan, mutta tällä hetkellä eletään niin kovassa kilpailutaloudessa ja kilpailuyhteiskunnassa, että siihen ei kerta kaikkiaan valitettavasti ole mahdollisuutta.

Tämä kannattavuuden kääntäminen nousuun, minkä hallitus on hallitusohjelmaansa kirjannut, on haasteellinen urakka, mutta se on se ykkösasia, kuten jo totesin. Mutta tässä hallitusta auttaa nyt tuulen kääntyminen maailman ruokamarkkinoilla. Pellon tuotteiden hinta on heilahtanut maailmanmarkkinoilla nousuun, ja esimerkiksi vehnän hinta on liki kolminkertaistunut vuoden aikana. Varastot ovat ennätyksellisen alhaalla, ja kaikki ennusteet viittaavat, että kysynnän kasvu jatkuu kaikilla elintarviketuotannon sektoreilla. Tämä johtaa väistämättä ruuan hinnan nousuun. Automaattisesti se ei kuitenkaan paranna viljelijöiden tuotteistaan saamia hintoja.

Eletään kriittisiä aikoja. Saako myös maamies vahvan kaupan puristuksessa osansa, vai pullistuuko ruokaketjun kuuluisa välikäsi edelleen? Ainakin Ptt uskoo myös maatalouden saavan noususta nyt osansa, kun se arvioi maataloustulon kasvavan parikymmentä prosenttia tänä vuonna. Kirittävää silti riittää, ja tuottajahinnat pitää saada käännettyä nousuun. Tähän on nyt parempia edellytyksiä myöskin tämän käydyn 141-ratkaisun jälkeen, jolloin tämä tuotannon ja tuen suhde muuttui. Ja voisin sanoa niin, että uusi rakenne kyllä mahdollistaa sen, että tuottajahinnat nousevat ja tämä talonpojan tukirahalla pelaaminen siellä elintarviketeollisuudessa ja kaupassa loppuu. Voi olla jopa niin, että kun tässä maailmanmarkkinoiden kehitys jatkuu suotuisana, niin nähdään sekin päivä, kun tuottajahinnat Suomessa asettuvat tasolle, jolle niiden ennustettiin asettuvan jo vuonna 95, silloin kun kuuluisaa EU-jäsenyyssopeutumispakettia tehtiin. Vielä sitä päivää ei ole 12 vuoden aikana nähty. Jatkuvasti on jääty sen alapuolelle. Tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi maataloudessa on niin suuri kannattavuuskriisi.

Mutta tarvitaan myöskin lisäkeinoja. Hallitus on luvannut tarkastella erilaisia verotukseen liittyviä asioita ja eräitä muita kustannusten alentamiseen tähtääviä keinoja. Haluan kiirehtiä näiden eteenpäinviemistä, vallankin kun tuo tukiratkaisu kuitenkin jäi siitä tavoitteesta ja tässä on aika nopeasti toimittava sitten sitä kompensoidaksemme.

Budjetin suhteen haluan erikseen mainita huomattavat määrärahapanostukset Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Lisärahoituksella saadaan hoidettua avoimena olevia vanhoja hakemuksia. On tärkeää, että Makerassakin päästään nopeasti eteenpäin ja rahoittamaan myös niitä tulevia investointeja; toivon mukaan nopeasti, jo ensi vuonna, jotta kaikki ei kulu vanhan hakemuskannan rahoittamiseen.

Tuolta ministeriön hallinnonalan alueelta haluan erikseen nostaa vielä lisäpanostukset kotimaisen luomu- ja lähiruokatuotannon edistämiseen, näiden molempien sektorien kehittämiseen, erittäin merkittävänä aluetalouden ja myös suomalaisen ruokakulttuurin tukena.

Kiitettäviin asioihin nostaisin myöskin 4H-järjestön määrärahojen noston sekä tehdyt lisäpanostukset sekä maatalous- että metsämuseoille. Museo on oikeastaan tässä yhteydessä väärä sana, sillä molemmat laitokset tuottavat korkeatasoista elämyskulttuuria ja tietoa suomalaisesta maaseudusta kaikille ikäpolville.

Metsäpuolella luonnollisesti painopiste on tuolla puuhuollon turvaamisessa, mutta nämä lisäpanokset kehittyvän metsätalouden tukiin ovat varsin tervetulleita ja valtiontalouden tulevien tuottojen kannalta erittäin kiitollisia.

Uusi avaus on bioenergian tuki. Vaatimaton alku, mutta uskon, että tästä tulee selkeä uusi tukijalka myöskin maaseudulle jatkossa.

Metsäsektorilla on keskusteltu tuottavuuden kehittymisestä ja tuottavuusvaatimuksesta. (Puhemies: 5 minuuttia!) Haluan kuitenkin todeta sen, että vaikka vaatimukset kohdentuvat esimerkiksi Metsäntutkimuslaitokseen, niin siitä huolimatta näen, että täällä byrokratiassa ja erilaisten organisaatioiden päällekkäisyyksissä on edelleenkin karsimisen varaa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kaunisto tuossa totesi, että ne, jotka aloittivat eläinsuojelukeskustelua, eläinten pidosta käytävää keskustelua, eivät ole paikalla. Tämä kuului hyvin kyllä tuonne työhuoneeseen.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri myös toi tuon huolen esiin, ja se on se sama huoli, minkä me olemme täältä tuoneet edustajien kanssa, ed. Viitanen jne., olemme tähän viitanneet. Ja on selvää, niin kuin ed. Vilkuna sanoi, että on yksittäistapauksista kysymys. Tietysti moni asia aiheuttaa tällaisia eläinten heitteille jättöjä. Niistä olemme ihan viime päivinä myös lukeneet.

Mutta oleellista on se, että kuitenkin tapahtuu koko ajan laiminlyöntejä. Niihin pitäisi meidän yhteisen edun vuoksi pystyä kiinnittämään huomiota ja myös ryhtyä toimenpiteisiin, ja se vaatii myös resursseja: suojelueläinlääkäreitä, valvontaeläinlääkäreitä ja myöskin sitä, että kehittäisimme vapaaehtoisinkin toimin niitä eläinten pitoon (Puhemies: Minuutti meni juuri!) tarkoitettuja ympäristöjä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena maataloustuotannolle kuuluu tällä hetkellä myönteistä sitä kautta, että tuottajahintataso on vahvistunut ja maatalouden yrittäjätulo on tänä vuonna nousussa. Normaalisääolojen vallitessa ennusteet ensi vuodelle ovat valitettavasti taas toisenlaiset, koska tuotantokustannusten nousu on kohtuuttoman kovaa: ennustetaan, että maatalouden yrittäjätulo laskisi ensi vuonna jopa vuoden 2006 alapuolelle.

Nämä ennusteet antavat tietysti painetta siihen, millä toimenpiteillä viljelijöitten nouseva tulokehitys varmistetaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Tässä onkin syytä odottaa jopa hieman kärsimättömästi ministeri Anttilan asettaman maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän esityksiä ja niiden määrätietoista eteenpäinviemistä. Viljelijöiden tulokehityksen saaminen nousuun on nimittäin aivan välttämätöntä. Tukiratkaisut, tilusrakenteitten kehittäminen, maatalouden rahoitushuolto, vuokrauslain uudistaminen ja erilaiset veroratkaisut ovat asioita, joita nykyisellä hallituskaudella on välttämätöntä tarkastella. On myös syytä odottaa, että maatalous siirretään nopeasti samaan sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa.

Erityisen huolestuttavaa on tulevaisuuden tuotantoedellytysten kannalta se, että rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt. Parin viime vuoden aikana Ptt:n selvitysten mukaan maatalousrakentamisen hinnat ovat nousseet muuta rakentamista selvästi nopeammin. Kahdessa vuodessa hintataso on noussut liki 20 prosenttia. Olenkin erittäin huolissani maatilatalouden investoinnit mahdollistavien investointitukimäärärahojen kokonaismääristä. Makeran varat eivät juurikaan ensi vuonna mahdollista uusia hakemuksia sisällä olevien rästien vuoksi.

Marraskuun lopulla saatiin aikaan tämänkertainen 141-ratkaisu, edessä on vielä erittäin vaativa harjoitus löytää Suomea ja maataloutta tyydyttävät ratkaisut ympäristötuen elementeistä ja luonnonhaittakorvauksista Etelä-Suomen maatalouden toimeentuloedellytysten turvaamiseksi. Sanomattakin on selvää, että artikla 141 kiinnostaa koko maan maataloutta. Tukijärjestelmämme on kuin korttitalo, jossa 141-tuet ja pohjoinen 142-artikla ovat sidoksissa toisiinsa.

On syytä huomata se, että myös nykyinen maatalouskomissaari on todennut selkeästi sen, ettei komissiolla ole tarvetta puuttua pohjoisen 142-tukeen. Komissaari on siis ymmärtänyt aivan oikein Suomen ja EU:n välisen liittymissopimuksen sisällön tältä osin. Onkin välttämätöntä, että kansallisessa tukiratkaisussa huolehditaan riittävästä rahoituksesta, jotta pohjoisen tukitasoihin ei tarvitse puuttua alentavasti ja heikentää sitä kautta tuotantomahdollisuuksia pohjoisessa Suomessa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä metsätalouteen kohdistettavat määrärahat nousevat lievästi tähän vuoteen verrattuna. Suomalaisen metsätalouden toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut monella tavalla viime vuosina ja erityisesti aivan viime aikoina puuraaka-aineen saatavuuden osalta. Meidän on panostettava vahvasti siihen, että metsämme kasvavat puuta edelleen entistä enemmän, ja erityisesti nyt siihen, että me saamme Suomen metsien puut tehtaille. Erityinen ongelmahan on tällä hetkellä se, että meillä on pulaa ennen kaikkea korjuuresursseista, mihin on johtanut tietyllä tavalla ja omalta osaltaan se, että metsäteollisuus on muun muassa panostanut erityisesti tuontipuun varaan.

Olenkin hyvin tyytyväinen siihen, millä tavalla valtiovarainvaliokunta ja sille lausunnon antanut maa- ja metsätalousvaliokunta ovat metsätalouden toimintaedellytyksiä ja toimintatarpeita arvioineet.

Petopolitiikasta täällä on puhuttu hyvinkin monessa puheenvuorossa. Yhdyn erityisen mieluusti niihin puheenvuoroihin ja näkemyksiin, joissa on vaadittu merkittävästi nykyistä väljempää lupapolitiikkaa. Siihen meillä on ymmärtääkseni tällä hetkellä täydet mahdollisuudet.

Yhtenä yksittäisenä asiana haluan lopuksi myös puuttua suomalaisen maatalouden byrokratiaan. Ministeri Anttila reagoi tähän aivan oikein heti toimikautensa alussa asettamalla työryhmän selvitystä varten, ja on aivan selvä asia, että tähän aivan kohtuuttomaan maatalousbyrokratiaan on pakko saada muutoksia.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Herra puhemies! Edellinen puhuja, ed. Timo Korhonen, puuttui lopuksi aivan olennaiseen kysymykseen eli maatalouden tukibyrokratiaan. Se on todella suuri ongelma nimenomaan tilatasolla, mutta se on myöskin ongelma hallinnossa.

Arvoisa puhemies! Suomessa on nyt vajaa 70 000 maatilaa. Rakennekehitys Suomessa on ollut nopeampaa kuin missään muualla EU:n alueella. Tilojen määrä on EU-jäsenyyden aikana jopa puolittunut. Samanaikaisesti kuitenkin tilojen tuotanto on paljon monipuolistunut. Vuonna 2005 noin 25 000 maatilaa harjoitti alkutuotannon ohella muuta yritystoimintaa. Mutta maatilojen lisäksi maaseudulla tapahtuu paljon muutakin. Siellä on runsaasti pienyrityksiä, joiden liikevaihto on peräti 15 miljardia euroa ja jotka työllistävät, yrittäjät mukaan lukien, reilusti yli 100 000 suomalaista. Maatalouden ja koko maaseudulla tapahtuvan yritystoiminnan merkitys on siis Suomen kansantaloudelle monessa mielessä hyvinkin merkittävä.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä ottaa esille Maatilatalouden kehittämisrahaston tilanteen. Tilannehan on ollut erittäin huolestuttava jo pitemmän aikaa. Makeran pääoma ehti painua alle tason, jolla voitaisiin turvata maatalouden tulevaisuuden investointeja. Vuoden 2007 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin kuitenkin peräti 100 miljoonan euron lisärahoitus Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Tämähän juontaa nimenomaan hallitusohjelmasta. Hallituspuolueet keväällä sopivat tästä lisärahoituksesta.

Nyt tässä budjetissa sovittu vuosittainen 30 miljoonan euron rahoituslisäys ei kuitenkaan tule ratkaisevalla tavalla korjaamaan syntynyttä investointihakemusjonoa. Mistä kaikki johtuu? Se johtuu siitä, että neljä vuotta sitten kuvaannollisesti Makeran pohjaluukku avattiin ja alettiin suorastaan syytää rahaa investointiavustuksina, jotka olivat jopa 70 prosenttia investoinnin loppusummasta, jopa 70 prosentin avustuksia. Tämän takia oli aivan selvää, että Maatilatalouden kehittämisrahastosta rahat loppuvat, mutta näin vaan toimittiin. Se oli erittäin huono ratkaisu, ja se oli täysin poikkeava aiemmin harjoitettuun investointitukipolitiikkaan verrattuna. Ministeri Hemilän aikana ehdottomana kattona pidettiin 40:tä prosenttia, mikä sekin on aika korkea, kun ajatellaan investointitukea, joka avustuksina ohjattiin investointeihin. Mutta nyt saamme maistaa sitä sitten, kun viime hallitus lähti väärille teille tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Vielä ajankohtaisesta asiasta eli 141-tuesta. Maatalouden 141-ratkaisu jälleen neuvoteltiin Suomen ja Euroopan unionin liittymissopimukseen liittyvän artiklan perusteella. Suomen ilmastossa ei kuitenkaan ole kymmenessä vuodessa tapahtunut merkittävää muutosta, joten tuen edellytykset ovat edelleen olemassa. 141-neuvotteluissa monen mielestä saavutettiin jotain. No okei, siinä saavutettiin kuusivuotinen sopimus, mutta se jätti kuitenkin vielä suuren joukon avoimia kysymyksiä ja paljon, liiankin paljon jäi jatkoneuvotteluiden varaan. Pahimmillaan nimittäin sopimus voi johtaa tuotannon alasajoon maamme parhailla tuotantoalueilla. Tämän hetken tietojen valossa vaikuttaa myös siltä, että tuki ja sitä myöten 141 artikla loppuu kokonaan vuonna 2013. Mahdollisesti myös maatalouden kilpailullinen ero eri tukialueiden välillä entisestään kasvaa. Nyt onkin pikaisesti päästävä sopimaan 141-tuen aleneman korvaamisesta lfa-tuella.