Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan toimeenpanoa ja vakuutustekniikkaa sekä vähentää lisäeläketurvan toimeenpanokustannuksia. Esityksen valmistelu alkoi sosiaali- ja terveysministeriössä Eläketurvakeskuksen hallitukselta tulleen ehdotuksen perusteella. Ministeriön lisäksi valmisteluun ovat osallistuneet Eläketurvakeskus, EK, SAK, STTK, Akava ja Suomen Yrittäjät. Valmistelun aikana on kuultu myös Merimieseläkekassaa.

Esityksessä ehdotetaan, että rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan vuoden 2016 lopussa. Tämä tapahtuisi niin, että 31. päivänä joulukuuta 2016 vielä voimassa olevien TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päätetään mainitun päivän lopussa suoraan lain perusteella. Tällöin päättyisi myös lisäeläketurvan karttuminen ja vakuutusmaksuvelvollisuus. Lisäeläkevakuutusten päättymisajankohtaan mennessä ansaitusta lisäeläkkeestä muodostettaisiin vapaakirja. Työntekijällä säilyisi oikeus saada mainittu vapaakirjaeläke sekä muut rekisteröidyn lisäeläketurvan ja peruseläketurvan mukaiset eläk-keensä lisäeläketurvavakuutuksen mukaisessa eläkeiässä. Tämän edellytyksenä kuitenkin olisi, että työntekijän työsuhde lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan jatkuu lisäeläkevakuutuksen mukaiseen vanhuuseläkeikään saakka tai päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen kyseisen vanhuuseläkeiän täyttämistä.

Tässä ehdotuksessa ehdotetaan myös, että työnantajalla olisi edellä tarkoitetussa lisäeläkevakuutuksen päättämistilanteessa mahdollisuus ostaa työntekijöilleen kertamaksulla lisäeläkkeen määrän korotusta edellyttäen, että kertamaksulla ostettavaa lisäeläkettä koskeva ehto sisältyy päätettävään lisäeläkevakuutukseen. Edellä mainittuja muutoksia koskevan lain voimaantulosäännöksiin ehdotetaan säännöksiä, joissa säädettäisiin TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseen liittyvästä eläkelaitosten tiedottamisvelvollisuudesta.

Rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen ei vaikuttaisi maksussa oleviin lisäeläkkeisiin. Se ei myöskään vaikuttaisi työntekijälle lakkauttamisajankohtaan mennessä karttuneen lisäeläkkeen määrään. Tilanteissa, joissa työnantajan järjestämä lisäeläketurva on työntekijän työsuhteen ehto, työnantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus sopia TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisen vuoksi työntekijälle karttumatta jäävän lisäeläketurvan korvaamisesta muulla tavoin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että TEL-lisäeläketurvan kustannukset rahoitettaisiin vuodesta 2017 alkaen kokonaisuudessaan TyEL- ja MEL-alojen eläketurvaa toimeenpanevien eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä. Muutoksen yhteydessä eläkelaitoksen nykyiset TEL-lisäeläketurvan vastuut siirrettäisiin perustettavaan eläkelaitoskohtaiseen tasausvastuuseen. Siitä purettaisiin varoja TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteiseen tasausjärjestelmään samaa vauhtia kuin mitä eläkelaitosten vastuiden purkamisvauhdin arvioidaan olevan ilman ehdotettua muutosta.

Työkyvyttömyyseläkkeenä myönnetyn rekisteröidyn TEL-lisäeläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisen ajankohta ehdotetaan muutettavaksi samaksi kuin se on peruseläketurvassa, joka nykyisin on 63 vuoden ikä. Muutokseen sisältyisi kuitenkin osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta eräitä poikkeussäännöksiä, joilla varmistettaisiin, ettei kenenkään eläketurva heikkenisi.

Rekisteröity YEL-lisäeläkejärjestelmä on lakkautettu jo vuoden 2007 alusta siten, että viimeiset jatkuvana voimassa olleet YEL-lisäeläkevakuutukset ovat päättyneet vuoden 2010 lopussa. Esityksessä ehdotetaan, että YEL-lisäeläketurvaa toimeenpanevien eläkelaitosten vastuulla olevien YEL-lisäeläketurvan kustannusten rahoitus muutettaisiin kokonaisuudessaan katettavaksi YEL-eläketurvaa toimeenpanevien eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi YEL-lisäeläketurvaan ehdotetaan tehtäväksi työkyvyttömyyseläkkeen vakuutuseläkkeeksi muuttumisen ajankohtaan vastaavanlaiset muutokset kuin TEL-lisäeläketurvaan ehdotetaan.

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana voimaantulosta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014. TEL-lisäeläketurvan rahoitusta koskeva muutos tulisi kuitenkin voimaan vasta 1. päivänä tammikuuta 2017. Ehdotetut lait tarkoittaisivat, että rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkaisi vuoden 2016 lopulla ja TEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutosta koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2017 alusta. YEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutosta sekä TEL- ja YEL-lisäeläketurvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen van-huuseläkkeeksi muuttumisen ajankohtaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2014 alusta.

Muutama sana vielä taloudellisista vaikutuksista.

Eläketurvakeskuksen tekemän arvion mukaan vuoden 2016 lopussa olisi noin 3 400 työntekijää, jotka vielä kuuluvat TEL-lisäeläkevakuutuksen piiriin. Heistä noin 2 600 työntekijällä on vakuutettuna määrällistä lisäeläketurvaa ja lopuilla on oikeus pelkästään hautausavustukseen. Ehdotettu muutos TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisesta ei pienentäisi kenenkään työntekijän ennen muutoksen voimaantuloa ansaitsemaa lisäeläkettä. Lakkauttamisen vuoksi määrällistä lisäeläkettä jäisi karttumatta keskimäärin 20 euroa kuukaudessa. Yksittäisten työntekijöiden kohdalla määrä vaihtelisi 0 eurosta 1 200 euroon kuukaudessa. Perhe-eläkkeissä vastaavat määrät olisivat arvion mukaan puolet edellä mainituista määristä.

Työnantajien kannalta TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia. Jos rekisteröity lisäeläketurva on työsuhteen ehto, työnantaja voi kompensoida lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisen vuoksi karttumatta jäävän lisäeläketurvan esimerkiksi järjestämällä sen tilalle eläketurvaa vapaaehtoisella ryhmähenkivakuutuksella henkivakuutusyhtiöstä. Tällöin vakuutusmaksut ovat yleensä jonkin verran korkeammat kuin TEL-lisäeläkejärjestelmän mukaiset vakuutusmaksut.

Työeläkejärjestelmän kannalta tarkasteltuna rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisesta ja rahoituksen muutoksesta tulisi hoitokulujen pienennyksen vuoksi säästöä arviolta miljoona euroa vuodessa. Muilta osin lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisella ei olisi taloudellisia vaikutuksia. Ehdotus lisäeläketurvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen muuttamisesta vanhuuseläkkeeksi peruseläketurvan mukaisessa eläkeiässä aiheuttaisi lisäkustannuksia ensimmäisinä vuosina arviolta 100 000 euroa vuodessa, jonka jälkeen vuosittainen kustannus pienisi nopeasti eläkkeiden määrän vähenemisen myötä. Lisäksi muutoksesta tulisi noin 100 000 euron vuotuiset säästöt hoitokustannusten vähentymisessä.

Ehdotetuilla muutoksilla TEL- ja YEL-lisäeläketurvan rahoitukseen ei olisi sanottavaa merkitystä rekisteröidyn lisäeläketurvan rahoitustasapainoon, eikä se vaikuttaisi perus- ja lisäeläketurvan kustannussuhteeseen. Valtiontalouden kannalta YEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutos merkitsisi, että valtion osuus YEL-lisäeläketurvan kustannuksista pienenisi vuosina 2014—2023 noin 1—3 miljoonaa euroa vuodessa nykyiseen rahoitustapaan verrattuna. Vuonna 2024 valtion osuus kustannuksista olisi suurimmillaan ollen noin 5,7 miljoonaa euroa, joka olisi nykyiseen rahoitustapaan verrattuna noin 3,2 miljoonaa euroa suurempi. 2030-luvun jälkeen valtion osuus YEL-lisäeläketurvan kustannuksista tasapainottuisi vastaamaan nykyisen rahoitustavan mukaista osuutta. Siten muutos vaikuttaisi lähinnä valtion osuuden ajalliseen jaksottumiseen. Muilta osin ehdotetuilla muutoksilla ei olisi sanottavasti taloudellisia vaikutuksia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi pyydän anteeksi, että en ole ehtinyt tähän perehtyä. Huomasin tämän vasta. Mutta kun ministeri on paikalla, niin olisin kysynyt: koskeeko tämä nyt sitten valtion eläkkeitä elikkä lisäeläkkeitä, kun tässä mainitaan työntekijän eläkelain voimaanpanolaki ja sitten merimieseläkelaki ja yrittäjäeläkelain voimaanpanosta annettu laki? Siellähän on erityiseläkeikiä: esimerkiksi 55-vuotiaana on mahdollisuus lähteä eläkkeelle ja työnantaja maksaa lisäeläkettä sitten siihen 63 vuoteen saakka. Vaikuttaako tämä myös sille sektorille? Tässä ministeri mainitsikin, että tämä ei aiheuta mitään toimenpiteitä eläkkeensaajalta, niin vielä varmuudeksi, että tarkoittaako tämä sitten myös näille lisäeläkkeensaajille, varhaiseläke-etuuksien saajille sitä, ettei tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Tässä oli tällaisia yksityiskohtaisia kysymyksiä. Minä toimitan teille, pyydän valmisteltavan teille vastauksia näihin yksityiskohtiin. Varmasti näistä asioista tulee tietysti valiokuntakuulemisessakin, mutta pyydän teille jo etukäteen näistä vastaukset.