Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys on yksi osakokonaisuus kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, varjobudjetista, osa yleensäkin kokoomuksen esitystä siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa tulisi rakentaa ja miten me vastaamme siihen kysymykseen, millä tavoin opintoaikoja lyhennetään tai miten opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parannetaan opiskeluaikana.

Hallitusohjelmahan hyvin lupaa opintososiaalisen aseman parantamisen niin, että täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Hallitukselta on tulossa esitys opintoaikojen rajaamisesta, eli tässä konkreettisesti hallitus toteuttaa hallitusohjelmaansa, mutta sitten tämä toinen puoli, eli miten mahdollistetaan täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu, tämä lupaus on kyllä vielä täyttämättä.

Tätä suurta kokonaisuudistusta viime kevättalvi ja syksy odoteltiin, ja ministeri Karpela vähän niin kuin hyssytteli ja sanoi, että odottakaa, kyllä se sieltä tulee. Niinhän se tuli sitten toukokuussa iltakoulussa, kun hallitus päätti sanoa ei ateriatuelle, ei ympärivuotiselle asumislisälle, joka muun muassa oli keskustan tärkeä vaalitavoite, ei asumislisän korotuksille, ei opintorahan korotukselle ja kyllä lainapainotteisuuden kasvulle. Siis tässä on se hallituksen opintotukipaketti, jolla se täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu mahdollistetaan. Sen vuoksi kokoomus on halunnut tehdä oman ehdotuksensa, joka nyt tässä lakialoitteen muodossa konkretisoituu.

Tässä yhteydessä vielä emme tee esitystä, jolla verovähennysoikeus tulisi opintojen suorituksen jälkeen. Odottelemme ministeri Karpelan esitystä tältä osin ja siinä yhteydessä teemme varmasti oman vastaesityksemme, koska ministeri Karpelan lähtökohta verovähennysoikeuteen on kovin heikonlainen. Esityksessä lähdetään korkeasta, 2 500 euron omavastuusta ja loppuosalle tulisi vain 30 prosentin vähennysmahdollisuus. Tämä ei varmastikaan kannusta lainan ottamiseen.

Kokoomuksen opintotukimalli lähtee siitä, että tällä varmastikin opiskeluaikoja lyhennetään, koska se mahdollistaa niille opiskelijoille, jotka haluavat nopeassa tahdissa opinnot suorittaa, täysipäiväisen opiskelun. Lähdemmekin siitä, että ensimmäiset 30 kuukautta selvästi opintorahan tasoa korotetaan. Esitämme tässä 90 euron korotusta, joka tarkoittaisi 350 euron opintorahaa kuukausitasolla. Lainaosuus olisi tällöin 200 euroa. Asumistuen korotusta esitämme myös. Tämä on ollut kaikkien opiskelijajärjestöjen vaatimus ja eduskunnassakin hyvin vahvasti esillä. Voi sanoa, että on varmastikin lähes eduskunnan enemmistön tahtotila, että asumistuen yläraja korotetaan 252 euroon, joka vastaa paremmin opiskelupaikkakunnilla olevaa vuokratasoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että tällöin opintotuen kokonaistaso kuukaudessa olisi 750 euroa, jos ottaa lainan ja käyttää asumistuen ja opintorahan hyväkseen. Tällä 750 eurolla opiskelija varmasti pystyy täysipäiväisesti opiskelemaan ja voi saattaa opintojaan eteenpäin.

Sitten tämän 30 ensimmäisen kuukauden jälkeen mallissamme opintorahan taso tipahtaisi 200 euroon ja lainamäärä nousisi 350 euroon. Taso pysyisi samana, 750 eurossa, eli edelleenkin opiskelija pystyisi täysipäiväisesti opiskelemaan niin halutessaan. Kun sitten opintojen päätyttyä on mahdollisuus 50 prosenttia tästä lainasta seuraavan 10 vuoden aikana vähentää verotuksessa, niin tämä varmasti kannustaisi loppuvaiheessa lainamahdollisuutta käyttämään. Tai sitten esitämme tulorajojen korottamista 10 prosentilla. Opintotukijärjestelmän uudistus vuonna 94 toi tulorajat, ja sen jälkeen tulorajoja ei ole korotettu, eli varmasti on syytä jonkinlainen indeksikorotus tehdä. Ne opiskelijat sitten, jotka opintojen loppuvaiheessa haluavat alemman opintorahan tueksi tehdä töitä, varmasti paremmin pystyvät myös hankkimaan työkokemusta niiltä aloilta, joilla opintoja on suorittanut.

Kyllä kokoomus hyvin vakaasti uskoo, että meidän mallimme lyhentää opiskeluaikoja, nopeuttaa opintoja ja toisaalta on järkevä siinä mielessä, että se todellakin mahdollistaa niin halutessa täysipäiväisen ja nopean opiskelun. Tässä meidän lakialoitteessamme on tietysti hintalappu. Tällä hetkellä keskimäärin 48 opintotukikuukautta 55:stä käytetään, ja jos jatkossakin yhtä pitkiä opiskeluaikoja huolimatta uudistuksista tulisi, niin kustannusvaikutukset ovat silloin 30—40 miljoonaa euroa opintorahan korotuksen osalta. Mutta aivan varmasti myös tukikuukausien määrä vähenee johtuen siitä, että opiskelu on täysipäiväistä, mikä mahdollistaa nopeamman opiskelutahdin, jolloin kustannusvaikutus todennäköisesti neutralisoituu.

On hyvä, että kannustetaan — kun olemme hyväksyneet sen perusperiaatteen, että laina on osa opintotukikokonaisuutta — lainan nostamiseen. Tällä hetkellä viimeisin luku oli, että vain 5 prosenttia opiskelijoista nostaa lainaa. Kun tämä verovähennys sitten valmistumisen ja työllistymisen jälkeen on mahdollista, se kannustaa varmasti myös opintojen loppuvaiheessa lainan nostamiseen.

Arvoisa puhemies! Tämä on meidän vaihtoehtomallimme hallituksen erittäin typistetylle opintotukiuudistukselle, joka itse asiassa kattaa ainoastaan lainamäärän nostamisen. Uskon, että jos hallitus ei muutoksia omaan esitykseensä tällä kaudella tee, opintoajat eivät tule lyhenemään ja näin ollen niitä tärkeitä elementtejä ei saada aikaiseksi, joilla opintoajat lyhenisivät ja opiskelijat valmistuttuaan pääsisivät sitten hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa työllistymällä.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että tämä lakialoite huomioidaan positiivisella tavalla silloin, kun sivistysvaliokunnassa opintotukikokonaisuutta käsitellään. En halua tässä moittia opintotuesta vastaavaa ministeri Karpelaa, koska kun hallitus on kehyksensä tälle vaalikaudelle hyväksynyt ja kehyksissä on 0 euroa opintotukeen varattu, niin on tietysti ihan selvää, että euroiksi on vaikea ministerin muuttua, jos koko hallitus ei tässä asiassa ole mukana. Mutta silloin voi kyllä kysyä, miksi samainen hallitus puolta vuotta aikaisemmin on hyväksynyt omaan hallitusohjelmaansa niin ylevät periaatteet opiskelijoitten opintososiaalisen aseman parantamisesta.

Sen vielä haluaisin huomioida, että tämä hallitus kokonaisuudessaan unohtaa ne opiskelijat, jotka opiskelevat tällä hetkellä, koska se pieni uudistus, lainamäärän nosto ja mahdollinen verovähentäminen opintojen päätyttyä, kohdistuu ainoastaan tuleviin opiskelijoihin. Tämä hallitus ei millään tavalla kannusta tällä hetkellä opiskelevia eikä heidän opintososiaalista asemaansa paranna.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nykyinen opintotukijärjestelmä on varsin laajalla konsensuksella luotu ja siihen on oltu myöskin varsin laajalti tyytyväisiä opiskelijoitten toimeentulosta kiinnostuneiden tahojen parissa. On katsottu, että sen järjestelmän suurin ongelma on sen jälkeenjääneisyys muun muassa siksi, ettei opintotuen eri osaset ole indeksiin sidottuja, ja kun muutenkaan sitten nuorten ikäluokkien asioista ei ole oltu niin laajalla rintamalla kiinnostuneita, niin parannuksia ei ole tullut opintorahaan juurikaan.

Opintotuen asumislisään kyllä on 90-luvun loppupuoliskolla tullut pieniä parannuksia, mutta sekin on kovasti jälkeenjäänyt. Itse asiassa juuri opintotuen asumislisän vuokrakaton korottaminen 252 euroon, joka myös tästä kokoomuksen aloitteesta löytyy, on katsottu semmoiseksi yhteiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi niin eri opiskelijajärjestöjen toimesta kuin myöskin sitten täällä eduskunnassa niitten tahojen kesken, jotka ovat tässä yhteistyötä harjoittaneet. Ed. Kaikkonen keskustastahan on tätä koskevan yhteisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Ikävä kyllä itse en ehtinyt käymään pistämässä nimeäni tämän alle, mutta luonnollisesti tämä löytyy myös vihreitten tavoitteistosta.

Opintotuen eri osasten korottamisen vaatimuksen legitiimisyys perustuu pitkälle siihen, että opintotuen tarveharkinta on varsin tiukkaa eli opintotukea maksetaan vain niille, jotka sitä todella tarvitsevat tulojensa pienuuden puolesta. Siksi en pidä erityisen kiireellisenä asiana tätä vapaan tulon rajan nostamista, mikä kokoomuksen aloitteessa on. Tokihan voi ajatella, että myös tähän vapaan tulon rajaan voisi jonkinlaista indeksinomaista korotusta tehdä, mutta se ei missään nimessä ole näitä tärkeimpiä asioita.

Toinen tärkeä asia tämän legitiimisyyden kannalta on se, että seuranta opintomenestyksen suhteen on erittäin tiukka. Se ei kovinkaan paljon anna mahdollisuuksia löysäillä, vaan opintotukea vastaan täytyy tulla koko ajan opintosuorituksia. Kolmanneksi opintotukea saa hyvin lyhyen aikaa, vain sen 55 kuukautta, joten senkään suhteen opintotuella löysäily ei ole pidemmän päälle mahdollista.

Näistä syistä väitän, että millään muilla tempuilla kuin opintotuen eri osasten korottamisella siten, että opintorahallakin, vaikka edes kituuttaen, pystyisi kokopäivätoimisesti opiskelemaan, ei voida reilusti opintoaikoja lyhentää. Olen myöskin tässä salissa monta kertaa sanonut, että täällä myöskin monet ja varsinkin opetusministeriössä lukevat tilastoja varsin kummallisella tavalla, koska netto-opiskeluajat ovat kuitenkin ne oleellisimmat.

Mutta sitten tässä kokoomuksen esityksessä — tämä on kai ollut kokoomusnuorilla tai kokoomusopiskelijoilla joskus aikaisemminkin, jos oikein muistan — on tämä idea siitä, että opintotuki pienenisi loppua kohden eli se on alussa isompi. Siinä on kyllä aidosti vaikea uskoa, että lainanottohalukkuus väistämättä kasvaisi opintojen loppuvaiheessa noin radikaalisti, että olisi järkevää lähteä alentamaan opiskelijoiden tukea juuri siinä loppuvaiheessa. Helpostihan tämmöinen osa-aikaopiskelu, duuneissa käynti ja tentteihin luku onnistuu varsin hyvin siinä opintojen alkuvaiheessa varsinkin sellaisilla aloilla, joilla ei ole välttämätöntä istua luennoilla paikalla. Mutta sitten se graduvaihe on usein juuri se, jossa pitäisi pystyä todella ottamaan sitä aikaa ja ajan kanssa istua ja kirjoittaa, koska useinhan siihen graduvaiheeseen juuri tämä valmistuminen tökkää. Se graduvaihe on monille henkisesti iso kynnys, ja sitten on vaikea löytää sitä keskittymisaikaa, joten ehkä juuri siihen kohtaan toteutettu heikennys tekisi siitä iso G -projektista vielä hankalamman.

Mielestäni tämä esitys voi toimia kokoomuksen tavoitteita vastaan, koska se voisi hankaloittaa gradun kirjoittamista sillä, että jos ja kun käytännössä ei kuitenkaan lainanottohalukkuus kasvaisi, niin olisi pakko tehdä enemmän töitä, joista osa toki voi siinä vaiheessa melkein maisterilla olla ihan järkevääkin työllistymisen kannalta, mutta ei välttämättä ole järkevää ajaa melkein maistereita hampurilaisravintoloitten kassalle tai vastaavasti.

Täytyy myöskin muistaa, kun tiedän, että ed. Lindén on kiinnostunut myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta, että tällaisilla esityksillä on sukupuolivaikutuksensa siitä syystä, että eri opiskelualat ovat painottuneet eri tavalla naisten ja miesten kiinnostusalueisiin. Kuten tiedämme, opintoviikothan eivät ole mitenkään objektiivisia mittareita. Toisilla aloilla on varsin helppoa opiskella ripeästi. Toisilla aloilla sen yhdenkin opintoviikon eteen, esimerkiksi kielissä, täytyy istua hyvin pitkään paikalla ja se nopea valmistuminen ei ole yhtä helppoa. Tässä väitän, että on juuri nais- ja miesalojen kohdalla jonkin verran eroa, samoin kuin siinä, jos palkitaan sellaisesta ihan aamuvarhaisesta iltamyöhään opiskelemisesta. Täytyy muistaa, että kolmasosa opiskelijoista on perheellisiä. On kyllä aika vaikeata, jos on pienten lasten äiti, opiskella aivan aamuvarhaisesta iltamyöhään, niin että saisi itselleen sen taloudellisen hyödyn, mitä kokoomus nyt esittää, mutta varmasti 18-vuotias ekonomiksi opiskeleva nuori mies tästä voisi hyötyä.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kovin huonosti esitin asian, jos ed. Meriläinen ymmärsi, että kokoomuksen opintotukimalli tarkoittaisi sitä, että opiskelijoiden täytyisi ruveta aamuvarhaisesta yömyöhään joka päivä opiskelemaan. Tätä tällä mallilla ei haeta. Kyllä me uskomme vakaasti siihen, että panostaminen alussa täysipäiväiseen opiskeluun parantaa edellytyksiä löytää oman alan töitä opintojen loppuvaiheessa. Meidän mallimme ei missään tapauksessa lähde siitä, että lainaa on pakko ottaa, mutta uskoisin, että jotkut jopa haluavat opiskella täysipäiväisesti loppuvaiheessakin, ja tämä 50 prosentin verovähennysoikeus kannustaa varmasti tähän lainan ottamiseen, jos näin haluaa. Toisaalta itse olen sitä mieltä, että on hyvä harjoitella oman alan töissä opintojen loppuvaiheessa, ja tämä malli mahdollistaa sen. Toivoisin tietysti, kun ed. Meriläinen edustaa Vihreää Liittoa, että te muistaisitte myös edellisten hallitusten, Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen, saavutukset opintotuen kehittämisessä. (Puhemies koputtaa) Joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 1999 opintotukea (Puhemies: Aika!) on kehitetty. Kun kaduilla ja toreilla kuljette, muistakaa tämä, kun itse olitte sitä tekemässä.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä lakialoite on todella perusteltu. Hallituksen tavoitehan on opintoaikojen rajaaminen ja lyhentäminen. Voin sanoa 15 vuoden ammatillisen koulutuksen opettajakokemuksella, että yksi syy opintojen venymiseen on juuri opiskelijan taloudelliset vaikeudet. Muitakin syitä toki on. Mielestäni tässä erityisen hyvää on tämä vuokrakaton nostaminen 252 euroon. Jos ajattelee esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla asumista, niin tuohan ei riitä mihinkään, edes tuo summa.

Haluaisin muistuttaa, että meillä on eräs väliinputoajaryhmä opiskelijoissa, joka ovat todella heikossa tilanteessa. Se on nämä 16-vuotiaat opiskelijat, siis alle 18-vuotiaat, joiden opintososiaaliset edut ovat todella minimaalisia, koska heillä huomioidaan vanhempien kuukausitulot, kun arvioidaan opintososiaalisia tukimuotoja. On kuitenkin paljon sellaisia vanhempia, jotka eivät kykene avustamaan näitä 16-vuotiaita. Myös heidän kohdallaan pitäisi tähän saada korjaus.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni kokoomuksen lakialoite opintotuen parantamisesta on erittäin tervetullut. Olen hyvin pettynyt siihen, mitä edellisen hallituksen — tarkoitan Jäätteenmäen hallitusta — ja nykyisen hallituksen osalta opiskelijoille ollaan lupaamassa, mitä tosiasiallista aiotaan tehdä opintososiaalisten etuuksien parantamiseksi. Hallitusohjelmassahan todetaan, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista. Ilahduimme kovin kokoomuksessa — ja itse olen entinen opiskelijapoliitikko, niin kuin täällä on muutamia muitakin — kun tämän hallitusohjelman kirjauksen luimme. Pettymys oli todella syvä, ei pelkästään kokoomuksessa, vaan varmaan koko opiskelijakentässä, kun sitten tuli ilmi tuo hallituksen lisäpöytäkirja ja sen jälkeen hallituksen kehykset, että opintotukeen ei ole varattu itse asiassa euroakaan.

Kaikkein kiireellisintä opiskelijajärjestöjen mielestä on — eilen tapasin taas SYL:läisiä ja HYY:läisiä, jotka toivat viestinsä eduskuntaan, ennen kaikkea Matti Vanhasen hallitukselle — että tuo moneen kertaan selvitetty opiskelijoiden opintotuki ja kaikkein kiireellisimmät painopisteet, joku niistä, pitäisi viedä eteenpäin, ja kyllä tämä asumistuen vuokrakaton korottaminen 252 euroon, kuten ed. Risikko täällä ansiokkaasti totesi, olisi kaikkein kiireisin ja sen rinnalla nämä asteittaiset parannukset, mitä tässä kokoomuksen lakialoitteessa on. Kyllä ne pitäisi nyt viedä eteenpäin. Toivoisin, että vähintään tämä vuokrakatto olisi sellainen, jonka hallitus ottaisi ja veisi eteenpäin. Toivon, että kun valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden talousarviota käsitellään, jos tämä paketti, jonka kokoomus tässä esittää, ei tule menemään läpi, otettaisiin ainakin tämä vuokrakattoasia ja hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin vietäisiin tämä vuokrakaton korotus eteenpäin. Tosiasiahan on, että ainut konkreettinen kädenojennus opiskelijoille tämän hallituksen toimesta on tehty sitä kautta, että oppositiopuolet painostivat hallitusta muuttamaan alkuperäistä esitystään, ja silloin korotimme ateriatukea 20 sentillä per opiskelija.

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä sanoa, vaikka täällä sali on tyhjä, vielä sen, minkä ed. Lindén totesi, että kyllä edellisten hallitusten aikana, jos puhutaan pääministeri Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksesta, tehtiin lukuisia täsmäparannuksia opintotukeen. Kyllä täällä täytyy todeta se. Se oli ainoastaan se yksi vuosi, jonka ministeri Lindén täällä mainitsi, jolloin korotuksia ei tehty. Eli pikkuhiljaa, askel askeleelta, opintotukea on parannettu. Ja mitä Vanhasen hallitus aikoo tehdä? He eivät aio tehdä yhtään mitään. Kyllä täältä tulee aika tiukat terveiset ministeri Karpelalle siitä, että hän muistaisi muiden asioiden ohessa myöskin opiskelijoiden opintososiaalisen aseman ja ei tekisi sitä, mitä hän on tekemässä. Esitän vakavan huoleni siitä, että opiskelijoiden opintotukea ollaan tekemässä lainapainotteiseksi, kun se pitkän taistelun jälkeen saatiin opintorahapainotteiseksi. Se oli silloin, kun oli Ahon hallitus. Kokoomus oli hallituksessa, ja meidän vahva tavoitteemme oli se, että opintotuki on opintorahapainotteinen. Me aiomme tehdä kaikkemme eduskunnassa, että Vanhasen hallitus ei ministeri Karpelan johdolla romuta tätä isoa saavutusta, jota kokoomus oli viemässä eteenpäin yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä etääntynyt jo opiskelijan iästä sekä vuosien että ulkonäön perusteella, mutta olen pyrkinyt olemaan mukana kuvioissa istumalla kotikaupunkini Oulun ja Pohjois-Suomen alueen Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallituksessa, joten sieltä kautta tunnen tuon murheen aika hyvin tuonne asumisen suuntaan, eli kannatan runsaasti tätä kokoomuksen aloitetta asumislisän vuokrakaton nostamisesta. Tällä hetkellä meillä on koko Suomessa myös opiskelija-asunnoista huutava pula, ja kun opiskelijat menevät tuonne yksityispuolelle, niin hinnat nousevat pilviin, elikkä vuokrakaton nosto 252 euroon kyllä puolustaa paikkaansa.