Arvoisa puhemies! Vakuutusyhtiöt perivät työntekijöiltä ja työnantajilta työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksua, jota varsinkin pk-yrityksiltä on peritty 2000-luvulta asti reippaasti liikaa vakuutusvastuuseen verrattuna. Puhutaan niin sanotusta tasoitusvastuusta, joka toimii vakuutusmenon puskurina.

Liikaa perittyä työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksua on kertynyt vakuutusyhtiöihin laskijatahosta riippuen yli puolentoista sadan miljardin euron verran. Maksut ovat korkealla tasolla, vaikka eläkemenoa on pienennetty. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä on tietoisesti vaikeutettu. Vaikeuttamassa ovat eläkevakuutusyhtiöiden palkkaamat vakuutuslääkärit, jotka antavat lausuntonsa tapaamatta potilasta ja aivan liian usein tekevät päätöksensä vastoin hoitavien lääkärien lausuntoja.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: kuinka hallitus aikoo puuttua edellä kuvattuun, kansalaisten kannalta epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymyksessä oli tärkeitä asioita ja hyvin monia eri asioita. Mutta jos ensiksikin tuosta vakuutusmaksusta, niin siitähän on keskusteltu hyvin paljon, että kun on arvioitu, että sitä on kerätty liikaa, niin sitä on vuosien varrella myös palautettu, ja sitä nyt koko ajan myös arvioidaan, tulisiko sitä palauttaa vielä. Mutta tämähän on myöskin kolmikantakeskusteluissa ollut, ja he ovat päätyneet näihin erilaisiin maksuihin tällä hetkellä.

Mutta sitten, mitä liittyy näihin vakuutuslääkäreihin, aivan niin kuin tiedätte, kun olin siellä Kelalla teille puhumassa siitä, meillä on tällainen vakuutuslääkäreitten toimintaa, voi sanoa, läpinäkyväistävä toimintaohjelma nyt käynnissä. Meillä on siinä hyvin paljon toimenpiteitä nyt tulossa, ja vuodenvaihteen jälkeen ollaan sitten niitä toimeenpanemassa.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä ministeri tuossa mainitsi, vakuutuslääkärijärjestelmää käsittelemään on ministeri Risikon johdolla perustettu työryhmä, jonka väliraportin oli määrä valmistua tänä syksynä. Sitä väliraporttia ei ole kuulunut. Te, ministeri Risikko, olette antanut julkisuuteen reilu viikko sitten lausunnon, jonka mukaan työryhmä tekee vasta asian käsiteltyään päätöksen, onko lakiin tehtävä muutoksia vai ei. Koska työryhmä ei ole antanut julkisuuteen luvattua väliraporttia, kysyn teiltä, rouva ministeri Risikko, tässä vaiheessa: onko tässä vaiheessa tietoa siitä, tuleeko työryhmä raportissaan esittämään todellisia parannusehdotuksia nykyisin voimassa olevaan järjestelmään?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästäkin kysymyksestä. Tässä on varmasti jotain väärää tietoa nyt ollut liikkeellä, mutta ei tämä työryhmä mitään väliraporttia tule antamaan, koska tämä työryhmä tulee antamaan ihan oikeasti toimenpidesuunnitelman, jonka toimenpiteet sitten toimeenpannaan heti vuodenvaihteessa. On turha tällaisia selvityksiä tehdä enää. Me kaikki tiedämme, mitä ongelmia on, ja niitä nyt sitten vain ruvetaan korjaamaan. Mutta tämä, mihin te viittaatte, liittyy nyt sitten sen työryhmän erään jaoston keskusteluun ja pohdintaan siitä, pitäisikö näiden sidonnaisuuksien olla siellä laissa elikkä lääkärien sidonnaisuuksien. Siitä tässä on kysymys, ja sitä se meidän työryhmämme nyt tekee, ja minulla valitettavasti sitä vastausta teille ei vielä ole, koska työryhmän työ on kesken, mutta aivan varmasti siellä päätös tehdään ja sen mukaan toimitaan.

Arvoisa puhemies! Työkyvyttömyys on iso ongelma. Viime vuonna 250 000 ihmistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutus on Työeläkevakuuttajat Telan mukaan tehokkain keino vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Vuonna 2011 annetuista kuntoutuspäätöksistä 82 prosenttia oli myönteisiä ja työeläkekuntoutuksista jopa 79 prosenttia onnistui. Tulokset ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin ongelma havaitaan ja kuntoutus aloitetaan. Työeläkevakuuttajien mukaan kuntoutusrahat palautuvat hyvin nopeasti takaisin. Työkyvyttömyyden hoidon ongelmana on Telan mukaan se, ettei erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimi riittävän hyvin ja paikoitellen terveydenhuollon jonot ovat hyvin pitkiä. Kysyn ministeri Risikolta: miten hoidon ongelmia saataisiin ratkaistua ja työeläkekuntoutuksen piiriin saataisiin lisää ihmisiä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on myöskin erittäin tärkeä kysymys siitä syystä, että kuntoutuksella toden totta on suuri merkitys sille, miten ihminen kuntoutuu takaisin työkykyiseksi. Meillä on tällä hetkellä tosiaan 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa. Heistä on noin 11 prosenttia sellaisia henkilöitä, jotka ovat osatyökyvyttömyyseläkkeellä, ja joka vuosi tulee uusia työkyvyttömyyseläkeläisiä 25 000. Ja jos me haluamme työuria pidentää, niin näiden henkilöiden tilanteeseen on saatava joku ratkaisu.

Meillä on tällä hetkellä tämä toimenpideohjelma, joka liittyy osatyökykyisten työllistymiseen ja työhön pääsemiseen ja työssä pysymiseen. Sitä tehdään, ja siellä on yhtenä tämä kuntoutusasia. Kuntoutukseen ollaan tekemässä myöskin lainsäädäntömuutoksia, mutta ennen kaikkea tämän edustajan mainitseman yhteistyön pitäisi olla saumatonta, kun meillä on sosiaalista kuntoutusta, lääkinnällistä kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta ja niitä vielä maksavat hyvin eri tahot ja on monia päätöksentekijöitä. Juuri tätä selvitetään, miten me voisimme tämän tiedonkulun saada paremmaksi ja niin, että se hyödyttäisi sitä osatyökykyistä ja hän saisi nopeammin sen avun.

Arvoisa herra puhemies! Alkuperäisessä kysymyksessä viitattiin yrittäjiltä liikaa perittyihin työeläkevakuutusmaksuihin. Kyse on miljardiluokassa olevasta summasta. Arvoisa ministeri, te sanoitte, että kolmikannassa valmistellaan se ratkaisu koskien näitten liikaa perittyjen mahdollista takaisinmaksua: miten se toteutetaan, mitä tehdään. Eduskunta on ottanut tähän asiaan yksimielisen kannan reilu vuosi sitten, niin että olisi pikku kiire tällä asialla, ja meillä oli yhteinen tahto valiokunnassa siitä, mitä pitäisi tehdä.

Arvoisa ministeri: Mitä hallitus aikoo tehdä? Mikä on hallituksen kanta siihen, mitä tälle noin puolelletoista miljardille yrittäjiltä liikaa perittyjä työeläkevakuutusmaksuja pitäisi tehdä? Tämä on erityisen ajankohtainen kysymys tilanteessa, jossa pitäisi työllistymisen edellytyksiä parantaa ja panostaa ihan eurojakin siihen, että työpaikkoja maassa syntyy.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että tämä on sellainen asia, jota on jo korjattu. Kuten edustaja tietää, niin näitä palautuksiahan on aikaisemmin jo tehty, mutta nyt on arvioitu sitä, pitäisikö sitä palauttaa vielä edelleen, ja me otamme erittäin vakavasti eduskunnan toiveen siitä, että päätöksiä pitää tehdä nopeasti, mutta kuten sanoin, meillähän on tämä maksuperustejaosto, joka on esittänyt oman kantansa tästä asiasta, ja sitä käsitellään nyt sitten myöskin kolmikantakeskusteluissa, ja me odotamme sieltä sitä päätöstä. Mutta otan erittäin vakavasti tämän teidän toiveenne, että mahdollisimman nopeasti pitää saada sitten niitä päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri täällä kertoi, näitä liikaa perittyjä työkyvyttömyyseläkemaksuja on palautettu — niitähän on palautettu maksualennuksina — mutta totuus näyttää olevan se, että ennen sitä maksualennusta kuitenkin näitä maksuja korotettiin, niin että todellista palautusta ei kuitenkaan ole olemassa.

Palaan tähän vakuutuslääkäritoimintaan. Minulla on kopio vakuutuslääkärin työsopimuksesta, jossa vakuutuslääkäri sitoutuu tekemään vuodessa 2 000 lausuntoa. Sen lisäksi, jos ylittää tämän 2 000, saa vielä bonusta. Se tarkoittaa jokaista työpäivää kohti noin 10 lausuntoa. Siinä ei yksinkertaisesti ehdi tutustua niihin potilaisiin ollenkaan. Tämä on järjestelmän eräs suuri oikeusturvapuute. Onko ministeri tästä tietoinen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Toki tiedän sen, että vakuutuslääkärit tekevät hieman — eri volyymilla eri lääkärit, ja en tietenkään tiedä, minkälaisia sopimuksia vakuutusyhtiöt ovat tehneet minkäkin lääkärin kanssa siitä, kuinka monta. Nyt kuitenkin muistuttaisin siitä, että vakuutuslääkärihän ei yksin tee sitä päätöstä, ja itse asiassa vakuutuslääkäri ei lainkaan tee sitä päätöstä, saako tämä ihminen sen työkyvyttömyyseläkkeen vai eikö saa, vaan vakuutuslääkäri antaa siitä oman lausuntonsa, ja päätöksen tekevät sitten muut. Ja sitten se, mitä me olemme nyt yrittäneet tuossa ajaa, että se ei olisi yksin yhden asiantuntijan näkökulma, koska ihmisten ongelmat ovat todella monimutkaisia, vaan siinä otettaisiin huomioon myös muiden asiantuntijoiden kantoja. Tätä me kehitämme, nimenomaan tällaista moniammatillista päätöksentekoa tai lausuntojen antamista, mutta niin kuin sanoin, en valitettavasti tiedä, kuinka paljon kukakin lääkäri lausuu mistäkin.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys liittyi työkyvyttömyyseläkkeeseen, ja tähän liittyy myöskin se asia, että kaiken työn pitäisi olla kannattavaa. Suomessa on tuhansia työkykyisiä, työhaluisia vammaisia ihmisiä, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta tällä hetkellä työ ei kannata, koska esimerkiksi noin 700 euron jälkeen tulee todella raju leikkaus. Hallitus on kovasti puhunut ja myöskin tuonut toimia, että myöskin osatyökykyisten työ kannattaa. Kysyn ministeri Risikolta: mitä toimia on tulossa, että myöskin tämä työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kannustinloukku purettaisiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä todella on tämä osatyökykyisten työllistymistä ja työssä pysymistä edistävä toimenpideohjelma nyt käynnissä, ja meillä on tällainen toimintamallin pilotointikin eri puolilla Suomea nyt käynnistymässä. Sen lisäksi meillä on tämä lainsäädäntötyöryhmä, joka on väliraporttinsa jo antanut. Siellä väliraportissa me olemme listanneet, mitä lainsäädäntömuutoksia tarvittaisiin, jotta se nimenomaan kannattaisi aina se työn tekeminen kos-kien myös osatyökykyisiä. Tämä työryhmä on tekemässä loppuraporttia vuoden loppuun mennessä, ja sieltä näemme sitten muun muassa, mitä verotuksellisia, mitä sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia tarvitaan, jotta pystyttäisiin yhteensovittamaan työtä ja sosiaaliturvaa siten, että aina se työnteko olisi kuitenkin kannattavampaa. Mutta tässä joudun nyt sanomaan, että kun se työryhmä on tehnyt sen työnsä, niin palaamme tähän asiaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Työkyvyttömyyseläkkeiden hylyt ovat lyhyessä ajassa nousseet jopa 40 prosenttia. Entistä enemmän myös maallikon työkyvyttömäksi näkemiä ja tuntemia ihmisiä syöksyy inhimilliseen ja taloudelliseen mustaan aukkoon, ja tämän vuoksi muun muassa Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa sosialidemokraatit ovat edellyttäneet myös kansalaisten oikeusturvan kannalta, että tätä käsittelyä pitää nyt aukaista, kun potilasta näkemätön vakuutusyhtiölääkäri hylkää jopa kolmen neljän erikoislääkärin perusteellisen tutkimuksen jälkeen ihmisen. Tämä aiheuttaa paitsi taloudellista myös inhimillistä ja myös henkisen terveyden menettämistä monissa perheissä. Minä toivon, että ministeri nopeuttaisi joitakin osittaisia toimia ainakin niin, että useamman erikoislääkärin tutkimat ihmiset saataisiin niin, että se vakuutuslääkäri myös vastaa siitä, että näkee potilaan ja tietää, kenestä hän päätöksen tekee.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitos myös tästä kysymyksestä. Minä olen ihan samaa mieltä, että oikeustaju on kansalaisilla koetuksella siinä vaiheessa, jos on monta erikoislääkärin lausuntoa ja sitten se tulee bumerangina sieltä pois. Siitä syystä nyt tätä läpinäkyvyyttä halutaan lisätä, ja sitten yksi keino, mitä siellä on ehdotettu, on nimenomaan suullisten kuulemisten lisääminen, ja niitä suullisia kuulemisia vain jostain syystä hyvin harvoin on käytössä.

Muistuttaisin kuitenkin, että suurin osahan näistä hakemuksista saa myönteisen päätöksen, ja tietenkin sitten se, että ainahan siellä joku peruste on syynä, miksi hylky on tullut, mutta tähänkin me haluamme kiinnittää huomiota, että ne perustelut olisivat niin ymmärrettävät, että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Myöskin tiedonanto sille hoitavalle lääkärille, että miksi tämän henkilön hakemus hylättiin siellä vakuutusyhtiössä: sitä halutaan nyt edistää, että sillä hoitavalla lääkärillä ja sillä vakuutuslääkärillä yhteistyö pelaisi sitten tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Työeläkevakuutusmaksujen rahoitusrakenne on kerta kaikkiaan vino. Ensinnäkin yliperintää on kaiketi 1,5 miljardia euroa, ja se yliperintä jakaantuu aivan ylivoimaiselta valtaosaltaan pk-sektorin yritysten kannettavaksi. Ensimmäinen kysymys liittyy siihen, tunnustaako ministeri, että tämmöinen rakenteellinen vinouma tässä on, jos se yliperintä sinänsä ei olisikaan hirveän paljon liian suuri, onko joka tapauksessa vähintäänkin se rakenteellinen vinouma ihan tässä totta.

Toinen kysymys liittyy siihen, luottaako ministeri siihen, että tämä maksuperustejaosto, jossa ei taida olla kovin vankkaa pk-sektorin yritysten edustusta, pystyy päätymään sellaiseen ratkaisuun, mikä tässä välttämättä pitäisi tehdä, vai onko ministeri valmis tarvittaessa puuttumaan tehdäkseen oikeudenmukaisuutta pk-yrityksille.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Näin pk-yrittäjän tyttärenä kyllä minulla rohkeutta löytyy siihen, että puututaan.

Nyt kuitenkin on sellainen tilanne, että tähän liittyen, mitä edustaja Pekkarinen kysyi, onko siellä rakenteellista ongelmaa, kyllä me olemme sitäkin pohtineet, onko siinä jotain muokattavaa. En nyt halua ottaa kantaa siihen, mitä kaikkea siinä pitäisi tehdä, mutta kyllähän maksuperustejaosto on nimenomaan lähtenyt siitä, että tätä palautusta pitää jatkaa, mutta niin kuin sanoin, niin meillähän on kuitenkin sitten erilaisissa vakuutusmaksuissa myös pelko siitä, että niitä joudutaan nostamaan tulevaisuudessa. Minä uskon, että se on se yksi syy, minkä tähden sitten kolmikantaneuvotteluissa ei kovin herkästi olla menty siihen, mutta vielä korostan sitä, että on näitä palautettu mutta koko ajan pitää arvioida, palautetaanko ja kuinka paljon pitää palauttaa vielä jatkossa ja mikä se palautuksen tapa on, onko se sitten vakuutusmaksujen vähentäminen, mutta kyllä tämä asia luupin alla on. (Pertti Virtanen: Ei vinoutuma vaan kieroutuma!)

Arvoisa puhemies! Hallitus teki rakennepäätöksissään sen tärkeän periaatteellisen päätöksen, että nyt tullaan todellakin tarkastelemaan vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä ja sitä, voitaisiinko siitä poistaa työnteon esteitä. Nykyisinhän on todellakin se kummallinen tilanne, johon edustaja Sarkomaa viittasi, että vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö saa ansaita ainoastaan 700 euroa kuukaudessa, minkä jälkeen hän menettää koko työkyvyttömyyseläkkeensä, ellei tämä henkilö sitten satu olemaan kokonaan liikuntakyvytön tai kokonaan sokea. Voitaisiinko ajatella, että lakiesitys siitä, että saataisiin lineaarinen malli työkyvyttömyyseläkkeeseen, jolloin eläke leikkautuisi vähitellen, saataisiin mahdollisimman pian eduskunnalle, jo ensi vuoden alussa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nämä mainitsemanne esitykset ovat siellä meillä sen lakityöryhmän arvioitavana. Se liittyy myös tähän meidän rakennepoliittisen ohjelman työryhmien toimintaan. Se arvio siitä, kuinka nopeasti ja mitä pitää tehdä, aivan varmasti tämän syksyn aikana selviää, ja mikäli on mahdollista nopeallakin aikataululla näitä asioita korjata, niin varmasti tehdään, koska yksi suuri ja tärkeä tavoite tälle hallitukselle on se, että me saamme työurat pidemmiksi, ja se, että työ on parasta sosiaaliturvaa.

Arvoisa herra puhemies! On yleistymässä maan tavaksi se, että vakuutuslääkäri hylkää hoitavan lääkärin lääketieteellisen asiantuntemuksen. Hoitavien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden asiantuntemus asettuu kyseenalaisella tavalla ristiriitaan, kun viime vuonna jo 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin eikä niiden pohjalla olevalle lääketieteelliselle asiantuntemukselle annettu mitään painoa.

Onko vakuutuslääkäreiden lääketieteellinen asiantuntemus näin paljon parempi kuin muilla lääkäreillä? Mistä ihmeestä voivat johtua näin suuren hylkäysosuuden aiheuttamat erot lääkäreiden pätevyydessä, mistä ihmeestä ne johtuvat? Tämä tarkoittaa sitä, että huonokuntoisille ihmisille sanotaan, että te vain kuvittelette olevanne sairaita mutta ette te oikeasti ole. Onko Kelan ratkaisukäytännöissä tapahtunut muutos, ja johtuuko suuri hylkäysprosentti säästötavoitteista vai lääkäreiden kytköksistä vakuutusyhtiöihin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tätä vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien lausuntojen ristiriitaisuutta tai sitä, että niissä on erilaisia tulkintoja asiasta, on tarkoitus läpivalaista. Mutta kyllä yksi sellainen tärkeä asia nyt on muistettava, että vakuutuslääkärien tehtävä on arvioida sitä, onko tämä henkilö työkykyinen, siis yleensä työkykyinen, ja hoitavan lääkärin tehtävä on arvioida, onko tämä henkilö työkykyinen siihen työhön, mistä hän on tullut hakemaan esimerkiksi sairauslomaa tai esittämään niitä työkyvyttömyyden syitä.

Kun niillä lääkäreillä nyt on kaksi erilaista tehtävää, niin siinä sitten sattuu tällaisia, mitä edustaja Juvonen totesi, mutta jotta niitä tör-mäyksiä ei tulisi niin paljon kuin tällä hetkellä on eivätkä ihmiset kokisi tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi, niin me haluamme tätä nimenomaan läpivalaista lisäämällä sitä suullista kuuntelua ja sitä suullista tiedoksiantoa mutta sitten myöskin sitä, että ne perustelut olisivat sel-keämmät ja myöskin että se olisi nimenomaan tällainen moniammatillinen tiimi, joka arvioisi tätä henkilön tilannetta.