Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos minä tässäkin lakiesityksessä otan sellaisen pienen riskin ja yritän kertoa omin sanoin sen, mistä on kysymys, enkä lukea tuolta mietinnöstä, vaan yritän kuvata niin kuin maallikkona näen, miten tämä järjestelmä tällä hetkellä on ja miten sitä tässä aiotaan kehittää.

Meidän yritysten viennin rahoitushan tapahtuu sillä tavalla, että meillä Finnvera on keskeinen sen rahoituksen, lähinnä ennen kaikkea sen takuujärjestelmän yhtiö, jonka kautta valtio on kanavoinut sen viennin rahoituksen ja tuen jo pitkän, pitkän ajan. Äskettäin otettiin käyttöön uudelleen Vientiluotto, osakeyhtiö, joka on Finnveran sataprosenttinen tytäryhtiö, joka erityisesti keskittyy nyt sitten viennin jälleenrahoitukseen.

Nyt tämän esityksen ehkä se tärkein asia on se, että kun varsinkin näinä vaikeina aikoina tehdään vientikauppoja, ollaan monesti sellaisessa tiukassa kilpailutilanteessa, jossa onnistuakseen vientihankkeen laskennallinen kannattavuus voi olla siinä — mitenkä nyt sanoisikaan — rajamailla, jolloin päätöksentekijä, Finnvera, joutuu ottamaan aika suurta riskiä. Nyt on haluttu tällä lakiesityksellä selkeyttää tätä riskinkantoa sillä tavalla, että silloin, kun on tämmöisistä erityisen riskialttiista hankkeista, niitten rahoituksesta, siis takauksesta kysymys, Finnvera tuo nämä päätökset valtioneuvostoon, työ- ja elinkeinoministeriöön, ja tämä vie ne talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja tällainen riskiarvio suoritetaan poliittisella tasolla. Jos jollakin vientihankkeella, esimerkiksi työllisyyden tai kyseisen yrityksen, ylipäänsä Suomen, kannalta on jotain erityistä merkitystä, vaikka siihen liittyisikin suuri riski, niin tällä järjestelyllä nyt sitten selkeytetään sitä riskinkantosysteemiä, otetaan osin siitä Finnveran normaalista riskinkantoproseduurista ja siirretään sitä tämän poliittisen arvion perustalle. Noin omin sanoin sanottuna suurin piirtein tässä on kysymys tästä.

Tämän tapaisesti suurin piirtein tähän saakkakin on toimittu. Muutamissa tapauksissa taakse jääneitten vuosien aikaan käsiteltiin asiaa tasavallan hallituksessa tai sen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ihan ilman, että siinä oli varsinaisia tällaisia selkeitä säädöksiä, että tuossa kohtaa pitää näin menetellä. Haluttiin jakaa sitä vastuuta. Nyt tämä tavallaan tulee selkeytetyksi, lainsäädäntöön selvät kirjaukset, että näin menetellään. Tämä on myöskin Finnveran henkilöstön kannalta ihan hyvä, sen johdon kannalta ihan hyvä menettely, että näiltä osin tällä tavalla menetellään.

Toinen merkittävä muutos tässä nyt on se, että viennin jälleenrahoituksessa mennään menettelyyn, jossa Finnvera saa itse hankkia markkinoilta sen rahan, jonka se viennin jälleenrahoitukseen tarvitsee. Tähän saakka, 2008—2009 laman seurauksena, meneteltiin sillä tavalla, että Valtiokonttori otti valtion piikkiin sen velan tuolta markkinoilta ja sitten osoitti sen Vientiluotolle, joka hallinnoi tämän rahan näissä jälleenrahoitushankkeissa. Nyt menetellään sillä tavalla, että tämä ei tule enää tavallaan budjettikehykseen, vaan Finnvera osakeyhtiönä, tosin valtion sataprosenttisesti omistamana mutta kuitenkaan ei valtion budjettitoimijana vaan erillisenä yhtiönä, voi mennä markkinoille, ottaa sieltä sen rahan — valtio tosin siinäkin on takaajana — ja sitten kohdentaa niihin viennin jälleenrahoitushankkeisiin, joissa hankkeissa Finnvera on mukana. Tämä on toinen merkittävämpi uudistus tässä. Voi sanoa näin, että viennin edistämisen kannalta on vaikea nähdä, että näissä kummassakaan mitään merkittävää muutosta tapahtuu, enemmänkin näissä menettelyissä muutos tapahtuu.

Jälleenrahoituksen rahoitusraami nousee nyt 1 miljardista 3 miljardiin uudestaan. Vuonna 2009 se oli sama 3 miljardia, välillä se tässä vähän supistui pois, mutta nyt tässä se palautetaan siihen tasoon, missä se oli muutama vuosi sitten.

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen ei liity mitään vastalauseita. Tämä mietintö on talousvaliokunnan yhteinen kanta.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen talousvaliokunnan puheenjohtajana kuvasi äärimmäisen hyvin tämän hallituksen lakiesityksen, ja en lähde toistamaan sitä.

Yhden asian haluan tästä sanoa. Tästä asiasta on tänä päivänä tässä salissa paljon puhuttu, ja se on pienet ja keskisuuret yritykset. Tällä muutoksellahan kaiken kaikkiaan tuetaan lähinnä kaikkein suurimpia vientihankkeita, ja talousvaliokunta edelleen yksimielisenä haluaa erityisesti painottaa sitä, että näitten pienten ja keskisuurten yritysten vientiponnisteluja pitää tukea yhtäläisesti. Tänään on todettu moneen kertaan, että kasvuhaluisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei ole, ja kyllähän, jos tätä kautta pystytään myöskin löytämään heille tukea ja rahaa, se rahoitusongelma on tänään todettu ainakin kymmeneen kertaan tässäkin salissa, ilman muuta tähän suuntaan pitää edetä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt, en enää niinkään valiokunnan puheenjohtajana, totean tähän sen, että siihen nähden kuitenkin, miten tässä tämän syksyn aikaan kerta toisensa jälkeen hallituksen ministerit ovat puhuneet, kuinka viennin edistämisen edellytyksiä valtio omin toimin radikaalisti parantaa, minun on pakko sanoa, että tässä niin kuin aineellisesti ei kyllä oikeastaan parannuksia juurikaan tule. Ne ovat aika vähäisiä. No, sanotaan näin, että parannuksia toki siihen verrattuna, miten tilanne on tämän vuoden alkupuoliskon osalta ollut, muttei siihen verrattuna, miten asiat olivat esimerkiksi 2009—2010. Viennin jälleenrahoituksen raamit olivat suurin piirtein samankokoiset. Vientitakauksen katto on 12,5 miljardia ollut muistaakseni vuodesta 2009 tai 2010, ja se on edelleenkin täsmälleen yhtä suuri. Nämä ovat kuitenkin oikeansuuntaisia korjauksia.

Edustaja Kärnä erinomaisesti kantaa huolta pienen ja keskisuuren yritystoiminnan viennin mahdollisuuksista, ja tässä mielessä on vähän ikävä asia, että hallitus leikkaa ensi vuonna näistä yritysten viennin ja kansainvälistämisen avustuksista. Se potti oli aikaisemmin 25—26 miljoonaa. Nyt se laskee muistaakseni vähän alle 20:n — tai noin 20:een, nyt en ihan tarkkaan muista — noin 20 miljoonaan. Tämä on hivenen valitettavaa. Minä toivon, että eduskuntakäsittelyssä eduskunta korjaa tätä kohtaa.