Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta näyttää ja tuntuu siltä, että hallitus tekee töitä sen eteen, että yritysten kilpailukyky paranee. Kuluvaksi vuodeksihan on ennustettu 1 prosentin kasvua, ja tämä kasvu näyttää olevan täysin kotimaisen tuotannon varassa, ja kotimarkkinoiden riittävä tuotannontaso on myöskin tässä esityksessä pyritty turvaamaan, ja riskit ennustettua heikompaan talouden kehittymiseen korostuvat entisestään.

Ict-klusteri on keskellä rajua rakennemuutosta. Lisätalousarviossa myönnetyt miljoonat ovat erittäin tervetullut lisä tämän ahdingon helpottamiseen. On erittäin tärkeää, että ict-alalta irtisanottujen osaamista hyödynnetään tehokkaasti tulevaisuudessa eikä päästetä tätä henkistä pääomaa rappeutumaan. Tekesin valtuuksia lisätään 8 miljoonaa ict-rakennemuutoksen hoitoon. Mielestäni erityisesti hyvää siellä on se, että 6 miljoonaa euroa niistä ohjataan pk-yritysten verkkomyynti- ja markkinointiponnistuksiin.

Talouden laskusuhdanne on lisäksi aiheuttanut sen, että valtio joutuu lisäämään rahoitusta palkkaturvaan ja työllisyysperusteisiin muihin menoihin. Tämä on tietenkin huolestuttava kehitys. Nämä lisämenot ovat toki perusteltuja, vaikka lisäävätkin velkaa. Työllisyyden huonoon kehitykseen varaudutaan 13 miljoonan lisämäärärahalla, joka kohdistuu palkkaturvaan ja työllisyysperusteisiin muihin menoihin. Tämä kuvastaa lisäksi omalta osaltaan talouden ja työmarkkinoiden epävarmuutta.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan lisätalousarviossaan mielestäni hallitus osoittaa, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomesta ja suomalaisesta elämänlaadusta pidetään huolta.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviosta käy selvästi ilmi se, että Suomen talouden pyörät Euroopan muiden maiden mukana ovat nyt selvästi hidastumassa. Tästä on selkeimmin osoituksena se, että sekä yhteisöverojen että arvonlisäveroista saatavien tuotto-odotusten ennustetta on selvästi alennettu. Kaikkiaanhan verotuloarviota alennetaan nyt nettomääräisesti yhteensä 660 miljoonalla eurolla. Vaikka olemme tähän asti pystyneet sinnittelemään epävarmuuden ajassa, tuntuu siltä, että Suomella ei ole tällä hetkellä aivan kaikkia niitä panoksia, joita meille elintärkeään kasvuun tarvittaisiin.

Nokian ja siihen sidoksissa olevan ict-klusterin heikentyminen alihankintaketjuineen, rikkidirektiivin aikaansaama vienti- ja tuontihintojen nousu sekä vaihtotaseen alijäämä ja verojen kilpailukyvyttömyys syövät kasvuamme. Lisäksi verrokkimaat Ruotsi ja Saksa ovat onnistuneet pitämään taloutensa iskukyvyn paljon Suomea parempana. Sen vuoksi on todella hyvä, että tähän tilanteeseen vastataan nyt ottamalla käyttöön Suomen ICT 2015 -työryhmän suosituksia. Yhteensä lähes 13 miljoonan euron panostukset ict-klusterin äkilliseen rakennemuutosten hoitoon ja digitaalisen toimintaympäristön parantamiseen ovat erittäin hyviä ensiaskelia, mutta tarvitsemme tietenkin myös pitkän ajan toimintasuunnitelman alan kehittämiseksi. Teknologiateollisuus menetti taantumassa 40 000 työpaikkaa ja on vaarassa menettää vielä kymmeniätuhansia lisää. Sen takia nämä panostukset osuvat nyt aivan oikeaan paikkaan.

Tässä esityksessä kohdennetaan nyt 6 miljoonaa euroa pk-yritysten verkkomyynti- ja markkinointivalmiuksien kehittämistyöhön sekä 2 miljoonaa euroa Green ICT ja älykkäät kaupunkiympäristöt -hankkeelle Tekesin myöntämisvaltuuksien kautta. Panokset ovat, totta kai, todella pieniä, mutta ehdottomasti positiivisia merkkejä siitä, että työryhmän ehdotuksia Suomen potentiaalisista vahvuuksista tulevaisuuden ict-alalla on kuultu.

Arvoisa puhemies! Suomen valtionvelka vielä vuoden 2009 lopussa oli noin 64 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa se oli jo noin 80 miljardia euroa. Viimeisin ennuste on se, että tämän vuoden loppuun mennessä valtionvelan on arvioitu olevan jo noin 89 miljardia euroa ja samalla noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtionvelkamme on siis kasvamassa kiihtyvällä vauhdilla, ja siksi tähän on reagoitava. On hyvä, että hallitus on hereillä ja on juuri nyt valmis antamaan piristysruiskeen alalle, jolla vaikeuksista huolimatta on varmasti vielä paljon kasvupotentiaalia.

Arvoisa puhemies! Kaikki toimet, jotka edesauttavat meille tärkeän kasvun ja meille tärkeän alan pysymistä Suomessa, ovat positiivisia. Suomen viennin ja talouden kivijalka on tulevaisuudessakin korkean osaamisen informaatioteknologiassa.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Epävarmuus taloudessa on ollut suurta jo vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen, ja totta kai tuo epävarmuus näkyy myöskin suoraan Suomessa. Yksityiset investoinnit supistuvat, ja myöskin vienti on varsin heikkoa euroalueen kysynnän ollessa laimea. Tämä on tietenkin syy siihen, miksi Suomi muiden euromaiden tavoin on ollut hyvin aktiivinen ponnistelemaan löytääkseen ratkaisuja euroalueen talouskriisiin. Tällä lisätalousarviolla teemme joitain korjauksia sekä tulopuolelle että menopuolelle. Tulot vähenevät arvion mukaan noin 501 miljoonaa ja määrärahat lisääntyvät noin 91 miljoonaa, ja tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että nettolainanotto kasvaa 411 miljoonaa euroa.

Tästä nyt annettavasta lisätalousarviosta haluan ottaa esille yhden merkittävän noston, joka mielestäni heijastaa laajemminkin haasteita, joiden parissa Suomi tänä päivänä painii, ja huomasin, että myöskin edellä puhuneet kansanedustajat kiinnittivät tähän huomiota, eli se koskee meidän ict-sektorin muutosta ja niitä haasteita, joiden keskellä tuo ala tällä hetkellä on.

Globaali rakennemuutos ravistelee Suomea, ja erityisen haavoittuva teollisuudenhaara on ollut viime aikoina ict-ala, jolla pieni Suomi on vuosien saatossa menestynyt varsin hienosti. Hallitus on ollut aktiivisesti mukana työstämässä tästä isosta muutoksesta mahdollisuutta Suomelle. Me emme halua nostaa käsiä pystyyn ja ajatella, että ict-ala on laskevan auringon ala, vaan haluamme nähdä myöskin tässä murroksessa uusia valonpilkahduksia, ja sen takia me asetimme työryhmän, Pekka Ala-Pietilän johtamana, Suomen ICT 2015 -työryhmän, jonka tehtävänä on työstää uusia ideoita ict-alan uudeksi nousuksi. Me tiedämme, että Suomessa on valtava määrä alan osaamista, työntekijöitä, yrittäjiä, ja nyt pitäisi pystyä jalostamaan myöskin sitä osaamista uusiksi innovaatioiksi ja liiketoimintamenestyksiksi. Nyt näitä Pekka Ala-Pietilän johtaman työryhmän ensimmäisiä esityksiä laitetaan toimeen tällä annettavalla lisätalousarviolla. Aiemmin rakennemuutospaikkakuntia, jotka ovat myöskin Nokian päätöksistä kärsineet, on tuettu äkillisen rakennemuutostuen avulla.

Mitä nämä esitykset sitten pitävät sisällänsä? Me tuemme digitaalisten palvelujen toimintaympäristöjen eli niin sanottujen pilvipalveluiden kehityslaboratorion kehittämistä 4 miljoonalla eurolla. Kun vastikään tapasin avoimen datan asiantuntijoita eräässä tilaisuudessa ja keskustelin heidän kanssaan niistä mahdollisuuksista, joita esimerkiksi julkisten tietovarantojen avaaminen, avoimen datan käyttöönoton edistäminen pitää sisällään, ja siitä, minkälaisia uusia innovaatioita ja yritysmahdollisuuksia nuo toimet pitävät sisällään, niin uskon, että myös tämä kehityslaboratorio on toimi, jota kannattaa viedä eteenpäin. Tekesin myöntämisvaltuuden kautta me ohjaamme 8 miljoonaa euroa ict-klusterin äkillisten rakennemuutosten hoitoon. Panostuksia ohjataan muun muassa pk-yritysten markkinointivalmiuksien vahvistamiseen. Se on yksi toimi, johon rahoja kohdennetaan.

Minä uskon itse niin, että vaikka tällä hetkellä ict-ala on isojen muutosten ja haasteiden keskellä, niin silti meillä on edelleenkin mahdollisuuksia olla myöskin tällä saralla yksi edelläkävijä maailmanmarkkinoilla. Laitevalmistuksessa tullaan varmasti siirtymään ohjelmistojen kehittämiseen, mutta uskon, että sektorin kokonaistyöllisyys on tulevaisuudessa jopa kasvussa, ja tämän on muun muassa Etla omassa arvioinnissaan myöskin todennut.

Arvoisa puhemies! Ehkä tällä keskeisellä korostuksella toivon, että myöskin eduskunta antaa tukensa näille panostuksille, joilla me pyrimme vastaamaan näihin haastaviin aikoihin ja myöskin tähän elinkeinoelämän rakennemuutokseen.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen valtiovarainministerin lausumaan, että tilanne on erittäin vakava jo tämän vuoden osalta. Verotulot eivät toteudu. Olemme menettäneet kilpailukykyämme, mikä on erittäin vakava asia entistä kilpaillummilla markkinoilla. Erityisesti huolta herättää se, että me käsittelemme ensi vuoden talousarviota, ja tulee aika ontto olo siitä, että ovatko ne luvut ja ne tulo-odotukset, jotka ensi vuoden talousarvioon on kirjattu, ollenkaan oikealla pohjalla, kestävätkö ne. Ja kun samaan aikaan on aavistus, että kotimarkkinat eivät enää samalla tavalla vedä, kuluttajien luottamus talouteen on edelleen heikentynyt, nyt tarvittaisiin toimia, nimenomaan toimia, joilla suomalaisten kuluttajien luottamusta voitaisiin parantaa. Kysynkin ministeriltä: onko täydentävässä budjetissa, joka myöhemmin tulee, jotain toimia, joilla kuluttajien luottamusta voidaan vahvistaa?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät, että kunnille olisi pitänyt antaa enemmän valtionosuuksia. Nämä hallituksen toteuttamat leikkaukset ovat pakottaneet lukuisia kuntia nostamaan veroasteita, ja entisestään ne ovat lisänneet kuntien velkataakkaa. Leikkausten takia kunnat joutuvat tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä vaikuttaa suoraan lukemattomien kotitalouksien arkeen. Tästä kärsivät erityisesti kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kuntalaiset, sillä he ovat eniten riippuvaisia julkisista palveluista, joten kuntia olisi ollut syytä muistaa sillä, että mieluummin annettaisiin rahaa kuin otetaan sitä rahaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti verotulot tosiaan laskevat, kuten ministeri kertoi, 500 miljoonaa euroa, ja se antaa aika paljon meillä aihetta huoleen. Nyt on erittäin tärkeää tietysti se, että keskitytään kokonaisuuksiin, ja tietysti valtiontalouden tasapaino ja tasapainottaminen ovat erittäin suuri haaste, ja siihen pitää nyt panostaa erittäin paljon, ja ei voida keskittyä ihan pieniin populistisiin asioihin, vaan nämä suuret linjat kaiken kaikkiaan täytyy nostaa esille.

Mutta mielestäni hallitus on toiminut erittäin hyvin. Ict-sektori on meillä hyytymässä, ja nyt tarvitaan panostusta. Tosin täytyy sanoa, että se panostuksen euromäärä ei ole välttämättä kauhean suuri, mutta se, että siihen kiinnitetään huomiota, antaa toivoa siihen, että me saamme ict-sektorin jälleen kasvuun, ja meillä on luontaisia edellytyksiä: meillä on erittäin hyvää tutkimustoimintaa. Tältä osin täytyy sanoa, että hallituksen valinta on kyllä erittäin hyvä, ja täytyy vain kannustaa näihin tämäntyyppisiin toimenpiteisiin, joilla kasvua luodaan, ja täytyy jatkaa sillä linjalla.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta aloitti lisäbudjetin kuulemisen tänään, ja kuten valtiovarainministeri totesi, niin kyllä mustat pilvet näkyvät taivaanrannalla nyt selvästi. Siinä mielessä on oltava vahva ote siinä, että pidetään huolta kansallisesta kilpailukyvystä, muun muassa omistajaohjauksella, ja muutoinkin edunvalvonnalla vältetään tällaiset rikkidirektiivin kaltaiset omaan jalkaan ampumiset ja pidetään huoli myös omista tuotannon rakenteista muun muassa valtion omistajaohjauksessa.

Tekesin ja Finnveran ohella on kyllä tärkeä nyt varmistaa meillä myös yritysten rahoitus pankkien osalta. Siinä on selvästi nyt syntynyt ongelma: rahaa ei tahdo saada edes perusteltuihin investointeihin. Nyt on syytä hallituksen selvittää kyllä tämä rahoitusmarkkinoiden tilanne ja pyrkiä löytämään ratkaisuja, että kannattavat investoinnit kotimarkkinoilla pk-puolella saadaan hoidettua.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen huoleen, että jos tässä vaiheessa joudutaan verotuloja arvioimaan noin paljon alaspäin, nettomääräisesti 660 miljoonaa, niin mikä on sitten ensi vuoden veroarvioiden realistisuus tässä tilanteessa. Siihen palataan varmaan täydentävän yhteydessä.

Tämä lisätalousarviohan on aika pitkälti muilta osin tekninen, mutta tähän sisältyy yksi aika mielenkiintoinen seikka, ja se on tämä valtion kassanhallinta. Joku, jolla on miljoona tai 10 miljoonaa, joutuu miettimään, mihinkä hän sen rahansa tallentaa, mutta valtiolla on 12 miljardia kassaa, ja nyt se ei saa maailmalla sitä tallennettua mihinkään niin, että se saisi siitä edes yhtään voittoa, vaan joutuu maksamaan riskitappiota 10 miljoonaa tämän lisäbudjetin yhteydessä. (Matti Saarinen: Ei edes nollakorolla!) — Ei edes nollakorolla saa tätä 12 miljardin kassaa talletettua ja hoidettua. — Meille vakuutettiin, että näin se vaan on, että markkinatilanne on näin käsittämätön. Mutta onkos sitä nyt ihan viimeisen päälle tarkkaan laskettu, kun noin maalaisjärjellä ajatellen lopputulos voisi olla joku muukin?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huoli Suomen tulevaisuudesta on suuri, ja tämä lisätalousarvio sisältää tärkeää tukea ict-sektorin rajussa rakennemuutoksessa. Tuetaan pilvipalveluiden kehitystä, Tekesiä, green ict:tä, tärkeitä asioita. On tärkeää, että on otettu nyt onkeen Ala-Pietilän Suomen ICT 2015 -työryhmän ensimmäiset ehdotukset, mutta näitä toimenpiteitä on hyvä jatkaa ja tehdä lisätoimenpiteitä sitten, kun työryhmä antaa lopullisen ehdotuksensa.

Suomen viennin edistäminen on myös äärimmäisen tärkeätä. Nimenomaan pk-sektori on se puoli, jonka vientimahdollisuuksia on syytä hakea, etsiä ja korostaa. Nythän tässä lisätalousarviossa on satsauksia siihenkin, mutta kysyisin arvoisalta ministeriltä: minkälaisia ajatuksia on ylipäänsä siitä, että voisimme lisätä pk-yritysten vientimahdollisuuksia ja vientikanavia?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri totesi, epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt jo pitkään korkeana. Yksityiset investoinnit supistuvat ja vientisektori ei vedä, ja niin kuin tässä salissa monikin on todennut, ict-alan kehitysnäkymät ovat ainakin lyhyellä aikajänteellä tosi synkät.

Mistä on kyse? Voimme tietysti syyttää tästä negatiivisesta kehityksestä yleistä talous- ja finanssikriisiä, mutta todellisuudessa suurin syy lienee siinä, että Suomi on kovaa vauhtia menettämässä kilpailukykynsä. Lisätalousarviossa esitetyt toimenpiteet ovat oikeansuuntaiset, mutta riittävätkö nämä toimet? Pelkään pahoin, etteivät. Kysynkin ministereiltä, onko hallitus käynyt keskusteluja — ja millaiseen sävyyn — työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta tulevat ratkaisut eivät edelleen heikentäisi kilpailukykyä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleisperusteluissa todetaan, että "Suomen julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 50 prosentin rajan vuonna 2012" ja edelleen, että "julkista velkaa kasvattaa alijäämäisen valtion budjetin lisäksi kuntien velkaantuminen sekä euroalueen velkakriisiin liittyvät toimet". Onko tämä joku lipsahdus vai onko hallitus sitten heittäytynyt rehelliseksi, kun todetaan, että "euroalueen velkakriisiin liittyvät toimet"?

Tähän asti te olette kaikissa yhteyksissä — niin te, ministeri Urpilainen, kuin pääministeri Katainenkin — sanoneet, että eurokriisi ja yhteiset vastuut eivät johda siihen, että Suomessa leikattaisiin tai korotettaisiin veroja. On päivänselvä asia, että eurokriisi ja yhteiset sitoumukset lisäävät Suomen valtionvelkaa, ja kun Suomen valtiontalous heikkenee, ongelma siirretään kuntiin ja eurokriisi jalkautuu suoraan kuntalaisten arkeen: sen me tulemme näkemään. Eikö tämä yhteys olisi syytä tunnustaa ihan avoimesti?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikista keskeisintä on se, että me pystymme saamaan Euroopan talouteen lisää vakautta. Jos katsoo viimeisiä kuukausia, oikeastaan viimeistä kahta kuukautta, niin tilanne on huomattavasti parempi kuin se oli esimerkiksi kesän aikana, ja ainakin itse olen optimistisempi sen suhteen, että nyt meillä alkaa olla sellaisia työkaluja pöydällä, joilla Euroopan talouskriisi mahdollisesti voidaan ratkaista. Löytyykö ratkaisu, sitä en osaa vielä sanoa, mutta ainakin niitä emmeitä on kovasti ilmassa.

Mitä tulee tuohon edustaja Mustajärven huomioon, niin mehän jo edellisessä lisätalousarviossa haimme eduskunnalta valtuuksia siihen, että tuo pysyvä mekanismi, Euroopan vakausmekanismi EVM, pystytään käynnistämään nyt syksyn aikana ja Suomi pystyy oman osuutensa myös tuohon pääomittamiseen tekemään, ja se myöskin lisää meidän lainanottoa ja velkaantumista, totta kai, kertaluontoisesti.

Täällä muun muassa edustaja Kalli viittasi siihen, pystymmekö me luottamaan, että nuo käsittelyssä olevan ensi vuoden talousarvion luvut ovat paikkansapitäviä. Tämä epävarmuus tällä hetkellä on niin suurta, että mekään emme voi valtionvarainministeriössä nojautua mihinkään muuhun kuin omiin asiantuntijoihimme ja ennusteisiin, mutta hallitus on antamassa ensi vuoden budjettiesityksen täydennyksen vielä tämän syksyn aikana, ja mikäli siihen mennessä ilmenee tarvetta täsmentää ensi vuoden lukuja, niin toki sen sitten myöskin siinä yhteydessä teemme, niin verotuloarvioiden osalta kuin laajemmaltikin. Mutta ainakaan tällä hetkellä mitään uutta tietoa meillä ei vielä ole käytettävissä.

Moni edustaja viittasi puheenvuorossaan talouskasvun vauhdittamiseen ja myöskin Suomen kilpailukyvystä huolehtimiseen, ja minä uskon, että nämä ovat kaksi sellaista tavoitetta, jotka yhdistävät meitä varmasti yli puoluerajojen ja myöskin yli hallitus—oppositiorajan.

Me olemme hallituksena viime kehysriihen yhteydessä linjanneet rakennepoliittisessa kannanotossa useita toimenpiteitä, joilla työllisyyttä Suomessa voitaisiin vahvistaa, lisätä uusia työpaikkoja mutta myöskin työhön osallistumista lisätä, eli sitä kautta nostaa työllisyysastetta. Osa näistä rakenneuudistuksista on lähtenyt hieman rivakammin eteenpäin ja osassa vielä on paljonkin tekemistä. Ainakin itse näen niin, että ne keskeiset, isot mahdollisuudet Suomella myöskin oman kilpailukykynsä parantamiseen ovat nimenomaan tällä rakennepuolella. Puhutaan tietenkin työurien pidentämisestä, jossa nyt jo tehdään toimia sekä alkupäässä että myöskin loppupäässä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta toki muitakin rakennepuolen uudistuksia on, joilla me omaa iskukykyämme tulevaisuuden haasteisiin voimme vahvistaa.

Edustaja Östman kysyi palkkaratkaisusta ja seuraavasta palkkakierroksesta. Siihen on toki vielä jonkin verran aikaa, mutta kyllä minä olen edelleenkin vakuuttunut siitä, että raamisopimus, jonka työmarkkinaosapuolet yhdessä sopivat ja jota valtiovalta oli myöskin omin toimin tukemassa, oli oikea ratkaisu, koska sillä luotiin ennustettavuutta ja vakautta tämän talouden epävarmuuden keskelle. Voi sanoa, että ilman sitä olisimme olleet kyllä vielä suuremmassa epävarmuudessa, joten tältä osin tuo raamiratkaisu oli oikea, mutta mikä sitten tulee olemaan seuraavan palkkaratkaisun malli ja taso, niin se tietenkin sitten viime kädessä on työmarkkinajärjestöjen käsissä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pitkästä aikaa aivan samaa mieltä kuin valtiovarainministeri, eli olen huolissani Suomen taloudesta nyt ja tulevina vuosina. Näyttää siltä, että niin sanottu nettolainaus lisääntyy 0,4 miljardia ja on siis tänä vuonna 9,1 miljardia. Riittäneekö ensi vuodelle aiottu 7,1 miljardin nettolainan lisäys? Sitä epäilen.

Olen huolissani myöskin peruskunnista, jotka vielä itsenäisesti sinnittelevät. Nythän peruskunnissa ainakin keskeisessä Suomessa työttömyys lisääntyy, mikä tarkoittaa sitä, että verotulot vähenevät. Valtio vähentää kunnille tulevia valtionosuuksia 3,4 miljardia loppuvuosien aikana jnp. Herää kysymys, voisiko tässä tilanteessa, kun kunnissa on paljon tehtäviä talouden vakauttamiseksi ja ministeriössä on paljon tehtäviä saman asian suhteen, arvoisa valtiovarainministeri viedä terveisiä hallitustovereille, -kavereille, -ystäville, että tämä niin sanottu kuntarakenneuudistus (Puhemies koputtaa) siirrettäisiin tulevalle hallituskaudelle.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on aiheellisesti huolissaan ict-alasta, mutta on kuitenkin nähtävä tämä kokonaisuus. Huolissaan voidaan tällä hetkellä olla kauppataseen vajauksesta, ja se on hyvin merkittävä asia. Varmastikin siihen johtaa se, että vienti ei nyt tällä hetkellä oikein kunnolla vedä, mutta toinen, miksi tämä on mennyt pitkästä aikaa taas kauppatasevajeeksi, johtuu myöskin energian hinnan kallistumisesta ja sen tuonnista. Tämän vuoksi onkin energiapolitiikalla Suomessa aika merkittävä vaikutus: voimmeko me hyödyntää kotimaista energiaa ja tehdä sellaisia ratkaisuja energiapolitiikassa, että ne tukevat kotimaisen energian käyttöä niin, että voidaan luopua myöskin tuontienergiasta? Tällä hetkellä päätökset ovat juuri päinvastoin, ja kivihiilen tuonti on lisääntynyt. Tässä taloudellisessa tilanteessa me tarvitsisimme kuitenkin kotimaisen kysynnän lisäämistä, että päästään tämän lamakauden yli, ja siihen valitettavasti ei tämä arvonlisäveron korotus ole oikein ollut sopiva ratkaisu.

Edustaja Rajamäki toi mielestäni asiallisesti esille täällä, että tällä hetkellä pk-sektori (Puhemies koputtaa) ei oikein saa rahoitusta pankeista. Meidän täytyisi tehdä sellaisia ratkaisuja yritysverotukseen, että voidaan hyödyntää yrityksen omia varoja.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen nosti joitakin isoja asioita, mitä tulisi tehdä. Kysynkin, että kun työurissa päästiin vasta aivan alkuun, onko sieltä tulossa lainsäädäntöehdotuksia työurien pidentämisen takuuksi, onko vientitaseelle ja kilpailukyvylle aikomus tehdä pikapuoliin jotain, onko tulossa vihreää kasvua edistäviä toimenpiteitä ja onko tulossa edes esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi halvemmalla ja niin, että ne voidaan säilyttää lähellä ihmistä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt on sellaista pientä piiperrystä tämän talouden tilan, sen sairauden hoitamisen kannalta, että näillä eväillä kyllä tätä hommaa ei panna oikealle uralle. Muutama miljoona ict:hen sinänsä on ihan paikallaan, kuitenkin niin, että siltä samalta Tekesiltä te olette leikanneet paljon enemmän jo, teidän hallitus on kerinnyt leikata paljon enemmän kuin nyt sitten sinne tulee lisää.

Me olemme tilanteessa, jossa meillä on 15 vuoteen ensimmäisen kerran talouden kaksoisvaje, siis sekä julkinen talous on alijäämäinen että kansantalous on alijäämäinen. Meidän vaihtosuhde on heikentynyt muihin kilpailijamaihin nähden reilusti enemmän, ja meidän kilpailukyky erityisesti Saksaan ja Ruotsiin verrattuna on heikentynyt erittäin mittavasti. Nyt tarvittaisiin raskaita, kovia, isoja toimia kilpailukyvyn parantamiseksi, tuotannon vauhdittamiseksi ja myöskin viennin edellytysten parantamiseksi.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa nyt todella tärkeään asiaan ja tekee parhaansa taistellakseen näiden korkean osaamisen työpaikkojen puolesta, joita Suomessa on nyt valitettavien uutisten myötä kuultu olevan katoamassa. Ict-klusteri on Suomessa muutoksessa, ja toisaalta esimerkiksi julkisella sektorilla olemme it-asioissa valitettavasti jäämässä naapureistamme jälkeen, joten tämä panos ict-alalle on kyllä erittäin tärkeä. Toisaalta ict-yritysten toimintaympäristöä, johon kuuluvat muun muassa immateriaalioikeudet, olisi hyvä tarkastella kokonaisuutena. Meillähän on nyt tehty päätös IPR-tuomioistuimen perustamisesta, ja se on hyvä askel eteenpäin, mutta voisi olla tärkeää tarkastella tätä kokonaisuutta, minkälaisessa ympäristössä yrityksemme toimivat ja onko se riittävän suotuisa kasvulle ja uusien yrityksien syntymisille.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin olen huolestunut talouden näkymistä, ennen kaikkea sisämarkkinoitten jäähtymisestä: lisäbudjetin arvonlisäveroarviot, autoveron tuoton arviot, energiaveron arviot, kaikki laskevalla käyrällä, ja valtion velkasuhde kasvaa 45 prosenttiin, kuntien velkasuhde bkt:stä on 5 prosenttia eli julkisen sektorin velka bkt:stä on 50 prosenttia. Ehkä liian paljon tuijotetaan tähän tunnuslukuun. Entäs jos bkt ei nousekaan tai velkaantuminen kasvaa nopeammin kuin bkt, jolloin tämä suhde muuttuu? Tai entäs jos korot nousevat, kuinka meidän siinä käy? Tätä taustaa vasten, kun monet tunnusluvut indikoivat vaikeita aikoja, minäkin yhdyn kyllä niihin ajattelijoihin ja puhujiin, jotka toivoisivat hallitukselta vielä entistäkin voimakkaampia kasvupanoksia. Nämä tähänastiset naulat eivät ehkä vedä sittenkään riittävästi.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yli puolella suomalaisyrityksistä ei ole toimivaa netin hyödyntämistä liiketoiminnassa. Kuitenkin tiedämme, että nettiliiketoimintaan panostavat pk-yritykset kasvavat 2,1 kertaa enemmän kuin netittömät. Tämä tarkoittaisi sitä, että lähes 150 000 suomalaisyritystä menettää kasvun paikkoja, koska ne eivät käytä verkkoa hyväkseen. Olemme varmasti täällä salissa kaikki samaa mieltä siitä, ettei meillä ole pidemmän päälle varaa antaa muille näin suurta tasoitusta. Erinomaista onkin, että nyt juuri 6 miljoonaa euroa kohdennetaan pk-yrityksille suunnattuun verkkomyynti- ja markkinointivalmiuksien kehittämistyöhön.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meitä aikoinaan opetettiin, että pitää rakastaa veroja, mutta nyt ollaan niin pahassa tilanteessa, että tämä ei kyllä riitä. Nyt pitää ruveta rakastamaan valtion tuloja. Mitä valtio aikoo tehdä sen suhteen, että elinkeinoelä- mä, verosuunnittelijat, yksityiset sijoittajat, jopa syyttäjälaitoksen rahanpuutteen vuoksi vapaalla jalalla kulkevat rikolliset eivät rakasta valtion tuloja? Tätä kautta vasten meidän pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että saataisiin tämä viennin ehtyminen kääntymään viennin lisäämiseksi. Samaten työpaikkoja pitäisi saada lisää, työllisyysastetta pitäisi saada kohotettua ja pitäisi löytää sitten nämä kohtaantumiset. On se koulutuksen osalta, opiskelun osalta tai missä tahansa, niin tämä kohtaantuminen puuttuu, ja se on minusta nyt yksi valtion tärkeitä asioita, että se tapahtuu ja koskee myös koko Suomea.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesitys vuodelle 2013 perustuu tämän kirjan mukaan 1 prosentin talouskasvuun. Vertailukohteena otetaan Venäjä, jossa arvioidaan talouskasvun olevan 4 prosenttia, ja syyksi mainitaan öljyn hinta. Eli kyllä energia on todellakin kriittinen talouden tekijä, ja siihen meillä tulisi kiinnittää huomiota.

Tekisi sitten vielä mieli lisätä siihen, että 1 prosentin talouskasvu on, jos hyvä tuuri käy, mutta jos näin ei käy, talouskriisi syvenee. Meillä on tämä talouden kaksoisvaje. Eli toivon ja kysynkin: onko hallituksella talouskriisin varalle suunnitelma, jos tästä tämä kriisi pahenee? Ja mikä on kokonaisuudessaan sitten tämä Suomen vaikuttamisstrategia Euroopan unionissa, niin kuin edustaja Mustajärvi otti hyvin esille sen, että tämä on euroalueen kriisi? Täällä lisätalousarviossa mainitaan vielä se, että Islanti on onnistunut maksamaan lainansa takaisin ennakoitua nopeammassa tahdissa, ja hehän tekivät merkittävän ryhtiliikkeen oman taloutensa korjaamisessa. Olisiko Euroopan unionin tästä otettava mallia?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin huoli siitä, että suomalainen työllisyys ja vienti on vähenemässä, on kyllä yhteinen. Oppositiossakin olemme huolissamme siitä, että yritysten ainoa vaihtoehto enää on irtisanomiset ja lomautuksia me emme näe juuri lainkaan. Mitä hallitus voisi tehdä tälle, että yritykset voisivat ottaa tämän lomautusvaihtoehdon käyttöön?

Haluaisin kysyä tästä lisätalousarviosta tämän palkkaturvan maksatuksesta aiheutuvien kulujen lisämäärärahan tarpeen kasvusta. 13 miljoonaa euroa tarvitaan sinne lisää. Mistä tämä johtuu, että näin merkittävä kasvu on tässä palkkaturvan osalta? Ely-keskuksesta en saanut tietoa. Heidän järjestelmästään ei saa tietoa niistä kansalaisuuksista, jotka palkkaturvaa käyttävät. Onko niin, että ulkomaalaiset yrittäjät sekä työntekijät ensin välttävät verojen maksua Suomeen ja sen jälkeen vielä Suomen valtio maksaa useille ulkomaalaisille yrittäjille ja heidän työntekijöilleen vielä palkat päälle, kun he poistuvat Suomesta? Nimittäin tätä kuulee paljon kentältä pk-sektorin yritysten keskuudessa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En oikein meinannut äsken uskoa korviani, kun käytitte, ministeri Urpilainen, sanontaa, että olette lähteneet rivakasti liikkeelle työllisyysasteen ja työurien pidentämiseksi. Uskallan kyllä olla tästä asiasta eri mieltä.

Mainitsitte tämän rakennekannanoton, jonka maaliskuussa hallitus otti, ja olen myös tutustunut siihen. Totean kyllä niin, että niitä toimia, mitä siinä maalaillaan ja esitellään, täällä ei ole näkynyt. Täällä on näkynyt aivan yksittäisiä esityksiä, hallituksen esityksiä, jotka työmarkkinajärjestöt ovat keskenään neuvotelleet, ja niihin ei ole kyllä hallituksella yhtään minkäänlaista sanaa. Yleisesti kyllä arvioidaan, että näillä toimilla, mitä te olette nyt tänne postikonttorina eduskunnan käsiteltäväksi tuoneet, ei saavuteta sitä, että keskimääräinen eläkkeellejäämisikä olisi 62,4 vuotta vuonna 2025. Kysyn teiltä: milloin aiotte julkistaa tai tehdä hallituksen laajan toimenpideohjelman työllisyysasteen ja työurien pidentämiseksi?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus toteaa yleisperusteluissa, että suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävän hyvänä. Eikö tämä ole vähän liian positiivisesti sanottu? Kuitenkin me lähes päivittäin kuulemme uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.

Eikö nyt pitäisi valtion toimesta käynnistää sellaisia tulevaisuuden hankkeita, joilla lisättäisiin ja parannettaisiin työllisyyttä? Työllisyyden parantaminen on kuitenkin ykkösasia, koska nyt epävarmuus talouden suunnasta näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, sillä niiden ennustetaan laskevan.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palkkaturvaan noin 13 miljoonaa on hyvin tarpeen, sillä viestit, jotka tulevat kentältä työntekijöiltä, yli 4 kuukauden odotusajoista ilman palkkaa, ovat ihan kohtuuttomia tällä hetkellä.

Mutta Suomi elää viennistä, tämä mantra on meille hyvin tuttu, ja nyt olen tyytyväinen, että täällä on 150 miljoonaa Vientiluottoon elikkä suurille hankkeille, sillä meidän on kyettävä kilpailemaan tässä, vaikka joskus tuntuu jotenkin tyhmältä kilpailla eri tukimuodoilla Euroopan ja muiden maiden välillä, mutta tässä meidän on oltava mukana, ja tässä kohden Finnveran lisäykset sekä Vientiluoton lisäykset ovat erittäin tarpeellisia. Siitä syystä olen tyytyväinen, että meillä tänään on myöskin käsittelyssä lakiesitys valtion vientitakuista, joilla voidaan enemmän tehdä vielä elinkeinopoliittista harkintaa ja saada näin yrityksille tukea.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ on ainoa resepti, jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää. Myös tämä lisätalousarvio sisältää hyviä rakennuspalikoita työllisyyden parantamiseksi. Niin se on, ettei saa kohmettua haasteiden edessä, ja etenkin kasvavista sukupolvista on pidettävä erityisen hyvää huolta. Syrjäytyminen on estettävä, ja siihenkin on hyvä keino työ.

Muutamia huomioita kolmannen lisätalousarvion kohtaan. Erityisesti tuolla Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kohdalla on hyvä havaita, että Kymenlaakson museon yhteydessä toimiva Merivartiomuseo voi tällä esityksellä jatkaa toimintaansa. Ikävä seikka on se, että Dornierin valvontatekniikan uudistamishankkeen toinen vaihe viivästyy.

Kohdasta "Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen" pistää silmään energiaintensiivisten yritysten arvioita vähäisempi veronpalautusten hakumäärä. On ihmeteltävä, miksi energiaintensiiviset yritykset eivät ole hakeneet veronpalautuksia, vai enteileekö tämä yhä kiihtyvää teollisuuden ulosliputtamista Suomesta, vai eikö tieto ole kulkenut?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! 1990-luvun laman jälkeen Suomi ei ole ollut entisensä. Se on myös ikäisteni sukupolvikertomus. Jotta samoja virheitä ei toistettaisi ja syvennettäisi inhimillisiä tragedioita, panostukset työllisyyden hoitamiseksi ovat välttämättömiä, erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Ei voida vedota, että nuorisotakuu on tulossa. Puolen vuoden, vuoden toimettomuus nuoren ihmisen kohdalla voi tulla kohtuuttomaksi. Euroopan mittakaavassa nuorisotyöttömyys maksaa 153 miljardia vuositasolla. Onko meillä varaa kadottaa sukupolvi, vai tehdäänkö rohkeasti täsmätoimenpiteitä?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä tilanteessa tietenkin kaikista olennaisinta on se, että pystymme nyt panostamaan työllisyyteen, uusiin työpaikkoihin. Siinä suhteessa hallitus on kyllä ajan hermolla, (Mauri Pekkarinen: Millä tavalla? Yksi esimerkki!) kun esimerkiksi tämä ict on nyt näyttävästi esillä.

Mutta täällä, puhemies, kuulin keskustan sanovan, että tämä on sellaista piiperrystä. (Mauri Pekkarinen: Pientä piiperrystä!) Tänään olisi ollut nyt hyvä päivä, arvoisa keskusta, tuoda teidän omaan vaihtoehtoonne ehkä vähän sitten lisää lihaa luiden päälle. Nimittäin viime viikollahan paljastui, että teillä ei tosiasiassa tähän hallituksen linjaan ollut vaihtoehtoja. Esimerkiksi keskustan vaihtoehdossa te ottaisitte velkaa 10 miljoonaa vähemmän kuin hallitus, mikä siis tarkoittaa talousopillisesti, että olisitte yhden viidesosapromillen erolla hallituksesta. Jos ei ole omaa vaihtoehtoa ja omaa linjaa, niin sitten ehkä ei kannata niin hirveästi kritisoida, kun hallitus nyt tekee parhaansa. Muistamme kaikki, että 1 prosentin parannus työllisyysasteeseen vähentää julkista vajetta 2 miljardia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, arvoisa puhemies, että nyt tämä hallitus työskentelee työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on vaikea: vienti ei vedä ja kasvu on käytännössä kotimaisen kysynnän varassa. Alijäämää joudutaan kattamaan velalla, ja olemme sen tosiasian edessä, että taloutta joudutaan tasapainottamaan, ettemme ajaudu sille kuuluisalle Kreikan tielle.

Mutta keskeistä on, että synnytetään kasvua ja edistetään työllisyyttä, jotta tästä päästään eteenpäin. Ja kyllä minä löydän tästä lisätalousarviosta eväitä uuteen kasvuun. Esimerkiksi nämä esitykset ict-klusterin edistämiseksi osuvat Oulun seudun rakennemuutostilanteeseen juuri oikeaan. Se, että ict-työryhmän esityksiin kanavoidaan 4 miljoonaa euroa, se, että Tekesin myöntövaltuutta kasvatetaan 8 miljoonalla eurolla juurikin ict:n äkillisen rakennemuutoksen hoitoon, ne ovat niitä toimenpiteitä, joilla uusia pk-yrityksiä ict-alalla autetaan uuteen kasvuun. Eivät ne ole mitään piiperrystä. Ne ovat todellisia tekoja. Me tarvitsemme myönteisiä signaaleja ja uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Skinnari osui täällä naulan kantaan äskeisessä puheenvuorossaan. Jos oikein ymmärsin, niin hän oli sitä mieltä, että veroja ei tulisi niinkään korottaa mutta valtion tulisi saada muuten enemmän tuloja. Tämä on todellakin kannatettava asia.

Tietenkin valtiovallan pitäisi mahdollisimman vähän puuttua yritystoiminnan käytännön tekemiseen, mutta yksi seikka, josta uskon, että se tässä voi meitä viedä eteenpäin, on tämä ministerinkin esiin tuoma avoimen datan konsepti. Oikeastaan toivon ja asetan uskoni sen varaan, että ministeri on erittäin ennakkoluuloton ja avarakatseinen tämän käsitteen käyttöönoton suhteen, jotta voitaisiin saada näitä julkisia tietovarantoja mahdollisimman laajaan käyttöön ja mahdollisimman vapaaseen käyttöön yritystoiminnassa, koska uskon, että se luo meille sellaisia liiketoiminnan alueita ja uusia bisneksiä, joita me emme vielä edes tiedä. Täytyy antaa yrityksille, erityisesti näille ict-yrityksille, mahdollisuus tässä, ja se varmasti luo uutta bisnestä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo talouden liikkumavara nyt on olematonta, tai sitä ei ole ollenkaan. Tänä päivänä tässäkin salissa on paljon puhuttu pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja ict-alasta. Suomessahan näitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat kasvuhaluisia, on aivan liian vähän. Sen lisäksi tämä rahoitusongelma on tosi suuri. Pitäisi pystyä luomaan näitä kasvuyrityksiä, joita siis on liian vähän. Onko, arvoisa ministeri, vuoden 2013 valmisteilla olevassa budjetissa kaavailtu sitä, millä tavalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä rahoitusmielessä pystytään tukemaan, jotta syntyy myöskin tätä kautta kasvuyrityksiä? Totta kai pitää aina pitää mielessä se, että perusteollisuus ja sen toimintaedellytykset tulee myöskin turvata.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta tässä keskustelussa käytettiin erittäin hyviä puheenvuoroja. Tähän kuluttajan luottamuksen vahvistamiseen, johon moni edustaja omassa puheenvuorossaan viittasi: Jotenkin oma ajattelutapani kulkee siihen suuntaan, että kyllä kuluttajien luottamuksen kannalta keskeinen asia on työllisyys. Eli jos ihminen näkee, että hänellä on jatkossakin työsuhde, tai hän pystyy siihen luottamaan, että työpaikka on tallessa, niin kyllä se silloin antaa parempia edellytyksiä kuluttaa ja ehkä ottaa sitten myöskin omassa elämässään riskiä esimerkiksi uuden asunnon ostamiseksi tai investointien tekemiseksi. Sen takia minusta hallituksen lähtökohta työpolitiikan tukemiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi on oikea. Me kaikki tiedämme, että tämänkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa me elämme, emme voi rahoittaa ja ylläpitää ilman korkeaa työllisyysastetta. Tästä syystä mielestäni kaikin toimin työllisyyttä pitää parantaa.

Minusta hallitus on onnistunut kohtuullisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa puskuroimaan työttömyyden kasvua. Eli työttömyys ei ole kasvanut siinä määrin kuin ehkä olisi pahimmissa skenaarioissa voinut ajatella. Toki nämä irtisanomisuutiset, joita viime aikoina on kuultu, ovat huolestuttavia, ja yhdyn kyllä niihin puheenvuoroihin, joita tässäkin salissa käytettiin, niin että toivon yritysten käyttävän entistä enemmän lomautusta sen sijaan, että lähdetään käymään yt-neuvotteluja ja irtisanotaan työntekijöitä, koska siinä tilanteessa, kun taloustilanne paranee ja suhdanne muuttuu, näille osaaville työntekijöille on sitten myöskin käyttöä.

Edustaja Tuupainen kysyi kuntauudistuksesta. En usko, että tämä hallitus on kuntauudistuksesta perääntymässä, päinvastoin. Kyllä sitä viedään hyvin vahvasti eteenpäin. Se on yksi esimerkki niistä rakenteellisista uudistuksista, joita suomalaisessa yhteiskunnassa pitää tehdä, jotta me pystymme vastaamaan myöskin edessä oleviin muun muassa ikääntymisestä tuleviin haasteisiin ja vastaamaan myöskin siihen eriarvoisuuteen, jossa suomalaiset tällä hetkellä eri puolilla Suomea kunnissa elävät.

Täällä viitattiin myöskin talouskasvun tukemiseen ja pk-yritysten rahoitukseen. Hallitushan myönsi Finnveran uudelle lainaohjelmalle 3 miljardin euron takaukset syyskuussa. Se on yksi tapa, jolla pyrimme tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Samoin ensi vuoden budjettiin sisältyy, niin kuin edustaja Kärnä kysyi, useita toimia, tämmöisiä täsmätoimia, joilla me pyrimme kannustamaan yrityksiä kasvamaan: niin tutkimus ja kehitys -verovähennys kuin myöskin pääomasijoituksen verovähennys. Olemme antamassa teollisuuden investoinneille tuplapoistot. Toisaalta olemme myöskin tukeneet teollisuutta niin energiaveroleikkurin kuin sitten myöskin yhteisöveron alentamisen muodossa jo tämän vuoden budjetissa. Eli hallitus on pyrkinyt tekemään täsmätoimia, joita myöskin tähän lisätalousarvioon sisältyy ja joilla me pystymme myöskin pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukemaan ja ennen kaikkea vastaamaan tähän rakennemuutoksen haasteeseen.

Edustaja Niikko kysyi palkkaturvasta. On tietenkin selvää, että kun taloudellinen tilanne on heikentynyt ja sitä kautta myöskin irtisanomiset ovat lisääntyneet, niin kasvaa palkkaturvan tarve, ja tästä syystä siihen lisätalousarviossa myöskin vastaamme.

Olen edustaja Kopran kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tarvitsemme semmoista uutta ja ennakkoluulotonta otetta näiden tietovarantojen avaamiseen. Minä olen kyllä hyvin ylpeä siitä, että hallitus on jo Maanmittauslaitoksen osalta lähtenyt liikkeelle. Nyt ensi vuoden talousarvioon sisältyy päätökset Ilmatieteen laitoksen tietovarantojen avaamisesta. Meidän ajatuksemme on ollut se, että seuraavassa kehysriihessä jokaisen ministeriön hallinnonalan pitäisi omalta osaltaan esitellä niitä mahdollisuuksia, joissa heidän osaltaan tietovarantoja pysyttäisiin avaamaan. Eli tämä on mielestäni juuri senkaltainen toimi, jossa valtiovalta luo edellytyksiä osaajille ja myöskin yrityksille synnyttää uusia innovaatioita ja sitä kautta toivottavasti uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Eli pidän myöskin tätä aika merkittävänä päänavauksena, ja siihen sisältyy mielestäni suuria mahdollisuuksia.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Muutama sana yleisestä taloustilanteesta ja talousnäkymistä. Yleisperusteluissa todetaan: "Riskit ennustettua heikompaan talouskehitykseen painottuvat. Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöten." Tämä on varmasti totta. Pitää vetää yhteen yksittäisille eurokriisimaille annetut sitoumukset, Euroopan rahoitusvakausvälinevelvoitteet, Euroopan vakausmekanismi, josta on annettu jo etuottoa 1,44 miljardia euroa ja 11 miljardia maksetaan vaadittaessa, sen jälkeen Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin kautta tulevat riskit ja Kansainvälinen valuuttarahasto kaupan päälle ja sitten se, mitä tapahtuu talouskehityksessä yksittäisissä euromaissa euroalueella ja maailmantaloudessa.

Voi oikeastaan arvioida näin, että hallituksen esityksen perusteluissa tämä riskien ja niiden kasvamisen muotoilu on aika lailla varovainen. Kun ottaa huomioon, että nyt jo tällä otetaan lisää velkaa yli 400 miljoonaa euroa ja vuoden velkaantumisvauhti nousee 9 miljardiin euroon, se tietää sitä, että ensi vuoden jälkeen valtionvelka kaikkinensa nousee jo yli 100 miljardin euron.

Jos tarkastelee sitten vielä laajemmin, ei ainoastaan Suomen näkövinkkelistä, tätä tilannetta ja vilkuilee vähän OECD:n, Eurostatin ja Euroopan keskuspankin ja muutaman muun tietolähteen taustatietoja, niin ensinnäkin muutama huomio maksutasekehityksestä. Sehän on eurokriisin keskeinen tausta-asetelma. Siinä on pakko todeta, että ylijäämämaiden, kuten Saksan ja Alankomaiden, hyvän maksutaseen kääntöpuolena on alijäämämaiden, kuten Espanjan, Kreikan ja Portugalin, heikko kehitys. Nämä ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Käytännössä Etelä-Euroopan maat ovat velkaantuneet Keski-Euroopan maille, ja se ilmenee sekä yksityisinä että valtioitten suurina velkoina. Suomen maksutase on ollut positiivinen vuoteen 2010 asti mutta heikkenee hyvin nopeasti.

Toiseksi kokonaistuotannon kehityksestä euromaissa yksiselitteisesti voidaan todeta, että uusi laskusuhdanne on alkanut. Työttömyys on euromaissa kokonaisuudessaan huipputasolla. Euroalueen työttömyysaste on tällä hetkellä 11 prosenttia ja nuorisotyöttömyys joissain maissa jopa 50:tä prosenttia. Jos näissä maissa ei taloustilannetta, nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä saada kuriin, niin siellä kyllä on kasvupohjaa joko oikeistolaiselle, vasemmistolaiselle tai jollekin muulle radikalismille. Suomen työttömyys tulee nousemaan trendinomaisesti, ei pelkästään kausivaihteluitten tuloksena. Niin kuin työministeri Ihalainenkin on jo varoitellut, työttömyystilanteen korjaamiseksi varatut pelimerkit ovat auttamattomasti liian alhaiset. Täytyy muistaa, että laaja työttömyys on tällä hetkellä jo 350 000 henkeä.

Sitten, arvoisa puhemies, lyhyistä ja pitkän aikavälin koroista. Näiden lukeminen on aika mielenkiintoista. Ensinnäkin euriborkorot ovat ennätyksellisen alhaalla. Alamäki ei ole pysähtynyt, ja se kuvaa kriisin jatkumista. Näin pitkään jatkunut poikkeuksellisen alhainen korkotaso kuvaa talouden vakavaa häiriötilaa. Tapahtuupa käänne parempaan tai pahempaan, niin kummassakin tapauksessa korkotaso nousee. Jos talous kääntyisi kasvuun, rahalle tulisi kysyntää ja rahan hinta nousisi. Jos taas eurokriisi tulee kokonaisuudessaan silmille, korkotaso nousee vieläkin rajummin. Silloin on tekemistä niin Suomen valtiolla, joka velkaantuu huimaa vauhtia, kunnilla kuin myöskin yksityistalouksilla.

Pitkän aikavälin korot kuvastavat valtioiden velan rahoittamiskustannuksia eri maissa. Kriisimaissa korot ovat edelleen korkeita, vaikka huipputasolta on tultu hieman alaspäin. Osakekurssit ovat edelleen alhaalla. Yleinen taso on suunnilleen samaa kuin 90-luvun lopun taso. Julkisessa taloudessa talouden alijäämät ovat kasvaneet eurokriisin aikana, ja alusta lähtien euromai-den yhteenlaskettu julkinen velka on ylittänyt Maastrichtin sopimuksen 60 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kriisimaissa köyhyysaste on korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, ja eurotuen ehtona tätä köyhyyttä syvennetään entisestään. Tämä väestön tuloerojen kasvu korostuu sekä eurotukia saavissa maissa että myös tukea antavissa maissa, ja se nähdään valitettavasti myöskin Suomessa. Eurokriisi jalkautuu kuntiin ja kuntalaisten arkeen. Todennäköisin Suomen tie on sama kuin Japanissa, pitkä, ehkä kymmenen—toistakymmenen vuoden hidas nollakasvun kausi, ja silloinkin pitää muistaa, että sekin edellyttää hyvin ankaria leikkauksia, sopeuttamistoimia, talouden kokonaan uudelleenarviointia. Valitettavasti hallituksen talousarvion yleisperusteluissa näistä toimista ei ole mainintaa: talouden tilanteen ennakointiin ja myöskään siihen vaihtoehtoon, että Suomen luottoluokitus heikkenee, jolloinka heti kokonaisvelalle tulee uusi hinta, ei ilmeisesti ole varauduttu millään lailla.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ict-alan raju rakennemuutos vaatii nopeaa reagointia osaajien työllistämiseksi. Se tarjoaa myös uuden kasvun aihioita. Osaajille on kysyntää ainakin ohjelmistotekniikan, liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen saralla.

Tämä lisätalousarvio vastaa osaltaan näihin ict-alan rakennemuutoksen haasteisiin. Samalla tämä on erittäin hyvä mahdollisuus avoimen datan edistämiseen, paikkatietosovelluksiin, kun julkista tietovarantoa samalla avataan julkiseen, yleiseen käyttöön, ja mikä mahdollisuus tämä on vihreälle taloudelle, älykkäiden sähköverkkojen kehittämiselle ja energiatehokkuudelle.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä on lisäpanostuksia tieto- ja viestintäteknisen alan työllisyyden turvaamiseksi yhteissummaltaan lähes 13 miljoonaa euroa. Osaltaan tässä toteutetaan Pekka Ala-Pietilän vetämän Suomen ICT 2015 -työryhmän ensimmäisiä ehdotuksia. Toimenpiteissä on muun muassa pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin ja laitehankintoihin satsaamista. Tärkeää on myös se, että Tekesin myöntämisvaltuutta lisätään yhteensä 8 miljoonalla eurolla ict-klusterin äkillisten rakennemuutosten hoitoon. 2 miljoonaa euroa tästä rahasta ohjataan Green ICT ja älykkäät kaupunkiympäristöt -toimenpidekokonaisuuteen.

ICT 2015 -työryhmä jatkaa työtään, ja sen pääesitykset valmistuvat vuoden loppuun mennessä. On tärkeää, että jatkotoimenpide-ehdotuksiin myös tartutaan nopeasti.

Suomen talouden kehitykselle on myös erittäin tärkeää, että meidän pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kasvumahdollisuuksia ja markkinoita. Lisätalousarviossa yritysten rahoitusta tuetaan lisäämällä rahoitusta Finnveralle ja Suomen Vientiluotto Oy:lle. On erittäin tärkeää jatkossakin pohtia laajana kokonaisuutena, miten parhaalla tavalla edistetään pk-sektorin yritysten vientimahdollisuuksia maailmalle.

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä asia tässä esityksessä on myös se, että tällä turvaamme Nuuksion Suomen luontokeskuksen Haltian rakentumisen.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran lisätalousarvioon sisältyy monia sekä hyviä että vähemmän hyviä uutisia. Näistä jälkimmäisistä huolestuttavin on kansainvälisestä taantumasta johtuva ennakoitujen verotulojen pienentyminen. Näiden muutosten takia valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa 9,1 miljardia euroa. On siis päivänselvää, että tässä tilanteessa hallitukselta vaaditaan tiukan menokurin ohella rohkeutta uudistaa Suomea. Siksi tämä lisätalousarvio ansaitsee myös kiitosta. Siinä osoitetaan ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella tukea ja toimenpiteitä meidän aiemman syömähampaan eli ict-sektorin elvyttämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, tieto ja sen välitys ovat tämän vuosisadan valuuttaa. Myös siihen liittyvä liiketoiminta on viimeisen 20 vuoden aikana ollut nopeimmin kehittyvää ja parhaiten tuottavaa. Tutkimusten mukaan jo vuonna 2009 verkkoliiketoiminta oli maailman seitsemänneksi suurin toimiala eli isompi kuin maatalous-, energia- tai sivistysala, ja kehitys on tästä vain kiihtymässä.

Konsulttiyhtiö McKinsey on arvioinut, että globaali digitaalinen talous saavuttaa saman arvon kuin vuoden 95 maailmantalous vuoteen 2025 mennessä. EU:ssakin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden arvoksi on laskettu 400 miljardia euroa. Mistään nörttien puuhastelusta tässä ei ole siis kyse.

Samaten, arvoisa puhemies, me tiedämme myös, että kehitys Suomessa on mennyt likipitäen väärään suuntaan. Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli silloisen digitaalisen globalisaation suurimpia hyötyjiä. Nyt uudessa digitaalisessa maailmassa Suomen mennyt asema on muisto vain. Kymmenessä vuodessa olemme siirtyneet joukon johtajista kiistattomalle takamatkalle. Sen takia alan työllistämästä noin 90 000 henkilöstä lähes 15 000 on jäänyt työttömäksi.

Erityisen huolestuttavaa on se, että suomalainen elinkeinoelämä ei ole vieläkään käyttänyt hyväkseen tarjolla olevaa ict-osaamista. Menetetty kasvupotentiaali lasketaan miljardeissa. Esimerkiksi yli puolella suomalaisyrityksistä ei ole toimivaa suunnitelmaa netin hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Verkkoteollisuuden mukaan nettiliiketoimintaan panostavat pk-yritykset kasvavat 2,1 kertaa enemmän kuin ne, jotka eivät nettiä hyödynnä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että lähes 150 000 suomalaisyritystä menettää kasvun paikkoja, koska ne eivät käytä verkkoa hyväkseen. Olemme varmaan kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, ettei meillä ole pidemmän päälle varaa antaa muille maille näin suurta tasoitusta.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan hallitus osoittaa kotimaiseen ict:n osaamiseen tiukassa taloustilanteessa 13 miljoonaa euroa. Sen tarkemmassa jakaantumisessa näkyvät kiitettävästi ict-sektorin omat toiveet, sillä onhan kyseessä eräänlainen ennakkonäytös myöhemmin tänä vuonna valmistuvasta Alahuhdan ICT 2015 -työryhmän suosituksista. Vielä käsiteltävänä olevaan talousarvioon samainen ICT 2015 -työryhmä teki kuusi ehdotusta uusien kasvupolkujen avaamiseksi. Niitä on esitelty tarkemmin muun muassa tulevaisuusvaliokunnan talousarviosta antamassa lausunnossa. Talousnäkymien ollessa näinkin epämääräiset niihin tarttumista kannattaisi vakavasti miettiä viimeistään ensi kevään kehysriihessä.

Arvoisa puhemies! Osaamista ja taitoa meillä ict-sektorilla kyllä on. Nyt on vain aika siirtyä tekemiseen pitkään jatkuneen reagoinnin jälkeen.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme täällä salissa tänään kuulleet monia loistavia puheenvuoroja, joihin on helppo yhtyä. Ja kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, pyritään nyt annetulla lisätalousarvioesityksellä parantamaan erityisesti tieto- ja viestintäteknisen alan työllisyyttä. Yhteensä siis lähes 13 miljoonan euron panostukset ovat tärkeä alkusysäys ja ensiaskel ict-puolen kasvun vauhdittamiseksi.

Kuten ministeri Häkämies on todennut, tulee nykyisen kaltaisessa epävarmassa taloustilanteessa ehdottomasti sanoa "kyllä" kaikille kasvua luoville toimenpiteille. Tiedämme kaikki hyvin, että meillä on Suomessa ict-alalla huippuasiantuntemusta, johon kohdistetut panostukset varmasti tuottavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Nyt aloitettua työtä ei kuitenkaan missään nimessä saa jättää tähän, vaan sitä on vietävä ennakkoluulottomasti eteenpäin, ja toivonkin hallitukselle rohkeutta tehdä vastaavanlaisia kasvua vauhdittavia täsmätoimenpiteitä myös jatkossa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, tässä taloudellisessa tilanteessa Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä, sillä kasvu on yritysten varassa ja erityisesti pk-yritysten varassa, ja meidän tehtävänämme tässä salissa on huolehtia siitä, että ilmapiiri on yrittäjyyteen kannustava. Hallitusohjelmassa onkin hyvin vahvat kirjaukset elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikan osalta: kasvua, kansainvälis-tymistä, pienyritysten toimintaedellytysten parantamista. Tarvitsemme myös luonnollisesti yrittäjyyskoulutusta kaikilla oppiasteilla, yrittäjyysvalmennusta ja liiketoimintaosaamisen parantamista pk-yrityksille. Hallitusohjelmassa on niin ikään hyvät kirjaukset tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen riittävän tason varmistamisesta. Tämä käsittelyssä oleva lisätalousarvio vain vahvistaa noita kirjauksia.

Meidän suomalaisen innovaatiopolitiikan suurimmat ongelmat eivät kuitenkaan ole yritysten tasolla, vaan tiedämme, että yliopistoissa tehtäviä keksintöjä ei patentoida riittävästi. Bioalalla on yksittäisistä patenteista maksettu jopa kymmeniä miljoonia, ja ne ovat peräisin suomalaisista yliopistotutkimuksista. Jotkut väittävät, että meillä on vielä liian alkeelliset yliopistojen innovaatioiden kaupallistamismekanismit, ja toivoisinkin, että pystyisimme tällä hallituskaudella kehittämään niitä, jotta kaupallistettujen innovaatioiden määrä kasvaa ja niiden sykli on riittävän reipas.

Viime keväänä, kun käsittelimme täällä kehysbudjettia seuraavaksi neljäksi vuodeksi, käsittelyssä oli myös tulevaisuusvaliokunnan lausunto, joka nosti esiin Suomen tulevaisuuden kipukohtia tai mahdollisuuksia, miten haluamme ne nähdä. Haluan vielä muistuttaa, että ne ovat: perus- ja huippututkimuksen laadun kehittäminen, Suomen kansallisen innovaatiojärjestelmän systeemisiin häiriöihin puuttuminen, tutkimus-infrastruktuurin haasteet on käytävä läpi, niin ikään huippulahjakkaat on huomioitava opetuksessa sekä tiedon avoimuus teknologioihin ja palveluihin.

Ministeri Urpilainen omassa puheenvuorossaan nostikin jo esiin avoimen datan ja julkiset tietovarannot. Meillä on Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta monia hyviä esimerkkejä siitä, miten tietovarantojen avaamisella on saatu lisättyä liiketoimintaa ja luotua uusia työpaikkoja. Onpa meillä Suomessakin joitakin hyviä havainnollisia esimerkkejä jo siitä, esimerkiksi Apps for Democracy Finland -kilpailussa eräänlainen veropuu, josta voimme vaikka heti katsoa, miten ensi vuoden talousarvioesityksen tulot ja menot siinä jakautuvat.

Ministeri Urpilainen nosti esiin myös ict-sektorin tärkeyden ja panostukset siihen. Se on tullut varsin monessa puheenvuorossa täällä jo hyvinkin tärkeään rooliin. Haluaisin muistuttaa viime viikon vaihtoehtobudjettikeskustelusta, kun perussuomalaiset väittivät, että hallitus kuvittelee, että Kehä kolmosen ulkopuolella ei ole elämää. Mielestäni tämä lisäbudjetti on osoitus siitä, että kyllä hallitus tietää, että Kehä kolmosen ulkopuolella on elämää ja erityisesti Salon seudulla, jossa on voimakas rakennemuutos. Nokian irtisanomisten takia monet ihmiset menettävät työpaikkansa, mutta ei heidän osaamisensa mihinkään katoa, ja juuri nämä panostukset on tarkoitettu siihen, että korkean osaamisen työpaikat säilyvät Suomessa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lisätalousarvion myönteisenä puolena on se, että hallitus satsaa ict-teknologiaan ja edesauttaa sitä, että työpaikkojen vähentyminen näillä toimialoilla on huomattu ja niiden kehittämiseen annetaan lisävaroja. Mutta toisaalta on myös niin, että meidän yritysten kilpailukyky on se, mikä on olennaisesti heikentynyt, ja siihen tämä lisätalousarvio ei tarjoa riittäviä mahdollisuuksia.

Lisätalousarvion käsittely avasi myöskin mahdollisuuden keskustella näistä tulvavahingoista ja niiden korvaamisesta, koska siellä siirtomäärärahoja käytetään. Tänä syksynä syystulvat ovat olleet poikkeuksellisen suuret. Erityisesti ne ovat koskettaneet Etelä-Pohjanmaata, Satakuntaa ja Pohjanmaan maakuntaa. Tulvavahinkoja on aiheutunut niin maataloudelle kuin asuin- ja tuotantorakennuksille sekä maataloustuotteille, irtaimistolle, tiestölle ja silloille.

Maataloudelle aiheutuvat vahingot ovat pitkälti satovahinkoja, ja niissä on oma lainsäädäntönsä eli satovahinkolaki, jonka mukaan ne korvautuvat. Mutta myös tulvavahinkojen kautta voidaan satoja korvata ja erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa tulvasuojelupatoja on jouduttu avaamaan pelloille eli päästämään vesi pelloille muulle omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi. Tällä hetkellä on arvioitu, että sato- ja tulvavahingot nousevat Suomessa tänä vuonna kymmeniin miljooniin euroihin, ja jo pelkästään asuinrakennuksille ja irtaimistolle aiheutuvat vahingot on tällä erää arvioitu noin 10—15 miljoonan suuruisiksi.

Vuodesta 2014 alkaen valtio vetäytyy näistä vahinkokorvauksista ja tilalle tulevat vakuutukset. Aika näyttää sitten sen, kuinka toimivat nämä vakuutusyhtiöiden välineet, vakuutukset, näiden korvausten suorittamisessa ovat. Tärkeää tässä yhteydessä nyt kuitenkin on huomioida se, että tällä hetkellä vakuutusyhtiöillä ei juurikaan sellaisia tuotteita ole, jotka näitä voisivat korvata, ja jos on, niin ne on tullut luonnollisesti ottaa etukäteen.

Eli nyt on tärkeää, että yhteiskunta kantaa vastuunsa näiden ennalta arvaamattomien tulva- ja satovahinkojen korvaamisessa, ja siksi olenkin jättänyt tänään lisätalousarvioesityksen 30, 50 ja 48 momenteille 25 miljoonan euron varaamisesta tulvavahinkojen korvaamiseen asukkaille, maataloudelle, yksityisteille ja kunnille.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Toistan, että tämä lisätalousarvio on pientä piiperrystä, ikään kuin kalkkitabletin nauttimista oikein kovaan kuumeeseen tai vastaavaan sairauteen. Todellakaan Suomen talous ei ole tällä hetkellä siinä kunnossa, missä sen pitäisi olla tätä päivää varten ja erityisesti edessä olevia vuosia varten. Me liian helposti menemme sen selän taakse, että Euroopan unionissa ja ennen kaikkea euroalueella on tällä hetkellä ongelmia. Tavallaan siitä ikään kuin vedetään ja nostetaan hyväksyttävyys sille, että meidän ei tarvitse itse tehdä nyt juuri mitään oman tilan ja tilanteen korjaamiseksi. Mutta totisesti pitäisi, ja syyt mielestäni ovat hyvin selvät.

Suomen talous on ajautunut kaksoisvajeeseen: julkinen talous ja kansantalous ovat samanaikaisesti alijäämäisiä. Nyt siis syömme enemmän kuin tienaamme koko kansantaloudessa, ja sananmukaisesti käy näin. Näin voi sanoa sen takia, että investoinnit ovat normaalia, keskimääräistä, alhaisemmalla tasolla. Silloin, jos investoinnit ovat keskimääräistä ylemmällä tasolla, vaihtotaseen alijäämä ei ilman muuta vielä kerro sitä, että syödään enemmän kuin tienataan, mutta silloin kun investoinnit ovat keskimääräistä alemmalla tasolla, silloin voi vaihtotaseen ollessa miinuksella selvästi sanoa, että kansakunta kansantaloutena syö enemmän kuin tienaa.

Teollisuustuotanto ja vienti hiipuvat, vaihtosuhde heikkenee. Suomen yksikkötyökustannukset ovat nousseet koko Euroopan kovinta vauhtia heti Viron ja Englannin jälkeen ja vieneet meiltä kilpailukyvyn. Vuodesta 2005 lähtien olemme menettäneet kustannuskilpailukykyä. Vähän erikoinen käsite, mutta on aika lähellä kuitenkin yksikkötyökustannuksia, sen kanssa samaa käsitesisältöä. Saksaan verrattuna olemme hävinneet 17 prosenttia ja Ruotsiinkin lähes yhtä paljon. Kysyntä koko maailmassa ja erityisesti meidän päämarkkina-alueilla on nyt supistunut merkittävästi. Kilpailukykyään menettäneeseen Suomeen tämä koskee erityisen kovasti. Tällaisen näivettymisen uhkan edessä Suomi on juuri tänään.

Kataisen hallitus ei ole kyennyt ensimmäiseenkään mittavaan uudistukseen, jolla jo olemassa oleviin ja paheneviin haasteisiin voitaisiin vastata. Se on juuttunut kuntarajojen muuttelemiseen, jonka säästöjä tuottaviin vaikutuksiin hallituksen ministerit eivät itsekään tunnetusti enää usko. Hallitus on puhunut puolitoista vuotta kasvupaketista ja viennin rahoituksesta muttei vieläkään ole tehnyt tässä asiassa yhtään mitään. Vasta vuoden 2013 puolelle se on kyennyt rakentamaan jonkunlaisen oikeansuuntaisista toimista koostuvan paketin, ihan oikeansuuntaisen paketin, lähinnä veroratkaisuja.

Nyt tässä tänään lisätalousarviossa esitetään ict:hen muutama miljoona euroa lisää rahaa. Kun aikaisemmin rakennemuutosalueitten ongelmia hoidettiin, se koko potti, mikä niihin pantiin, oli parhaimmillaan 50 miljoonaa euroa niitä rakennemuutostarpeita varten. Nyt tässä tulee sinänsä ihan oikeaan kohteeseen ihan oikeantyyppisiäkin voimavaroja. Samaan aikaan kuitenkin Tekesin voimavaroja on leikattu ja leikataan. Tähän kaikkeen nähden se lisä, minkä tämä antaa, lähtee toiselta kohdalta reilusti pois.

Arvoisa puhemies! Niitä hyviä asioita sinänsä ovat tämä innovaatiokannustin, bisnesenkeliratkaisu, ylimääräiset poisto-oikeudet ja vastaavat. Minä muistutan kuitenkin, että nämä uudistukset valmisteltiin 2—4 vuotta sitten jo, ja ne valmisteltiin silloisiin olosuhteisiin, silloiseen taudinkuvaan, ja taudinkuva nyt on kerta kaikkiaan, kerta kaikkiaan toisenlainen.

Arvoisa puhemies! Kun kaiken lisäksi äsken sanotulla tavalla esimerkiksi Tekesin innovaatiorahoitusta heikennetään 85 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikaan, vaikka vähän lisää toisaalta tuleekin, se yhteisvaikutus sitten on tunnetun tapainen.

Arvoisa puhemies! Kiitos tuon taakse jääneen talouspolitiikan, sittenkin viimeisen 10—15 vuoden aikana aika hyvin hoidetun talouspolitiikan, Suomen julkinen talous täyttää Emu-kriteerit edelleenkin varsin hyvin, budjettialijäämän osalta tosin täpärästi, mutta velan osalta edelleenkin varsin hyvin. Julkinen velka on 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on noin puolet siitä, mitä se on euroalueella tällä hetkellä. Siis meillä voisi, jos yhtä huonosti menisi kuin keskimäärin euroalueella, olla kaksinkertainen määrä velkaa tähän verrattuna, miten tällä hetkellä Suomen tilanne on. En tällä sano, että pitäisi ilman muuta siihen pyrkiä, kaikkea muuta. Yritän vain muistuttaa siitä, että sen seurauksena, miten taloutta on hoidettu, miten radikaalisti erilaisessa tilanteessa Suomi kuitenkin tällä hetkellä on verrattuna moniin muihin maihin.

Arvoisa puhemies! Tämä antaa jonkunlaista liikkuma-alaa siihen uuteen kasvuun. Ellei kasvua saada aikaan, meillä edessä on tämmöinen näivettymisen tie, ja näivettymisen tiellä aivan erityisen suuren ongelman tuottaa se totuus, että kansakunta ikääntyy ja että ikääntymisen seurauksena ollaan entistä suuremmissa vaikeuksissa selviytyä niistä kustannuksista, mitä ikääntyminen tuo tullessaan. On löydettävä ratkaisut, joilla työpanoksen määrää lisätään, työn tuottavuutta kohennetaan, investointihalukkuutta Suomeen parannetaan ja yrittäjyyttä maassa kannustetaan. Suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä on parannettava ja vientivetoinen kasvu on saatava nopeasti nousuun.

Arvoisa puhemies! Sanon neljä asiaa ihan lyhyesti, missä tässä mielessä pitää päästä eteenpäin.

Ensinnäkin, nyt työmarkkinaosapuolten ja hallituksen olisi nopeasti löydettävä ratkaisu, sovittava vuosiksi sellaisesta tulokehityksestä ja sellaisista tulokehityksen suuntaviivoista, joilla turvataan Suomen kilpailukyvyn paraneminen ja työllisyys. Tavoitteena tulisi olla yksikkötyökustannusten kilpailukykyiseen tilaan saattaminen lähimpien vuosien aikaan.

Toisekseen, pitää löytyä ratkaisut, joilla ihan oikein työpanoksen määrää kyetään lisäämään. Mikäli työllisyysaste pysyy nykyisessään elikkä noin 70 prosentissa, mikäli työuria ei voida jatkaa, niin 140 000 ihmistä, työikäistä väkeä, on kymmenen vuoden päästä vähemmän työmarkkinoilla kuin tällä hetkellä. Tässä tilanteessakin, jos tuottavuus olisi 2 prosenttia, joka on eurooppalaisittain erittäin hyvä tuottavuusprosentti, päädyttäisiin vielä nollakasvuun, ei yhtään parempaan kuin nollakasvuun. Eli, arvoisa puhemies, työllisyysastetta on kyettävä nostamaan ja työpanoksen määrää lisäämään alusta, keskeltä ja lopusta.

Kolmas tärkeä asia, mitä tässä tarvitaan, on verojärjestelmän uudistaminen. Meidän ympärillä nyt vain tapahtuu: monet maat muuttavat omaa verojärjestelmäänsä erityisesti niiltä osin, mikä liittyy ja koskee investointeja tuotannolliseen toimintaan eri kohdemaissa. Tässä mielessä Suomenkin pitää tämä totuus ottaa vakavasti ja uudistaa verojärjestelmää yritysten kannalta tavalla, joka kannustaa investoimaan Suomeen, ja sitten vaikka vähän kiristääkin verotusta silloin, kun yritys ottaa siitä yrityksestä ulos sitä tuloa sen jälkeen, kun se on päättänyt, että okei, nyt on aika ottaa rahaa ulos.

Arvoisa puhemies! Jos tämän tyyppisistä asioista voitaisiin päästä sopimukseen, varmistaa, että yksikkötyökustannukset eivät nouse muita maita enemmän, vaan yksikkötyökustannusten kilpailukykyä parannetaan, jos yritysverotusta voidaan uudistaa ja edelleen työpanoksen lisäämisestä päästä yhteisymmärrykseen, meillä olisi tuo velkamäärä, 50 prosenttia kansantuotteesta, huomioon ottaen kaikki edellytykset nyt sellaisiin tulevaisuusinvestointeihin, joilla luotaisiin sen uuden yrittäjyyden, uuden tuottavuuden ja uuden kilpailukyvyn pohjaa. Meillä on paljon sellaisia investointeja, mitä ennen pitkää pitää joka tapauksessa tehdä. Niiden nyt aikaistaminen tähän aikaan, sellaisten kilpailukykyinvestointien käynnistäminen, joita löytyy kasapäin, voisivat auttaa siinä taudinkuvassa, joka tällä hetkellä meitä uhkaa, se näivettymisen tauti. Mutta jotta tähän kaikkeen voidaan investoida, se edellyttää, että noista ensin mainituista asioista, kilpailukyvyn parantamisesta ja työpanoksen lisäämisestä ja yritysverotuksen uudistamisesta, voitaisiin löytää yhteisymmärrys.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Pekkariselle tunnustuksesta, tunnustus 15 vuoden taloudenhoidosta menee sinne aika kauas, kaukaisillekin hallituksille. Mutta kyllä minun täytyy nyt ihan oikeasti muistuttaa siitä, minkälaisen perinnön tämä nykyinen hallitus sai edellisen hallituksen perintönä: 7 miljardin lisävelan. (Arto Pirttilahti: Lisää tulee!)

Sen lisäksi haluan muistuttaa myöskin siitä, että työmarkkinoilla sekä työurasopimus että raamisopimus ovat olleet maltillisia. Ainakaan sieltä puolelta se mahdollinen kilpailukyvyn rapautuminen ei, totta maar, löydy. Ja sen työllisyysasteen nostamiseen: muun muassa tänä päivänä täällä on kuultu lukuisia puheenvuoroja siitä, millä tavalla hallitus yrittää tässä erittäin sumuisessa talouden tilanteessa niitä vähiä liikkumavaravaroja, joita tällä hetkellä on olemassa, panostaa. Ihan noin synkkänä ja yksisilmäisesti kuin edustaja Pekkarinen en tällä hetkellä kyllä katsele tätä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että edustaja Pekkarinen antoi todellakin, kuten edustaja Kärnä totesi, tunnustuksen myös Lipposen hallituksen taloudenpidoille.

Mutta, Pekkarinen, kolme kysymystä. Yksi, te annoitte tunnustusta tälle hallitukselle, kun se toteuttaa nyt näitä t&k-vähennyksiä, bisnesenkelimalleja, mitä sanoitte, että valmisteltiin. Miksi ei tehty silloin viime kaudella? Nyt tarvittiin tätä hallitusta toteuttamaan ne uudistukset.

Toinen kysymys: Kun teillä oli nyt tässä paljon ideoita, miksi ihmeessä te ette viimeistään tänään palaa tähän teidän vaihtoehtobudjettiinne ja pistä niitä paperille? Edelleen teidän vaihtoehtobudjettinne perustuu täsmälleen samaan talouspoliittiseen linjaan, mitä hallitus nyt toteuttaa. Esimerkiksi velan suhteen osalta ottaisitte yhden viidesosapromillen verran vähemmän velkaa kuin tämä hallitus ottaa. Se on käytännössä ihan sama talouspoliittinen linja.

Kolmas kysymys, mikä on oikeastaan kaikista häkellyttävin, on se, että vielä viime keväänä, edustaja Pekkarinen, te itse eräässä puheenvuorossanne tässä salissa vaaditte kulutuskysynnän leikkaamista, eli miten ihmeessä se talousoppi nyt sopii tähän tilanteeseen tai silloiseenkaan kevään tilanteeseen?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että yksityisen kulutuskysynnän lisäämiseen ei ole mitään mahdollisuuksia. Ei meillä ole mahdollisuutta ottaa syömävelkaa lisää silloin, kun kansantalous on alijäämäinen ja julkinen talous on alijäämäinen. Ei silloin talouspolitiikassa pidä yksityisten syömistä lisää nimenomaan kannustaa. Se on minun opin mukaan. Ei se ole mitään uuskeynesläisyyttä. Se on ihan niin kuin tämmöistä tervettä järkeä oman kokemuksen perusteella. Tämä oli kommentti siihen.

Mitä tulee vielä siihen, että bisnesenkeli- ja nämä verokannustimet ovat nyt käytössä: nyt te otatte ne käyttöön, mutta te samalla leikkaatte Tekesin rahaa 85 miljoonalla eurolla ja muuta innovaatiorahaa. Elikkä siitä vaikuttavuudesta, sen bisneskannustimen ja näiden verovähennysten vaikuttavuudesta, lähtee ylivoimainen valtaosa pois sillä, että samaan aikaan Tekesin rahoitusta leikataan.

Mitä tulee vielä näihin yksikkötyökustannuksiin, edustaja Kärnä, se on vain nyt niin, että OECD:n tilaston mukaan vuoden 2005 jälkeen yksikkötyökustannuksissa Suomen yksikkötyökustannukset ovat nousseet 12 prosenttia enemmän kuin Ruotsin. Se on valtava kilpailukyvyn menetys meidän tärkeimmälle kilpailijalle, Ruotsille, että näin on käynyt, ja nyt pitää vain ottaa tässä lusikka kauniiseen käteen (Puhemies koputtaa) ja painaa nuo kustannukset kilpailukykyiselle tasolle ja samaan aikaan lisätä työpanosta. Sitäkin pitää lisätä, muutoin työpanoksen määrä kansantaloudessa vähenee.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli kiinnostavaa kuulla tämän päivän keskustan linja, eli tänään te olette palanneet sille linjalle, että ei pidä kannustaa kulutuskysyntää, kulutuskysyntää pitää leikata. Tarkoittaako keskusta siis sitä, että nyt ruvetaan leikkaamaan eläkkeitä tai työttömyysturvaa? Mitä tämä tarkoittaa?

Vielä kaksi viikkoa sitten keskustan linja oli ensin se, että puheenjohtaja halusi 2 miljardia lisää velkaa, sen jälkeen eduskuntaryhmän puheenjohtaja halusi vähemmän velkaa. Lopputulos oli se, että otettiin saman verran velkaa kuin hallitus. Samana päivänä kahden tunnin välein edustaja Pekkarinen vaati lisävelkaa, minkä jälkeen edustaja Kaikkonen vaati vähemmän velkaa. Eli tästä nyt ei ota erkkikään selvää, mutta hyvä niin, tässä me kaikki nyt kuulimme uutisen eli sen, että keskusta haluaa leikata kulutuskysyntää, ja tämä talousoppi on kyllä nyt tietenkin tähän tilanteeseen ongelmallinen.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vähän tuli niin kuin sellainen tunne, että koulussa on erinomaisen hyvä opettaja, joka on niin kuin analysoinut nyt oppilaiden vastaukset, ja nämä osaamattomat oppilaat opettaja laittaa nyt vähän niin kuin kuntoon ja järjestykseen. Älkää viitsikö, lyhyesti sanottuna. Meillä on ihan yhtä hyvät perustiedot kuin teilläkin ja taidot ymmärtää suomalaista kansantaloutta ja julkista taloutta. Tämän verran itsetuntoisesti pitää teille tämä asia sanoa.

Mitä tulee yksityiseen kulutukseen, minä olen ainakin valmis siihen, että arvonlisäveroa nostetaan sen vähemmän tärkeän kulutuksen osalta vielä nykyisestäänkin ja sitä kautta vähennetään sitä tarpeettominta yksityistä kulutusta, kunhan pidetään huolta siitä, että ruoka, lääkkeet, majoitus, liikenne, jotka ovat alemman arvonlisäveron kulutusveroja, joita te nostatte, että niitä ei nosteta.

Tämä on minun oma käsitykseni, ja minä äsken kerroin, millä ehdoilla nimenomaan investointikysyntää, siis jotka valtaosaltaan ovat finanssisijoituksia eivätkä kulutussijoituksia, pitää minun mielestäni saada liikkeelle.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä arvostan kovasti edustaja Pekkarisen taloustuntemusta enkä suin surminkaan halua sitä kyseenalaistaa. En ole opettaja tässä, mutta ihan nöyrästi olen pyytänyt Suomen Keskustalta, että kun teillä nyt on tällainen paperi, jossa lukee keskustan eduskuntaryhmän talousvaihtoehto, niin toivoisin, että se myös olisi se vaihtoehto ja siinä linjaisitte juuri nämä ajatuksenne. Huomaan, että teillä on paljon ristiriitaisia ajatuksia. Voi olla, että se on vaikea linjata, koska niin kuin päivittäin vaihtuvat ne mielipiteet teillä, mutta huomio tässä esimerkiksi kun puhuitte äsken kulutusverojen, ruuan arvonlisäveron nostosta, mitä nyt tehdään, te ette ole listanneet tänne sen noston estoa. Se puuttuu tästä teidän vaihtoehdostanne. Kuten sanoin, toistan, ei tästä ota erkkikään nyt selvää, mikä on teidän linjanne, ja tämä oli mielestäni kyllä tämän päivän ikään kuin hitti, että todellakin olisitte leikkaamassa kulutuskysyntää, koska nythän pitäisi kuitenkin kaikkien pyörien pyöriä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen kuulutti sen perään, että työmarkkinajärjestöjen pitää sopia tulevaisuudesta yhdessä. Olen erittäin iloinen siitä, että edustaja Pekkarinen on, näin tulkitsin asian, tullut kolmikantasopimisen ja tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tielle. Minä pidän ja arvostan sitä äärimmäisen paljon, jos tämä asia oli kyseessä. Ja toistan vielä sen, että kyllä hallituksen toimet nyt ja 2013-budjetissa ovat niitä toimia, joilla tämä keikkuva vene mahdollisesti ja todennäköisesti saadaan oikenemaan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä kasvupaketti, minkä hallitus nyt ensi vuodelle esittää, varmaan näin on, että se on edellisen hallituksen valmistelema. Me esitimme sitä varjobudjetissa reilu vuosi sitten, ja nykyinen hallitus sen toteuttaa. Näihin kolmeen asiaan, enkelirahoitukseen ja poistojen tuplaamiseen ja t&k-tukeen, ei meillä ole mitään negatiivista sanottavaa. On hyvä, että näin toimitaan, mutta nämä ratkaisut ovat riittämättömiä.

Kun täällä keskusteltiin varjobudjeteista niin meidän kuin keskustankin osalta, ja on mukavaa, että nyt edustaja Pekkarinenkin on lukenut meidän varjobudjettimme (Mauri Pekkarisen välihuuto) ja omassa puheessaan toi sitten nämä pk-sektorin veroratkaisut eli tämän Viron veromallin, joka oli meillä varjobudjetissa yhtenä kasvua edistävänä tekijänä, jota esitettiin myöskin ensi vuodelle. Näinhän tämä menee, ja uskon, että hallitus sitten vuodelle 2014 ottaa tämän Viron veromallin, joka oikaisee pikkuisen myöskin suomalaisten yritysten kilpailuasemaa suhteessa Viroon, minne on jo kadonnut meiltä Suomesta aika paljon yrityksiä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kärnälle ensinnäkin, vielä kertaalleen: tosiaan 7—8 miljardia velkaa, totta kai, (Pia Viitanen: Alennettiin!) sen valtavan laman seurauksena, mikä meitäkin kohtasi 2008—2009, ja sen jälkeenkin meillä vielä julkisen velan määrä on 40—50 prosentin välillä kansantuotteesta, aivan Euroopan ennätystä. Meidän talous oli aivan ylivoimainen Euroopan unionissa, kun ottaa Luxemburgin pois. Te saitte talouden, joka oli ylivoimaisesti parhaimmassa balanssissa, paremmassa kuin minkään muun euromaan julkinen talous ja kansantalous olivat. Tämä, edustaja Kärnä, oli se tilanne.

Mitä vielä tulee tähän nykytilanteeseen: Suomi periaatteessa saa tällä hetkellä miinuskorolla velkaa ulkomailta. Inflaatio on suurempi kuin rahan hinta, millä velkaa tuolta ulkomailta otetaan. Jos me kykenemme ottamaan velkaa sellaiseen investointikysynnän tyydyttämiseen, jolla, investointikysynnällä, rakennetaan uutta tuotannon perustaa, uutta, parempaa kilpailukykyä, jolla aikaistetaan sellaisia välttämättömyysinvestointeja, jotka pitää joka tapauksessa kansanta-loudessa tehdä, kannattaa niin myöskin menetellä. Ei kulutuskysyntään, vaan investointikysyntään, ei mihin tahansa kulutuskysyntään, vaan järkevään investointikysyntään, (Puhemies koputtaa) mutta näittenkin edellytykset ovat ne, mitkä edellytyksiksi äsken, aikaisemmin laitoin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ihan oikeasti nyt vielä kerran kysyn tätä keskustan linjaa. Nimittäin nyt tavallaan, kun kuuntelee näitä kaikkia, mitä te olette tänään sanoneet, tulee sellainen käsitys, että te haluatte arvonlisäveroa nostaa vielä enemmän, jotta pystytään tätä tietynlaista kysyntää leikkaamaan. Toisaalta pitää ottaa velkaa, mutta samaan aikaan vaihtoehtobudjetissanne te päädyitte yhden viidesosapromillen, siis kuulette nyt oikein, yhden viidesosapromillen eroon hallituksen velanottoon. Kyllä nyt kuitenkin täytyy myöntää käsi sydämellä, arvoisa Pekkarinen, että jos te haluatte, että teidän vaihtoehdostanne tosissaan käydään keskustelua, niin silloin pitää se vaihtoehto olla paperilla ja esitettynä, eikä niin, että te olette niin kuin näennäisesti velan määrässä samaa mieltä kuin hallitus, arvonlisäveroa nostaisitte kenties enemmän kuin hallitus. Että tämä on tällaista.

Mitä tulee perussuomalaisten vaihtoehtoon, niin sen haluan kyllä sanoa tähän työllisyyteen liittyen, että se on kyllä mustaa sitten työmiehen ja työnaisen kannalta, duunarin kannalta, kun olisitte kuitenkin miljardilla laittamassa lisää rasitteita vientiteollisuudelle, että sekään minusta ei ole tässä tilanteessa kovin hyvä vaihtoehto, (Puhemies koputtaa) mutta olettepa sen ainakin tuoneet keskusteluun.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee, niin kuin edustaja Viitanen viittasi, Kela-maksun palautukseen, niin se on 0,8 prosenttia ja 90 prosenttia yrityksistä maksaa tämän alimman taulukon mukaan sen ja se kompensoidaan yrityksille. Se ei tule olemaan ongelma. Kaikkien tutkimuksien mukaan, myös mitä viitataan näihin vientiyrityksiin, veroratkaisut eivät ole se olennainen tekijä vientiyrityksille, että missä maassa ne niin kuin sijaitsevat tai missä ne toimivat. Globaalit markkinat ovat aivan ylivoimaisesti merkityksellisin asia, ja yritysilmapiiri, ja tämä koskee kaikkia yrityksiä. Te yritätte kertoa, että tämä on nyt miljardin pommi vientiyrityksille. Eihän se pidä paikkaansa, vaan Kela-maksua maksavat kaikki yritykset, kaikki pienetkin yritykset maksavat sitä Kela-maksua.

Mitä tulee sitten keskustan ajamaan mielettömään arvonlisäverojen korotukseen, olen hyvin huolissani siitä, että tämä hallituksen esittämä prosentinkaan korotus ei näytä keskustalle riittävän, vaan vielä enemmän pitäisi nostaa arvonlisäveroa, joka on tasavero, ja nyt tulee kyllä hiukan semmoinen tunnelma, että keskusta haluaa myöskin ensi vaalikaudella istua oppositiossa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen, tuollaista itsevarmuutta minä olen aina ihaillut, mitä te osoitatte, kun te annatte sieltä tuomioita. Minusta kannattaisi antaa kuitenkin kansalle mahdollisuus arvioida. Te kannatatte, että Bustereitten ja muiden ylellisyystuotteitten arvonlisäverotusta ei saisi nostaa. Meidän mielestämme niissä, edustaja Turunen, on kyllä vähän nostamisen varaa, (Pia Viitanen: Selvä, hyvä tietää!) mutta sen sijaan me emme hyväksy sitäkään arvonlisäveron korotusta, mikä tapahtuu hallituksen esityksessä, kun majoituksen, liikenteen, lääkkeitten ja ruuan ja ravintolaruuan, kaikkien näitten, verotusta nämä ovat nostamassa. Me emme hyväksy sellaisia.

Edustaja Viitanen, te voitte sen keskustan ja minun linjani lukea nyt lehdestä, en käy siihen enempää enää tässä teidän aikaanne käyttämään.

Vielä kertaalleen: Meidän pitää tehdä enemmän työtä tässä kansantaloudessa. Meidän pitää huolehtia, että meidän yksikkötyökustannuksemme nousevat tästä eteenpäin hitaammin kuin meidän kilpailijoiden eikä nopeammin kuin meidän kilpailijoiden. Meidän pitää huolehtia tuottavuudesta, talouden tuottavuutta pitää kyetä parantamaan, ja vielä viimeiseksi: kun tässä kaikessa onnistutaan, sitten meillä on tilaisuus ja mahdollisuus velalla investoida niihin välttämättömyysasioihin, joihin äsken kiinnitin huomiota.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa arvioidaan verotulojen vähenevän nettomääräisesti noin 660 miljoonaa euroa. Kun yksi kolmannes alenemasta kohdistuu yhteisöveroon ja toinen kolmannes energiaveroon, jotka ehkä parhaiten ovat ennustettavissa alkuvuoden verokertymän tietojen pohjal-ta, niin voidaan todeta, että suomalainen yritystoiminta ja tulokset ovat merkittävässä laskussa. Suomalaiset yritykset ovat menettäneet kilpailukykyä ja markkinaosuutta maailmalla. Tämä kertoo karua kieltä siitä, missä tilanteessa Suomen talouselämä tällä hetkellä on.

Tänä päivänä ovat ilmestyneet myös syyskuun työvoimatilastot, jotka kertovat saman asian toisesta näkökulmasta, mutta viesti on yhtä huolestuttava. Esimerkiksi kotikaupungissani Oulussa tieto- ja viestintätekniikan alan, siis ict:n, rakennemuutos näkyy selvänä muutoksena työnvälitystilastoissa, vaikka ict-alalla tilastot eivät kerro tällä hetkellä vielä koko totuutta erilaisista järjestelyistä johtuen. Tämän lisäksi Oulu on yksi suurimmista menettäjistä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Parin vuoden sisällä Puolustusvoimat vähentävät Oulussa 300 henkilöstä noin 30 henkilöön. Tämä on monella jäänyt huomiotta, kun emme ole siitä pitäneet isompaa meteliä. Oulussa on tällä hetkellä lähes 9 000 työtöntä työnhakijaa, mikä tekee työttömyysprosentteina 13,4 prosenttia työvoimasta, kun sama luku koko maan keskiarvona on 8,9 prosenttia. Ei siis kovin hyvältä näytä. Jos nyt ei puututa voimakkaasti ict-alan rakennemuutoksen aiheuttamiin ongelmiin, niin jo ensi talvena nämä työttömyysluvut kyllä räjähtävät todella korkealle.

Arvoisa puhemies! Edellä kuvatuista syistä on erinomaisen hyvä, että Kataisen hallitus esittää kolmannessa lisätalousarviossaan panoksia tieto- ja viestintätekniikan alan työllisyyden turvaamiseksi. Lähes 13 miljoonan euron panostukset pohjautuvat Suomen ICT 2015 -työryhmän ehdotuksiin ja ovat täsmäase nyt voimakkaasti rakenneuudistusta käyvälle toimialalle. Digitaalisten palvelujen toimintaympäristön kehittämiseen ja niin sanottujen pilvipalvelujen kehitys- ja testausympäristöön tulevilla rahoilla edistetään myös julkisen sektorin sähköisten palvelujen kehittämistä. Tekesin myöntämisvaltuuksien lisääminen 8 miljoonalla eurolla ict-klusterin äkillisten rakennemuutosten hoitoon on myös hyvin kohdennettua toimintaa Green ICT ja älykkäät kaupunkiympäristöt -toimintakokonaisuuksiin.

Tämä on hyvä alku, mutta ei riittävä, jotta voisimme olla huolettomia. Panostuksia viennin kokonaisvaltaiseen edistämiseen markkinoilla Euroopan ulkopuolella ja kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan myös jatkossa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtio on perustamassa eri toimialat kokoavaa osakeyhtiömuotoista ict-yhtiötä. Julkinen hallinto voisi ostaa toimialariippumattomat it-palvelut yhtiöltä kilpailuttamatta niin sanottuina in-house-ostoina. Keskuksen kulut katettaisiin laskuttamalla valtion eri organisaatioita käytetyistä palveluista. Yhtiö ottaisi vastuulleen virastojen nykyiset perustietotekniikan palvelun ostoon liittyvät sopimukset. Samansuuntaisia hankkeita on menossa myös turvallisuuspuolella Erillisverkot Oy:n toimesta. Uusi yhtiö palvelee Puolustusvoimia ja muita turvallisuuden tiedonsiirtoon tarvittavia viranomaisia.

Oulussa on runsaasti, jopa tuhansia, Nokialta ja sen alihankkijoilta vapautuvia tämän alan huippuosaajia, joten Oulu olisi luonnollinen toimipaikka tällaisille yhtiöille. Mielestäni nyt on valtion kannettava vastuunsa ja sijoitettava yhteiskunnan toiminnot sinne, missä on osaamista ja runsaasti nuoria ihmisiä jäämässä työttömäksi. Tämä on mielestäni oikeaa alueellistamista, josta hyötyvät kaikki osapuolet, eikä ihmisiä tarvitse siirrellä paikasta toiseen, kun osaajat ovat jo paikan päällä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Finanssikriisin 2008 viennin taso on saavutettu kaikissa meidän kilpailijamaissamme ja ylitettykin, Suomessa ei. Se on seurausta jostain vakavasta ongelmasta. Sitä ei voi selittää, etteikö maitten vienti ylipäätänsä toimisi, se ei vain toimi Suomen osalta.

Täällä on mainittu jo, että Saksa on varsin harkitulla ja maltillisella politiikalla saanut tietyn edun vientimarkkinoilla. Jos se on palkkasummissa toistakymmentä prosenttia, niin ehkä se on lopputuotteessa 5—10 prosenttia. Kilpailluilla vientimarkkinoilla se on aika paljon.

Ruotsi on pystynyt ylläpitämään omaa kilpailukykyään kahta kautta. Sillä on vapaa mahdollisuus valuuttansa vaihtokurssiin, ja tietysti omia lainsäädäntöjään työmarkkinoilla, verotuksessa, se on voinut aika vapaasti hyödyntää — yllätys, yllätys.

Suomessa on aika vankka signaali silloin, jos lomautuksen sijasta yritykset sanovat suoraan henkilökuntaa irti. Se on yritysjohdon kannalta arvio siitä, että vähään aikaan ei kapasiteettia tarvita lisää; tarvitaan kykyä selviytyä pitkästä, kivisestä tiestä. Tällä hetkellä yritykset sanovat suoraan henkilökuntaa irti saadakseen sitä kautta myös käyttöpääomaa alentamalla muitakin kustannuksia. Se on vakava signaali siitä, että suomalainen elinkeinoelämä ei usko, että elpyminen alkaisi nopeasti, vaan uskoo siihen, että nyt on selviytymisestä kyse.

Suomi on joutunut verokilpailun kohteeksi. Eteläsuomalaiset yritykset hyvin herkästi joutuvat välillisesti siihen, mitä Virossa verotetaan, siten, että työvoimaa tulee tänne ja työtä viedään Viron puolelle. Viron erittäin aggressiivinen yritysvero tarkoittaa, varsinkin tuotannollisen toiminnan kysymyksessä ollessa, varsin merkittävää etua. Itse asiassa se sisältää myös sen carry back -ajattelun, josta muutama vuosi sitten puhuttiin, jolloin useamman vuoden verotasaus olisi ollut ajatuksena.

Viro on näin ollen Ruotsin ohella ehkä tässä verokilpailussa meidän kannaltamme hankalimpia, mutta Ruotsi on toisella tavalla. Se on mielestäni varsin taitavasti poistanut Suomeenkin aikanaan käyttöön otetun tulonlähdejaon, joka tässä Nokian ja ict-alan tilanteessa auttaisi nimenomaan ottamaan Nokialta tai muilta toimijoilta käyttöön oman yritystoiminnan juureksi sellaisia yritysideoita, jotka tällä hetkellä jäävät sinne hyllylle lämpimiksi. Usein ne ovat Tekesin rahoittamia, siis valtion välillisesti tukemia joko kokonaan tai osittain, ja jos niitä ei käytetä usein, niistä on vielä yritys saanut anteeksi kaikki tuotekehitykseen tarkoitetut Tekesin rahat.

Tämä tulonlähdejako tarkoittaa sitä, että henkilön kokonaisverotus lasketaan kaikista tulonlähteistä yhteen, jolloin myös alkava yritystoiminta, jos se on tappiollista, voidaan vähentää ansiotuloverotuksessa. Tämä aiheutti Ruotsissa erittäin suuren määrän uusien innovaatioiden tulemista markkinoille, ja niitä testataan tietysti myös siinä mielessä, että niistä tulisi kansainvälistä liiketoimintaa.

Ruotsi poisti myös lahja- ja perintöverotuksen, mikä johti siihen, että kun sen tilalle tuli myyntivoiton verotus — eli kun yritys myydään, silloin siitä maksetaan veroa — se alensi keskimääräistä sukupolven ikätilannetta yli 10 vuodella. Silloin kun yritys myydään, siinä on kauppahinta, mutta silloin, kun se siirtyy suoraan alenevalle polvelle, ei ole perintöveroa, ei ole lahjaveroa eikä yrityksestä oteta näihin veroihin kuuluvaa käyttöpääomaa pois. Se lähtee aivan toisella lailla kasvuun.

Kun täällä on valitettu, että suomalaiset yritykset eivät kasva, niin täytyy vielä muistaa se, että verotusta kiristettiin siten, että oman pääoman ylittäessä 667 000 vero nousee niin suureksi, että riski ja voitto on monessa tapauksessa väärässä suhteessa. Ratkaisuna on liiketoiminnan hiljainen harkinta ja vähitellen omaisuuden hajauttaminen muihin tulonlähteisiin. Ei ole kansantalouden kannalta kovin suotava ratkaisu.

Suomessa alenevaan polveen tällä hetkellä siirtyy vain parikymmentä prosenttia yrityksistä, 40 prosenttia myydään. Ruotsissa tämä myynti tarkoittaa usein sitä, että ulkolainen on huonommassa ostamisasemassa. Suomessa se on suomalaisen perijän kanssa tasaveroisessa asemassa. Tämä johtaa myös tytäryhtiötalouteen.

Kaiken kaikkiaan ehkä huolestuttavinta on se mielikuva, joka on tästä tuotekehityksestä luotu. 184 miljoonaa olisi tarkoitus käyttää. Sellaisilla ehdoilla kuitenkin, joita siihen on kaavailtu, veikkaan, että siitä pystytään tuotekehitykseen ohjaamaan murto-osa, ehkä 30—60 miljoonaa. Ja kun samaan aikaan Tekesin rahoitus heikkenee, voisi sanoa, että tulevaisuuteen panostaminen ei ole kovin suurta.

Edellisestä, 90-luvun lamasta: Suomi tarvitsi kaksi devalvaatiota, markan kellutuksen, yritysverotuksen aivan radikaalin muutoksen, meidän suurimmat ikäluokat olivat parhaassa työiässä — ja Nokian nousu. Näiden taloudellinen vaikutus verrattuna siihen, mitä nyt esitetyt hallituksen ohjelmat merkitsevät, on ehkä 20-kertainen. Epäilen, että meillä kaikilla suomalaisilla, ei edes poliittisella eliitillä, ole selkeää käsitystä siitä vakavuudesta, mihinkä Suomi on ajautumassa.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talouden näkymät ovat sumeat. Kuitenkin valonpilkahduksia on tässäkin lisätalousarviossa nähtävissä, vaikka valitettavasti vaikeudet epäilemättä jatkuvat. Työtä ja ennakkoluulottomia ratkaisuja on etsittävä, löydettävä ja kokeiltava. Seuraavassa lainaus kolmannen lisätalousarvion yleisperusteluista: "Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 1 %, ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävän hyvänä. Vuonna 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 %. Riskit ennustettua heikompaan talouskehitykseen painottuvat."

Työ, työ ja työ. Sillä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää. Myös tämä lisätalousarvio sisältää hyviä toimia työllisyyden parantamiseksi. Kuten jo aiemmin olen sanonut, tänä päivänä emme saa kohmettua haasteiden edessä, ja etenkin kasvavista sukupolvista on pidettävä erityisen hyvää huolta. Työ syrjäytymisen estämiseksi on yhä vain tärkeämpää, ja työ on hyvä keino siihenkin.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio eräisiin kolmannen lisätalousarvion yksityiskohtiin.

Rajavartiolaitoksen osalta totean, että on hyvä, että Kymenlaakson museon yhteydessä toimiva Merivartiomuseo voi jatkaa toimintaansa.

Kohdasta 20 "Palvelut valtioyhteisölle" alakohdasta 88 Senaatti-kiinteistöistä, jossa on kysymys Senaatti-kiinteistöjen maan myynnistä Helsingin kaupungille, olen huolissani ja pelkään, ettei kauppa juurikaan ole omiaan helpot-tamaan pääkaupunkiseudun kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa, kun jo lähtökohtaisesti valtion pyynti Helsingiltä on lähes 400 euroa per kerrosneliömetri. Voisi olettaa, että valtio ja kaupunki kaupan osapuolina haluaisivat kaikin keinoin edistää asumiskulujen hallitsematonta nousua. Tästä lähtee valitettavasti markkinoille signaalia, että voi pyytää mitä tahansa. Eri asia on sitten se, kuka maksaa pyydetyn hinnan. Eli hinnat vain jatkavat nousuaan. Onkin toivottavaa, että Helsingin päättäjät toteuttaessaan asuinalueen eivät syyllisty lisärahastamiseen eivätkä päästä muitakaan välikäsiä hinnoittelemaan ansiotonta arvonnousua.

Työllisyyden ja elinkeinon tukemisesta yritin tuossa debatissa ehtiä sanoa, kysymyksistä, joita mieleeni nousi. On ihmeteltävä, miksi energiaintensiiviset yritykset eivät ole hakeneet veronpalautuksia, joita oli kuitenkin budjetoitu arviomäärärahassa reilusti. Vai enteileekö tämä yhä kiihtyvää teollisuuden ulosliputtamista Suomesta? Onko energiaverojen nostoissa aliarvioitu niiden vaikutukset työllisyyteen ja Suomen perusteollisuuden kilpailukykyyn? Onko tähän olemassa jokin looginen selitys, vai onko kyseessä budjetointivirhe, vai eikö tieto ole yrityksille kulkenut? Monia kysymyksiä.

Kaiken kaikkiaan tästä lisätalousarvioesityksestä kuitenkin mielestäni huokuu hallituksen tahtotila edistää työllisyyttä ja luoda kasvuedellytyksiä sekä tukea viennin mahdollisuuksia. Työllä ja oikeudenmukaisuudella Suomi pärjää haastavasta ajasta huolimatta.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen globaalien talousvoimien kurmoottama talous. Kuten täällä on jo monesti todettu, työpaikat vähenevät ja teollinen tuotanto supistuu. Lisätalousarvio tai budjetin korjausliike on tarpeen, mutta pitää huomioida, että monet näistä nyt tehtävistä toimenpiteistä ovat oireiden lääkitsemistä, eivät ongelmien syiden poista-mista.

Erityisesti tämä paljon puhuttu ict-sektori on kärsinyt tässä kurimuksessa. On hyvä, että sillä sektorilla nyt yritetään löytää innovatiivisia ratkaisuja uuden liiketoiminnan edistämiseksi. Uskon voimakkaasti, että niin sanottu avoimen datan konsepti eli julkisten tietolähteiden rajapintojen avaaminen ja käyttöoikeuden antaminen yritystoiminnalle takuuvarmasti luo sellaisia verotuloja ja sellaisia yritysaktiviteetteja, joita emme vielä osaa edes aavistaakaan. Tämän avulla, kuten ministeri Urpilainenkin tuolla aikaisemmin totesi, saadaan jalostettua suomalaista osaamista uusiksi innovaatioiksi ja menestyväksi liiketoiminnaksi.

Yleisesti ottaen kuitenkin maamme kustannusrakenne on liian raskas ja todellinen taloudellinen kilpailukykymme on huono verrattuna muihin maihin. Kaikki huomio tulee kiinnittää Suomen taloudellisen kilpailukyvyn kehittämiseen, ja mielestäni esimerkiksi nämä alkuvuodesta julkaistut eri työryhmien raportit tarjoavat meille oivia keinoja kilpailukyvyn parantamiseen niin sisäisesti kuin vienninkin suhteen. Niin ikään edustaja Eero Lehti piti tuossa äsken erinomaisen puheenvuoron, jossa oli monia konkreettisia keinoja sen aikaansaamiseksi, kuinka yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Ja sehän lienee kaikille selvää, että mitä paremmin meidän yrityksemme voivat, sitä enemmän työpaikkoja, sitä enemmän tulee myös verotuloja.

Taloudellinen epävarmuus maailmalla jatkuu, mutta me voimme tietenkin vaikuttaa omaan asemaamme. Suomesta on tehtävä maailman paras maa yrittämiselle. Suomesta on tehtävä houkutteleva sijoituskohde ulkomaisille sijoittajille. Näin saadaan suomalaisiin yrityksiin pääomaa niiden kehittämistä varten. Työllistämisen on oltava helpompaa ja vähemmän riskaabelia työhönottajan kannalta. Velanotto on tulevaisuuteen siirretty veronkorotus. Veronkorotukset eivät myöskään ole mikään ratkaisu. Avaimet ovat meidän käsissämme.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Voin hyvin yhtyä tuohon edustaja Lehden edellä tekemään analyysiin siitä, mikä on tällä hetkellä Suomen yritystoiminnan ja talouden tila ja minkälaisia korjaustoimia tulisi tehdä, jotta suomalaisten yritysten kilpailukykyä saataisiin todella parannettua ja sitä kautta mahdollisuudet investoida tänne Suomeen, työllistää täällä Suomessa paranisivat. Nyt valitettavasti, kun katsoo tätä hallituksen kolmatta lisätalousarviota tälle vuodelle, tulee väistämättä mieleen, että onko tämä nyt ensimmäinen vakava varoitus ja merkki meille siitä, että todella suomalainen yritystoiminta on huonossa jamassa, kun katsotaan, miten yhteisöverojen tuoton ennakoidaan suorastaan romahtavan useita satoja miljoonia. Tämä on erittäin huolestuttava merkki, ja nyt pitäisi kyllä kiireesti lähteä miettimään isoja rakenteellisia uudistuksia, joilla kilpailukykyä saataisiin parannettua.

Täytyy tunnustaa, että onhan varsinaisessa ensi vuoden talousarviossa hallitus esittänyt yritystoimintaan muutamia oikeansuuntaisia kannustimia, kuten t&k-vähennyksen ja bisnesenkelimallin verotukseen, mutta tämä jälkimmäinenkin, jonka mainitsin, uhkaa jäädä torsoksi sen takia, että se tullaan tekemään houkuttelevaksi ainoastaan luonnollisille, yksityisille henkilöille eivätkä yhtiöt saa vähennystä, jos ne sijoittavat alkaviin yrityksiin.

Arvoisa puhemies! Nyt tarvittaisiin suuria, radikaaleja uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi. Yksi vero, jonka ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi kuin mitä alkuperäisessä talousarviossa tälle vuodelle on ollut, on autoverotus. Määrä on sinänsä aika merkittävä: noin 179 miljoonaa euroa jäätäisiin sen ennusteen alapuolelle. Hallitushan teki tälle vuodelle merkittävän autoverouudistuksen, joka naamioitiin vihreäksi uudistukseksi, mutta tosiasiassa se oli fiskaalinen uudistus, josta pelättiin jo silloin, kun sitä käsiteltiin, että tämä tulee vaikuttamaan autokauppaan, ja näinhän tässä kävi. Autokauppa sen jälkeen, kun vero astui voimaan, suorastaan romahti, ja tämä näkyy aivan selvästi näistä luvuista, kuten tässä lisätalousarviossa tunnustetaankin. Sen jälkeen, kun uusi autoveromalli astui voimaan, verotulot ja kauppa ovat romahtaneet, ja nyt olisi kyllä aika hallituksenkin vetää johtopäätökset. Tämä malli ja uudistus ei ollut oikea. Se päinvastoin vähensi valtion verotuloja eikä niitä lisännyt, koska kauppa pieneni niin merkittävästi. Nyt pitäisi tehdä nopeita muutoksia ja oikaista tämä virheellinen veropäätös.

Arvoisa puhemies! Haluan lopussa kannattaa täällä aikaisemmin edustaja Hautalan esittämää määrärahan lisäystä, pientä määrärahan lisäystä, tulvavahinkojen korvaamiseen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Talousasioista huolissaan oleminen on viisautta. Ministeri Stubb totesi erään tukipaketin jälkeen reilu vuosi sitten: "Nyt asiat Kreikassa niin kuin muuallakin Euroopassa ovat kunnossa, ja joka muuta väittää, on pölhö populisti." Minusta tuntuu, että tämän päivän keskustelun perusteella me olemme kaikki täällä salissa pölhöpopulisteja. Jos taloudesta huolissaan oleminen on pölhöpopulismia, niin olen mielelläni sitä. Eikö ministeri Stubb tiennyt tulevaa, vai käyttikö hän totuutta säästeliäästi?

Täällä on todettu moneen kertaan, että talousarvio perustuu 1 prosentin talouskasvuun, ja lisään siihen edelleenkin: jos hyvä tuuri käy. Niin kuin jo mainitsin aiemmin, Venäjän talouskasvu perustuu tähän 4 prosentin kasvuarvioon, joka perustuu taas puolestaan öljyn korkeaan hintaan. Sikäli kyllä nämä ict-sektorin kanssa tehdyt lisäykset tuntuvat puuhastelulta, kun pitäisi keskittyä vielä suurempiin kansantalouden linjoihin, joista kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon ratkaisut ovat erittäin tärkeitä. Ei sinne ict-sektorille sähkö tule töpselistä tai lämpöpattereista. Lisäksi tämä energiaverotuksen poukkoileminen on kestämätöntä; ehkä energian tulisi olla sellaista perusinfraa, jolla tulisi olla selkeämpi jatkumo hallitusohjelmien vaihtuessa.

Julkisen sektorin talous on alijäämäinen, ja velkaantuminen ylittää 50 prosentin rajan bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Jos tämä 1 prosentin talouskasvu ei toteudu, niin kriisi syvenee aivan varmasti, ja toivon, että hallituksella on kriisisuunnitelma pahemman varalle.

Koskapa tuolla lisätalousarviotekstissä oli mainittu Islanti, joka nimenomaan positiivisena esimerkkinä mainittuna on onnistunut maksamaan lainojaan ennakolta nopeammin takaisin, en malta olla muistelematta tätä Islannin menestystarinaa pankkikriisissään. He tekivät määrätietoisen ohjelman muun maussa Maailmanpankin kanssa yhteistyössä ottaen tavoitteekseen pohjoismaisen hyvinvointimallin säilyttämisen valtiossaan. Lyhykäisyydessään Islannin viesti kuuluu: ongelmat tulee ratkaista heti, kun ne tulevat, sillä pitkittyessään ne vain mutkistuvat. Meillä pankkien tukemista on perusteltu aina vain sillä, että tulee jättityöttömyys, mikäli pankkeja ei tueta, mutta olisikohan Islannin esimerkin valossa sittenkin tullut työllisyyttä?

Kun aiempia hallitusohjelmia luen, vaikka Suomen talous on Euroopan monista ongelmatalouksista ja ylipäätään Euroopan alueella hyvässä kunnossa, niin en malta olla ihmettelemättä sitä, ettei talouden heikentymisen heikkoihin signaaleihin ole reagoitu. Nyt olemme keskustelemassa niistä vahvoista signaaleista, jotka indikoivat talouden heikentymistä. Vai olemme sittenkin niin auttamatta Euroopan velkojen verkossa, että tähän tilanteeseen on syöksytty? Olemme Euroopan alueella matalien korkojen aiheuttamassa ylituotantolamassa. Ostajia ei ole, kulutuskasvua ei näy. Pelkään, että meneillään on Euroopan alueella omaisuuden uusjako pankkien kautta sijoittajille, ja tämä nyt sitten vastuiden ja vastuun kantamisen nimissä.

Lopuksi maatalouden sato- ja tulvavahingoista muutama sana, joihin tulee suhtautua vakavasti, sillä elintarvikeomavaraisuutemme on painunut alle 100 prosentin. On tarkasteltava myös tulvavahinkolakia: antaako se riittävästi mahdollisuuksia suojata tulvilta ja käytetäänkö sitä tarpeeksi tehokkaasti? Perussuomalaiset ovat jättäneet lisätalousarvioesityksen koskien sato- ja tulvavahinkojen korvaamista.

Näiden lisäksi toivon, että säännösteltyjen jokien juoksutuksia tarkasteltaisiin uudella tavalla. Oulujoen törmällä asuvana ihmisenä on mielestäni syytä tutkia, onko lainsäädäntö siinä ajan tasalla, kun nämä voimalaitoksin säännöstellyt joet muuttavat rantatörmiä ja niihin laskevien jokien ja ojien virtauksia ja aiheuttavat suunnattomia ongelmia tälläkin hetkellä jokien varrella asuville, jotka ovat rakentaneet täysin pahaa aavistamatta talonsa näille törmille.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen avauspuheessaan keskittyi ainoastaan ict-tukipakettiin ja ict-teollisuuden mahdollisuuksiin ja siihen tarpeeseen, mitä ict-teollisuudelle tällä hetkellä täytyisi tehdä. Se on ihan ok, mutta kun se rahoitetaan Tekesin rahoja leikkaamalla, silloin on syytä kysyä, onko tässä jälleen kerran se tilanne, että siirretään rahoja momentilta toiselle. Olisi nähtävä nyt pikkuisen laajemmin kuin yhden teollisuudenalan kautta tämä kokonaisuus. Olisi pystyttävä nousemaan pikkuisen lintuperspektiiviin ja katsomaan tätä kokonaisuutta niin, että tehdään niitä oikeita ratkaisuja, mitä voidaan kokonaisuuden kannalta tehdä, ja ne pienetkin ratkaisut ovat silloin hyvin merkityksellisiä. Kun niitä on riittävästi, niin se kokonaisuus muodostuu silloin hyväksi.

Ministeri kertoi näistä kasvun vauhdittamiseksi tehdyistä ensi vuoden ratkaisuista, niin kuin tämä enkelirahoituksen mukaan ottaminen ja poistojen tuplaaminen ja t&k-verotuki. Nämä kuulostavat sillä tavalla hyvin tutuilta itselleni, että reilu vuosi sitten niitä meidän varjobudjettiimme mietittiin ja oltiin laittamassa. On totta, edustaja Pekkarinen, että varmasti teidänkin ministerikaudellanne on näitä asioita ja monia muita asioita kasvun vauhdittamiseksi mietitty. Näistä moninaisista miljoonista — tai sanotaan nyt, sadoista — asioista sitten kerätään niitä vaikuttavimpia, ja tämä tukipaketti oli semmoinen, jonka me vuosi sitten halusimme tuoda meidän varjobudjettiimme. Olemme kyllä tyytyväisiä siihen, että se nyt on ensi vuoden puolella, mutta niin kuin ministerikin sanoi, että taloustoimia ja -politiikkaa tehdään ajassa, ja nyt on valitettavasti hallitus pikkuisen myöhässä, nämä eivät ole enää riittäviä ratkaisuja, vaan tämän päälle pitäisi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat myöskin tätä pakettia ja ovat sitten kokonaisuuteen katsoen riittävät. Ihan ensimmäisenä pitäisi purkaa niitä virheellisiä päätöksiä, joita hallitus on tehnyt. Esimerkkinä nyt otetaan vaikka kotitalousvähennyksen leikkaus. Se täytyisi palauttaa entiselleen.

Pk-sektori on tällä hetkellä lievässä rahoituskriisissä. Pankeista on vaikea saada käyttöpääomarahoitusta. Pankit ovat luonnollisesti tänä aikana varovaisempia kuin aikaisemmin, vakuusvaatimukset pankeilla on paljon isommat, ja osittain myöskin nämä pankkien pääomavaatimukset vaikuttavat siihen, että myöskään pankeilla ei ole sitä antolainauspuolen rahaa niin paljon kuin aikaisemmin. Tämä kaikki vaikuttaa pk-yrityksiin sillä tavalla, että käyttöpääomarahoituksen saanti on vaikeutunut. Nyt se, mitä hallitus ja eduskunta voisivat tehdä tämän asian suhteen, on tehdä niitä veroratkaisuja, joilla pystytään turvaamaan ainakin osittain yritysten käyttöpääomatarvetta.

Me esitimme ensi vuoden vaihtoehtobudjetissamme tätä Viron veromallia, jossa yrityksen voittovarat voidaan jättää verottamatta eli yritys vapautetaan yhteisöverosta tietyin edellytyksin. Yksi on tietysti se, että osinkoja ei jaeta, omistajat eivät nosta yrityksistä osinkoja, ja nämä voittovarat käytetään yrityksen kasvuun ja työllistämiseen. Tätä kautta tällä on moninainen vaikutus tämän rahoituksen parantamiseksi mutta myöskin kasvun ja työllisyyden kannalta hyvin merkittävä merkitys. Malli olisi pystyttävä myöskin toteuttamaan muissa kuin osakeyhtiöissä. Meillä on pk-sektorilla paljon muitakin erilaisia yhtiömuotoja kuin osakeyhtiö. Uskon, että kun ihminen on käynyt kuussa, niin varmaan näille muillekin yhtiömuodoille tämä samanlainen veroetu pystytään jatkossa antamaan. Nyt kun käsitellään tämän vuoden lisätalousarviota, pyytäisin, että tässä yhteydessä voisi avata tämän keskustelun myöskin tämän Viron veromallin soveltamisesta Suomeen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että hallitus sopi vuoden 2012 kolmannesta lisätalousarviosta. Pidän hyvänä asiana sitä, että hallitus esittää ict-palveluiden toimintaympäristöjen kehittämiseen 4,1 miljoonaa euroa. Esitetyistä määrärahoista noin puolet arvioidaan käytettävän pilvipalveluiden kehittämiseen ja tarvittavien laitehankintojen ostamiseen. Nämä investoinnit mahdollistavat myös julkisen sektorin palveluiden kehittämisen. Tä-mä on erittäin hyvä ja tervetullut panostus julkisen sektorin ict-palveluiden kehittämiseen.

Me kaikki olemme olleet huolissamme sosiaali- ja terveydenhuollon toimimattomista ja yhteensopimattomista ict-hankinnoista. Nyt on toiveita, että pitkään odotetut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset tietoverkot saadaan aikaiseksi. Sen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat parempaa palvelua, henkilökunnan työ sujuu entistä paremmin ja kustannukset alenevat terveydenhuollossa.

Arvoisa puhemies! Suomi on yksi EU:n vahvimmista ja kilpailukykyisimmistä talouksista. Tästä huolimatta joka viides nuori on työelämän ulkopuolella. Lisäksi korkeasti koulutettu sukupolvemme työllistyy useimmiten epävakaisissa ja määräaikaisissa työpaikoissa. Kun talous horjuu, ovat nuoremme ensimmäisten lähtijöiden joukossa.

Nuorten syrjäytyminen on Suomessa kasvava ongelma. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yli 51 000 vain peruskoulun käynyttä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa nuorta. Heistä yli 30 000 oli kaikkien rekistereiden ulkopuolella. Syrjäytyminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, valtavia kustannuksia yhteiskunnalle ja moninaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Suomen hallitus toteuttaa kuluvalla hallituskaudella nuorten yhteiskuntatakuun, jonka tarkoitus on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu-, työharjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuu on tärkeä askel, jolla luodaan hyvinvointia ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä sekä vastataan nurkan takana kolkuttelevaan työvoimapulaan. Nuorisotakuun toteuttaminen vaatii kuitenkin päätyöllistäjän eli yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin ja paikallisten päättäjien hyvää yhteistyötä. Tuhannet nuoret odottavat tuloksia, ja tämä hallitus tulee niihin odotuksiin vastaamaan.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja pitää niin kuin aikaisemminkin: otetaan ensin isompia rahoja pois ja sitten tarjotaan vähän pientä tilalle. Yhtä lailla tässä kuntien valtionosuuksissa otettiin pois ensin 860 miljoonaa euroa vuodessa ja sen jälkeen sitten annetaan pikkuisia hilppeitä ja sanotaan, että tämä on uutta rahaa niin vanhustenhoitoon kuin tähän nuorisotakuuseenkin. Parempihan se olisi ollut tämä rahoitustaso pitää samana. Yhtä lailla nyt sitten sanotaan tässä, että tulee 4 miljoonaa tähän it-asiaan, kun ensin otetaan Tekesiltä pois 85 miljoonaa. Sama linja pitää: otetaan isot rahat pois, sitten annetaan pieni tutti tilalle.

Olen hyvin huolissani myös siitä, että tässä lisätalousarvioesityksessä ei ole pienyritystoiminnan edistämiseen mitään kovin isoja rahoja. Kun mietitään, millä lailla sukupolvenvaihdoksia tulisi kannustaa enemmän mutta yhtä lailla millä tavalla pienyrityksiin, yhden hengen yrityksiin, itsensä työllistäviin yrityksiin saataisiin uutta työvoimaa ja uusia työntekijöitä liikkeelle, niin tätäkään tässä asiassa ei ole kovin vahvasti huomioitu.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen on täällä monessa puheenvuorossa nostanut esiin tämän Viron veromallin, ja äskeisessä, viimeisessä puheenvuorossanne te otitte esille, että tämä samantyyppinen kannustin pitäisi ehkä laajentaa kaikkiin yritysmuotoihin. Sinänsä ymmärrän tämän, mutta on hyvä huomioida, että jos me puhumme meidän elinkeinoyhtymistä, kommandiittiyhtiöistä ja avoimista yhtiöistä, niin tämä veromalli on aivan toisenlainen kuin osakeyhtiöissä eli yhteisöissä, ja tämä tarkoittaisi aivan totaalia verojärjestelmän muutosta meillä, eikä tämmöinen muutos tietenkään voi perustua pelkästään täällä eduskunnan isossa salissa käytyyn keskusteluun, vaan tämän pitäisi olla hyvin perusteellisen valmistelun tulosta. En sinänsä vastusta sitä: silloin kun päätetään ja todetaan, että tämä meidän taloustilanteemme on sellainen, että me tarvitsemme väistämättä radikaaleja muutoksia ja uusia työpaikkoja, tulee hetki, että meidän pitää tämmöinen muutos lähteä toteuttamaan ja valmistelemaan, mutta noin vain sitä ei voi tehdä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Lohi sanoi, tämä ei ole niin kuin heittämällä-juttu. Jos tätä laajennetaan — ja pitääkin laajentaa, ilman muuta — kaikille yhtiömuodoille, niin tarvitaan vastaava etu, ei vastaava veroetu, koska sinällänsä sitä ei pysty toteuttamaankaan oikeastaan kuin osakeyhtiöille, mutta vastaava etu, samoin edellytyksin. Miten se tehdään, sitä en varmaan tässä nyt osaa heti sanoa, mutta on tärkeätä se, että myös muuntyyppiset yhtiömuodot kuin osakeyhtiö voisivat hyödyntää tämän. On kysymys siitä, ettei yhtiömuodon takia syrjitä ketään. Tämä on se olennainen asia.

Sitten toinen asia. Edustaja Lohi on varmaan tutustunut hyvin tarkkaan meidän varjobudjettiimme. Siellähän on sitten myöskin tämä, että edellytys yhteisöverosta vapauttamiselle on myöskin tietynlainen työllisyys. (Puhemies koputtaa) Ja tämä on se kasvua kehittävä ja työllisyyttä edistävä vaikutus.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On sinällään ihan hyvä, että erilaisia veromalleja ja kannustimia nostetaan esille. Tässä keskustelussa minun mielestäni on pikkuisen vähälle jäänyt se kylmä tosiasia, että täällä Euroopassa, missä muun muassa meidän päävientimaamme sijaitsevat, sitä kysyntää vain ei tahdo olla. Se kysyntähän siellä on, totta kai, sen kaiken takana, niin että pelkällä veromallilla ei kyllä ihan koko maailmaa paranneta. Totta kai se kiihdyttää investointeja ja mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen, mutta aina kannattaa muistaa, että aitoon kysyntään perustuva markkina on se, jolla loppujen lopulta tämä homma oikenee, ja sitä taustaa vasten myöskin nämä erittäin heikot signaalit tällä hetkellä siitä, että tämä Euroopan ongelma kukaties jonakin päivänä saadaan ruotuun, ovat varmasti myöskin sitä politiikkaa, jota meidän kannattaa harrastaa.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, niin kuin Kärnä sanoi, että kaikista vaikuttavin tekijä on, että markkinat vetävät. Mutta tässä nyt ei ole kysymys oikeastaan siitä, vaan kysymys on suomalaisten yritysten kilpailuympäristöstä.

Meillä on tällä hetkellä hyvin haasteellinen tilanne yritysten toimintaympäristön suhteen kilpailun näkökulmasta katsottuna, jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon. Tämä on nyt johtanut siihen, että suomalaiset yritykset muuttavat Viroon. Suomen Yrittäjienkin tutkimuksen mukaan satoja yrityksiä on hyvinkin lyhyellä aikavälillä muuttanut Viroon, ja toiminta on sitten esimerkiksi Suomessa, mutta yritys nauttii tämäntyyppisestä kannustinjärjestelmästä, joka Virossa on. Tämä on se olennainen pointti: meidän täytyy pystyä jotain sellaisia kasvua edistäviä ratkaisuja myöskin Suomessa tekemään niin, ettei suomalaisten yritysten kilpailuasema heikkene naapurivaltioihin nähden.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin tärkeää, että meillä on kannustava verojärjestelmä, mutta nyt, kun me katsomme tätä lisätalousarvioesitystä, me näemme, että yhteisöverotuotot ovat romahtaneet. Ja yhteisöverohan maksetaan voitosta. Nyt se suurin ongelma on, että tällä vientiyrityksellä ja muilla yrityksillä ei synny edes liikevaihtoa, eli ei synny riittävästi kauppaa. Tämä johtuu osittain meidän kilpailukykymme heikkenemisestä. Tähän ei pelkästään verojärjestelmän muutos auta, vaan meidän pitää, kuten täällä edustaja Pekkarinen on ansiokkaasti tuonut puheenvuoroissa esille, saada tuottavuuskehitystä nyt, nopeasti. Ei tietenkään yhdessä vuodessa saada tehtyä mitään, mutta meidän pitää nopeasti lähteä sille uralle, että me saamme tuottavuutta parannettua meidän yrityksissämme. Tämä on se avaintekijä. Silloin me voimme markkinoilla pärjätä kilpailussa, voi syntyä liikevaihtoa, ja kun syntyy liikevaihtoa, syntyy yleensä tulosta. Ja silloin vasta kysytään tästä verotusjärjestelmästä, miten sitä tulosta verotetaan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä onkin nimenomaan kysymys. Kysymys on kokonaisuudesta. Mutta jos mietitään, mihin nämä työpaikat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneet: Suurteollisuudesta ne ovat vähentyneet muutamalla sadalla. Tämä tilasto oli muistaakseni vuoden 2010 loppuun. Jos sitä katsottaisiin nyt, esimerkiksi tällä hetkellä, niin puhuttaisiin, että sieltä on hävinnyt tuhansia työpaikkoja. Kaikki uudet työpaikat viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat syntyneet pk-yrityksiin. Tämän takia on tärkeää, että ei unohdeta pk-yrityksiä vaan suunnataan niitä kasvupaketteja ja suunnataan sitä yhteiskunnallista auttavaa kättä myös näihin pk-yrityksiin. Totta kai vientiyritykset ja vientisektori ovat se suomalaisen kansantalouden selkäranka ja myös siitä täytyy huolehtia, mutta ei sen kustannuksella, että me unohtaisimme sitten pk-sektorin.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme varmaan kaikki siitä samaa mieltä, että pk-yrityksiä pitää tukea ja täytyy saada uutta virtaa, jotta työpaikat säilyvät ja saadaan mahdollisesti sitten pitemmässä juoksussa lisää yrittäjiä ja lisää työpaikkoja.

Edustaja Pirttilahti moitti tätä lisätalousarvioesitystä ja sanoi, että pk-yrityksille ei suunnata mitään, mutta kyllä täällä Tekesin myöntämisvaltuutta lisätään, ja siitä 6 miljoonaa euroa kohdennetaan pk-yrityksille ja lähinnä kyllä verkkomyynti- ja markkinointivalmiuksien kehittämistyöhön, mutta sekin on sitä nykyaikaista kaupantekoa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, mutta siellä on myös monia muita hyviä toimijoita kuntasektorilla, ja tämä Tekesin rahoitus on ollut siellä aktivoimassa. Katson tätä kokonaisuutta, että nyt meillä viedään koko elinkeino toimijoilta, jos myös kuntarahoituspohjaa heikennetään. Siellä on hyvin vahvoja aluekehittämistoimijoita, jotka ovat vahvasti yritystoiminnan kanssa ja jotka ovat ohjanneet tätä Tekesin rahoitusta näihin kohteisiin. Siellä on jäänyt aikamoinen lovi siihen toimintaympäristöön.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Näistä yritystuista on hyvä keskustella. Varsin ilahduttavaa on se, että nämä kaikista parhaat hallituksen esitykset ovat meidän varjobudjetistamme, elikkä kyllä se järjen ääni joskus sinne hallitukseenkin kuuluu.

Hallituksen perusteluissa todetaan, että nämä kasvut perustuvat kotimaiseen kysyntään ja kotimaiseen kulutukseen. Silloinhan kotimainen ostovoima on erittäin tärkeässä asemassa. Mitä siis hallitus tekee? Se nostaa alvia, se nostaa energiaveroja, se muun muassa laskee kuntien valtionosuuksia, mistä on odotettavissa erilaisten palveluiden palvelumaksujen nousemista, niitten heikkenemistä, ja kenties suuremmalla rahalla sitten joudutaan ostamaan niitä palveluita, jolloin kotimainen ostovoima heikkenee. Siis hallitus on yksinkertaisesti unohtanut tässä suuruuden vimmassaan suomalaiset ihmiset, suomalaiset perheet.

Kaiken kukkuraksi tässä suuruuden vimmassa on tulossa vielä semmoisia kuntien pakkoliitoshankkeita ja sote-uudistuksia, mitä ei edes kehdata tuoda julki ennen vaaleja. Eli tämä koko pohja, että ajatellaan tulevan jotain kasvua, mikä perustuu kotimaisen kysynnän kasvuun, on täyttä utopiaa. Me sentään teemme jotain. Meidän omassa varjobudjetissamme on esimerkiksi, monia muitakin on, dieselveron poisto, joka auttaa kotimaista kysyntää.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen, joo, se on ihan totta, pieniä ja keskisuuria, erityisesti pieniä, yrityksiä on syntynyt paljon. Taakse jääneen runsaan kahdeksan vuoden aikaan, keskustajohtoisten hallitusten aikaan, Suomeen syntyi nettomääräisesti 47 000 yritystä lisää. Koskaan Suomen historiassa ei ole likimainkaan, siis likimainkaan, syntynyt niin paljon uusia yrityksiä kuin noiden vuosien aikaan. Ja jaan sen käsityksen, että työllisyyden kannalta näillä yrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, on suuri merkitys, vaikkakin tässä tapauksessa, kun näitä näin paljon syntyi, aika suuri osa oli yhden henkilön tai kahden henkilön yrityksiä, mutta niillä oli työllisyyden kannalta oma merkityksensä.

Arvoisa puhemies! Vielä: Edustaja Kärnä sanoi, että ei ole kysyntää maailmalla. Jos siitä maailman kysynnästä nyt vaikkapa promille alkajaisiksi, taikka sitten vaikka puoli prosenttiakaan, kyettäisiin saamaan meille, tai muutama promillekaan, niin sekin olisi todella iso asia. Mutta me päinvastoin menetämme sitä markkinasiivua kahdesta syystä kaiken aikaa: Meidän tuotantorakenteemme on sellainen, että siitä, mitä me tuotamme, niitten tuotteitten vaihtosuhde kaiken aikaa heikkenee. Ja kun samaan aikaan meidän yksikköhintakustannukset nousevat muita maita huomattavasti enemmän, meidän tärkeimpiä kilpailijamaita enemmän, näiden kahden asian yhteisvaikutus suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestysmahdollisuuksiin on todella murskaava.

Tähän pitäisi äkkiä päästä käsiksi, parantaa kilpailukykyä, parantaa tuottavuutta ja sitä kautta luoda edellytykset sille, että viedään. Nyt hallitus leikkaa pienten ja keskisuurten yritysten viennin ja kansainvälistymisen tuesta 6 miljoonaa euroa viime vuodesta. Minä olen kuunnellut valtiovarainministeriä, hän on julkisuudessa kertonut kerta toisensa jälkeen, kuinka pk-yritysten vientimahdollisuuksia parannetaan — ja leikataan 6 miljoonaa euroa ensi vuoden, vuoden 2013, varsinaisessa budjetissa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! 20 vuoden aikana Suomen elinkeinoelämässä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä. 150 000 tuotannollista työpaikkaa, jotka ovat tukeneet Suomen vaihtotasetta, ovat siis hankkineet maallemme vientituloja, on muuttunut 150 000 yksinyrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi, jotka toimivat paikallisilla markkinoilla. Näiden elintaso on selkeästi alhaisempi kuin niiden teollisuustyöpaikkojen palkansaajien, joiden työpaikat nyt on menetetty.

Euroopan unioniin liityttyä verokilpailu itse asiassa käynnistyi ja vapaat markkinat avautuivat. Uskottiin, että siitä on suurta hyötyä, kuten varmasti on ollutkin, mutta se edellyttää, että maalla on kilpailukykyä ja ymmärrystä muuttaa omia toimintaedellytyksiään yrityksille niin, että ne säilyvät kotimaassa ja tekevät meille kaikille hyvää. Jos ei tätä verokilpailua haluta ymmärtää, niin siitä vain seuraa se, että elinkeinoelämä sopeutuu, mikä tällä hetkellä hetkellä tarkoittaa sitä, että kiusallisen paljon uusista yrityksistä hakeutuu jo siemenvaiheessa maamme rajojen ulkopuolelle, koska etäisyydet ja ehdot, itse asiassa markkinat, ovat lähempänä Keski-Euroopassa Virosta katsottuna, Saksasta katsottuna, Ruotsista katsottuna kuin Suomesta.

Markus Mustajärvi /vr:

Puhemies! Edustaja Pekkarinen mainosti, että keskustajohtoisten hallitusten aikana, 8 vuoden aikana, syntyi nettomääräisesti 47 000 uutta yritystä. Saattoi syntyäkin, mutta kyllähän yleinen talouskehitys tuolla ajanjaksolla oli jotain muuta kuin se nyt on. Muistin virkistämiseksi on pakko palata sinne 90-luvulle, jolloinka porvarihallituksen aikana tapettiin kannattavia pienyrityksiä enemmän kuin koskaan.

Mutta jos saisi valita puhtaalta pöydältä, kumpiko on parempi paikkakunnan tai seutukunnan kehittymisen kannalta, sekö, että on yksi 1 000 hengen yritys tai sitten sata 10 hengen yritystä, niin aina valitsisin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon. Entisessä kotikaupungissani Kemijärvellä kaatui neljältä eri toimialalta kärkiyritys, muun muassa Kemijärven sellutehdas, jonka teurastamista kyllä Vanhasen hallitus katsoi sujuvasti sivusta, ei sekaantunut omiin asioihinsa.

Mutta meillähän on mahdollisuus puuttua pienyrittäjien asemaan ja siihen, että mahdollisimman moni lähtisi yrittäjäksi, sellaisella keinolla ja ajankohtaisella keinolla, joka on valiokuntakäsittelyssäkin, elikkä yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaoikeutta selkiyttämällä ja parantamalla. Tuo hallituksen työvoimapalvelulain ja työttömyysturvalain muutosesitys ei tuo mitään oleellista muutosta yrittäjän perheenjäsenen oikeusturvaan. Paitsi että yrittäjä itse joutuu miettimään, mikä hänen tulevaisuutensa on ja menestyykö yritys, onhan se nyt aika kauhea tilanne, että samaa joutuvat miettimään myöskin perheenjäsenet, jotka tosiasiallisesti eivät osallistu siihen käytännön yritystoimintaan millään lailla.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti nosti äärimmäisen tärkeän asian, ja se on käytännössä meidän yhteiskuntamme häpeäpilkku, eli yksinyrittäjien tulotaso on monta kertaa tosi surkea. Yhdyn kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla heidän asemaansa lähdetään parantamaan, koska he ovat yksinyrittäjiä, suurin osa heistä, ilman omaa syytään, mutta jätetään se syrjemmälle.

Tähän yritysten kilpailukykyyn sitten mennäkseni: Koskien niitä hyvinäkin aikoina, ennen 2008:aakin, jolloin se synkkä lama silloin loka—marraskuussa tähän Suomenmaahan rantautui, pitää nyt yrityksenkin katsoa kyllä pikkuisen itseensä siinä mielessä, että kun katsoo, minkälaiset yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat, ne ovat aika lailla pienemmät kuin monessa muussa maassa, niin että ei ole myöskään määrätietoisesti, vaikka nyt tuolla puunjalostusalalla, kehitetty uusia tuotteita, joilla pärjättäisiin siellä markkinoilla. Kyllä se, että me valitettavasti tässä tilanteessa olemme, koostuu aika monesta palasesta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Herra puhemies! Kokemus osoittaa aina, että kun talous menee kohti taantumaa ja kasvu heikkenee, niin kiristyy myös kilpailu ja kiristyy myös epäterve ja rikollinen kilpailu, ja tällaisessa tilanteessa parhaillaan ollaan. Kun seuraan laivanrakennusteollisuuden alihankintaa ja yritysten toimintaa siinä kentässä, niin tämä epäterve kilpailu tulee yhä ratkaisevammaksi silloin, kun ratkotaan urakoita. Tässä mielessä hallitukselta odottaisi kyllä hyvin ripeää toimintaa hallitusohjelmaankin kirjatun tilaajavastuun kokonaisuudistuksen osalta.

Ulkomaiset yritykset kiertävät veroja. Tässä hiljakkoin Hirvosen selvityksen mukaan viiden vuoden aikana kaikista suomalaisen y-tunnuksen saaneista ulkomaisista yrityksistä 2 200 yritystä oli jäänyt Verohallinnon rekistereiden ulkopuolelle, ja yksinomaan Olkiluodossa se tarkoittaa yli 300:aa. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia työntekijöitä. Veroja kierretään ja työehtoja poljetaan systemaattisesti. En tiedä, mikä taho tässä maassa suosii ja suojelee tällaisen menon jatkumista.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt en voinut olla puuttumatta tähän, kun edustaja Kärnä sanoi, että edustaja Lehti otti tärkeän asian esille, yhteiskuntamme häpeäpilkun, yksinyrittäjät. Minun mielestä yksinyrittäjät tekevät nimenomaan erittäin tärkeätä työtä, työllistävät itsensä, hoitavat itse omat asiansa ja maksavat itse oman eläketurvansa ja hoitavat itse palkkansa. Jos ymmärsin väärin, niin sitten asia on ihan ok, mutta missään tapauksessa en pidä kyllä yksinyrittäjiä häpeäpilkkuna.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Turuselle: sanoin ehkä huolimattomasti sen asian. Tarkoitin niitä yksinyrittäjiä, jotka on käytännössä vastentahtoisesti sinne siirretty.

Minun suhtautumiseni yrityksiin on kovasti yksiselitteinen. Ilman yrityksiä tekijöillä ei ole työpaikkoja, se on se lähtökohta, mutta tässä yhteydessä tarkoitin nimenomaan niitä, jotka on käytännössä — etupäässä suuryritysten toimesta — ajettu väkisin yrittäjäksi, ja ne markkinat, missä he työskentelevät, ovat kohtuullisen huonot, jos ei ole sillä tuotteella kuin yksi ainut tilaaja. Se on sillä tavalla häpeäpilkku tälle yhteiskunnalle, eivät suinkaan yrittäjät, ne, jotka siinä asemassa ovat. He tekevät varmaan parhaansa.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen keskusteluun. Juuri edustaja Kärnän tuota asennetta mietin, että joutuu yrittäjäksi tai on pakkoyrittäjyyttä. Kyllä varmaan suurin osa näistä meidän pienyrityksistä on omasta tahdostaan lähtenyt sinne yrittäjäkenttään. Toiseksi kyllä kunnioitan Kärnän sitä asennetta, että teillä on mielipide lähteä myös kehittämään yksinyrittäjien asemaa tässä yhteiskunnassa, koska se on iso askel yritykselle lähteä yksinyrittäjästä työnantajaksi. Se on varmaan yrityshistorian isoin askel, minkä yrittäjä siinä valintakohdassa tekee: lähteekö ottamaan palkal-lisia muita mukaan ja saako markkinaa, pystyykö kaksinkertaistamaan oman liikevaihtonsa siinä tilanteessa. Meillä on paljon tekemistä siinä, että me madaltaisimme sitä kynnystä, ja yksi asia tässä, minkä aikaisemminkin olen esille ottanut: näitten yksinyrittäjien tai, sanotaan, mikroyritysten, muutaman työntekijän työnantajien, sukupolvenvaihdos on tällä hetkellä aika liemessä. Millä tavalla päästään siitä eteenpäin, että ne yritykset eivät loppuisi vaan ne työpaikat jäisivät varsinkin niille maaseutumaisille alueille, maaseutumaisiin kaupunkeihin ja kuntiin? Siellä me tarvitsemme niitä, myös pieniä ja mikroyrityksiä, hyvin paljon.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuotekehityksen kustannukset per capita eli henkeä kohden Suomessa ovat ilmeisesti Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen maailman kolmanneksi korkeimmat, ja mielestäni valtion, Tekesin, Suomen Akatemian, yliopisto- ja korkeakoulumaailman suoranainen Finnveran, Finpron tuki johtaa siihen, että on vaikea nähdä, että tällä puolella olisi olennaisia puutoksia. En sinänsä vastusta sitä, koska se on osoittautunut hyväksi politiikaksi, mutta tulokset ovat olleet aika hyviä myös niiden yritysten kohdalla, jotka ovat uskaltaneet ottaa sen riskin, että ryhtyvät työnantajayrityksiksi, mihin täällä viitattiin. Suomalainen työlainsäädäntö ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän tullessa yritykseen nostaa niin monia hallinnollisia taakkoja yrittäjän kannettavaksi, että sitä riskiä ei halua kovin moni ottaa, mieluummin vaikka myy tuotekehityshankkeensa tai ei ryhdy siihen ollenkaan. Kyllä nämä työmarkkinoiden jäykkyydet tällä hetkellä ovat yksi syy, miksi Suomeen ei synny kasvuyrityksiä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan poikkipuolista sanaa tuohon Kärnän puheenvuoroon, mutta ehkä pieni tarkennus kuitenkin, kun sattuneista syistä joutui seuraamaan erittäin tarkasti sitä, miten tutkimus-, teknologia- ja innovaatiorahoitus meillä ja muualla kehittyi taakse jääneitten vuosien aikaan. Vuonna 2010—2011 vielä Suomessa t&k-panos oli kansantuotteesta noin 3,47 prosenttia, ja Suomi oli sillä maailmassa kakkosena. Julkisen osuus oli siitä aika tarkkaan, itse asiassa pikkuisen vaille, 1 prosenttiyksikkö ja yksityisen osuus oli noin 2,45 prosenttia kansantuotteesta. Se oli maailman suurin, suurempi kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Totta kai siinä kannattaa muistaa, että siinä oli ja on vieläkin, tällä hetkelläkin vielä, jonkun verran tällaista ekstraa, joka tulee siitä Nokian merkittävästä panoksesta, mutta ilman Nokiaakin.

Mutta siinä Kärnä — ja sen takia halusin ottaa positiivisesti pallon vastaan — on ihan oikeassa, että kyllä metsäteollisuuden omat panostukset niin kuin lepäsivät, ne kerta kaikkiaan odottelivat vain, ne keskittyivät metsäteollisuuskonsolidointiin eivätkä uusien tuotteiden kehittämiseen. Vasta oikeastaan 2000-luvun puolestavälistä lähtien alkoi tämmöinen ohjelmallinen panostaminen näihin asioihin, mutta se vie todella monia vuosia ennen kuin siellä saadaan sellaisia uusia tuotteita, joille maailmanmarkkina alkaa sitten löytyä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Pekkarisen esille ottamaan metsäteollisuuden tuotekehittelyn puutteeseen: Se on ihan totta. UPM on muun muassa sen itsekin myöntänyt moneen otteeseen, kun olen heidän edustajansa kanssa keskustellut. He varmaan 20 vuotta seisoivat tumput suorana ja kehittivät paperia mutta unohtivat sen puun kehittämisen.

Nyt ollaan semmoisessa tilanteessa, että meillä menee varmaan 10—15 vuotta, että meillä on teollisia tuotteita, ei varmaan enää ikinä semmoista kuin paperi, mutta siellä on potentiaalia todella paljon. Mutta se ottaa aikansa, että siitä tulee semmoisia tuotteita, että me saamme työpaikkoja Suomeen. Tässä kohtaa kyllä edustaja Pekkarinen on aivan oikeassa, että kyllä paperiteollisuuden osalta tuotekehittely seisoi aivan anteeksiantamattoman kauan paikallaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Lehti otti jälleen kerran tärkeän asian esille, tämän ensimmäisen työntekijän palkkaamisen. Silloin kun yritys palkkaa ensimmäinen työntekijän, meillä tällä hetkellä se kynnys on aika korkea. Meidän vaihtoehtobudjetissamme esitetäänkin nimenomaan ratkaisuksi tähän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen alvittoman alarajan nosto 8 500 eurosta 20 000 euroon ja sitten alv-tuetun alarajan nosto 20 000 eurosta 40 000 euroon. Kun näitä alarajoja nostetaan ylöspäin, silloin saadaan yritykselle sitä käyttöpääomaa myöskin tätä kautta tämän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kamppailu urakoista on monella alalla aivan mahdotonta tällä hetkellä. Ajatellaan vaikka Turun seutua, siellä on 1 500 rakennustyöntekijää lappu luukulla. Yritykset eivät pysty heitä työllistämään, koska ulkolainen yritys halpatyövoimalla jyrää, joten yrityksiä olisi enemmän tuettava ja varsinkin puututtava räikeisiin asioihin, joihin nämä ulkolaiset yritykset syyllistyvät.

Ne tutkijamäärärahat: Elikkä näitä, jotka tekevät työtä väärällä saralla, ei saada kiinni, koska esimerkiksi virolainen virkamies ei tule apuun tässä suhteessa. Pitäisi enemmän laittaa rahaa näin ollen poliisitutkintaan. Muun muassa eilinen ajankohtaisohjelma tv:ssä valotti tätä todellista tilannetta, ja jos me haluamme, että verorahoja Suomeen jää suomalaisten yritysten taholta, niin näihin räikeisiin epäkohtiin tulee kyllä vahvemmin puuttua hallituksen toimesta.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran lainataan edustaja Lehteä. Hän tuntuu olevan koko ajan ajan tasalla ja ottaa esille tärkeitä asioita. Näihin jäykkiin työmarkkinoihin muutama kommentti. Olen aivan samaa mieltä siitä, että siinä on kehittämistä. Se on semmoinen ongelma, että meillä on tavallaan mennyt se luottamus osin työnantajan ja työntekijöitten välillä ja siihen pitäisi saada parannusta. En tiedä sitten, millä keinoilla. Yksi tapa on se, että molemmat osapuolet ymmärtäisivät tilanteen, missä ollaan. Jos ajatellaan jotain yritystä, jolla on taloudellisesti tiukka paikka, niin se on järkyttävää huomata, että Suomessa reagoidaan siihen sitten vasta sillä hetkellä, kun on viimeinen hätä. Sitten se yleensä johtaa lomautuksiin ja tällä hetkellä jopa irtisanomisiin.

Tässä on meillä paljon parannettavaa, että me kykenisimme ajoissa reagoimaan, mutta se vaatii luottamusta ja sitä, että kun työnantaja esimerkiksi kertoo työntekijöille, että tällainen on taloudellinen tilanne, mietitään, miten me yhdessä menemme tästä eteenpäin. Tämä pitäisi tajuta, että me olemme samassa veneessä. Tämä vastakkainasettelu minua häiritsee koko ajan, vaikka itselläni minulla on luottamusmiestausta ja minulla on semmoinen historia, että se viimeinen hätä tuli silloin ja ilmoitettiin, että nyt loppuu kaikilta työt. Vaikka mitä olisi esitetty siihen vastaukseksi, niin se ei enää auttanut. Sen takia itse olen semmoisen ajattelun kannalla, että me oppisimme ajoissa reagoimaan näihin eikä vasta sitten, kun se vastaus on irtisanominen.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Aloittakaa sitten verouudistuksesta, koska se toisi dynamiikkaa tähän talouteen ja palkkaveron osuus kuitenkin yrityksen tuloslaskelmassa on aivan moninkertainen vähänkin isommissa yrityksissä verrattuna siihen, mitä yritys itse maksaa veroja tai sen omistaja maksaa veroja.

Vähän kyllä jarruttelen tätä metsäteollisuuden haukkumista. Täytyy muistaa, että 20 vuoden aikana Suomessa on sanomalehtipaperin tuotannosta vajaa 10 prosenttia jäljellä, koska jalostusastetta on nostettu aikakauslehtipaperin suuntaan. Muutenkin voisi sanoa, että kun Suomessa metsä kasvaa niin paljon, niin ihan pikkunäpertelyillä ei sitä kasvua saada hyödynnettyä. Otetaan nyt joku nestekartonki, joka on ehkä suurin keksintö, sen keksi perheenemäntä, ja pakkausta kutsutaan tällä hetkellä Tetra Pakiksi, ja omistaja on yksi rikkaimmista, joten kyllä tässä kuka tahansakin voi osallistua tähän tuotekehitykseen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kun on kyse lisätalousarviosta tai talousarviosta, niin silloin voi ja täytyy puhua aina työllisyydestä, työttömyydestä. Paras mittari kuitenkin mitata sitä, kuinka kansantaloudessa menee, on kansantaloudessa tehdyt työtunnit kokonaisuudessaan yhdistettynä tuottavuuden kehitykseen. Siitäpä se kasvu ja kilpailukyky tulevat.

Minä ymmärrän tuon huolen, kun olen itsekin joskus palkannut sen ensimmäisen vieraan työntekijän töihin, että se kynnys palkatun työvoiman ottamiseen on korkea. Se mietityttää monella tapaa. Mutta olisi olemassa muitakin keinoja, joilla joustavoitetaan pienyrittäjän tilannetta. Esimerkiksi vapaan poisto-oikeuden käyttäminen olisi hyvin hyvin järkevä tapa, eikä se olisi valtiolta mitään muuta kuin tietyllä tapaa korotonta lainaa mutta toisi liikkumatilaa sille pienyrittäjälle suunnitella omaa toimintaansa.

Sitä en ymmärrä kyllä, kun sanotaan, kuinka vaikeaa on päästä työvoimasta eroon. No, koko syksyn me olemme kuunnelleet sitten irtisanomis- ja lomautusuutisia: työttömiä on 250 000—300 000 läpi vuoden, elikkä kyllä ainakin näistä henkilöistä on onnistuttu pääsemään eroon. Meillä on koeajat, meillä on määräaikaiset työsopimukset, meillä on nollasopimuksia ja vuokratyötä, eli kyllä näitä joustoja ainakin tuohon suuntaan on. Mutta paljon parempaa joustoa olisi se, että tehdään mahdolliseksi se, että olisi joustavat eläkeratkaisut ja eläkeiät ja henkilöt pääsevät työuran aikana liikkumaan perheen, työn, koulutuksen välillä paljon joustavammin kuin nyt. Se, että se ei ole nytkään mahdollista, on osaksi kiinni lainsäädännöstä mutta myöskin siitä, että työhallinnolla on jo lähtökohtaisesti ensi vuodelle, niin kuin tänäkin vuonna, aivan liian vähän pelimerkkejä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme varmaan huolissamme, millä saadaan Suomi nousuun, ja sehän lähtee vain työtä tekemällä, mutta tiedämme, että niitä työpaikkoja tänä päivänä ei löydy Suomeen, ei EU-maihin eikä välttämättä muuallekaan maailmaan.

Puun osalta, jonka minä paremmin tunnen: Meillä usein tehdään niin, että myydään raakapuu Eurooppaan. Sitä pitäisi kerta kaikkiaan enempi jalostaa, ei yksistään vain rakennuksiin ja huonekaluteollisuuteen, vaan metsästä saadaan hyvin paljon muutakin. Samoin, mikä on Suomessa arvokasta, sanotaan niin kuin ilmaista, on tämä luonnonkivi. Sitä on mustaa, punaista, vuolukiveä, niin että tätäkin voitaisiin erilaisin jalostusastein viedä maasta. Kun jatkuvasti hallitus puhuu, että perustetaan erilaisia toimikuntia, niin pitäisin kyllä hyvin välttämättömänä, että hallitus perustaisi jonkin komitean miettimään, mitkä olisivat meidän suomalaisten vahvuudet oikein ja kuinka me voisimme tätä vientiä edistää, koska lukemat päivä päivältä synkkenevät Suomen vientiteollisuuden puitteissa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Elomaa puuttui aivan oikeaan ja tärkeään kysymykseen. Meillä tässä lisäbudjetissa palkkaturvamenot kasvavat ja konkurssikierre on vauhdittunut siinä määrin, että voidaan puhua vaipumisesta talouslamaan. Samaan aikaan ei kuitenkaan tehdä mitään verosäännösten ja valvonnan puutteiden korjaamiseksi ulkomaisen työvoiman käytön osalta. Siinä pitäisi saada nopeita toimia, jotka suoraan tukisivat kotimaisia pienyrityksiä ja työllistäisivät kotimaista työvoimaa. Vielä kysyn, mikä taho tässä maassa suosii ja suojelee tällaisen menon jatkumista. Hallitukselta löytyy kyllä poliittista tahtoa hyöriä kotimaisten komennustyöntekijöiden kimpussa ja laatia lakeja matkakorvausten leikkaamiseksi ja päivärahojen jälkiverottamiseksi, mutta suuren luokan rötöstelijät saavat vapaasti jatkaa. Nämä ulkomaiset yritykset kaventavat Suomen veropohjaa jopa 700 miljoonalla eurolla vuodessa harmaan talouden tutkijan Hirvosen laskelmien mukaan, mutta kuten sanoin, meno saa jatkua eikä siihen ripeitä toimia näytä hallituksen taholta olevan edes valmisteilla.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho sinällään puhui erittäin tärkeästä asiasta, mutta en yhdy siihen näkökulmaan, että hallitus ei tässä asiassa mitään tekisi. Sieltähän on tullut lukuisia lukuisia harmaan talouden torjuntaan liittyviä lakiesityksiä, ja muun muassa tilaajavastuulain muutokset ovat oikeansuuntaisia. Voi kysyä, mikä tässä maassa riittävää tälle asialle on, koska se on päässyt pesiytymään tähän Suomenmaahan niin syvälle, siis kaiken maailman konnuus ja harmaan talouden pyörittäminen, joten se ei suinkaan hetkessä sieltä oikene, mutta kyllä niitä toimia koko ajan on menossa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ongelma on siinä, että meillä harmaan talouden torjunnan nimissä on kyllä tässä kymmenen vuotta jo suollettu erilaista lainsäädäntöä, mutta muistan hyvin edelliseltä kaudelta, kun istuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, toinen toisensa perään nämä lait vesitettiin ja viranomaisten tietojenvaihto-oikeuksiin asetettiin rajoituksia ja tällä tavalla niiden tehoa ratkaisevasti heikennettiin. Kyllä tässä teoista on kysymys ja siitä, että niitä tekoja hallituksen toimesta kyllä puuttuu.