Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Metsäkeskuksen organisaatiouudistuksia on jo tehty, ja tällä lainsäädännöllä asia etenee jälleen kerran. Sen viestin haluan tässä istunnossa nostaa, että ihmiset ovat tottuneet, että niitä Metsäkeskuksen palveluita saa sieltä alueilta, ja näin täytyy jatkossakin olla, vaikka hallintoa virtaviivaistetaan. En sinänsä näe pahana sitä, että tällainen lainsäädäntö tänne on tuotu, mutta tietysti asiantuntijakuuleminen sitten voi tuoda tarkempaa selvyyttä siitä, onko siellä suuria ongelmakohtia. Mutta joka tapauksessa palveluiden alueilla tulee säilyä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Metsäpuolella on meillä meneillään todella suuri lakiuudistuskokonaisuus, ja nyt on ihan järkevää, että tätä Metsäkeskus-lakia viedään yhä edelleen eteenpäin ja toimitaan sen mukaisesti, että esim. niitä alueyksiköitten toimintoja järkevöitetään. Tosin nyt meidän pitää muistaa, että kysehän tässä on lähinnä siitä, että hallinnon rahat ovat loppuneet ja muutenkin rahojen käyttö on vähäistä ja nyt sitten yritetään vähentää hallintoa. Mutta tämä ei saa mennä missään tapauksessa liian pitkälle.

Sen verran haluan kuitenkin tässä ottaa esille, että tämä liiketoiminta kun erotettiin Metsäkeskuksesta toista vuotta sitten ja me muodostimme tämmöisen Otson, niin tällä hetkellä on niin, että Otso on lähtenyt liikkeelle ihan pelkällä liiketoimintaperiaatteella, mutta olen todella huolissani Otson selviämisestä — nyt kun metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö muuttuu ja sen jälkeen metsänhoitoyhdistykset ja Otson väki kilpailevat täysin keskenään — että miten tässä käypi, että ei noin vain nakella vastuuttomasti näitä asioita eteenpäin. Ja varsinkin kun nyt tässä Metsäkeskuksen julkisen hallinnon puolella on tämä metsään.fi-ohjelmisto vielä käytössä kaikille asiakkaille, niin kyllähän tässä entistä enemmän ollaan sekaisin, että mikä metsäpuolen organisaatio tekee mitäkin. Toivottavasti Metsäkeskus tämän uuden systeemin kautta voi pikkuisen selkeyttää omaa rooliansa ja kertoa sen, mikä on heidän tehtävänsä, mikä on metsänhoitoyhdistyksen tehtävä, mikä on Otson tehtävä, mitkä ovat eri firmojen tehtävät ja näin poispäin.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Metsä toimialana muuttuu, muut organisaatiot muuttuvat — on aivan selvää, että myös metsäkeskusten on muututtava. Tämä esitys Metsäkeskuksen valtakunnallisen ja alueellisen organisaatiorakenteen uudelleenjärjestelyistä on pääosin perusteltu. Esitys aivan selvästi tehostaa metsäkeskusten toimintoja ja resurssien käyttöä.

Tällä uudella säädöksellä ja säännöksellä tähdätään siihen, että organisaatiosta, esimerkiksi alueyksiköistä, päättäminen siirrettäisiin Metsäkeskukselle itselleen. Minusta maininnan näistä alueyksiköistä tulisi kuitenkin olla suoraan myös laissa, muistaen, että meillä pitää olla riittävä määrä maantieteellisiä palvelualueita Metsäkeskuksen toiminnan vaikuttavuuden turvaamiseksi ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi.

Järkevää on, että Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö muutetaan osakeyhtiöksi. Tässä muutoksessa tärkeää on se, että perustettava osakeyhtiö kuuluu välittömästi toiminnan aloittaessa valtioneuvoston kanslian hallinnon-alaan. Onhan oletettavaa, että Suomen metsäkeskuksen toiminta ja uskottavuus vaarantuisivat, mikäli Suomen metsäkeskus omistaisi perustettavan osakeyhtiön.

Tähän lakiin liittyvä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettu laki on ymmärtääkseni hyvin tarpeellinen ja toimiva.

Metsäkeskuksen rakenteeseen liittyen, 3 §:ään liittyen, on todettava, että Metsäkeskuksen resurssienkäytön painopisteen tulee olla entistä selkeämmin metsään perustuvien elinkeinojen edistämisessä. Tämä tosiasia tulee ottaa huomioon myös Metsäkeskuksen johtamisjärjestelmiä ja vastuita suunniteltaessa.

Lakiesityksessä on myös esitys maakunnallisesta metsäneuvostosta ja sen tehtävistä. Lakiesityksessä esitetään, että jatkossa alueneuvottelukuntaa ja alueellista metsäneuvostoa vastaisi maakunnallinen metsäneuvosto. Tämän osalta on ehdottoman tärkeää, että metsäneuvoston jäsenten on edustettava laaja-alaisesti nimenomaan maakunnan metsiin perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta, ja tässä yhteydessä on välttämätöntä, että vahva metsänomistajien edustus metsäneuvostoissa on turvattava.

On myös selvää, että kun Metsäkeskuksen toimintaa, alueyksikköjen toimintaa, arvioidaan, sen merkitystä arvioidaan, niin Metsäkeskuksen toiminnan rahoituksesta on huolehdittava niin, että se pystyy vastaamaan siihen haasteeseen, mitä metsätaloudella on, muun muassa Suomen biotalouden tulevaisuuden kehittämisessä.

Tästä laista on toki todettava se, että tietyllä tavalla tämä uudistus nyt jää puolitiehen, koska tähän kokonaisuuteen liittyvä Otson yhtiöittäminen ei sen taloudellisesta tilanteesta johtuen ollut mahdollista. Hyvää tässä hallituksen esityksessä toki on se, että tälle yhtiöittämiselle asetetaan takaraja, 31.12.2015. Toisaalta yhtiöittäminen on vain välivaihe, Otsolle pitää löytyä myös selkeästi omistaja. Ei ole mitään perusteita sille, että valtio-omisteisen yhtiön pitäisi olla mukana metsänhoitoliiketoiminnassa tai puumarkkinoilla. Siirtymävaiheen osalta Otsolle on tietysti löydyttävä oma erillinen, ulkoinen hallitus tai muu sellainen johtuen siitä, että ne tahot, jotka ovat edustettuina sitten Suomen metsäkeskuksen johtokunnassa, eivät voi kilpailuneutraliteetin takia olla mukana Otsonkaan johtokunnassa tai hallituksessa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Leikkauslakihan tämä on, eihän siitä mihinkään pääse. Valtion kassa on tiukoilla, ja tässä eräällä tavalla valtion aluehallinto menee putkeen, näistä alueyksiköistä tulee sitten vähempi määrä palvelualueita. Liiketoimintayksikön yhtiöittäminen on mitä ilmeisimmin nyt siis pakko tehdä EU-lainsäädännönkin vuoksi, ja mikäs siinä, vaikka markkinat Suomessa ovat pienet. Toivotan Otsolle menestystä!

Mutta alueellisten yksiköiden määrä todella pienenee, ja puhutaan, että sitten näiden maantieteellisten yksiköiden määrän tulee olla riittävä, ja minä toivon nyt, että kun hallitus on laatinut biotalousstrategian, nämä palvelualueet ovat siellä, missä ne ovat nimenomaan tässä strategisessa asemassa ja nimenomaan biotalousstrategisessa asemassa. Kyllä meidän valtion toimintojen täytyy olla myös tässä asennossa.

Alueellistamisen koordinaatioryhmässä on puollettu maa- ja metsätalousministeriön esitystä sijoittamisselvityksen tekemättä jättämisestä, ja näin ollen näitten palvelualueitten ja maantieteellisen sijoittumisen tilanne ainakin minun ymmärrykseni mukaan tällä hetkellä on auki, ja kyllä varmasti valiokunta tähän huolellisesti paneutuu, epäilemättä. Mutta edelleenkin puolustan tätä alueellistamista ja nimenomaan sitä strategista lähestymistä siihen, missä se palvelee meidän biotalouden tavoitteitamme, ja tokihan me haluamme ajatella edelleenkin, että se biotalous on Suomessa se kasvuala, johon liittyy korkea odotusarvo ja tulevaisuuden työpaikat.

Sitten maakunnalliset metsäneuvostot tulevat aiempien alueneuvottelukuntien tilalle. Aiemmin säädettiin lailla tarkemmin, miten niiden kokoonpano muodostuu jatkossa, mutta neuvoston kokoonpanosta säädetään tarkemmin sitten asetuksella, toki lakipykälässä on kuvattu tärkeitä strategisia linjauksia, muun muassa että metsänomistajat tulee huomioida näissä metsäneuvostoissa.

Mutta on kyllä nyt esitettävä huoli kuitenkin muusta lainsäädännöstä, joka koskee Suomen metsiä. Kun luen täältä sivulta 29, 6 §, siellä mainitaan, että maakunnallinen metsäneuvosto antaa Metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön nojalla myönnettävien valtion tukien kohdentamistarpeesta, ja meillä tällä hetkellä Kemera-lain uudistus ja leikkaukset nimenomaan koskevat pohjoisen metsiä ja huolta kannetaan, miten ne niitä koskettavat, niin mitäs sitten pohjoisen metsistä ollaan sitten näissä maakunnallisissa neuvostoissa tulevaisuudessa päättämässä? Toivon, että tähän Kemeraan saadaan sitten joku järkevä ratkaisu.

Ihan lopuksi: biotalousstrategiaa on tuettava, ei horjutettava, ja mielestäni biotalouden ja metsäperusteisen biotalouden tulee olla mahdollista koko Suomessa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Metsäkeskuksesta annettu laki on tietysti lainsäädäntöä, jota nyt tehdään sen johdosta, että valtionhallinnon puolella toteutetaan säästöjä, ja nyt sitten yksikkökoko näitten metsäkeskusten osalta kasvaa. Tärkeää kuitenkin jatkossa on se, että nämä palvelut turvataan vähintäänkin entisessä laajuudessaan, ja mielestäni siihen sopii erityisen hyvin mittariksi se, kuinka meidän metsävaroja hyödynnetään. Kun meidän metsät kasvavat Suomessa noin 110 miljoonaa kuutiota ja niistä tällä hetkellä hyödynnetään noin 60 miljoonaa kuutiota, on tärkeää myös tämän uudistuksen kautta lähteä siitä, että tämä hyödyntämistaso nousisi.

Otso Metsäpalvelut on tietyllä tavalla kilpaileva yksikkö sitten jatkossa metsänhoitoyhdistyksille, ja niiden toiminnan osalta on sitten äärimmäisen tärkeää, että nämä palvelut ovat metsänomistajien tiedossa. Nyt kun näitä alueyksiköitä järjestellään uudelleen, niiden osalta on lisäksi kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät etäisyydet niin palveluntarjoajan elikkä Metsäkeskuksen puolelta kuin myöskään sitten palvelujen käyttäjien puolelta mene niin pitkiksi, että se vaikuttaisi sitten näiden palvelujen käyttöön.

Jari  Leppä  /kesk:

Herra puhemies! Kun olemme yhteisesti, yksituumaisesti linjanneet ja myöskin se on nykyisen hallituksen ohjelmassa, että biotalous on Suomen kärkihankkeita, minkä myötä me toivomme ja haluamme sen tuovan meille kasvua ja hyvinvointia, täytyy myöskin kaiken sen perustan ja isoimman osan, joka biotalouden muodostaa, metsän, niin metsätalouden, metsäteollisuuden kuin metsäpalvelualan, toimia johdonmukaisesti lainsäädännön uudistamisen osalta siihen suuntaan, että ne meidän isot tavoitteemme biotalouden osalta toteutuvat. Niin myöskin tässä metsäkeskusuudistuksessa on tämän päällimmäisen tavoitteen oltava päällimmäisenä, ja tässä tietenkin, niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut, näiden palveluiden alueellinen saatavuus ja sen turvaaminen on oleellisen tärkeää.

Alan kehittyminen ja kehittäminen on kiinni yksityisestä metsänomistuksesta, jota aivan valtaosa suomalaisesta metsästä ja koko metsätaloudesta on, ja sitä kautta teollisuuden puuhuollosta, ja siksi on oleellisen tärkeää, että näitä palveluita on saatavilla joka puolella Suomea ja riittävällä volyymilla, jotta metsän omistajarakenteen muutoksen johdosta syntyvä palveluiden tarpeen lisääntyminen voidaan myöskin tyydyttää. Sen on oltava johtotähtenä tämän asian osalta. Myöskin eri alueilla Suomessa maakunnittain vaihtelevat niin metsäolosuhteet, metsän tuotto, hoitotoimenpiteet ja niin edelleen, ja siksi nämä uudet maakunnalliset metsäneuvostot ovat isossa roolissa siinä, miten tämä pystytään alueellisesti soveltamaan mahdollisimman hyvällä ja tehokkaalla ja kestävällä tavalla.

Myöskin, puhemies, on hyvä, että nyt tuo Metsäkeskuksen liiketoiminnan eriyttäminen tapahtuu ja sille luodaan aikataulu, ja niin kuin täällä on tullut esille, on tärkeää, että valtio ei kilpaile tarpeettomasti muiden, yksityisten palvelutuottajien kanssa vaan että annetaan sen alan, metsään liittyvän palvelutuotantoalan, myöskin kehittyä.