Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos minä tässäkin
lakiesityksessä otan sellaisen pienen riskin ja yritän
kertoa omin sanoin sen, mistä on kysymys, enkä lukea
tuolta mietinnöstä, vaan yritän kuvata
niin kuin maallikkona näen, miten tämä järjestelmä tällä hetkellä on
ja miten sitä tässä aiotaan kehittää.
Meidän yritysten viennin rahoitushan tapahtuu sillä tavalla,
että meillä Finnvera on keskeinen sen rahoituksen,
lähinnä ennen kaikkea sen takuujärjestelmän
yhtiö, jonka kautta valtio on kanavoinut sen viennin rahoituksen
ja tuen jo pitkän, pitkän ajan. Äskettäin
otettiin käyttöön uudelleen Vientiluotto,
osakeyhtiö, joka on Finnveran sataprosenttinen tytäryhtiö,
joka erityisesti keskittyy nyt sitten viennin jälleenrahoitukseen.
Nyt tämän esityksen ehkä se tärkein
asia on se, että kun varsinkin näinä vaikeina
aikoina tehdään vientikauppoja, ollaan monesti
sellaisessa tiukassa kilpailutilanteessa, jossa onnistuakseen vientihankkeen
laskennallinen kannattavuus voi olla siinä — mitenkä nyt
sanoisikaan — rajamailla, jolloin päätöksentekijä,
Finnvera, joutuu ottamaan aika suurta riskiä. Nyt on haluttu
tällä lakiesityksellä selkeyttää tätä riskinkantoa
sillä tavalla, että silloin, kun on tämmöisistä erityisen riskialttiista
hankkeista, niitten rahoituksesta, siis takauksesta kysymys, Finnvera
tuo nämä päätökset
valtioneuvostoon, työ- ja elinkeinoministeriöön,
ja tämä vie ne talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan
ja tällainen riskiarvio suoritetaan poliittisella tasolla.
Jos jollakin vientihankkeella, esimerkiksi työllisyyden
tai kyseisen yrityksen, ylipäänsä Suomen,
kannalta on jotain erityistä merkitystä, vaikka
siihen liittyisikin suuri riski, niin tällä järjestelyllä nyt
sitten selkeytetään sitä riskinkantosysteemiä,
otetaan osin siitä Finnveran normaalista riskinkantoproseduurista
ja siirretään sitä tämän
poliittisen arvion perustalle. Noin omin sanoin sanottuna suurin
piirtein tässä on kysymys tästä.
Tämän tapaisesti suurin piirtein tähän
saakkakin on toimittu. Muutamissa tapauksissa taakse jääneitten
vuosien aikaan käsiteltiin asiaa tasavallan hallituksessa
tai sen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ihan ilman, että siinä oli varsinaisia
tällaisia selkeitä säädöksiä,
että tuossa kohtaa pitää näin
menetellä. Haluttiin jakaa sitä vastuuta. Nyt
tämä tavallaan tulee selkeytetyksi, lainsäädäntöön
selvät kirjaukset, että näin menetellään.
Tämä on myöskin Finnveran henkilöstön
kannalta ihan hyvä, sen johdon kannalta ihan hyvä menettely,
että näiltä osin tällä tavalla menetellään.
Toinen merkittävä muutos tässä nyt
on se, että viennin jälleenrahoituksessa mennään
menettelyyn, jossa Finnvera saa itse hankkia markkinoilta sen rahan,
jonka se viennin jälleenrahoitukseen tarvitsee. Tähän
saakka, 2008—2009 laman seurauksena, meneteltiin sillä tavalla,
että Valtiokonttori otti valtion piikkiin sen velan tuolta
markkinoilta ja sitten osoitti sen Vientiluotolle, joka hallinnoi
tämän rahan näissä jälleenrahoitushankkeissa.
Nyt menetellään sillä tavalla, että tämä ei
tule enää tavallaan budjettikehykseen, vaan Finnvera
osakeyhtiönä, tosin valtion sataprosenttisesti
omistamana mutta kuitenkaan ei valtion budjettitoimijana vaan erillisenä yhtiönä,
voi mennä markkinoille, ottaa sieltä sen rahan — valtio
tosin siinäkin on takaajana — ja sitten kohdentaa
niihin viennin jälleenrahoitushankkeisiin, joissa hankkeissa
Finnvera on mukana. Tämä on toinen merkittävämpi
uudistus tässä. Voi sanoa näin, että viennin
edistämisen kannalta on vaikea nähdä,
että näissä kummassakaan mitään
merkittävää muutosta tapahtuu, enemmänkin
näissä menettelyissä muutos tapahtuu.
Jälleenrahoituksen rahoitusraami nousee nyt 1 miljardista
3 miljardiin uudestaan. Vuonna 2009 se oli sama 3 miljardia, välillä se
tässä vähän supistui pois, mutta
nyt tässä se palautetaan siihen tasoon, missä se
oli muutama vuosi sitten.
Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen ei liity mitään
vastalauseita. Tämä mietintö on talousvaliokunnan
yhteinen kanta.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen talousvaliokunnan puheenjohtajana
kuvasi äärimmäisen hyvin tämän
hallituksen lakiesityksen, ja en lähde toistamaan sitä.
Yhden asian haluan tästä sanoa. Tästä asiasta on
tänä päivänä tässä salissa
paljon puhuttu, ja se on pienet ja keskisuuret yritykset. Tällä muutoksellahan
kaiken kaikkiaan tuetaan lähinnä kaikkein suurimpia
vientihankkeita, ja talousvaliokunta edelleen yksimielisenä haluaa
erityisesti painottaa sitä, että näitten
pienten ja keskisuurten yritysten vientiponnisteluja pitää tukea
yhtäläisesti. Tänään
on todettu moneen kertaan, että kasvuhaluisia pieniä ja
keskisuuria yrityksiä ei ole, ja kyllähän,
jos tätä kautta pystytään myöskin
löytämään heille tukea ja rahaa,
se rahoitusongelma on tänään todettu
ainakin kymmeneen kertaan tässäkin salissa, ilman
muuta tähän suuntaan pitää edetä.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nyt, en enää niinkään
valiokunnan puheenjohtajana, totean tähän sen,
että siihen nähden kuitenkin, miten tässä tämän
syksyn aikaan kerta toisensa jälkeen hallituksen ministerit
ovat puhuneet, kuinka viennin edistämisen edellytyksiä valtio
omin toimin radikaalisti parantaa, minun on pakko sanoa, että tässä niin
kuin aineellisesti ei kyllä oikeastaan parannuksia juurikaan tule.
Ne ovat aika vähäisiä. No, sanotaan näin, että parannuksia
toki siihen verrattuna, miten tilanne on tämän
vuoden alkupuoliskon osalta ollut, muttei siihen verrattuna, miten
asiat olivat esimerkiksi 2009—2010. Viennin jälleenrahoituksen
raamit olivat suurin piirtein samankokoiset. Vientitakauksen katto
on 12,5 miljardia ollut muistaakseni vuodesta 2009 tai 2010, ja
se on edelleenkin täsmälleen yhtä suuri.
Nämä ovat kuitenkin oikeansuuntaisia korjauksia.
Edustaja Kärnä erinomaisesti kantaa huolta pienen
ja keskisuuren yritystoiminnan viennin mahdollisuuksista, ja tässä mielessä on
vähän ikävä asia, että hallitus
leikkaa ensi vuonna näistä yritysten viennin ja
kansainvälistämisen avustuksista. Se potti oli
aikaisemmin 25—26 miljoonaa. Nyt se laskee muistaakseni
vähän alle 20:n — tai noin 20:een, nyt
en ihan tarkkaan muista — noin 20 miljoonaan. Tämä on
hivenen valitettavaa. Minä toivon, että eduskuntakäsittelyssä eduskunta
korjaa tätä kohtaa.
Yleiskeskustelu päättyi.