Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Valtionvelka on noin 10 600 euroa per kansalainen. Valtionvelka on 1,4 kertaa enemmän kuin yhden vuoden tulot. Jos lainaa lyhennettäisiin 2 miljardia vuodessa, niin 26 vuoden kuluttua valtio ei olisi enää velkaantunut. Nämä ovat aika hurjia lukuja.

Sitten kun me lähdemme katsomaan, mikä oli tilanne ennen 1990-luvun lamaa, niin Suomen valtionvelka oli alle 10 miljardia. 1990-luvulla laina paisui jopa 70 miljardiin euroon. Velkaa on maksettu onneksi pois, tästä kiitos myös edellisille hallituksille, ovat toimineet hyvin vastuullisesti tässä kohdin. Sitä on kuitenkin vielä tämän vuoden lopussa 56 miljardia euroa, ja siitä on hurjat korot maksussa, 2,4 miljardia euroa vuodessa. Sillä voitaisiin tehdä paljon muitakin tekoja. Velkaa on paljon. 1990-luvulla pystyimme ottamaan lainaa puhtaalta pöydältä, ja meillä oli käsissä silloin perusterve talous.

Velkaantumisen vuoksi seuraavaa sukupolvea uhkaa todella raskas korko- ja lainataakka. Aina ei tule olemaan hyviä vuosia, kuten tällä hetkellä. Riskit siihen, että lainaa joudutaan ehkä ottamaan uudestaan lisää, ovat olemassa. Jos meillä käy niin, että talouden suhdanteet lähtevät heikkenemään, niin tällöin myöskin meidän taloudellinen riippumattomuutemme voi lähteä kärsimään ja myöskin nämä meidän erittäin tärkeät hyvinvointipalvelumme saattavat vaarantua.

Etlan arviot osoittavat, että julkisen sektorin rahoitus ei ole pitkällä aikavälillä riittävän vahva kasvavien eläke- ja terveydenhoitomenojen hoitamiseksi. Olemme jättämässä itse asiassa uusille sukupolville hankalaa yhtälöä ratkaistavaksi. Velkojen lisäksi on riski, että lastemme eläkemaksut, jopa, voi sanoa, meidän polvemme eläkemaksut, tulevat olemaan huomattavasti korkeammat kuin tällä hetkellä. Siltä osin voidaan todeta, että vastuullinen hallitus ei tuhlaa kaikkea sitä rahaa, jota kassaan tulee. Taloudenpidon pitää toimia ylijäämäisesti, erityisesti hyvinä vuosina.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa ed. Lauslahden puheen perään. On ehdottoman tärkeää, että sinivihreä hallitus on pitänyt vastuullisesta periaatteestaan kiinni vähentää valtionvelkaa, vaikkakin myönnytyksiä reilun 44 miljoonan edestä on tehty.

Tämä hallitus jatkaa muun muassa edellisen hallituksen linjaa. Esimerkiksi vuonna 2005 velan nettokuoletusten määrä oli 3,7 miljardia euroa. Kokoomus tuki tuolloin voimakkaasti oppositiosta käsin tätä valittua linjaa. Hyvä niin. Tämän saman vastuullisuuden siis tulee jatkua.

Tulevaisuuden ennustaminen on usein varsin hankalaa. Nykytiedon valossa hitaamman talouskasvun aika on kuitenkin edessä. Puskurien vahvistaminen ikääntymisen ja muun muassa terveydenhuollon kasvavien palvelutarpeiden ja menopaineiden varalle on viisautta. Velkaa lyhennetään tulevaisuuden liikkumavaran luomiseksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Maanantaina hallitus toi meille oikein ilmoituksen tänne, ja sen käsittelyn yhteydessä ministerit, ainakin valtiovarainministeri, suorastaan haastoivat eduskunnan käymään talouspoliittista keskustelua. Tämä on eräs paikka puhua talouspolitiikasta ja suurista luvuista. Hallitus on meitä siis innostamassa, ja käytetään sitten tämä tilaisuus hyväksi.

Herra puhemies! Lainaan yhden näkökulman tähän julkiseen talouteen. Helsingin Sanomat on kirjoittanut 3.10. tänä vuonna seuraavanlaista tekstiä:

"Suomen julkisen talouden ylijäämä nousee euroalueen säännöillä laskettuna tänä vuonna 4,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, joka on euromaista selvästi korkein lukema. Keskiarvo euroalueella on miinus 1,6 prosenttia.

Suomen ylijäämä on yli kaksinkertainen verrattuna siihen 1,5—2 prosenttiin, joka viime vuoden budjetissa todettiin tavoitteeksi ikääntymisen aiheuttamien ongelmien hoitamiseen.

Suomen EU:lle tekemän vakausohjelman mukaan ylijäämä tulee neljän vuoden aikana nousemaan 2,5 prosenttiin bkt:sta. Velan suhde kokonaistuotantoon laskee samana aikana ’hitaasti alle 35 prosenttiin’.

Ylijäämä on siis tänä vuonna 4,4 prosenttia ja velkasuhde enää 39 prosenttia. Merkit viittaavat siihen, että ensi vuosikin on valtiontaloudelle hyvä."

Ministeri Väyrynen on tämän syksyn aikana todennut, että ottaen huomioon valtion budjetin suhteen bruttokansantuotteeseen valtion budjetin loppusumma voisi olla 1,5 miljardia korkeammalla tasolla ja vielä silloinkin toimittaisiin vastuullisesti.

Hyvät kollegat, sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti on viritetty 1,3 miljardin tasoon. Sen verran enemmän olisimme valmiit käyttämään hyvien asioitten tuottamiseen. Mehän olemme linjakkaasti äänestäneet pääsääntöisesti hallituksen esityksen mukaan ja pääsääntöisesti myös niitten muutosten puolesta, joita hallituspuolueet ovat eduskunnassa tehneet. Ne muutokset ovat kaikki todella hyviä ja oikean suuntaisia.

Sosialidemokraattien 1,3 miljardin lisäbudjettiesitystä on täällä arvosteltu, että se on valtavan suuri summa rahaa. Mittatikkuna, hyvät kollegat, voidaan käyttää vaikkapa tämän vuoden talousarviota. Kun on aika vaikea hahmottaa, minkälainen läjä euroja on 1,3 miljardia, niin se on ainakin kolmasosan pienempi läjä kuin tuloarvion ylitys. Siis vuosi sitten maan parhaat talousgurut ovat arvanneet ja arvioineet, että vuoden 2007 budjetti toteutuu 160 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Tänään me voimme tietää, että nämä maan parhaat asiantuntijat — hallitus ja eduskunta mukaan lukien — ovat erehtyneet 3 000 miljoonaa. Sen verran meni pieleen.

Tällä 3 miljoonan tuloarvion ihanalla ylityksellä voidaan kattaa sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin, ja kun siellä on mukana kertaluontoisia menoja, niin se menee aika tasan. Näin realistinen on sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin linja. Sitä ei kukaan voi moittia vastuuttomaksi. Kun katsotaan, miten se on rahoitettu, niin meidän kannanotossamme esimerkiksi velanhoitoon olemme sitä mieltä, että lihavina vuosina velkaa pitää lyhentää, niin kuin olemme silloin, kun olemme vastanneet hallinnosta, lyhentäneetkin. Nyt ensi vuodelle esitetään 1,8 miljardin velanlyhennystä. Me olemme sitä mieltä, että 1,4 miljardia valtionvelan lyhennykseen tässä vaiheessa arvioituna olisi sopivampi summa.

Näillä ajatuksilla herra puhemiehelle ja kaikille muillekin kollegoille tilaisuutta hyväksi käyttäen toivotan hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin positiivista, että ensi vuoden talousarviossa suunnitellaan velkaa lyhennettäväksi. Velan lyhentäminen nyt vahvan talouskasvun aikana on parasta tulevaisuuteen varautumista. Se on myöskin parasta tulevaisuuden sosiaaliturvan varmistamista Suomen kansalle. Vaikka tänä vuonna on velkaa lyhennetty jopa 3 miljardilla ja edellisinäkin vuosina velkaa on lyhennetty monella miljardilla eurolla, siitä huolimatta valtionvelan määrä on vielä yli 50 miljardia, tarkoittaa yli 10 000:ta euroa jokaista suomalaista kohden.

Herra puhemies! Tämän pidemmittä puheitta haluan omalta osaltani toivottaa myöskin puhemiehelle ja kaikille kollegoille oikein hyvää ja rauhallista joulua!

Pertti  Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Koska äänestyksen alkuun on vielä aikaa ja kaikki eivät ole paikalle ehtineet ilmeisesti, niin sen verran vielä voin sanoa, että ei tämän velan suhteenkaan tämmöisinä hyvinä aikoina vanhan sanonnan mukaan, kun puhutaan lyhentämisestä, pitäisi olla koolla väliä. Eli jotenkin tuntuu kauttaaltaan, että kun Euroopassa suomalaisittain meillä on kaikista vähiten melkein näistä kunnon valtioista velkaa, niin kyllä tässä vähän niin kuin liikaa korostetaan tätä velan maksua. Se on tavallaan poliittinen päätös, ettei pystytä sitten tai halutakaan suunnata sitä tietyille alueille.

Mutta todellisuudessa vielä näin sitten joulun kunniaksi voisi sanoa, että kannattaa muistaa kaikki, että rakkauden velka on ainoa velka, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Hyvää joulua myös kaikille, puhemiehelle myös ja muille, sihteereille!