Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus oveen, jossa lukee oma nimi. Näin totesi jo vuonna 2007 niin kutsuttu neljän viisaan ryhmä laatiessaan silloisen hetken asunnottomuuteen nollatoleranssireseptiä.

Tänään ympäri maata vietetään asunnotto-mien yötä. Asunnottomuus on kasvava ongelma maassamme. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran selvityksen mukaan asunnottomuus kasvoi vuodesta 11 vuoteen 12 liki 4 prosenttia. Asunnottomien yksin elävien määrä oli viime vuonna 7 852 henkeä ja perheiden 466. Pitkäaikaisasunnottomien määrä oli sekin kasvanut kuluneena vuonna 12. Tämä kehityssuunta ei ole hyväksyttävä. Hallitusohjelman mukaan hallituksen asuntopoliittisena tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Miten hallitus on toiminut, ja mitkä ovat ne tulokset näistä tehdyistä toimista?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Paljon kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Kyllä tänä päivänä niin on, että jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus omaan kotiin ja omaan nimeen siinä ovessa. Tämä pistää hyvin nöyräksi aina, kun miettii sitä, että tämän päivän Suomessa kaikilla näin ei todellakaan vielä ole.

Puhemies! Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Meillähän on käynnissä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma, jonka myötä on saatu vuodesta 2008 asti hyviä tuloksia: 2 500 uutta asuntoa on rakentunut. Tämä trendi on mennyt vähän siten, että muualla Suomessa asunnottomuus on selkeästi vähentynyt, mutta ongelma on täällä Helsingissä. Syitä tähän on monia, mutta yksi on puhtaasti se, että näistä 8 000 asunnottomasta 30 prosenttia on asunnottomia siksi, että ei ole normaaleja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjolla. Tämän pitkäaikaisasunnottomuuden kehittämisohjelman, Paavon, lisäksi valtio on juuri siksi halunnut panostaa nyt oman panoksensa siihen, että syntyisi lisää myös näitä kohtuuhintaisempia koteja ihmisille, ja olemme lisänneet merkittävällä tavalla valtion tukea näiden kotien rakentamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tähänastisesta vastauksesta. Syitä asunnottomuuteen on todella monia. Moni nuori ei pääse edes ensimmäiseen omaan asuntoon kiinni, ei pääse perustamaan sitä omaa kotia. Asunnottomuuteen voi kypsemmällä iällä ajaa myös työpaikan menetys, häätö, päihderiippuvaisuus, avioero tai moni muu syy. Syyt ovatkin kovin kirjavia, välillä hyvin kumuloituneita semmoiseksi nipuksi, mutta selvää on, että ihmiset tarvitsevat kokonaisvaltaista ja ennalta ehkäisevää apua, tukea ja neuvontaa, etteivät ajaudu elämässään siihen tilanteeseen, että ei ole kotia, ei paikkaa, mihin mennä, ja näköalattomuuteen tältä osin. Millä tavoin hallitus aikoo toimia vahvistaakseen ennalta ehkäiseviä palveluita, joilla voidaan estää ihmisen ajautuminen ulkopuolisuuteen ja asunnottomuuteen?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Jälleen erittäin ajankohtainen kysymys, sillä onhan niin, että monta kertaa ennaltaehkäisy, jos siihen laitetaan pieni panostus, on iso säästö tulevaisuudessa inhimillisesti ja ihan jopa kokonaistaloudellisesti, jos näin voi sanoa. Siksipä viimeksi tänään olen sanonut, että haluaisin tulevaisuudessa nimenomaan kiinnittää entistä enemmän huomiota tähän ehkäisyyn siten, että tulen kutsumaan ensi vuoden alkupuolella pyöreän pöydän ääreen keskeiset asuntopoliittiset toimijat: valtion, kaupungit, palveluiden tarjoajat, järjestöt. Pistäisimme nyt vähän viisaita päitä yhteen ja miettisimme, miten voimme tulevaisuudessa yhteistyössä vielä paremmin tunnistaa ne syyt ja ne tilanteet, mitkä saattavat johtaa siihen, että ihminen jää vaille kotia.

Paljon hyviä käytäntöjä on kehitetty. Järjestöt tekevät paljon tärkeää työtä, valtio tukee esimerkiksi asumisneuvontatoimintaa, ja haluan, että nämä ennalta ehkäisevät keinot tulevat laajemmiksi. (Puhemies koputtaa) Esimerkiksi olen hyvin innostunut tästä asumisneuvontatoiminnasta ja haluan, että sitä tullaan tulevaisuudessa (Puhemies koputtaa) juuri ennalta ehkäisevässä mielessä lisäämään.

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri vastasi ihan oikein. Meillä on todellinen ongelma asuntojen vähyydessä, ovat ne sitten kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, vapailla markkinoilla olevia asuntoja. Asian ydin on tässä.

Minua kovasti kiinnostaa, ja varmasti täällä salissa kaikkia, kumman syy, jos syyllistä etsitään, valtion vai kunnan, koska tämä pallottelu jatkuu päivästä päivään näillä ratkaisuilla, jotka sinänsä ovat tietenkin osaltanne ihan ilahduttavia. Me emme pääse kokonaisvaltaiseen ratkaisuun.

Tämä maa tarvitsee asuntoreformin, jotta me pystymme torjumaan muun muassa Helsingissä noin 200 000 ihmisen, tänne tulevien ihmisten, asunto-ongelmat tulevina 15 vuotena. Miten tämä tehdään?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Asunto- ja ympäristöjaoston arvoisa puheenjohtaja esitti aivan olennaisen kysymyksen. Olen itsekin paljon miettinyt sitä, että eihän tässä voi pallotella siten, että aina yksi toimija sanoo, että syy on jossain toisessa, vaan nythän, jos koskaan, tässä tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Kaikki antavat oman panostuksensa, jotta saisimme vihdoin asuntomarkkinan toimimaan myös täällä pääkaupunkiseudulla, saisimme ihmisille riittävästi koteja.

Minun mielestäni tämä on sellainen tyypillinen aika, että kun puhumme paljon sellaisesta yhteistyöhengestä ja vaikkapa tupohengestä, niin minun mielestäni asuntopolitiikassa tarvitaan juuri nyt sitä tupohenkeä. Kunnat tekevät osuutensa maapoliittisesti, tontteja riittävästi. Valtio tekee osuutensa tarjoamalla lisätukea. (Puhemies koputtaa) Toimijat innostuvat tietenkin tästä kovasti ja tekevät asuntoja. Tällä tavalla yhteisvoimin voisimme päästä eteenpäin tässä tärkeässä urakassa.