Valto Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa säädettyä valtion ja kuntien välistä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusjakoa, joka sinänsä on tervehdyttävä toimenpide ja toivottu toimenpide, koska sosiaali- ja terveyssektorin kustannustenjaon osalta kuntien vaje on syytä paikata.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi säännöstä, joka koskee kunnan omarahoitusosuuden korottamista toimeentulotukimenojen vähenemisen perusteella, ja maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus ehdotetaan otettavaksi huomioon tarkentuneiden laskelmien mukaisesti.

Lyhyesti valiokunnan kannanotoista: Yleisperusteluissa hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena (Puhemies koputtaa) ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutoksin, joista ihan lyhyesti muutama poiminta.

Ensinnäkin sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsittelyssään ottanut mahdollisimman pitkälle huomioon hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämiä näkemyksiä siltä osin kuin ne on ollut tähän käsittelyyn mahdollista ottaa.

Valiokunta toteaa, että kuntien lakisääteisten tehtävien aiheuttamien menojen ja näiden rahoittamiseen vaadittavien tulojen kokonaistarkastelu on syytä tehdä kuntien peruspalveluohjelman menettelyä ja peruspalvelubudjettia koskevan valmistelutyön yhteydessä. Valiokunta viittaa myös aikaisempaan mietintöönsä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 11/2002 vp, ja pitää edelleen tärkeänä selvittää, voidaanko kustannustason nousun täyttä määrää vähemmästä huomioon ottamisesta luopua kokonaan. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä tulisi tehdä meneillään olevassa valtionosuusuudistuksen valmistelussa.

Yksityiskohtaisten perustelujen osalta viittaan valiokunnan tekemään muutosesitykseen lain 18 §:n kohdalta, joka on kirjoitettu valiokunnan mietintöön, niin kuin valiokunta on sen muuttanut.

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyy yksi vastalause, jota en käy tarkemmin kommentoimaan, koska arvaan, että sen osuuden hoitavat ne, jotka ovat vastalauseen allekirjoittaneet. (Ed. Zyskowicz: Hyvin päätelty!)

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon haasteita samoin kuin sitä seuraavillekin vuosille. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan valtionosuuksien korotuksilla, joista runsas 50 miljoonaa euroa on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden eteenpäinviemiseen. Sen lisäksi on määrärahoja muun muassa vanhustenhuollon kehittämiseen.

Hallituksen puolelta on toistuvasti korostettu sitä, että näillä lisäsatsauksilla on nyt mahdollista peruspalveluja kohentaa, ja varmasti näin osassa kuntia onkin. Suuri kysymys on kuitenkin se, mikä on se ohjausjärjestelmä, jolla kunnat saadaan tekemään haluttuja toimenpiteitä. Tästä seikasta valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaostossa on paljolti keskusteltu. Siellä on nähty yksimielisesti tarpeelliseksi se, että esimerkiksi tähän vanhustenhuollon kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa todella käytetään vanhustenhuollon palvelujen kohentamiseen, tarpeellisten lisävirkojen perustamiseen ja esimerkiksi omaishoidon vahvistamiseen.

Kuntien vastuun yhteydessä on paljolti keskusteltu viimeisten viikkojen, erityisesti viimeisen viikon aikana kuntien ja kuntayhtymien vastuusta koskien lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja, joiden osalta hallituksen esityksessä päädyttiin siihen, että erillismäärärahaa tähän tarkoitukseen ei enää osoiteta. Todettiin ykskantaan, että kysymys on kuntien vastuusta myöskin tällä terveydenhuollon sektorilla. Tämä periaate on varmasti aivan oikea ja kannatettava, mutta tämä muutos tapahtuu nyt varsin nopeasti, kun tarkoitus on, että Kela ei enää korvaa alle 16-vuotiaiden psykoterapioita, vaan että tämä vastuu siirtyy kunnille. Kun tilanne on se, että Kelan puolella on vähemmän määrärahoja ja kuntien puolella ei enää ole tätä erillismäärärahaa, on päädytty siihen, että sairaanhoitopiireille tähän tarkoitukseen on tarpeellista osoittaa edelleenkin korvamerkitty määräraha.

Tämä on erittäin vastuullinen, tärkeä päätös. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tähän on päädytty opposition ja hallituksen ja hallitusryhmien, ennen kaikkea hallituksen eduskuntaryhmien, välisissä neuvotteluissa. Nyt on paljolti kysymys siitä, millä tavalla tämän määrärahan käyttöä ohjeistetaan, jotta sillä voidaan paikata niitä ongelmia, jotka tästä äkkinäisestä muutoksesta nyt sitten syntyvät. Eli on varsin tarpeellista, että sairaanhoitopiireissä katsotaan, mitä omassa toiminnassa pitää kehittää, ja että sairaanhoitopiirit voivat suoraan ostaa, silloin kun siihen päädytään, psykoterapioita palvelujen tuottajilta ja tällä tavoin antaa tarvittavaa hoitoa niille, jotka ilman tätä määrärahaa jäisivät hoitoa vaille.

Jatkossa minusta on erittäin tärkeää se, että tämä rahoitus saatetaan vakaalle, ennustettavalle pohjalle, jotta tästä määrärahan tarpeesta ei tarvitsisi joka syksy erikseen taittaa peistä ja keskustella, vaan että se olisi sitten jo valmiiksi siinä rahoituspohjassa, joka sisältyy hallituksen esitykseen. Tämä vaatimus on mielestäni vähintäänkin kohtuullinen ajatellen sitä kuohuntaa, joka tämän asian ympärillä on tapahtunut.

Tästä voi vetää sitten yleisemmän periaatteen koko kuntatalouteen eli sen, että kuntatalouden pitäisi olla nykyistä vakaampaa, ennustettavampaa. Siinä mielessä tähän peruspalvelubudjettimenettelyyn tietysti kohdistuu varsin suuria odotuksia. Tätä kautta voidaan kuntien budjeteissa sitten varautua jo hyvissä ajoin niihin tarpeisiin, joita täällä poliittiset päättäjät näkevät yhteiskunnallisesti merkittäviksi ja tarpeellisiksi toteuttaa.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelu- ja valtionosuuskeskusteluun haluan tuoda hivenen — mitenkä sanoisin — avaramman näkökulman.

En puhu suoraan hallituksen esityksen prosenttimuutoksista enkä euroista vaan näen kunta—valtio-suhteen monella lailla aika ongelmallisena. Jos tulkitsen tässä salissa pidettyjä puheita, niin hyvin monella puolen tätä salia itse asiassa tästä ongelmasta ollaan samaa mieltä. Se on kova päänsärky Pääkaupunkiseudulle yhteisöverotuottojen muuttamisen osalta. Onneksi tässä salissa on jo vähän korvia kallistettu tälle problematiikalle. Se heijastuu kunta—valtio-suhteeseen monin eri tavoin.

Miten tähän keskusteluun vastaa valtiovarainministeriö? Tämä on henkilökohtainen kokemus, mutta hyvin monen korkeassakin asemassa olleen henkilön kanssa keskusteltuani tästä kunta—valtio-suhteesta olen tullut siihen käsitykseen, että valtiovarainministeriö hoitaa määrärahavirtoja, Suomen kansantaloutta, makroekonomisella tasolla ilman, että tulee ajatelleeksi, mitä suuret muutokset tässä makroekonomiassa saattavat merkitä jonkun kunnan kohdalla. Hyvin tietävät ainakin kaikki Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat kansanedustajat, mitä se on aiheuttanut Helsingille ja Espoolle aivan erityisesti, myös muutamille muille kunnille. Tässä keskustelussa soisi budjettilakien ohella otettavan paljon paremmin huomioon myöskin vaikutukset, kun rahojen tulovirtoja muutetaan tai valtio—kunta-suhteen prosentteja muutetaan. Tietenkin pienet tarkistukset ovat ymmärrettäviä pelkästään taloudellisista syistä, mutta kun isoja tarkistuksia tehdään, etukäteen viisas hallintopäättäjä tietenkin katsoo, mitä muutoksia se kyseisessä kohderyhmässä aiheuttaa.

Aivan nurkan takana meillä on tulossa Kansallinen terveysprojekti voimaan. Tätä kysyimme muun muassa valiokuntakuulemisessa tämän suunnittelu- ja valtionosuuskeskustelun yhteydessä. Minkäänlaista varmuutta ei tullut siitä, että kuntapuoli pystyisi toteuttamaan oman panoksensa. Pikemminkin näyttää siltä, että valtio on kyllä oman osuutensa saanut tässä reilaan, mutta kuntapuoli tulee pahemman kerran vuotamaan. Ikävää on se, että sama tilanne on myöskin Kansallisen sosiaalialan projektin suhteen. Siis molemmissa isoissa projekteissa, jotka on laitettu käyntiin ja joista kansalaiset hyvin paljon odottavat, valtio—kunta-suhteen takia eräänlainen vesiperä näyttäisi tulevan.

Vähän valoa tässä asiassa saattaa olla sikäli, että sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valiokunnallemme kirjelmöinnin yhteydessä — tämä on suora lainaus, jossa kommentoidaan tiettyjä kuntien lakisääteisten tehtävien aiheuttamien menojen ja niiden rahoittamiseen vaadittavien tulojen kokonaistarkastelua — että se on jatkossa välttämätöntä, ja ministeriö jatkaa, että tämä yleinen näkökohta on perusteltu ja sosiaali- ja terveysministeriö on osaltaan mukana esimerkiksi valmistelutyössä, joka koskee kuntien peruspalveluohjelmaa ja -budjettia. Huom., ministeriössä vasta valmistellaan kuntien peruspalveluohjelmaa ja -budjettia. Kyllä pitäisi Kansallisen terveysprojektin osalta tämän asian olla jo pidemmällä. Kiire on meidän hallintoviranomaisillamme, arvoisa puhemies, tässä asiassa.

Lopetan meidän ryhmämme mielipiteeseen tästä asiasta yhdeltä kantilta, jossa olemme julkisuuteen saattaneet lausuman, jossa toteamme, että kokoomus on huolissaan siitä, miten kunnat pystyvät jatkossa rahoittamaan peruspalvelunsa, koulutuksen ja terveydenhuollon asukkailleen. Kuntatalouden kehitys näyttää olevan hyvin synkkä tulevina vuosina. Hallituksen tahdottomuus tarttua ongelmiin sekä hallituksen suunnittelemat muutokset kuntien rahoitusjärjestelmään muodostavat uhan, joka syventää kuntien vaikeuksia tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että tutkimalla rahavirtojen ohella niiden makrotason lisäksi myös niiden vaikutuksia on saatavissa parempia tuloksia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka siis tässä tapauksessa tarkoittaa minua, ei jättänyt vastalausetta valiokunnan mietintöön. Se johtuu siitä, että tänne kuntien talouteen puhaltava kylmä tuuli, johon tietysti hallitus on syyllinen, jäädytti myöskin Kuopion lentokentän, ja hallitus on varmaan siihenkin syyllinen. Tämä esti vastalauseen käytännön tekemisen. Kun lisäksi täällä välikysymyskeskustelussa varmaan kaikki ne asiat, jotka tähän olennaisesti kuuluvat, tulivat hyvin käsitellyiksi, niin totean tässä yhteydessä vain, että vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että indeksitarkistukset jatkossa tehdään täysimääräisinä. Kun täällä on moneen kertaan riemuittu siitä, että nyt ne tehdään 75-prosenttisesti, niin se kuitenkin käytännössä tarkoittaa edelleenkin sitä, että kuntien vaje tältä osin kasvaa siltä osin kuin inflaatio jatkuu. Tästä syystä tulemme äänestämään asiasta valiokunnassa tehdyn vastalauseen puolesta.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä laki sekä nimeltään että sisällöltään on kovin teknisen tuntuinen, niin tässä on kysymys kuntien palvelutason kannalta kaikista tärkeimmästä laista, kysymys siitä, kuinka paljon kunnat kokonaisuudessaan rahaa sosiaali- ja terveystoimeen saavat — no, nämä rahat eivät ole korvamerkittyjä, että siinä mielessä yleensä saavat koko palvelutoimintaansa. Koko 90-luku aivan sen loppuvuosiin asti oli kunnallistalouden kannalta varsin heikkoa, koska koko maan talous oli heikko ja kuntataloudenkin piti säästää. 2000—2002 kunnallistaloudessa olivat väljemmät ajat ja monia asioita saatiin parannetuksi, ja nyt taas 2003 ja 2004 kuntatalous menee alaspäin. Sen lisäksi kuntataloudessa jatkuvasti on ollut sen kaltaista epävarmuutta ja heittelehtimistä, jota ei voida pitää, ei sosiaali- ja terveystoimen eikä koulutoimenkaan rahoituksen kannalta asianmukaisena.

Arvoisa puhemies! Koska vihreä eduskuntaryhmä on tehnyt hallituksen budjettiesitykseen varjoesityksen ja tässä esityksessä on kuntien palvelutoimintaan varattu 50 miljoonaa euroa, niin tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä sitten tekemään ehdotuksen, että tätä lakia 50 miljoonan euron edestä parannetaan.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellisetkin puheenvuoron käyttäjät ovat sanoneet ja kuten valiokunnan mietinnössäkin sanotaan, niin tämä inflaatiotarkistusten jättäminen vajaaksi ei ole kovin, miten sen sanoisi, perusteltu tapa kiristää kunnallistaloutta silloinkin, kun kansantaloudelliset syyt kunnallistalouden kiristämiseen ovat olemassa. Jos inflaatiotarkistus tehdään vajaana, niin se ikään kuin sisältää sen oletuksen, että kuntatalouden pitäisi pystyä tehostamaan toimintaansa tuon vajauksen verran. Tämä oletus voisi vielä olla järkeväkin, mutta sitten kun viisivuotiskauden jälkeen katsotaan, kuinka paljon kunnallistalouteen rahaa menee ja jos kunnat ovat ihan oikein pystyneet toimintaansa tässä suhteessa tehostamaan, niin senkin jälkeen nämä poistetut inflaatiotarkistukset vähennetään siitä kokonaissummasta, jolloin niiden pitää itse asiassa tehostaa se vielä toiseen kertaan. Tämä menettely ei mielestäni ole kovin järkevä. Jos ollaan sitä mieltä, että kansantaloudelliset syyt pakottavat vähentämään kuntien palvelutarjontaa, niin muutetaan sitten lakia ihan suoraan tai tehdään siitä suora päätös eikä tehdä sitä päätöstä tämmöisten teknisten temppujen kautta.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin kahta kokoomuksen puhujaa, niin olin kovin odottamassa, että hekin olisivat valmiit kannattamaan lisärahoitusta kuntatalouteen, mutta olin hieman pettynyt, että eivät olleet. Haluan lopuksi kiittää hallitusta siitä, että kuitenkin Kansallisen terveyshankkeen korvamerkityt rahat budjetissa ovat aivan oikein, niin kuin niiden pitikin olla. Valitettavasti vain kunnallistalouden yleinen kehitys heikompaan suuntaan nyt kyllä vaarantaa tuon hankkeen varsinaiset tavoitteet.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soininvaaran tavoin kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyvin huolissaan kuntatalouden tilanteesta ensikin vuonna ja kuntien mahdollisuuksista pitää hyvää huolta kansalaisten keskeisistä peruspalveluista, kuten juuri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, vanhuspalveluista, perusopetuksesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valtiovarainvaliokunnassa esittämässä sivistyspuolen yleisiin valtionosuuksiin 60 miljoonan euron lisäpanostusta, ja tämä on se keskeinen tapa, jolla haluamme vahvistaa kuntatalouden mahdollisuuksia peruspalveluista huolehtimiseen ensi vuonna. Näin ollen tämä on myös selityksenä sille, minkä ed. Soininvaara puheenvuoronsa lopussa otti esiin, eli että kokoomuksen puheenvuoroissa täällä ei ole annettu tukea ed. Soininvaaran tässä yhteydessä esittämälle lisämäärärahalle. Kuntien kannaltahan on selvää, että nämä tulevat samaan pottiin, niin sosiaali- ja terveystoimen kuin sivistystoimen valtionosuudet.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä korotetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia 0,49 prosenttiyksiköllä. Pääosa tästä on kuntien verotulojen menetyksen kompensointia. Kuitenkin voidaan selkeästi todeta, kun tiedämme kuntien menopaineet ja uudet lakisääteiset tehtävät, että kuntien talous kiristyy. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ei voida tämän ratkaisun myötä puhua kuntien rahoituspohjan vahvistamisesta. Kuntien talous on arvioiden mukaan yleisesti ottaen alijäämäinen vuonna 2003 ja alijäämäisyyden ennakoidaan jatkuvan aina vuoteen 2007. Monella kunnalla on nimenomaan peruspalvelujen, niin koulutus- kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla suuria vaikeuksia. Niistä tämänkin viikon alussa olemme lehdistä saaneet kuulla, esimerkiksi millä tavalla Jyväskylän opettajat ovat nostaneet tämän ongelman esille.

Kuntien valtionosuuksia on leikattu vuodesta 97 alkaen, ja samanaikaisesti ovat heikentyneet yhteisöveron tuotot. Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen mukaan valtio osallistuu nyt siis kustannustason noususta johtuviin kuntien lakisääteisten valtionosuustehtävien menojen lisäykseen 75 prosentin osuudella. Näin tämä on vastoin etenkin kaikkea sitä, mitä päähallituspuolueen edustajat ennen vaaleja toivat esille täysistä indeksikorotuksista. Kunnat kärsivät kustannusten noususta edelleen. Indeksikorotusten toteuttaminen 75-prosenttisesti leikkaa vuonna 2004 kunnilta 32 miljoonaa euroa niille kuuluvia valtionosuuksia. Kun lasketaan kumulatiivisesti, mitä vuodesta 2001 on tapahtumassa aina seuraavaan vuoteen, niin euromäärä on jo sadoissa miljoonissa euroissa. Köyhimmille kunnille, joilla on suuria vaikeuksia lakisääteisten palvelujen ylläpitämisessä, indeksileikkaus on tietenkin kaikkein pahin, koska niille valtionosuuksien suhteellinen merkitys on suuri. Hallituksen esitys lisää näin edelleen kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuutta.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ja sen mukaisissa ryhmän talousarvioaloitteissa esitetään kuntien valtionosuuksien täysimääräistä indeksitarkistusta.

Edellä ed. Soininvaara toi esille tähän hallituksen esitykseen valiokunnassa tehdyn vastalauseen. Olen yhtynyt siihen ja näen, että on todella tärkeää, että lisäys tähän prosenttiyksikköön tehtäisiin. Tietenkin lausumaehdotuksena olisi hyvä jatkossa nähdä, että otettaisiin vakavasti tämä indeksikorotusten täysimääräisyys.

Kuntien valtionosuuksien suorittaminen vähempänä kuin täydestä määrästä siis ei ole mikään ratkaisu tällä hetkellä, jos ajatellaan, että olisi kysymys teknisestä ratkaisusta. Kuntien ja valtion kustannusjako muuttuu pysyvästi epäedulliseksi. Tämän vuoksi valtioneuvoston indeksitarkistukseen liittyvää toimivaltaa ja tehtyjen indeksitarkistusten leikkauspäätöstä kaiken kaikkiaan tulisi arvioida toisella tavalla ja asettaa kyseenalaiseksi.

Näen erityisesti sen, että kun kunnille on tullut lisävelvoitteita, niin kuin täällä on tullut esille, sekä vanhustenhuoltoon että lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, näitä ei pystytä näillä valtionosuuksilla toteuttamaan.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetty valtionosuuksien lisäys on pääosin kunnallisveron menetyksen kompensaatiota. Se on neutraali kuntien kannalta eli plus miinus nolla, eikä se vahvista kuntien palvelujen rahoituspohjaa niin kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Samalla kuitenkin velvoitteita ja tehtäviä kunnille on lisätty ja kustannustaso on noussut. Tämä yhtälö on hyvin vaikea kuntien kannalta.

Hallintovaliokunta antoi asiasta erittäin napakan ja tiukan lausunnon, jossa se muun muassa vaati valtiota toteuttamaan pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. Valtionosuuden indeksitarkistus tulisi tehdä täysimääräisesti, jotta kaikki ne uudet tehtävät, joita me täällä tänäänkin päätämme tehdä kunnille, pystyttäisiin toteuttamaan kunnissa laadukkaasti.

Tapani Tölli /kesk:

Herra puhemies! Haluan ensiksi muutamalla sanalla kommentoida kuntatalouden vakautta ja ennustettavuutta, mihin ed. Akaan-Penttilä äsken puheenvuorossaan viittasi. Tämä hallitus on ohjelmassaan todennut, että se sitoutuu noudattamaan vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa ja turvaa peruspalvelujen saatavuuden kohtuullisella maksu- ja verorasituksella koko maassa. Tämä on selkeä näkemys ja toimintalinja. Tämän mukaisesti hallitus on myös toiminut ja toimii. Siihen kokonaisuuteen liittyy myös tämä käsillä oleva hallituksen perusteltu esitys.

On todettava, että parasta aikaa on työn alla valtionosuusjärjestelmän tai oikeastaan kuntien palveluiden rahoitusjärjestelmän uudistus, jota me ensi vuoden puolella käsittelemme. Sekin omalta osaltaan tähtää juuri tähän samaan asiaan, että kuntien rahoitusjärjestelmä on mahdollisimman ennustettava, läpinäkyvä ja toimiva ja että peruspalvelut pystytään turvaamaan ja järjestämään koko maassa. Tämä on hyvin merkittävä asia kuntien kannalta, voin sen myös omalta osaltani todeta. Olen jonkin aikaa eli toistakymmentä vuotta toiminut päätoimisesti kunnan palveluksessa, ja vaikeimpia asioita on ollut se, että on ollut niin hankala ennustaa, mitä tapahtuu kuntien tulopohjassa.

Käsillä olevassa hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan. Samalla se merkitsee valtion laskennallisen osuuden nousua ja kuntien osuuden laskua. Niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, pääosa tästä valtionosuuden korotuksesta on kunnallisveron ansiotulovähennyksen kompensointia, mutta on syytä todeta siitäkin, että nyt kompensaatio on toteutettu täysimääräisenä. Näin ei ole aina tapahtunut.

On syytä todeta myös se, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta toi mietinnössään esille. Se otti esille huolen siitä, että myös tulevina vuosina tämä rahoitusjärjestelmä toimii, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitustarve on katettu ja että kuntien peruspalveluiden rahoituksessa hankerahoituksen ohella myös varsinaisen palvelutuotannon rahoitus on turvattu.

Herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on juuri keskitytty siihen asiaan, mitä tässä tuli esille, eli tämän valtionosuuden korottamiseen. Aikaisemmin jo tänä syksynä on keskusteltu laajalti kuntataloudesta sekä budjetin yhteydessä että muissa yhteyksissä.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa käytettään satoja lapsia vuosittain seksuaalisesti hyväksi. Eriasteisesta väkivallasta ei ole mitään tilastotietoja, koska sitä ei erikseen tilastoida, ketkä niistä, joihin se kohdistuu, ovat alaikäisiä ja ketkä aikuisia. Nyt on lisätalousarviossa lisätty lasten psykoterapiaan rahaa. Kysynkin, mitä tapahtuu 16—25-vuotiaille. Jos 16-vuotias tyttö raiskataan, niin hän ehdottomasti tarvitsee pitkäaikaista terapiaa selvitäkseen tästä asiasta mitenkään jaloilleen. Samoin, jos 17-vuotias tyttö hakataan henkihieveriin, tai poika ihan yhtä lailla, siihen tarvitaan terapiaa todella voimakkaasti, että saadaan ihmisestä yhteiskuntakelpoinen, tuottava yksilö.

Mielestäni on siksi riittämätöntä, että tämä terapia annetaan nyt kuntien velvollisuudeksi, kuntien, jotka eivät tällä hetkelläkään pysty hoitamaan peruspalveluitaan saati sitten tämmöisiä erittäin tärkeitä kohtia, joista nimenomaan kunnat lähtevät ensimmäiseksi säästämään. Mielestäni tämä johtaa erittäin pitkälle eriarvoistamiseen. Se johtaa jopa siihen, että meillä jatkossa ainoastaan erittäin varakkaitten perheitten nuorilla on varaa psykoterapiaan. Kuitenkaan en voi kuvitella sellaista tilannetta, että nämä varakkaista perheistä tulevat nuoret jostain syystä olisivat enemmän alttiita raiskauksille ja väkivallanteoille. Meillä puhutaan ihan oikeasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon täytyy puuttua, mutta nyt tuntuu, että meillä ei ole sitä sosiaalista vastuuntuntoa, joka nimenomaan meillä pitäisi olla. Eli kun nyt puhutaan kuntien velvollisuudesta hoitaa asioita, niin mielestäni tämä esitys on riittämätön.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Totta kai meillä on paljon toiveita, niin kuin puheissa on tullut esille ja mietinnössäkin on joitakin. Mutta tietysti, kun katsoo kokonaisuutta, niin onhan tämä kuitenkin eteenpäinmenoa tässä tilanteessa. Kun tiedämme, jotta meillä kuitenkin valtiontalouteen joudutaan ottamaan lisää velkaa ja samanaikaisesti vielä alennettiin veroja, niin kuitenkin tämä on myönteinen, positiivinen signaali siinä mielessä kuntiin päin, jotta tässä parannetaan kuntien taloudellista asemaa jonkun verran. Osa tästä on tätä ansiotuloverotuksen kompensointia, mutta osa on Kansallisen terveysohjelmaan ja sosiaaliohjelmaan tarkoitettuja varoja.

Tärkeätähän tässä olisi kaiken kaikkiaan, jotta meillä voitaisiin tätä hyvinvointia saada aikaan, se, miten me onnistumme talous- ja työllisyyspolitiikassa saamaan aikaan niin kasvua kuin uusia työpaikkojakin ja osin vähennettyä sitä työpaikkojen vähenemää, mitä nyt tällä hetkellä ikävästi tapahtuu. Sen takia näen kuitenkin tämän hyvänä esityksenä. Onhan meillä vuosien varrella, kun mennään eteenpäin tässä, mahdollista sitten korjata tätä, jotta kunnat selviävät paremmin. Se on totta, mitä täällä monet edustajat ovat sanoneet ja käyttäneet puheenvuoroja, että kyllä kunnissa kuitenkin on tiukkaa, mutta yhtä tiukkaa se on näköjään valtiontaloudessakin, kun ollaan tekemässä tätä budjettia.

Paula Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja hallituspuolueiden edustajat ovat viime aikoina kovasti vakuutelleet, että valtio on antamassa kunnille tuntuvasti lisärahoitusta muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja niiden menoihin. Osa lisärahoituksesta on kuitenkin vain budjettikosmetiikkaa. Samalla kun valtio antaa lisää rahaa, kaappaa se toisella kädellä entistä enemmän pois. Todellisuudessa kuntatalous kokonaisuudessaan jopa heikkenee, sillä valtionosuuksien nettolisäys ei kata edes yleistä kustannusten nousua. Lisäksi näyttää siltä, että kunnille tulossa olevat todelliset lisäeurot menevät käytännössä jo aiemmin sovittuun Kansalliseen terveysprojektiin, ja niihinkin euroihin pitää kunnilta löytyä niin kutsuttu omavastuuosuus, mikä näissä oloissa on erittäin haasteellinen tehtävä. Eli tiukoilla ollaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikka me sinne lisää rahaa saammekin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisätyt valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, ja niinpä niitä ei välttämättä kunnissa pystytä käyttämään siihen, mihin ne on tarkoitettu, vaikka tarve olisi kuinka huutava. Mutta tottahan on, että ne voitaisiin käyttää, jos niin halutaan. On tietysti nyt mielenkiintoista seurata, miten kunnallispäättäjät eri kunnissa ensi vuoden budjettia käyttävät ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahat käytetään.

Valitettavasti vain me kuntapäättäjät olemme puun ja kuoren välissä. Tiedämme, että myös sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi paljon rahanreikiä. Omaishoitajat tarvitsevat lisää tukea, samoin vanhusten kotona asumisen tukeminen, vammaiset, mielenterveyspotilaat. Kaikki he tarvitsevat lisää rahaa. Valitettavasti me emme kuitenkaan näitä rahoja pysty heille välttämättä laittamaan, koska myös tekniikkapuoli, myös kunnan muut sektorit tarvitsevat lisää rahaa.

Toivon kuitenkin, että hallitus ottaa vakavasti sosiaali- ja terveydenhuollon rahantarpeet ja varmistaa toiminnallaan sen, että ennalta ehkäisevään työhön ja terveyden edistämiseenkin löytyy rahaa. Tuntuu, että meillä kaikki täällä Suomessa menee vain tulipalojen sammutukseen ja ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen jää toissijaiseksi. Lisäksi toivon, että molemmat kansalliset projektit, niin sosiaali- kuin terveysalankin projekti, voisivat toteutua suunnitellulla tavalla.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee hallituspuolueitten kansanedustajia, saa sellaisen käsityksen, että kuntien talous paranee ensi vuonna. Kun taas kuuntelee opposition kansanedustajia, jää sellainen käsitys, että huonompaan suuntaan menee. Mikä on sitten totuus? Totuus on se, että ansiotulovähennyksen korottamisella leikataan kunnan tuloja, mikä kuitenkin kompensoidaan sataprosenttisesti, mutta täyttä indeksikorjausta ei tehdä, tehdään 75 prosentin indeksikorjaus, mikä merkitsee sitä, että kuntien asema huononee. Kuntien asema ei huonone niin valtavasti, mutta se joka tapauksessa huononee noin 60 miljoonalla eurolla. Jokainen myöskin tämän ymmärtää, kun katsoo, minkälaisia päätöksiä on marraskuussa tehty kunnissa. Kahdessa kunnassa veroprosenttia on alennettu, ja molempiin löytyy perusteltuja syitä, mutta yli 50 kunnassa veroprosenttia on nostettu. On aivan selvä asia, että kuntien talous ensi vuonna huononee. Onko tämä katastrofi? Ei se välttämättä sitä ole kuntalaisille, koska valtion tuloveroa alennetaan, marginaalivero laskee kaikilla vuoteen 2000 verrattuna 1,5 prosentilla. Nyt olisi pitänyt olla uskallusta valtuutetuilla korottaa veroprosenttia, jotta nämä peruspalvelut kuntalaisille olisivat säilyneet. Toivon, että hallituspuolueitten edustajat tämän tunnustaisivat, että päätöksillä huononnetaan kyllä jonkin verran kuntien taloutta.