Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talous ei kasva, vienti ei vedä, teollisuus on henkitoreissaan, ja lisää velkaa otetaan paikkaamaan huonoa taloudenpitoa. Perussuomalaiset on äärimmäisen huolissaan maastamme ja suomalaisista. Hallituksen budjettiesityksestä puuttuvat työkalut. Siis keinot ja näkemys, joilla maamme talous elvytetään, puuttuvat. Nyt on kaikille selvää, että monipuoluehallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Hallitusohjelman keskeiset taloudelliset tavoitteet velkaantumisen taittamisesta, työllisyysasteen nostosta ja työttömyyden laskusta eivät tule toteutumaan.

Perussuomalaiset ovat sitoutuneet suomalaisten hyvinvoinnin, työn ja kilpailukykymme parantamiseen. Tälle perustalle vaihtoehtobudjettimme rakentuu. Johtavana vastuullisena oppositiopuolueena autamme hallitusta ohjaamaan maamme takaisin kasvu-uralle. Tarjosimme keväällä valtiontalouden kehyksiin viiden paketin ohjelmamme. Esittelimme kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketit. Tämä viiden paketin ohjelma on nyt täydentynyt kuudennella paketilla nimeltään turvallisuuspaketti.

Arvoisa puhemies! Työllisyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle. Heikko työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä. Samoin nuorten työllisyys on heikko. Kannustaaksemme työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen alle 30- ja yli 55-vuotiaita olisimme valmiita porrastamaan työnantajan eläkemaksuja. Näiden ikäluokkien eläkemaksuja laskettaisiin selvästi ja tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistus ei vaikuttaisi eläkejärjestelmämme kestävyyteen eikä eläkekertymään.

Uudistaisimme myös työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Sen joustavuutta on parannettava siten, että eläkkeenmaksu ei ansaintarajan ylityksen jälkeen loppuisi kokonaan vaan eläke pienenisi liukuvasti palkkatulojen lisääntymisen mukaan. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä. Vates-säätiön laskelmien mukaan tämänkaltainen muutos työkyvyttömyyseläkejärjestelmäämme kohentaisi julkista talouttamme pitkällä aikavälillä jopa 800 miljoonaa euroa.

Lisäksi luomme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille. Kannustamme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Lisäämme myös aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja, toisin kuin hallitus, joka unohti työttömät. Perussuomalaisten varjobudjetin keskeinen osa onkin työllisyyspaketti.

Arvoisa puhemies! Veropakettimme uudistaa verotustamme oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ymmärrämme hyvin, että maamme on vastattava lähimpien kilpailijamaiden aloittamaan verokilpailuun, mutta emme hallituksen tavoin ole valmiita kiihdyttämään verokilpailua edelleen. Näin ollen olemme valmiita laskemaan yhteisöveron samalle 22 prosentin tasolle kuin mitä se on Ruotsissa ja Tanskassa. Tästä säästyneet varat käyttäisimme maamme työllisyyden ja talouskasvun selkärangan, pk-sektorin, tukemiseen. Mielestämme valtion tulee nykyistä paremmin tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Varjobudjettiimme sisältyy erityisesti pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin, joka edistää niiden kasvua ja työllistämistä.

Olemme valmiit arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostoon nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja alv:n niin sanotun huojennusalueen katon nostoon 22 500 eurosta 40 000 euroon. Ehdotamme mallia, jossa pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kuin se ei jaa omistajilleen osinkoja. Lisäksi nostaisimme kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrän 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Perussuomalaiset pitävät virheellisenä hallituksen päätöstä korottaa vuoden 2013 alussa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveron korotus kolhii kaikkein kovimmin pienituloisia, sillä se korottaa myös välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruuan, lääkkeiden ja asumisen, hintaa.

Olemme valmiita laskemaan yleistä arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Rahoittaisimme tämän palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille. Pidämme näitä kahta kiinteästi toisiinsa sidottuna kokonaisuutena, joten ilman alv:n alennusta emme myöskään olisi palauttamassa Kela-maksua. Hallituksen esitysten vaikuttavuusarvioiden mukaan alentamalla arvonlisäveroa ja palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille saisimme kerättyä valtion kassaan noin 100 miljoonaa enemmän tuloja ja loisimme 5 000 uutta työpaikkaa. Kela-maksun palautus on näin ollen hallituksen omien asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kannalta alv:n korotusta parempi keino kerätä valtion kassaan varoja.

Katsomme myös, että suurituloisten on osallistuttava nykyistä vastuullisemmalla panoksella valtiontaloutemme tasapainottamiseen. Nostamme suurituloisten tuloverotusta sekä uudistamme osinkoverotusta hallitusta oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukevaksi. Verottaisimme toisaalta pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta hiukan ankarammin.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on eriarvoistumisen pysäyttäminen. Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua. Hallitukselta on vastuutonta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille.

Hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroastetta. Tämähän lisää entisestään kuntasektorin koko 2000-luvulla kasvanutta velkataakkaa. Perussuomalaiset ovat valmiita panostamaan kuntien valtionosuuksiin 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.

Ikääntyvässä Suomessa myös omaishoidon merkitys kasvaa. Sen inhimillistä ja taloudellista arvoa ei ole täysin haluttu ymmärtää. Vaikka omaishoidon tukeminen on yhteiskunnallinen etu, nykyhallitus on edeltäjiensä tavoin toistuvasti laiminlyönyt omaishoidon kehittämisen. Omaishoidon tuki on alhaisella tasolla, ja siihen on saatava korotus välittömästi. Perussuomalaiset esittävät resursseja omaishoidon tuen korottamiseksi ja tuen siirtoa Kelan maksettavaksi.

Hallituksen leikkauspolitiikan kylmä kärki osuu perheisiin. Hallitus jäädyttää lapsilisät. Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ei panosteta tarpeeksi. Perhepolitiikka näyttääkin olevan tuuliajolla. Pidämme häpeällisenä sitä, että uuteen lastensairaalaan ei löytynyt riittävästi varoja valtion kassasta. Osa rahoituksesta on kerjättävä kansalaisilta. Somaliaan hallitukselta löytyi 35 miljoonaa euroa kehitysapua sormia napsauttamalla, mutta lastensairaalan tarvitsema 30 miljoonaa ei mahtunut hallituksen budjettiin. (Perussuomalaisten ryhmästä: Häpeällistä!) Me perussuomalaiset antaisimme tuon tarvittavan 30 miljoonaa.

Lisäksi katsomme, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta. Lisäämme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitämiseen.

Arvoisa puhemies! Energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suuntaa. Kohtuuhintaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä, ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Energiaintensiivinen teollisuutemme on kärsinyt nykyisen ja edellisen hallituksen energiaveron korotuksista mittavan vahingon kilpailukykyynsä. Alhainen energian hinta on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu tärkeäksi syyksi investoida maahan. Muistutamme, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat VM:n omien laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Kataisen ja Kiviniemen hallitusten toteuttamat veronkorotukset ovat johtaneet siihen, että myös Suomesta löytyy enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä, siis henkilöitä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista. Me alentaisimme energiaverotusta 200 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisen energiapolitiikan keskeinen tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Kataisen hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian, kuten turpeen ja puuenergian, kilpailukykyä on johtanut siihen, että kivihiili on ohittanut nämä lämmön- ja sähköntuotannossa. Useat energiayhtiöt ovatkin korvanneet kotimaisen bioenergian kivihiilellä. Hallituksen epäonnistuneesta energiapolitiikasta kärsivät sekä talous että ympäristö. Tämän kehityksen kääntämiseksi perussuomalaiset vaativat turpeen verotuksen ja metsähakkeen tuen palauttamista vähintäänkin vuoden 2012 tasolle.

Emme ole hallituksen tavoin valmiita asettamaan rikkidirektiivin kuristamalle vientiteollisuudelle uutta energiakustannusta voimalaitosveron muodossa. Windfall-veron säätäminen tulee kiihdyttämään entisestään suomalaisten teollisuustyöpaikkojen ulosliputusta. Mielestämme energiapolitiikalla tulisi kannustaa yrityksiä investoimaan puhtaaseen energiaan, mutta hallitus ei selvästikään näe asiaa samalla tavalla. Se on langettamassa päästöttömälle energiantuotannolle lisäveron. Energiantuotanto tarvitsee stabiilin toimintaympäristön. Kataisen hallitus on entisestään lisännyt niin sanottua maariskiä tällä sektorilla.

Arvoisa puhemies! Turvallisuuspaketilla haluamme varmistaa kansalaisten turvallisuuden. Emme ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Emme suostu hallituksen suunnittelemaan Puolustusvoimiemme alasajoon. Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleisen asevelvollisuuden ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Tässä suhteessa tilanne on kestämätön. (Seppo Kääriäinen: Se on vaarallinen!) Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Perussuomalaiset peruisivat hallituksen leikkaukset, ja päinvastoin kuin hallitus, kasvattaisimme panostusta itsenäiseen maanpuolustukseen.

Poliisin määrärahojen riittämättömyys näkyy Suomessa monin tavoin. Kansalaisten turvallisuudentunne on uhattuna, kun poliisin toimintoja ei enää pystytä pitämään hyvällä tasolla. Tämä näkyy erityisesti maaseudulla. Myös järjestäytyneen rikollisuuden määrä on kasvussa. Pidämme hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi riittämättöminä ja esitämme lisäresursseja poliisille, Rajavartiolaitokselle, tuomioistuimelle ja syyttäjälaitokselle.

Haluamme lisäksi pitää maamme gmo-vapaana ja katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista. Uskomme gmo-vapauden olevan maallemme erinomainen vientivaltti tulevaisuudessa. Tällä perusteella haluamme tukea kotimaista puhdasta valkuaisrehutuotantoa ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa entistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Kasvupakettimme kantava voima on näkemys, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rataliikenteeseen. Kataisen istuva hallitus ei tee tässä poikkeusta. Ellei näitä vuosien mittaan kasaantuneita korjausvelkoja pureta määrätietoisesti, syntyy tästä laiminlyömisestä valtiontaloudelle huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku. On kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa. Perussuomalaiset vaatii 100 miljoonaa euroa tasokorotusta perusväylänpitoon.

Myös julkisten rakennusten home- ja sisäilmakorjauksiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Perussuomalaisten mielestä kenenkään ei tulisi joutua asumaan, elämään tai tekemään töitä tiloissa, jotka altistavat kosteus- ja homevaurioista johtuville sairauksille.

Katsomme siis aiheelliseksi aikaistaa 100 miljoonan euron edestä pakollisia investointeja liikenneverkkoon sekä julkisten rakennusten home- ja sisäilmakorjauksiin. Sen lisäksi, että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, olisi tämä myös järkevää julkisen rahan käyttöä, sillä matalasuhdanteessa näiden pakollisten investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisen verotuksen lisäksi joudumme myös leikkaamaan. Myös tämän tekisimme oikeudenmukaisesti. Aloittaisimme leikkaukset kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvoinnille, työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin. Voisimme aloittaa Kreikalle annettavasta suorasta budjettituesta sekä 1,1 miljardia euroa vuodessa maksavasta kehitysavusta. Siitä leikkaisimme tehottomimman osan pois. Leikattavaa riittää samoin tehottomissa yritystuissa. Edellä mainituista kohteista saa säästettyä yli puolen miljardin euron summan ilman mainittavia haittavaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin.

Koska haluamme esittää vastuullisen, tarkan ja realistisen vaihtoehdon, joka on kokonaisuudessaan täysin toteutuskelpoinen, olemme sisällyttäneet edustajiemme henkilökohtaiset talousarvioaloitteet varjobudjettiimme. Tällä kokonaisuudella olisimme hallitusta vastuullisempia ja oikeudenmukaisempia — ja kaikki tämä niin, että ottaisimme hallitusta vähemmän velkaa.

Perussuomalaiset tekevät isänmaallista talouspolitiikkaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on käännettävä kasvu- ja työllisyyslinjalle. Ihmisille on saatava töitä, palvelut turvattava koko maassa ja talous laitettava kuntoon. Meillä on jopa 400 000 työtöntä, valtiolla on velkaa 100 miljardia, lähes päivittäiset yt-uutiset osoittavat teollisuutemme olevan vapaassa pudotuksessa. Vientimme on supistunut rytinällä. Suuntaa on muutettava.

Hallituksen kunta- ja sote-uudistukset ovat menneet sitä kovemmin päin seinää, mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt. Terveyspalvelut rapistuvat. Kunnat ovat niin ahtaalla, että ne joutuvat lomauttamaan jopa lastensuojelun työntekijöitä. Keskittäminen jatkuu. Suuntaa on muutettava.

Verot nousevat, eläminen kallistuu, oikeudentunto on koetuksella. (Ben Zyskowicz: Pitää Suomi sulkea!) Yhä useammalla tavallisella suomalaisella on pelko omasta ja läheisten tulevaisuudesta. Suuntaa on siis muutettava.

Hallituksella, varsinkin pääpuolueilla kokoomuksella ja SDP:llä, on vastuu Suomen nykytilasta. Tarvitsemme suunnanmuutoksen hallituksen leikkaus- ja näivetyslinjalta keskustan työllisyys- ja kasvulinjalle. Vain siten valtion hurja velkaantuminen voidaan pysäyttää.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme Suomeen 10 vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Jos tässä onnistumme, saamme hoidettua ison osan urakastamme talouden kuntoon laittamisessa ja voimme pelastaa suomalaisen hyvinvoinnin.

Pääministerin ja hallituksen mukaan maamme suurin ongelma on työn tarjonta. Ei se niin ole. Suurin ongelma on työn kysyntä. Ihmisille ei ole töitä. Kun velkaa ei ole varaa ottaa, on katsottava, onko meillä sellaista varallisuutta, jota voitaisiin käyttää nykyistä paremmin synnyttämään investointeja ja luomaan lisää työpaikkoja. Keskusta esittää uuden kasvun rahaston perustamista. Rahasto tekisi oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Rahaston kunnianhimon tason on oltava korkea. Tavoitteena oleva kokoluokka on 3—5 miljardia euroa 5—7 vuoden aikajänteellä. Rahastoa kasvatettaisiin tarpeen mukaan vaiheittain, askel kerrallaan.

Valtion osuus, joka olisi rahastosta noin 1,5 miljardia euroa, kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen panostuksilla. Keskustan esittämä kasvurahasto ei sisältäisi toimialarajoituksia, sillä valtion tehtävänä ei ole valita voittavia aloja vaan luoda edellytyksiä kaikenlaiselle yritystoiminnalle.

Toinen uudistusesityksemme on Valtion infra Oy:n perustaminen. Suomalaisia huolestuttaa tiestön kunto: tiet rapautuvat, myös uusia väyliä tarvitaan. Infra Oy voisi toteuttaa suuria väyläinvestointeja. Nyt nämä investoinnit ovat jäissä, koska kehyksissä ei ole riittävästi rahaa. Samalla talous näivettyy edelleen, kun väylät eivät ole kunnossa. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkönsiirtoverkon, ettei se päädy ulkomaisiin käsiin. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi siten myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.

Tavallisille suomalaisille Infra-yhtiö voisi tarjota turvallisen sijoitusvaihtoehdon. Säästöt olisivat turvassa, ja samalla yhtiö maksaisi niille selvästi pankkitalletuksia parempaa tuottoa. (Sari Sarkomaa: Mistä tuotot?) Infra Oy:n ansiosta myös alempi tieverkko olisi varaa pitää paremmassa kunnossa, koska isot hankkeet eivät söisi kaikkia liikennerahoja.

Arvoisa puhemies! Keskustan kolmas mittava rakenneuudistus on siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen. Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Esimerkiksi metsien kasvusta nykyinen teollisuutemme käyttää vain puolet. Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi.

Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen on keskustan vastaus ilmastonmuutokseen. (Rakel Hiltunen: Mites turpeen?) Samalla, kun hillitsemme ilmaston lämpenemistä, voimme luoda tuhansia ja tuhansia uusia työpaikkoja kymmeniin ammatteihin koko Suomeen. (Ben Zyskowicz: Mikä tämän estää?)

Fossiilinen tuontienergia on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyisivät Suomeen, ja vaihtotaseemme paranee. (Ben Zyskowicz: Mikä sen estää?) Viime kaudella keskustan johdolla laadittiin valtava uusiutuvan energian paketti tälle vuosikymmenelle. Nyt keskustan vihreä linja on vaihtunut sinipunan hiilenmustaan.

Keskusta esittää sen sijaan entistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Vuoteen 2030 mennessä esitämme päästöjen alentamista 50 prosentilla, uusiutuvan energian osuuden nostamista 50 prosenttiin, energiaomavaraisuuden nostamisen 50 prosenttiin. (Pertti Salolainen: Turpeella se ei onnistu!)

Kansantaloutemme kannalta vielä uusiutuvaa energiaa merkittävämpi on biotalouden toinen askel. Siinä puuraaka-aineen uudet käyttömuodot muoveja korvaavina materiaaleina, tekstiileinä, kemian ja lääketeollisuuden raaka-aineina sekä betonia ja terästä korvaavina rakennustuotteina voivat synnyttää tuhansia vientiteollisuuden työpaikkoja korvaamaan nyt hiipuvia aloja. (Ben Zyskowicz: Mikä tätä estää?) Tähän on väkevällä otteella tartuttava.

Biotaloutta on myös ruuan tuotanto. Nyt suomalaiset syövät velaksi. Tuomme ruokaa enemmän kuin viemme. Kotimainen ruoka työllistää suomalaisia, ja niin työllistää myös elintarvikkeiden vienti. Maaperän puhtaus, ruuan laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja Venäjän, Aasian ja Yhdysvaltojen markkinoilla.

Elintarvikealan yritysten yhteisiä vientiponnisteluja kannattaisi tukea. Valitettavasti hallitus on heikentämässä elintarvikealan toimintaedellytyksiä osuuskuntia koskevilla veronkiristyksillään.

Arvoisa puhemies! Kasvurahasto, Valtion infra Oy ja biotalouteen siirtyminen ovat järkälemäisiä uudistuksia. Suomen miljardiluokan ongelmiin tarvitaan miljardiluokan ratkaisuja. Ne edellyttävät vahvaa valtion roolia.

Valtion omistajapolitiikka on valinkauhassa. Keskustan esittämällä tavalla valtio voi ottaa vahvemman otteen teollisuuttamme ravistelevan muutoksen hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi sekä kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Kokoomukselle valtion vahva rooli talous-, teollisuus- ja yrittäjyyspolitiikassa on aina ollut vastenmielistä, mutta SDP on aiemmin ymmärtänyt valtion rooliin liittyvät mahdollisuudet. (Jouko Skinnari: Mites Kekkonen?) — Aikoinaan punamultapuolueet ja presidentti Kekkonen löysivät näissä asioissa toisensa. (Välihuutoja)

Järeiden uudistusten lisäksi keskusta esittää vaihtoehdossaan suuren joukon välittömiä, työllisyyttä lisääviä ratkaisuja. Ne voidaan ja on syytä toteuttaa tässä ja nyt.

Yrityksillä on vaikeuksia rahoituksen saannissa pankkien kiristyneiden vaateiden takia. Keskusta parantaisi yritysten rahoitusmahdollisuuksia kehittämällä Finnveran toimintaa ja luomalla toimivat joukkovelkakirjamarkkinat pk-yritysten käyttöön. Kannustaisimme yrityksiä aikaistamaan investointeja vapauttamalla tuotannollisten investointien poisto-oikeuden. Antaisimme myös pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille verokannusteen, 5 prosentin yrittäjätulovähennyksen. Yksinyrittäjille esitämme ensimmäisen työntekijän palkkatukea. Sen rahoittaisimme käyttämättä jääneistä työllisyysmäärärahoista. (Markku Rossi: Siinä on myös järkeä!)

Esittämämme järeät uudistukset ja nämä välittömät, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävät toimivat kääntävät Suomen hallituksen näivetyslinjalta kasvu- ja työllisyyslinjalle, kohti 200 000:ta uutta työpaikkaa. Suomen kannalta toivon todella, että hallitus tarttuu esityksiimme.

Arvoisa puhemies! Esittämämme kasvu- ja työllisyyslinja mahdollistaa myös käytännössä työurien pidentämisen alusta, keskeltä ja lopusta. Kun töitä on, voidaan niitä tehdä pidempään. Työurien pidentäminen on jatkoa jo esittämilleni uudistuksille taloutemme kuntoon laittamiseksi. Valtiovarainministeriönkin arvion mukaan työurien pidentyminen keskimäärin kahdella vuodella nykyisestä pienentäisi tulojemme ja menojemme epätasapainoa 1,4 prosenttiyksikköä.

Osana työurien jatkamista keskusta on valmis myös päättämään eläkeiän nostosta. Keskusta esittää, että eläkeiän nosto toteutettaisiin maltillisesti ja asteittain, mutta päätöksiä on turha enää lykätä. Samalla on sovittava ratkaisuista työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Koska elämme yhä pidempään, on johdonmukaista, että eläkeikä sidotaan odotettavissa olevaan elinikään.

Nuorten työllisyyden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi alkupäästä epäonnistunut nuorisotakuu on laitettava uusiksi. Samaa toimimatonta politiikkaa edustavan oppivelvollisuusiän kaavamaisen pidentämisen tilalle tarvitaan nuorille räätälöityjä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkauslinjan jatkuminen tarkoittaisi hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa. Hallituksen päättämät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin nousevat jo tämänhetkisen tiedon mukaan hirvittävään 6,6 miljardin euron summaan. Leikkaukset tarkoittavat lakkautettavia kouluja, suljettavia terveysasemia, lomautuksia ja irtisanomisia kuntatyöntekijöille. (Seppo Kääriäinen: Kylmää kyytiä vaan!) Kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla hallituksen ehdottamalla tavalla tarkoittaisi edelleen uusia leikkauksia palveluihin.

Keskustan vaihtoehto rakentuu sen sijaan palvelujen uudistamiselle ja siitä saataville kustannussäästöille. Olemme esittäneet ainoana puolueena ratkaisun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen uudistamiseksi. Me laittaisimme kotikunta—maakunta-mallilla terveyspalvelut kuntoon ja rahan seuraamaan potilasta. Yhtenäistäisimme sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät. Tällä kokonaisuudella on saatavissa aikaan jopa 1,2 miljardin euron kustannussäästöt tällä vuosikymmenellä.

Kotikunta—maakunta-mallilla on asiantuntijoiden tuki, ja se vastaa suomalaisten toiveisiin palveluista. Kotikunta—maakunta-mallilla on myös kuntien tuki. Esimerkiksi kuntaministerin ja peruspalveluministerin oma kotimaakunta, Keski-Suomi, on asettunut tukemaan kuntien yhteistyölle perustuvaa ratkaisua. (Mauri Pekkarinen: No totta kai!) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen uudistamiseksi on hyvin lähellä keskustan jo aiemmin julkaisemaa rahoitusvaihtoehtoa.

Nyt kokoomuksen ja SDP:n kenttäväki lipeää yhä suuremmin joukoin hallituksen suurkuntahankkeen ja isäntäkuntamallin takaa. Hallituksella alkaa olla viimeiset hetket ottaa lusikka kauniiseen käteen ja aloittaa uudistukset puhtaalta pöydältä yhdessä opposition kanssa.

Arvoisa puhemies! Olen esitellyt keskustan vaihtoehdon hallituksen rakenneuudistuksille. Merkittävin ero on se, että meidän uudistuksemme merkitsevät työtä ja kasvua, hallituksen uudistukset leikkauslinjan jatkoa. Ratkaisut kasvun ja työllisyyden parantamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi loistavat poissaolollaan. Hallitus on sysännyt suuren osan asioista kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen päänsäryksi. (Matti Saarinen: Paljonko te velkaa otatte?) Jotain hallituksen rakennepaketin uskottavuudesta kertoo se, että pääministerin mukaan se perustuu pitkälti uskomuksiin.

Tiedossa olevilla päätöksillä, kuten kotihoidon tuen leikkauksella tai kuntien pakkoliitoksilla, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten Suomi tulevaisuudessa selviytyy. Ne ovat kovia linja- ja arvovalintoja, niitä keskusta ei hyväksy. Aina on olemassa vaihtoehto. Meillä on vaihtoehto. (Rakel Hiltunen: Ei ole!)

Arvoisa puhemies! Hallituksen lopulliset esitykset ensi vuoden verotuksesta puuttuvat. Siitä huolimatta keskusta esittää merkittäviä veromuutoksia.

Yhteisöveron alentaminen on merkittävä pitkän aikavälin kannuste sijoittua ja investoida Suomeen. Keskusta jaksottaisi yhteisöveron alennuksen niin, että vuonna 2014 yhteisöveroa alennettaisiin 2,5 prosenttiyksiköllä ja 2 prosenttiyksikköä lisää vuonna 2015. Näin verotulot eivät kohtuuttomasti romahtaisi ensi vuonna. Osana yritysverotuksen kokonaisuutta keskusta jaksottaisi samalla tavalla myös osinkoverotuksen muutoksen.

Yhteisöveron alennusta vastaavasti keskusta antaisi työllistäville pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille 5 prosentin yrittäjätulovähennyksen, jolla kannustetaan investoimaan ja työllistämään. Keskusta lopettaisi kilpailukykyämme heikentävän ja lainarahaa kallistavan pankkiveron.

Tuloverotuksessa kiristäisimme suurituloisten verotusta. Torjumme budjettiin sisältyvät kuntien valtionosuusleikkaukset. Leikkausten tie on loppuun kuljettu. Näin ehkäistään myös varsinkin pieni- ja keskituloisiin vaikuttava kuntaverotuksen kiristäminen.

Tiukkanakin aikana on toimittava oikeudenmukaisesti. Hallituksen politiikkaa valitettavasti leimaa epäoikeudenmukaisuus. Samaan aikaan, kun yhteiskunnan hyväosaiset huitelevat omilla teillään, tavalliset suomalaiset ajetaan entistä ahtaammalle leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Epäoikeudenmukainen politiikka tiivistyy valtionosuusleikkauksiin, koska ne vaikuttavat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, lapsiin, sairaisiin, vanhuksiin ja työttömiin, ja heikoimpiin alueisiin.

Keskusta on tehnyt talousarvioaloitteita omaishoidon tuen siirtämisestä Kelaan, lapsiperheiden kunnallisesta kotipalvelusta, maakunnan kehittämisrahasta sekä yksityisteiden kunnossapidosta ja parantamisesta. Näillä aloitteilla haluamme parantaa niiden ihmisten ja alueiden tilannetta, jotka SDP:n ja kokoomuksen valtakaudella ovat toistuvasti jääneet mopen osille. Kyse on kaikkien suomalaisten ja koko Suomen puolustamisesta.

Suomen talouden kuntoon laittamisen näkökulmasta omaishoidon uudistaminen ja lapsiperheiden kotiapu ovat esimerkkejä ratkaisuista, joilla tuetaan ihmisten omatoimisuutta, lisätään välittämistä ja ennaltaehkäistään ongelmia. Pienillä asioilla on suuret vaikutukset.

Esittämiemme korjausten ansiosta ensi vuonna ottaisimme kaiken kaikkiaan vähemmän velkaa kuin hallitus tekee. (Matti Saarinen: Paljonko tulee?)

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee siis suunnanmuutoksen, päätöksiä kasvun aikaansaamiseksi (Matti Saarinen: Euro vai kymmenen?) ja työllisyyden parantamiseksi tässä ja nyt. Käsien levittelyn ja vastuunpakoilun aika on ohi, hyvä hallitus.

Kunta- ja sote-uudistuksissa on päästävä eteenpäin. Epäoikeudenmukaisen politiikan jäljet on korjattava. Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu. Hallituksen näivetys- ja leikkauslinjalta siirrytään keskustan palvelut turvaavalle kasvu- ja työllisyyslinjalle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tämä ajanjakso, jota me tällä hetkellä elämme, on hyvin poikkeuksellinen. Uskon, että historiankirjat, tulevat sellaiset, tulevat kirjoittamaan tästä ajanjaksosta hyvin pitkän luvun. Nimittäin talouden haasteet, joiden keskellä me olemme, ovat historiallisen suuret.

Hallituksen talouspoliittinen linja rakentuu neljän pilarin varaan. Ensi vuoden budjetissa, joka parhaillaan on eduskunnassa käsittelyssä, pannaan toimeen kevään kehysriihen kasvu- ja työllisyystoimet mukaan lukien yritysverouudistus. Siellä on myöskin muita yritysten rahoitusta helpottavia ratkaisuja, minkä tarkoituksena on tukea yritysten toimintaedellytyksiä, auttaa niitä investoimaan Suomeen, synnyttämään uusia työpaikkoja ja sitä kautta myöskin työllistämään suomalaisia.

Meidän toinen pilarimme on työllisyyslisäbudjetti, joka tukee nimenomaan uusien työpaikkojen syntymistä tässä ja nyt. Muun muassa Finavian pääomituksella on miljardiluokan heijastusvaikutukset, ja työllisyysvaikutukset kipuavat yli 10 000:een. Tässä suhdannetilanteessa työllisyyslisäbudjetti on tehokas täsmätoimi, jota Suomi tarvitsee.

Me emme kuitenkaan ole Suomessa pelkästään suhdanneongelmissa, ja siitä se meidän iso haasteemme syntyykin. Tästä syystä hallituksen kolmas talouspolitiikan pilari on rakennekokonaisuus. Tuon rakennepaketin punaisena lankana on työnteon lisääminen Suomessa. Suomi tarvitsee lisää työtä. Me tarvitsemme kaikki työikäiset ja työkykyiset ihmiset tekemään työtä. Meidän on nostettava työllisyysastetta. Se on ainoa keino turvata Suomessa hyvinvointi myöskin tulevaisuudessa.

Neljäs hallituksen talouspolitiikan pilari on työmarkkinaratkaisu. Toisaalta kustannustasoltaan maltillinen ratkaisu ja toisaalta ennustettavuus ja vakaus painavat erityisesti tässä epävarmuuden ajassa vaakakupissa todella paljon. Suomi tarvitsee ankkureita, joihin me omaa talouttamme voimme kiinnittää, kun kansainvälinen tuuli, talouden tuuli, meitä horjuttaa. Sopiminen tässä ajassa kannattaa, riitely ei.

Arvoisa puhemies! Kiitän oppositiopuolueita vaihtoehtobudjettien tekemisestä ja myöskin esittelystä. Minusta kunnon parlamentarismiin, demokratiaan kuuluu myös se, että oppositio tekee omat vaihtoehtobudjettinsa. Kun katsoin nuo vaihtoehtobudjetit läpi, minulle muodostui se käsitys, että suuresta talouspolitiikan linjasta meillä ei ole juurikaan erimielisyyttä. Itse asiassa opposition tekemistä esityksistä suuri osa on jo entuudestaan tuttuja. Tämmöisiä uusia, täysin uusia, oivalluksia ei noihin vaihtoehtobudjetteihin juurikaan sisältynyt.

Perussuomalaiset ovat nähneet omassa vaihtoehtobudjetissaan ehkä hieman enemmän vaivaa, ja heidän esityksensä onkin lähempänä fiskaalista tasapainoa. Keskustan esityksen kokoluokka johtaisi suureen lisävelkaantumiseen, joskin osin valtiontalouden budjettitalouden ulkopuolella. Tämä tulee ennen kaikkea nimenomaan Infra Oy:n perustamisesta. Se jää hieman epäselväksi, miten te olisitte käytännössä Infra Oy:n rahoittamassa.

Mutta se, mikä puolueita näyttäisi ehkä molemmissa vaihtoehtobudjeteissa yhdistävän, on jonkinasteinen tupoallergia. Erityisesti minulle tulee mieleen perussuomalaisten esityksessä teidän Kela-maksun palautuksenne. Nimittäin, kun katsoin edustaja Soinin haastattelua Yleisradion lähetyksessä 7.9., syyskuussa, hän hyvin ansiokkaasti kantoi huolta Suomen vientiteollisuudesta ja vaati silloin työnantajan sivukuluja alennettavaksi. Minä uskon, että me kaikki, myöskin hallitus, kannamme huolta teollisuuden toimintaedellytyksistä, ja me olemme myöskin tehneet konkreettisia toimenpiteitä, muun muassa laskeneet energiaveroa, jotta suomalaisella teollisuudella olisi mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset Suomessa. Soinin mielestä työnantajien sivukuluja on laskettava. Nyt kuitenkin budjettiesityksessänne te olette nostamassa sivukuluja, kun te olette palauttamassa Kela-maksua työantajille. (Välihuutoja) Eli tässä on nyt selvä epäloogisuus. Mikä on perussuomalaisten linja? Kannatteko te huolta suomalaisten vientiteollisuuden ja ylipäänsä teollisuuden työpaikkojen puolesta vai ettekö te kanna? Toisaalta te vaaditte sivukulujen alentamista, mutta Kela-maksun palauttaminen olisi merkittävä sivukulu nimenomaan työllistäville yrityksille. (Pentti Kettu-nen: Sitä alennettaisiin!)

Sitten, arvoisa puhemies, keskustan vaihtoehto. Minua kyllä hieman ihmetyttää se, että keskusta edelleenkin esittää eläkeiän pakkonostoa. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei se pakkonosto ole!) Te olette sitä mieltä, että eläkeiästä pitäisi päättää yksipuolisesti, palkansaajille sanelemalla, tilanteessa, jossa meillä on saavutettu hyvin laaja yksimielisyys myöskin työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, että eläkeuudistus tehdään ja eläkeuudistuksesta neuvotellaan yhdessä niin, että tuo uudistus astuisi voimaan 2017 alussa. Nyt te kuitenkin vaaditte edelleenkin vaihtoehtobudjetissanne, että eläkeikää pitää nostaa, ilman että siitä olisi neuvoteltu palkansaajajärjestöjen kanssa. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei täällä niin sanota!) Ettekö te ole oppineet Vanhasen Rukan lumilta yhtään mitään?

Minä olen hyvin vankasti sitä mieltä, arvon keskusta, että tällaisella toimintatavalla tähän maahan ei tupoa syntyisi, tähän maahan ei työmarkkinaratkaisua syntyisi. Jos tähän maahan halutaan työmarkkinaratkaisu, mitä hallitus haluaa ja on siihen myöskin ollut kaikilla mahdollisilla keinoilla vaikuttamassa, se edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja keskinäistä luottamusta, ja sitä luottamusta ei palkansaajille sanelun politiikalla ansaita.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan olen hyvin iloinen siitä, mitä työeläkeyhtiö Ilmarinen on tänään tehnyt. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mielestä pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten palkkionkorotuksista on syytä pidättäytyä. Mehän tiedämme, että Ilmarinen on itse asiassa pörssiyhtiöiden merkittävä omistaja. Se on omistajana 81 suomalaisessa pörssiyhtiössä. Tämä on juuri sitä, mitä hallituksen puolelta on toivottu. Me olemme toivoneet pidättäytymistä hallitusten jäsenten palkkionkorotuksista. Minä toivon, että pidättäydytään myöskin yritysten johdon palkkioiden korottamisesta, ja minä toivon, että tätä Ilmarisen esimerkkiä nyt noudatetaan laajemmaltikin elinkeinoelämässä, koska tämänkaltaisella luottamuksen rakentamisella myös vaikutetaan siihen, miten työmarkkinaratkaisussa perjantaina tulee käymään, kun sopimukset toivottavasti syntyvät. Nyt niistä vielä viime metreillä neuvotellaan.

Arvoisa puhemies! Sopimista, ei riitelyä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyisi sanoa, että todellakaan perussuomalaisten ja keskustan budjettivaihtoehdoissa ei ole merkittäviä uusia linjauksia. Pieniä summia siirretään sinne tänne, perussuomalaisilla homekouluihin muutama kymmenen miljoonaa enemmän, teitten rakentamiseen muutama kymmenen miljoonaa enemmän, ja täytyy sanoa, että näillä muutoksilla tämän yhteiskunnan ongelmia ei ratkaista.

Toisaalta sitten täytyy sanoa, että mitä tulee veropolitiikkaan, niin kummassakin vaihtoehdossa on arvioitu näitä verotuottoja aika optimistisesti ylikanttiin, millä tosiasiassa ollaan vain päädytty tilanteeseen, että kummassakin ehdotuksessa valtion menot merkittävästi kasvavat ja verotuotot jäisivät todellisesti arvioitua pienemmiksi ja tätä kautta budjetin tasapaino heikentyisi. Täytyy sanoa, että tämä olisi hyvin vaarallista politiikkaa tässä tilanteessa, jossa Suomen velkaantuminen on kaikkein suurin ongelma, joka meillä on.

On totta, että keskustalla oli muodollisesti 100 miljoonaa enemmän tasapainossa, perussuomalaisilla 20 miljoonaa, mutta se on oikeastaan tekninen keino, jolla on pyritty saamaan jonkinlainen tasapaino kaiken kaikkiaan aikaiseksi. Tässä tilanteessa olisi toivonut todellisia vaihtoehtoja oppositiopuolueilta siitä, miten kasvu saadaan Suomessa aikaan, ja kun keskustalla on rahasto, (Pentti Kettunen: Kaksi rahastoa!) voi sanoa, tiestöön tai yrityksiin, niin täytyy sanoa, että tältä osin rahoitusta on saatavissa, ja se, että perustetaan joku rahasto, on vain tekninen apuväline, (Puhemies koputtaa) jolla ongelmia ei ratkaista.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitähän opposition puolella on viimeisen vuoden aikana tehty? Sillä aikaa kun hallitus on ahkeroinut — iso, iso paketti kestävyysvajeeseen vaikuttavia ratkaisuesityksiä — niin oppositio tuo tänne vuoden takaiset paperit. Ei mitään uutta. Uutta ei ole myöskään se, että kumpikaan oppositiopuolue ei katso asioita sopimusyhteiskunnan kautta. Sekä keskusta että perussuomalaiset ovat valmiit romuttamaan sen hyvän yhteistyön, jonka tämä hallitus on aikaansaanut kaikkien työmarkkinajärjestöjen kanssa. (Seppo Kääriäinen: Ei pidä paikkaansa!) Teidän veroesityksenne, kummallakin ryhmällä, romuttaisivat sen kokonaisratkaisun, joka nyt on työmarkkinajärjestöjen puolella toivottavasti syntymässä. (Markku Rossi: Kannattaa miettiä, mitä puhuu!)

Haluan kiinnittää huomiota perussuomalaisten osalta siihen, että toteatte, että teollisuus on henkitoreissaan. (Pentti Kettunen: Ja kansa kärsii!) Teidän esityksenne jälkeen ei henki kyllä enää kulje teollisuudessa. Sellaiset esitykset, mitä esitätte teollisuuden kustannusten lisäämiseksi, ovat nimenomaan vastoin teollisuuden etuja.

Keskustan osalta toivoisin täällä tulevan selvitystä rahoitukseen teidän erittäin mittaviin infra- ja kasvupaketteihinne.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Otetaan nyt kantaa tähän Kela-maksun palautukseen. Suora lainaus hallituksen, siis hallituksen, esityksestä Kela-maksun poistosta lukee näin: "Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen tukee työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengellä." Arvonlisäveron korotus: "Verokantojen korottamisen seurauksena työllisyys alenisi 0,6 prosenttia perusurasta." Tämä 0,6 prosenttia työllisyydestä on noin 15 000 henkeä. Tämä erotus on siis 5 000 henkeä enemmän, eli työllisyys paranisi meidän esityksemme mukaan, ja valtion pohjattomaan kassaan tulisi noin 100 miljoonaa euroa enemmän tuloja. Se on mielestämme parempi vaihtoehto, ja siksi sitä esitämme. Työvoiman tarjonnasta hallituksen esityksessä ei puhuta yhtään mitään.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän eläkeiän nostamiseen, niin sanomme täällä vaihtoehdossamme, että eläkeiän noston vastapainoksi tarvitaan uskottava näkymä tuhansista uusista työpaikoista, ja sanomme myös, että eläkeiän nostosta on tärkeää tehdä laajassa yhteistyössä päätös, mutta mahdollisimman nopeasti.

Mutta yhteen asiaan otan kantaa: Hallituksen työryhmän esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on törmäämässä muun muassa perustuslakikysymyksiin. Meillä ei ole Suomessa varaa puolivillaiseen uudistukseen. Suomi on sijalla 45 vertailussa terveydenhuoltojärjestelmissä, ja suurin syy siihen on epätasa-arvoisuus.

Keskusta on valmis tekemään muutamassa viikossa pohjaesityksen kaikkien eduskuntaryhmien neuvotteluun, missä olisi tavoitteena sellainen uudistus, mikä kestää tulevaisuuden rahoituspaineet ja olisi tasa-arvoisempi. Toivon, että hallitus tarttuu tähän vakavassa mielessä tehtyyn esitykseen.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin haluan antaa hieman tunnustusta keskustalle siitä, että nostitte esille Fortumin sähköverkkojen tulevaisuuden ja kohtalon. On erittäin järkevää pitää nämä verkot yhteiskunnan hallinnassa, ottaa se varma tuotto, joka siellä on, ja turvata ihmisille kohtuuhintainen sähkönjakelu. Tältä osin toivon, että myös hallitus pystyy edistämään tämänsuuntaista ratkaisua.

Perussuomalaisten budjetti sen sijaan näyttää siltä, että siihen on vaihdettu kansilehti ja lisätty tämän vuoden päivämäärä. Edelleen siellä on sama kehitys kuin aikaisemmin. Kaikkea hyvää luvataan, ja ne rahat otetaan perussuomalaisten pankista eli kehitysapurahoista. Eli kaikki voidaan rahoittaa perussuomalaisten pankista, kehitysapurahoista. (Välihuutoja) Kysyisinkin nyt teiltä, arvoisat perussuomalaiset: kun mainitsette siinä budjetissanne, että kehitysapurahoja käytetään asehankintoihin tai muuhun sotavarusteluun sen sijaan, että hankittaisiin koulutusta omille kansalaisille, mainitkaa nyt esimerkkejä, minkälaisia asehankintoja ja sotia näillä meidän rahoilla käydään. Ainakaan virkamiehet UM:ssä eivät tienneet, mitä sotia käydään suomalaisten rahoilla.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten esittämä 300 miljoonan euron leikkaus kehitysyhteistyömäärärahoihin on kestämätöntä maailman köyhimpien kannalta. Jäisimme silloin kauas taakse muista Pohjoismaista ja kauas taakse kansainvälisistä sitoumuksistamme.

Molempien oppositiopuolueiden esittämät muutokset turpeen verotukseen lyövät korville ilmastotavoitteita. Turpeen ilmastopäästöt ovat suuret. Paikallisesti (Perussuomalaisten ryhmästä: Kivihiili!) vesistöjä pilaavat päästöt ovat myös hyvin epämiellyttäviä, ja luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena. Mutta meillä on sellainen ongelma, että kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämän olemme me suomalaiset ihan itse keksineet, kun olemme notifioineet metsähakkeen tuotantotuen EU-komissiossa. Kysyisin arvoisalta ministeri Urpilaiselta: onko nyt keksitty ratkaisuja, onko aloitettu uusi notifiointiprosessi, jotta tämä kytkös voidaan poistaa ja metsähakkeen tuotantotukea nostaa?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet ovat pitkin syksyä peräänkuuluttaneet vahvoja toimia hallitukselta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. (Keskustan ryhmästä: Se pitää paikkaansa!) Hyvä näin, mutta samalla te olette näköjään omissa esityksissänne unohtaneet nämä näkökohdat. Te listaatte ongelmat, mutta ratkaisuesitykset eivät vakuuta. Ensimmäinen kilpailukykyä heikentävä esitys on, että te molemmat esitätte lievempää yhteisöveroalea kuin hallitus on esittänyt, vaikka teollisuus on peräänkuuluttanut radikaaleja toimenpiteitä, että meidän kilpailukykymme paranisi.

Hallituksessa on kuusi puoluetta, oppositiossa on vain kaksi. Hallitus on päässyt sopuun... (Välihuuto) — No, nyt on kolme. — Hallitus on päässyt sopuun budjetista. Vaikka teitä on vain kaksi, teidän budjettiesityksenne poikkeavat täysin toisistaan. Siinä on miljardigäppi. Perussuomalaiset esittävät arvonlisäveron alea ja keskusta ei. Miten te pystyisitte näillä eväillä rakentamaan toimivaa hallitusohjelmaa?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehdoissa, niin kuin ministeri Urpilaisen puheessakin, olisi ollut hyvä olla analyysiä enemmän tästä isosta talouden kuvasta ja ennen kaikkea alijäämäarviosta ja sen realistisuudesta. Tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan meillä oli syyskuussa 44 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin. Talousennusteet ovat sitä, mitä ovat, ja voi sanoa, että kolmen A:n luottoluokituksenkin asema ainakin huojuu, ja sillä on suora kytkentä velanhoitokustannuksiin. Kun yhteisöveroa on alennettu sen hieman vajavan miljardin euron verran, niin mikä näillä reunaehdoilla saa aikaan sen, että valtion alijäämä pienenee 3 miljardilla eurolla ensi vuonna? Minun matikkapääni tähän ei riitä. Jos ministeri pystyy tätä asiaa valaisemaan tuolta osin, niin olen kyllä oikein kiitollinen.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan isoja ratkaisuja. Pienet hienosäädöt eivät riitä, eikä sellaisilla kannata edes spekuloida. On selvää, että hallituksen omat toimet ovat riittämättömät ja suorastaan väärän suuntaiset. Sekä keskustan että perussuomalaisten vaihtoehdot ovat kumpikin paljon parempia. Mutta kovempiakin lääkkeitä löytyisi: esimerkiksi Suomi äkkiä irti EU:sta ja eurosta, kaikenlaiselle haittamaahanmuutolle stoppi ja kehitysavun määrärahat aivan alas eli totaalinen suunnanmuutos politiikkaan, kaikki tämä tietenkin edellyttäen, että kansalaiset ovat myöskin sitä mieltä. Nythän tilanne on se, että kansalta ei juuri mitään kysytä vaan piiri pienihän täällä päättää.

Arvoisa puhemies! Suoran demokratia keinot on otettava käyttöön eli valta sille, jolle valta kuuluu, eli valistuneen kansan pitää saada päättää Suomen suunnasta ja politiikan suurista linjoista, ja nyt olisimme juuri sellaisten valintojen edessä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä edustaja Kalliorinne otti tämän kehitysavun esille ja kysyi siitä, niin voin esittää vastakysymyksen: onko esimerkiksi Somaliaan annettu kehitysapu mennyt perille, kenelle se on annettu, onko se mahdollisesti päätynyt sitten sotapäälliköille, heimopäälliköille, onko se päätynyt aseisiin, tai onko se päätynyt Lontooseen makean elämän viettämisen kustantamiseen?

Edustaja Sasi kertoi täällä, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti olisi jotenkin laskettu väärin. Jos näin on, olen todellakin erittäin huolestunut, koska me olemme käyttäneet hallituksen laskelmia näissä. (Naurua)

Edustaja Backmanille täytyy sanoa, että yhtä vähän olet sitten tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin tutustunut (Sari Sarkomaa: Olette laskeneet väärin yhteen!) kuin viime vuodenkin, jos pidät niitä samanlaisina. Siellä on selkeitä eroja.

Mutta pääpainon tässä vastauksessa haluan laittaa nyt tähän ministerin esittämään kysymykseen, siihen, että tämä Kela-maksun palautus ja arvonlisäveron alennus on kytketty toisiinsa. Se on yhtenäinen nippu niin, että niitä täytyy käsitellä yhtenäisesti, ja silloin kun niitä käsitellään yhtenäisesti, niin arvonlisäveron alennus antaa yrityksille paljon enemmän kuin tuo Kela-maksun palautus tuo kustannuksia. Sen lisäksi työllisyysvaikutus on 5 000 henkilöä, ja sen lisäksi ihmiset maksavat kauppojen kassoilla ja bensa-asemilla vähemmän eli kansalaisten ostovoima kasvaa. Minä kysyn ministeriltä: (Puhemies koputtaa) Mikä näistä ei teille kelpaa? Yritykset menestyvät hyvin, työllisyys kasvaa, ja ostovoima kasvaa kansalaisilla. Mikä näistä ei kelpaa teille?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Turusen puheenvuoro kyllä selkeästi osoittaa, että perussuomalaisilla ei ole katetta näille väitteille, joilla he mustamaalaavat kehitysapua. Eli perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa sanotaan, että kehitysapurahoja käytetään asehankintoihin tai muuhun sotavarusteluun sen sijaan, että hankittaisiin koulutusta omille kansalaisille. Ja koska edustaja Turunen heitti kysymyksen takaisin ja edellyttää ikään kuin minua vastaamaan, niin tämä osoittaa, että teillä ei ole todellisia esimerkkejä näistä väitteistä, joilla te mustamaalaatte koko Suomen toiminnan tällä sektorilla.

Minä sen sijaan kysyin valtiovarain hallinto- ja turvallisuusjaostossa ulkoasiainministeriön virkamiehiltä, kuinka paljon he arvioivat olevan väärinkäytöksiä kehitysapurahoissa. He arvioivat, että todennettujen väärinkäytösten summa on noin 10 miljoonaa, ja se on 1 prosentti kehitysapumäärärahoista. Eli tällä tasolla liikutaan todellisuudessa. Mutta te kirjoitatte tämmöisiä tekstejä, joille teillä ei ole mitään todellista katetta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Antaisin nyt vastauksen saman tien tässä. Perussuomalaisethan eivät ole leikkaamassa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysapua. Se on noin 12 prosenttia siitä koko 1,1 miljardin budjetista. Sitä me kannustamme käyttämään, koska se on läpinäkyvää ja tehokasta ja hyviä tuloksia aikaansaava, mutta vastaavasti kahdenkeskinen ja kolmenvälinen työ on tehotonta.

Esimerkkinä voidaan mainita vaikka tämä Afganistanin kehitysapu, joka oli uutisissa muutama viikko sitten, missä kävi ilmi, että siellä havaittiin, että 900 miljoonaa dollaria siirrettiin ohi kirjanpidon sieltä pankista niitä rahoja lähipiireille ja poliitikoille. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!) Suomikin antoi sinne 26,5 miljoonaa euroa tänä vuonna ja ensi vuonna on siitä huolimatta korottamassa sitä kehitysapua siellä 30 miljoonaan euroon, ja vastaavasti jotkut muut maat leikkaavat, koska tämä korruptio kukoistaa monessa maassa. Elikkä me haluamme näihin räikeimpiin epäkohtiin saada semmoista selkärankaisuutta, että me tuemme niitten kautta, jotta se apu menee aidosti perille.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, aivan kuin Kalliorinne, vaatisin sitä, että olisi selkeitä faktoja, kun esitetään näin isoja syytöksiä (Perussuomalaisten ryhmästä: Justhan niitä tuli!) kuitenkin tärkeällä poliittisen toiminnan alueella, jolla meidän täytyy kansainvälisesti ratkaista ongelmia. Nyt puhutaan Suomen budjetista, Suomen antamasta kehitysavusta. Pitäisi pystyä osoittamaan se, onko näitä varoja käytetty nyt näissä lehtitiedoissa olevalla tavalla, mutta toki meidän pitää kansainvälisen yhteistyön kautta päästä siihen, että ylipäätänsä kehitysyhteistyövarat, niin kuin kaikki muutkin varat, joita yhteisesti käytetään, ovat läpinäkyviä ja seurattavia. Mutta aivan erityisesti haluan tässä osoittaa sen, että nyt puhumme Suomen budjetista, Suomen antamasta kehitysyhteistyöstä, ja pitää pystyä sitten osoittamaan, onko siellä tapahtunut väärinkäytöksiä ennen kuin näistä asioista tässä salissa puhutaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meitä kiinnostaa se, onko suomalaisilla tulevaisuutta, onko suomalaisilla työtä ja toimeentuloa, saammeko tarvitsemamme palvelut.

Valtiovarainministeri Urpilainen, te mainostitte, että hallituksen rakennepaketissa punainen lanka olisi jotenkin työn lisääminen. Ei teidän rakennepaketissanne ole työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia. Sen sijaan juuri siksi tuomme vaihtoehdon, jossa Suomi käännetään työllisyys- ja kasvulinjalle. Te olette yrittäneet leikkauksilla ja veronkorotuksilla tasapainottaa taloutta. Lopputulos on, että vuosi toisensa jälkeen otatte enemmän velkaa. On välttämätöntä saada työllisyys ja kasvulinja käyntiin. Vain uusien työpaikkojen myötä verotulot kasvavat, velkaantuminen taittuu, ja uusien työpaikkojen myötä, verotulojen kasvun myötä pystymme palvelut turvaamaan. Palveluiden turvaamisessa on järkevää tehdä tehokasta ja säästeliästä politiikkaa. Siksi olemme esittäneet, miten terveyspalvelut, nuo kipeiten tarvitut palvelut, pystyttäisiin (Puhemies koputtaa) järjestämään paremmin ja niiden rahoitus uudistamaan. Tartutteko keskustan tarjoukseen, ja lähdettekö puhtaalta pöydältä asiaa eteenpäin harkitsemaan?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun me päivittäin kuulemme uusista yt-neuvotteluista koskien vientisektoria ja viennin alihankintaa, perussuomalaiset ehdottavat täällä sitä, että Kela-maksu palautetaan, ja te perustelette sitä vielä muka työllisyyden näkökulmasta. Jos arvonlisäveroa alennetaan, silloin alenevat myös tuontitavaroiden hinnat, mutta jos Kela-maksu lisätään, niin silloin ainoastaan suomalainen työnantaja on se, joka maksaa, ja suomalainen työllisyys häviää.

Mitä keskustan esityksiin tulee, niin en haluaisi arvostella sitä, että teillä on konkreettinen esitys tästä eläkeiän korotuksesta, koska se on oikeastaan ainoaa konkretiaa, mitä siellä teidän esityksessä onkin. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Kaikki muu on enempi tai vähempi tuulilinnojen päälle rakennettua. Jos te katsotte tuota budjettia, siellä on 53,9 miljardia budjetin loppusumma. Te ette pystyneet esittämään ennen vaaleja ettekä nyt ainuttakaan säästökohdetta. Siis teidän mielestänne siellä ei ole yhtään ainutta kohdetta, josta voidaan rahaa ottaa pois. Onko se vastuullinen vaihtoehto?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan nyt välittömästi sitten edustaja Satoselle. Kysymys on nimenomaan siitä, että me emme käsittele erikseen Kela-maksun palautusta. Me käsittelemme sen yhdessä arvonlisäveron alentamisen kanssa. (Sirpa Paatero: Ne on kaksi eri asiaa!) — Ne ovat kaksi eri asiaa, jotka on nivottu toisiinsa. — Niin kuin sanottu, ei ole toista ilman toista, ja tämä yhteisvaikutus on se, mikä täytyy tässä katsoa. Mikäli arvonlisäveroa ei alenneta, ei ole myöskään Kela-maksun palautusta. Ja mitä tulee kotimaisiin yrityksiin, tämän arvonlisäveron alentamisen positiiviset vaikutukset ovat paljon enemmän kuin Kela-maksun negatiiviset vaikutukset, ja tämä kokonaisuus tässä yhteydessä on se, joka luo sen positiivisen vaikutuksen.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun te perussuomalaiset vertaatte Kela-maksua ja arvonlisäveroa, te sotkette puurot ja vellit. Te vertaatte näitä vaikutusarvioita aivan erilaisesta maailmantalouden ja Suomen talouden tilanteesta keskenään, vuodelta 2009 vuoteen 2014, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) täysin vertailukelvottomia numeroita. Te haluatte suosia kiinalaisen untuvatakin valmistajia suomalaisen duunarin kustannuksella. Puolet tästä arvonlisäveron alennuksesta valuu käytännössä ulkomaisille duunareille. Sen sijaan jokainen euro, jokainen sentti, mitä Kela-maksua palautetaan, on pois suomalaiselta työntekijältä yksityisellä sektorilla, tai jos se palautettaisiin julkisellekin sektorille, myöskin sieltä. Tämä on täysin vastoin teidän aiempia puheitanne, tämä on täysin vastuutonta puhetta. Olette samaan aikaan myös poistamassa yhteisöveroalennuksen. Miten te kaiken tämän 1,5 miljardin rahoitusvajeen suomalaisille yksityisen sektorin työpaikoille oikein palautatte?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun tässä kannetaan kovasti huolta teollisuudesta — ja minä ihan aidosti uskon, että myös hallituspuolueet kantavat huolta siitä — niin mekin. Ministeri Urpilainen, te sanoitte, että olemme jotenkin tupo-allergisia. Emme me ole. Mehän esimerkiksi peruisimme windfall-veron, mitä kaikki työmarkkinaosapuolet ovat vaatineet. Lisäksi hallituksen tupon tukemiseksi tekemät toimet, tuloverotuksen inflaatiotarkistuskorjaus, kilometrikorvausten laskun torjunta, ne ovat suoraan meidän viime vuoden vaihtoehtobudjetistamme. Jos työmarkkinaosapuolet saisivat samassa paketissa tämän Kela-maksun palauttamisen ja arvonlisäveron alennuksen, tuskinpa ne tuposta kieltäytyisivät.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä oppositiopuolueitten asenne työmarkkinajärjestöihin on megaluokan kysymys. Teidän molempien esityksissä on lukuisia kohtia, jotka takuuvarmasti toteutuessaan kaatavat työmarkkinaratkaisun. Ja mikä on tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tärkeämpi? Aivan niin kuin valtiovarainministeri sanoi, se on tämän kokonaisuuden neljäs pilari, jolla voidaan lähivuodet vakauttaa maltillisen palkkakehityksen ja tulonjaon osalta. Minä olen erityisen hämmästynyt siitä, että keskustapuolue ei anna tälle sopimusyhteiskunnalle, sopimuskulttuurille, sitä merkitystä, (Sirkka-Liisa Anttila: Eihän täällä niin sanota!) mikä sille tässä varsin dramaattisessa tilanteessa kuuluu.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kunnioittamani edustajat Lindström ja Turunen, minulle ei vieläkään käynyt selväksi, mikä on perussuomalaisten linja. Teidän puheenjohtajanne Timo Soini vaatii työnantajien sivukulujen alentamista, ja nyt te omassa vaihtoehtobudjetissanne esitätte lisää sivukuluja. Sitä se on. Se on työnantajien sivukuluja, se Kela-maksun palauttaminen. Eli mikä on se perussuomalaisten linja? Haluatteko te rasittaa työnantajia lisää, vai haluatteko te alentaa heidän kustannusrasitustaan? Minusta olisi tosi tärkeää, että tähän yksinkertaiseen kysymykseen saataisiin vastaus, kun edustaja Soini loistaa poissaolollaan.

Sitten, arvoisa puhemies, keskusta. Minä en tiedä, minkälaiseen toimintakulttuuriin keskustassa on totuttu, mutta se toimintatapa, johon minä olen oppinut niin politiikassa kuin vähän laajemmaltikin elämässä, on se, että sanelemalla ei sopimuksia synny. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Ja kun teidän vaihtoehtobudjetissanne on esitys, jolla sairastavien palkansaajien asemaa heikennetään, huom., sairastavien palkansaajien asemaa heikennetään, teillä on esitys, jolla eläkeikää nostetaan, ja nämä ovat molemmat esityksiä, joita palkansaajapuoli vastustaa, niin miten te ajattelette, että tällaiset esitykset pöytään lyömällä poliittiselta puolelta kuitenkin kaikesta huolimatta työmarkkinaosapuolet ja palkansaajaliike olisivat valmiit sopimaan? Ei se noin toimi.

Minusta entisenä pääministeripuolueena teidän pitäisi erittäin hyvin tietää eritoten sen jälkeen, mitä Rukan lumilla tapahtui, että tämänkaltainen sanelupolitiikka, jossa palkansaajille sanellaan asioita, ei synnytä sopimusta, se ei synnytä kokoavaa tulosta, ja tämä hallitus ainakin kokoavaa työmarkkinaratkaisua haluaa. Se on Suomen etu, se on suomalaisten etu, se on suomalaisten yrittäjien ja palkansaajien etu, ja se kaikki voitava sen sopimuksen synnyttämiseksi pitää tehdä.

Arvoisa puhemies! Yksi asia. Edustaja Tiilikainen kritisoi keskustan puheenvuorossa hallituksen hanketta käydä läpi kuntien tehtävät ja velvoitteet. Tämä hanke on tärkeä sen takia, että me tiedämme, että kunnat ovat talousvaikeuksissa ja ne eivät tule selviämään nykyisestä tehtävä- ja velvoitetaakasta ilman, että me pystymme myöskin sitä karsimaan. Edustaja Sipilä, te olette luvannut tässä salissa, olin paikalla silloin, kun totesitte, että keskusta toimittaa oman listansa miljardin velvoitteiden ja tehtävien karsimiseksi. Nyt te kuitenkin ryhmäpuheenvuorossanne arvostelette tätä samaa harjoitusta. Toivottavasti teidän sanaanne voi luottaa ja te toimitatte hallitukselle keskustan oman listan tehtävistä ja velvoitteista, niin kuin aikoinaan täällä lupasitte.

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi, kysymyksenne oli hyvin aiheellinen, koska taloustilanne on vakava. Miksi hallitus uskoo siihen, että me pystymme alijäämää ensi vuonna laskemaan? Me uskomme siihen, että ennusteiden mukaan talous kasvaisi ensi vuonna 1,2 prosenttia bkt:stä, ja tämän lisäksi myös sopeutustoimet astuvat voimaan voimakkaammin eli ne kasvavat myöskin ensi vuonna. Tällä yhteisvaikutuksella me arvioimme, että myöskin alijäämää pystytään laskemaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä käytettyjen puheenvuorojen perusteella tuntuu siltä, että moni edustaja ei ole lukenut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia viime vuonna eikä ole tänä vuonnakaan lukenut ja silti ollaan kovasti lyttäämässä. Meillä on varteenotettava vaihtoehto hallituksen esitykselle, joka on hyvin suopea suurpääomalle alentaessaan esimerkiksi yhteisöveroa noin miljardilla eurolla. Perussuomalaisten mielestä on kestämätöntä, että ryhdytään tällaisiin toimenpiteisiin näin heikkoina aikoina. Nyt meidän pitäisi kaikki mahdolliset panostukset suunnata pk-yrityksille.

Perussuomalaiset ovat esittäneet vaihtoehdossa esimerkiksi arvonlisäveron alarajan korottamista 20 000 euroon. Se olisi selkeä helpotus uusille yrittäjille, jotka pelkäävät yrittämiseen liittyvää byrokratiaa. Tämä olisi yksi keino, millä saisimme vaikka työttömiä ryhtymään helpommin yrittäjiksi, kun tätä byrokratiaa karsittaisiin. Samaten olemme esittäneet kotitalousvähennyksen korotusta (Puhemies koputtaa) ja kasvuyrityksille Viron mallista verotusta. Meillä on paljon hyviä esityksiä, ja toivoisin, että hallitus vastaa näihin meidän hyviin esityksiimme.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Ruohonen-Lerner tässä kyseli, onko näitä perussuomalaisten aikaisempia varjobudjetteja luettu, niin kyllä olen lukenut.

Aikaisemmin tässä salissa perussuomalaiset ovat sanoneet, että kunnilta ei saa leikata senttiäkään, ei senttiäkään saa ottaa pois valtionosuuksista. Nyt kun luin teidän varjobudjettinne tänään, niin te hyväksytte täällä hallituskauden aikana 800 miljoonan euron vähennykset kuntien valtionosuuksiin. Eli vain 300 miljoonaa on tässä eroa. Sekin on tietysti pieni ero, mutta ei tällä maata merelle viedä. Ei tässä kuntataloudessa näytä olevan niin paljon eroa.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä ilahduin siitä, että Soini koko kesän ja syksyn puhui siitä, että teollisuudelle ei lisäkustannuksia, sivukuluja on alennettava — ja nyt näyttää siltä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on kävellyt Soinin yli tässä asiassa. Kertokaa, kehen voi luottaa, kuka kertoo perussuomalaisten linjan. Oletteko se te, Pirkko Ruohonen-Lerner?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme varmaan kaikki sitä mieltä, että elämme hyvin haasteellista aikaa Suomen taloudessa ja meidän pitää löytää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita eteemme kasaantuu koko ajan enemmän ja enemmän. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti lähtee ennen kaikkea siitä, että me verottaisimme hallitusta enemmän niitä, joilla on suuret tulot, joilla on valtavan suuri varallisuus. Me haluaisimme siirtää näitä tuloja pienituloisille kansalaisille. Me esitämme hyvinvointipakettia, ja tämän hyvinvointipaketin keskeinen elementti on se, että kuntien valtionosuuksiin lisättäisiin 300 miljoonaa euroa. Me haluaisimme perhepalveluiden kehittämiseen lisää rahaa 30 miljoonaa euroa ja haluaisimme peruuttaa lapsilisien indeksijäädytyksen. (Välihuutoja) Lisäksi vanhustenhoitoon tarvitaan huomattavasti lisää resursseja, ja näitä resursseja me saisimme valtiontalouteen, jos me verottaisimme ankarammin näitä suurituloisia (Puhemies koputtaa) kansalaisia, joilla on veronmaksukykyä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle ei kyllä vieläkään selvinnyt tuosta, mikä on perussuomalaisten linja näihin työnantajan sivukuluihin. Siis onko se Soinin linja, vai onko se eduskuntaryhmän linja, jossa lähdetään siitä, että näitä sivukuluja saa nostaa, niitä saa korottaa? Ja todella, mitä tulee näihin kuntien valtionosuuksiin, nyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja juuri sen tässä myönsi, että toisin kuin aikaisemmin, perussuomalaiset olisivat vain vähän vähemmän leikkaamassa kuntien valtionosuuksista. Ja ymmärrän, ajat ovat vaikeat, ja se pakottaa myös perussuomalaiset hyväksymään 800 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin tällä kaudella, vuositasolla. Ymmärrän tämän.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lopputuloshan hallituksen toimista on se, edustaja Lindtman, että kuntien tehtävät ovat lisääntyneet. Tässä salissa varmasti on tullut niin oikealta kuin vasemmalta niitä päätöksiä — tai toiveita, toiveita varmaankin — että kuntien tehtäviä ei lisätä. Mutta mitä te olette tehneet? Aivan varmasti tämä eduskunta on lisännyt kuntien tehtäviä. Varmaan on aivan luonnollista, että siihen reagoidaan.

Kuntataloudesta: Tällä hetkellä on tilanne, että tämä rakennepaketti, mitä hallitus on esittänyt, ei ole esittänyt sellaisia laskelmia, että kuntien tulopohja tulee vahvistumaan — ei, vaan tulee heikentymään. Myöskin on aivan päivänselvää, että tällä rakennepaketilla, kun kuntien tehtävien määrä ei ole vähentynyt, kunnat tulevat velkaantumaan lisää, ja kyllä myös me perussuomalaiset olemme siitä huolissamme.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri korostaa täällä sopimisen merkitystä, mutta ilmeisesti tämä sopiminen ei tarkoita teillä koko yhteiskunnan laaja-alaista sopimista. Tällä viittaan siihen, että te uhkaatte kehyskuntia kuntien pakkoliitoksilla, uhkaatte kuntia, jotka ovat hoitaneet terveellä tavalla omat kuntataloutensa ja palvelunsa hyvin, eli se on kaikkea muuta kuin sopimista. Minä kehottaisin hallituksen oman edun nimissä tarttumaan puheenjohtaja Sipilän ja keskustan esitykseen sosiaali- ja terveyspalvelumallin rakentamiseksi keskustan mallin pohjalle lähiviikkojen aikana, koska sillä on hyvin laaja asiantuntijoitten tuki, toisin kuin tällä teidän mallillanne. Te olette ajaneet tässä mielessä kuntakentän ja tärkeän sosiaali- ja terveyssektorin aivan kauheaan kaaokseen, eli nyt kannattaisi todella tarttua tähän rakentavan yhteistyön malliin ja avata tämä yhteistyöasetelma nyt tämän sosiaali- ja terveyshuollon osalta, ja sitten katsotaan seuraava sektori tämän jälkeen.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner juuri äsken todisteli täällä, että elämme haasteellisia aikoja. Niin todellakin elämme. Me olisimme odottaneet teiltä, että te olisitte esittäneet ratkaisua Suomen pitkän tähtäimen haasteisiin. Te sanotte, että haluamme sitä, haluamme tätä ja haluamme tuota, esitätte jotakin pientä hienosäätöä ensi vuoden budjettiin. Me todellakin odotamme niitä esityksiä, miten tähän maahan teidän mielestänne saataisiin lisäkasvua, enemmän työllisyyttä ja parempaa kilpailukykyä. Te olette piirtäneet viiden kohdan palapelin, jossa keskellä on sana "työllisyys". (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Minä todellakin haluan tietää, oletteko kannattamassa sitä, että suomalaisten yritysten olisi helpompi työllistää, ottamalla ne sivukulut pois vai haluatteko rangaista siitä lisäämällä Kela-maksun suomalaisille yrityksille.

Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjettiin sisältyy monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kiinnitän huomiota nyt yhteen. Ehdotatte tämmöistä erityistä tuloveroluokkaa yli 100 000 euroa ansaitseville ja kutsutte tätä tuloveroluokkaa Wahlroos-veroksi. Tämä on vähän kaukaa haettua. Ainakin tuoreempien verotustietojen mukaan myöskin puheenjohtajanne Timo Soini ansaitsi 105 000 euroa tuoreimmassa verotuksessa. Eikö tätä voitaisi kutsua sitten vaikkapa Soini-veroksi? (Naurua)

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sisältää siinä suhteessa todellakin hyvin vähän uutta, että jälleen kerran menojen katteeksi ehdotetaan satojen miljoonien eurojen lainan ottamista niiltä, joilla ei ole mitään. Ja jälleen kerran minun on käytettävä tämä puheenvuoro ja muistutettava niin perussuomalaisille kuin kaikille muillekin, että kehitysavun leikkaaminen Suomen hyvinvoinnin pönkittämiseksi on vastuutonta politiikkaa. Tässä ajattelen siis täysin samalla tavalla kuin edustajat Kalliorinne ja Karimäki muun muassa. Me olemme YK:ssa sitoutuneet (Mika Niikko: Ei olla sitouduttu!) kehitysyhteistyön tason nostamiseen 0,7 prosenttiin bkt:stä. Tällä hetkellä olemme yhä tuon tason alapuolella reilusti. Maailman vähäosaisten auttaminen on meille etuoikeus, kunnia-asia, joka on hoidettava. Töitä on toki tehtävä sen eteen, että apu kohdentuisi tarkoituksenmukaisesti ja olisi mahdollisimman vaikuttavaa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yleisesti puhutaan siitä, että bruttokansantuotteemme on nyt noin vuoden 06 tasolla. Lienee silloin kohtuullista, että kehitysyhteistyön määrärahatkin ovat noin vuosien 07:n, 08:n tasolla. Kun kaikkialta karsitaan, niin samassa linjassa. Me iloitsemme kansalaisjärjestöjen vaikuttavasta kehitysyhteistyöstä. On tärkeämpää opettaa ihmiset kalastamaan kuin antaa onki. (Naurua) Me iloitsemme siitä, että on paljon hyviä asioita, mitkä ovat menneet eteenpäin, mutta me kannatamme kehitysyhteistyöhön läpinäkyvyyttä ja reiluutta. Me emme hyväksy sitä, että Suomen köyhät avustavat rikkaita. Autetaan vaikuttavasti.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokenut edustaja Ben Zyskowicz välihuudossaan totesi tämän palaverin alussa, että sinipunavoimat kentällä eivät ole livenneet isäntäkuntamallin takaa, ja hän jatkoi: koska eivät ole olleet milloinkaan sen takanakaan. Se kuului tänne saakka, tämä aika naseva johtopäätös. Se on rehellistä puhetta, rehellinen arvio. Siitä pitää tehdä vain johtopäätös, vaihtoehto. Nimittäin tälle isäntäkuntamallille ja vastaavalle kyllä on olemassa se vaihtoehto. Puheenjohtaja Sipilähän viittasi, että keskusta on valmis tekemään tällaisen neuvottelutarjouksen kaikille: semmoisen pohjan, josta voitaisiin päästä erittäin laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen kaikkien puolueitten kesken ja vieläpä sellaiseen, joka kulkee perustuslain mukaisissa puitteissa. Kelpaako tämmöinen tarjous?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän äsken mainittuun asiaan: Kuten edustaja Kääriäinen tietää, viime aikoina on tullut erilaisia rakentavia ehdotuksia keskusteluun sote-uudistuksesta. Muun muassa THL on tuonut oman panoksensa tähän keskusteluun, ja totta kai näitä ennakkoluulottomasti tarkastellaan ja näitä keskusteluja käydään, kuten hyvin tiedätte.

Mitä sitten tulee siihen, mistä ajattelin puhua, niin edustaja Tiilikainen puheenvuoronsa alussa hyvin synkin värein kuvasi nyky-Suomea. Minun pitää sanoa, että vaikka meillä on ongelmia, niin minun mielestäni Suomi on maailman paras maa. En minä ainakaan tiedä, mikä maa on parempi. (Pentti Kettunen: Zyskowiczilla menee hyvin!) Tältä pohjalta on hyvä suhtautua, koska vaikka meillä on ongelmia ja haasteita ja vaikka meidän pitää jatkuvasti pyrkiä parempaan, niin ei pitäisi tätä tosiasiaa ja peruslähtökohtaa unohtaa.

Mitä tulee näihin varjobudjetteihin, niin lehdissä kerrotaan, että ne nitistävät valtionvelan, mutta sitä ne eivät todellakaan tee. Velkaantumisen taso on suunnilleen sama kuin hallituksen esityksessä.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyisessä hallituksessa on kolme asuntoministeriä: kaksi entistä, Vapaavuori ja Kiuru, ja sitten Viitanen. Näiden asuntoministereiden toimet ovat jossain määrin toistensa suhteen ristiriitaisia, ennen kaikkea korjausavustusten rahoittamisessa. Korjaus- ja energia-avustukset ovat vuodesta 2011 lähtien laskeneet 90 miljoonasta 43 miljoonaan. Kansallisesta varallisuudestamme 500 miljardia lepää kovaa vauhtia rapistuvissa rakennuksissa, erityisesti asuinrakennuksissa. Eivätkö uusi asuntoministeri ja valtiovarainministeri näe tämän avustusmuodon rahoituksen nostamista tarpeellisena työttömyyden torjunnassa ja kotien kuntoon laittamisessa? Korjausvaje on noin 30 miljardia. Mitä on tiedossa, ja mitä hallitus nyt tältä osin aikoo mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä? Me perussuomalaiset lisäisimme näitä avustuksia ja työllistäisimme sitä kautta tuhansia uusia ihmisiä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän valitettavana työntekijöiden kannalta sitä miljardin euron lisälaskua, joka tulee niille yrityksille, jotka nyt jo tällä hetkellä ovat vaikeuksissa. Miljardin euron lisälasku niille yrityksille on todella valitettavaa kuultavaa. Yksityiskohta, 200 miljoonaa pois yritystuista, haluaisin tähän tarkennuksen. Tarkoitetaanko sillä vientitukia, telakoiden innovaatiotukia, investointitukia, vientitakuita, telakkatukia, vai mitä tukia olisitte 200 miljoonaa vähentämässä? Ymmärsin, että olitte näitä enemmänkin haluamassa lisää.

Keskustan osalta: Jos tässä lukee, että velkaa ei tarvitse ottaa enempää, niin miten rahoittaisitte, jos osaan laskea yhteen, vähintään 5 miljardin euron rahastot — ensin kasvurahaston ja nyt tämän Infran? En usko, että suomalaisilta yksittäisiltä ihmisiltä löytyy näin paljon rahaa, (Antti Rantakangas: Eläkeyhtiöiltä!) vaikka kuinka tahtoa olisi. — Kysymys Rantakankaalle: ovatko eläkeyhtiöt sitoutuneet tulemaan mukaan tähän teidän rahastomalliinne? — Vai mistä rahoitus, lisävelallako?

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me odottelemme edelleen tänne eduskuntaan yrittäjiä koskevia, budjettiin liittyviä verolakiesityksiä. Ne taitavat tulla eduskuntaan vasta marraskuun loppupuolella, jolloin eduskunnalle jää luokattoman vähän käsittelyaikaa, ehkä viikko tai pari.

Hallitus keventää varakkaimpien listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien osinkoverotusta, mutta kiristää samanaikaisesti yksityisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden, maa- ja metsätalouden harjoittajien ja jopa pörssisijoittajien verotusta. Me eduskunnan jäsenet olemme myös saaneet lukea lehdistä, että osuuskunnan jäsenten verotus kiristyy. Hallitus on iskemässä tuottajaosuuskuntiin. Kysyisin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, mikä on hallituksen yrittäjyyteen kohdistuva veropoliittinen linja vai onko sellaista ollenkaan. Suomen Yrittäjät on tehnyt maltillisen esityksen yrittäjävähennyksestä, joka osittain korvaisi yhteisöjen tuloveron alennusta, ja sitä keskusta lämpimästi kannattaa. Aikooko hallitus tämän toteuttaa?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on yhteistyön kättä ojenneltu keskustan suunnasta näissä sote-asioissa, ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin itse asiassa ministeri Risikko on teitä jo kutsunutkin tällaiseen yhteistyöhön. Siellä on varmasti näitä malleja mahdollisuus sitten esittää. Oli myös ilahduttavaa kuulla, että entistä vahvemmin keskustan suunnasta tulee nyt tukea sille, että kuntauudistuksen pitää edetä ja se on tarpeen. On kuitenkin harmi, että te vaihtoehdottomasti takerrutte tähän maakuntamalliinne, jossa on selkeästi paitsi perustuslaillisia ongelmia myös suuria haasteita demokratian ja kustannusten suhteen. Päätösvalta on tässä mallissa suuressa osassa asioita siirtymässä kuntalaisista etäälle, ja kunnille jäisi vain tämä laskujen kuittaajan rooli. On vaikea ymmärtää, miten tämä malli lisäisi todella kuntien mahdollisuutta hallita tai ohjata itse kustannuskehitystään. Olette myös sitä mieltä, että kuntasektorilta on löydettävissä suuria säästöjä, ja väitätte, että tämä olisi tehtävissä ilman kuntien tehtävien karsintaa ja läpikäyntiä. Prosessien uudistaminen on toki tarpeen ja hyvä ajatus, mutta se ei yksin riitä. Vai oletteko todella sitä mieltä, että kuntien toiminnassa on satojentuhansien edestä tyhjäkäyntiä ja tehottomuutta?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa aivan lyhyesti edustaja Mäkelän puheenvuoroon vain vastakysymys: olisikohan tuossa hallituksen isäntäkuntamallissakin jonkunlaisia perustuslaillisia ongelmia?

Sitten valtiovarainministerille: Sanoitte, että kuntien tehtäviä on karsittava, koska muuten kunnat eivät selviydy. Aivan oikein, mutta samalla rakennepoliittisella päätöksellä, tai samassa yhteydessä, te lisäsitte kuntien tehtäviä lähes 400 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi hallitusohjelma tulee tuomaan vielä kunnille tehtävävastuuta lisää lähes 200 miljoonalla eurolla. Eli joku gäppi tässä on. Samaan aikaan te leikkaatte valtionosuuksia jo tehdyillä päätöksillä yli 6,5 miljardilla eurolla. Eli onko tämä hallituksen kuntalinja nyt sitten aivan oikea, samalla kun te teette kuntien sote-uudistusta ikään kuin uskomusten varassa tietämättä, mikä niitten taloudellinen vaikutus valtion kestävyysvajeeseen on?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai olen sopimusyhteiskunnan kannattaja. Myöskin mielestäni Suomi on paras maa, ja meidän tehtävämme täällä on pelkästään olla ratkomassa yhteiskunnallisia ongelmia.

Olemme halunneet myöskin oppositiosta nostaa keskusteluun vaikeita asioita, ja vaikeita asioita on esimerkiksi tämä lomalla sairastuminen, johonka viittasitte. Minun mielestäni siihen ei ole ihmisillä ollut odotuksia, että se muuttuisi siitä, mitä on ollut. Jos me sairastumme lomalla parin päivän flunssaan, niin ei ihmisillä ole ollut odotusta siitä, että työnantaja korvaisi ja loma jatkuisi.

Toinen asia on tämä eläkeikä. Tämä eläkeiän nostokeskustelu vaatii rinnalleen sen, että meillä on selkeä näkymä uusista työpaikoista, ja siinä meidän pitää haastaa itseämme enemmän.

Mitä tulee kuntien tehtävien karsintaan tai siihen 2 miljardin haasteeseen, mikä kunnille on tässä teidän rakennepaketissanne annettu, niin otamme haasteen vastaan ja tulemme esittämään omia ratkaisujamme sitten, kun kuulemme hallituksen oman esityksen.

Mitä tulee tähän rahastoon, josta täällä on tullut kysymyksiä, tarjoudun ja tulen mielelläni mihin tahansa eduskuntaryhmään kertomaan tarkemmin siitä, mitä tämä meidän rahastoideamme pitää sisällään.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on peräänkuulutettu niin valtiovarainministerin kuin monen edustajankin toimesta perussuomalaisilta selkeästi vastausta vain yhteen kysymykseen, johon on hyvin helppo kertoa se vastaus, jos se on olemassa. Kun puolueenne puheenjohtaja on ilmoittanut, että yritysten sivukuluja täytyy alentaa, niin mikä sivukulu tässä teidän esityksessänne on sellainen, joka alenee, koska tuon esityksen lukemalla siellä on vain sivukulujen korotusesityksiä? Eli mikä sivukulu alenee?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos Kela-maksu palautetaan yhdistettynä arvonlisäveron laskuun, ei siinä palkan sivukulu pienene vaan se kasvaa sen 0,8 prosenttia, joka on yleisin Kela-maksuprosentti. Kyllä se kasvaa. Minulla on yrittäjätausta. Minä tiedän sen, mikä on yrittäjälle tärkeää, yritykselle tärkeää. Jos Kela-maksu palautetaan ja täältä vasemmasta taskusta otetaan 20 senttiä pois ja arvonlisävero alenee ja tänne taskuun, siis saman miehen taskuun, tulee 60 senttiä lisää, niin minä lasken siinä, että tämä on minulle hyvä juttu, koska 40 senttiä minulla on nyt enemmän rahaa. Näin toimii yhteensä tämä paketti. Me emme käsittele erillisenä Kela-maksua. Mikäli arvonlisäveroprosenttia ei alenneta, me emme myöskään palauta Kela-maksua. Nämä pitää käsitellä yhdessä, ja mikä merkitys sillä on kansalaisille, että ostovoima paranee?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta tulee ihan selväksi, että puhutaan samoista käsitteistä, niin onko siis perussuomalaisten keskuudessa sellainen ihmeellinen käsitys, että arvonlisävero on työnantajan sivukulu? (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Jos näin ei ole, niin mistä sivukuluista teidän puolueenne puheenjohtaja sitten puhuu, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) kun teidän esityksessänne ei ole ensimmäistäkään työnantajan sivukulua esitetty alennettavaksi? Eli mistä puheenjohtajanne puhuu?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Backmanille vielä äsken vastasin, Kela-maksun palautus on työn sivukulu, se lisää, ei poista. Näistä lausunnoista, mitä puheenjohtaja Soini on antanut: tämä on todiste myöskin siitä, että puheenjohtaja Soini ei tee perussuomalaisten varjobudjettia tai vaihtoehtobudjettia vaan se on ryhmässä yhdessä tehty. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Mutta korostan sitä, että me emme palauta Kela-maksua ilman alvin laskua. Tämä on kokonaispaketti, josta hyötyvät yritykset, kansalaiset ja työllisyys paranee.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten edustaja Turuselle, jonka tiedän talouden osaajaksi, mutta kysymys on aika lailla filosofisesta puolesta kysymyksen osalta: Millä me pystymme Suomen hyvinvointia lisäämään, että meille tulee vientituloja? Ja millä saadaan vientituloja, että työvoiman kustannukset ovat kohtuullisella tasolla? Siinä kysymyksessä on paljon järkevämpi tämä Kela-maksun poisto kuin arvonlisäveron muutto. Niitä ei voi laittaa samaan systeemiin, koska siinä tapauksessa myöskin tuontitavaroitten hinnat alenevat, kun tässä ainoastaan puhutaan työllisyydestä ja työn lisäämisestä Suomessa. Tämä on se oleellinen kysymys. Tämä ei ole toisesta taskusta toiseen taskuun vaan viennin puolesta omaa kulutusta, niin kuin sisäistä paitojen pesemistä, vastaan.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen ongelmat johtuvat nimenomaan suomalaisen vientiteollisuuden yskimisestä, ja nämä ongelmat sitten heijastuvat laajemmin tähän muuhun yhteiskuntaan.

Valitettavasti tässä perussuomalaisten ehdotuksessa tämä Kela-maksu iskee nimenomaan näihin vientiyrityksiin, joita sitten vastaavasti tämä alvi ei helpota juurikaan. Sen lisäksi myös yhteisöveron laskeminen vähemmän kuin hallitus esittää iskee tähän vientiteollisuuteen. Ja mikä ikävintä, yritystuista leikkaaminen leikkaa telakkatukia, ja ottaen huomioon suomalaisten telakkayritysten tämänhetkisen tilan se olisi aikamoista tulella leikkimistä. Niinpä vetoan ystävällisesti ja lämminhenkisesti, että seuraavaa vaihtoehtobudjettia valmistellessanne konsultoikaa Timo Soinia.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on maailman paras maa ja yhä paremmaksi muuttuu, jos pääsemme työllisyys- ja kasvulinjalle. Silloin voimme pitää yllä sitä hyvinvointia, mihin olemme tottuneet.

Ministeri Urpilainen, te olette useaan otteeseen kysynyt oppositiolta ja erityisesti keskustalta vaihtoehtoa. Me olemme hyvin vakavalla mielellä tehneet vaihtoehtoisen uudistusohjelman teidän uskomusten varassa lepäävälle rakenneuudistuspaketillenne. Olemme esittäneet kasvua ja työllisyyttä lisääviä uudistuksia: kasvurahaston, Infra Oy:n, vahvan biotaloussatsauksen, ja kun on näkymä uusista työpaikoista, voimme tehdä työuria pidentävät ratkaisut. Sen lisäksi olemme esittäneet ratkaisumallit sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ja näiden palveluiden rahoittamiseksi. Voisitteko ottaa kantaa näihin keskustan esittämiin ratkaisuehdotuksiin ettekä puhuisi sivuasioista?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on kyllä synkempi arvio valtion alijäämän kehittymisestä kuin ministeri Urpilaisella. Aika näyttää, kumman ennustus ja laskelmat sattuvat kohdalleen. Toivon kyllä, että erehtyisin, kun jo miljardin euron heitto tuossa alijäämässä tietää aika rajuja lisäleikkauksia.

Mutta sitten tästä indeksiveivaamisesta, mistä on tänä päivänä uutisoitu. Kehysratkaisussahan arvonlisäveron korottamisesta ja sen kompensaatiosta pienituloisille sovittiin, että aikaistetaan indeksitarkistusta 0,7 prosentin verran. Ja sitten budjettiriihestä tiedotettiin elokuussa, ja toisin kuin kehysratkaisussa, tämä indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä. Kuinka on mahdollista, että 1,5 kuukautta tuosta budjettiratkaisusta ja siitä tiedottamisesta Kansaneläkelaitos laittaa tiedotteen asiakkailleen — eikä laita pelkästään tiedotetta vaan laskee myöskin kohderyhmittäin — että tämä indeksikorotus olisikin vain 0,6 prosenttia? Miten tämmöinen väärinkäsitys on ylipäätään mahdollista, kun Kela on kuitenkin minun arvioni mukaan tosi kova asiantuntijaorganisaatio?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustan paketissa on eräs mielenkiintoinen ehdotus, kysymys sähköverkon tulevasta omistuksesta.

Entinen ministeri Pekkarinen muistaa varmaan aivan hyvin tämän asian, aika tarkkaankin, kun EU esitti sellaisen suosituksen, että sähköntuottajat eivät saisi omistaa sähköverkkoa. Mielestäni tämä asia on todella perusteellisen selvittämisen arvoinen. Se on iso asia, siinä on paljon rahaa kiinni, mutta siinä olisi erinomaisia mahdollisuuksia lisätä Suomen kansalaisten omistusmahdollisuuksia suomalaisiin yrityksiin. Minä pidän tätä erittäin positiivisena aloitteena teiltä keskustapuolueen taholta. Tätä todella kannattaa ryhtyä selvittämään, ja olisi mielenkiintoista, jos joko puheenjohtaja Sipilä taikka edustaja Pekkarinen hieman valottaisi vielä tätä teidän ajatteluanne tässä asiassa, koska siinä on niin suurista rahoista kysymys, että ei ole ihan yksinkertaista niitä kerätä. Mutta mielestäni tämä on ehdottomasti selvittämisen arvoinen, ja sähköntuottajien ei tulisi omistaa verkkoja.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajattelumme lähti siitä, että Infra Oy tarvitsisi joitakin muita, valtion budjettitalouden ulkopuolisia tuloja. Kun Fortum on nyt miettimässä verkkojen myyntiä, niin yksi mahdollisuus olisi se, että se olisi osa Infra Oy:tä ja sinne tulisi se tuotto, mikä on aika hyvä näillä verkoilla. Miten se rahoitettaisiin, niin tässä olisi mahdollisuus tämmöiselle uudenlaiselle kansanobligaatiolle, jolloin kansalaiset voisivat osallistua sen rahoitukseen. Uskon, että tämä kiinnostaisi eläkeyhtiöitä, ja miksei tässä voisi olla myöskin valtion omaa panosta?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä sähköverkkojen omistaminen sinänsä on ihan hyvä aloite, että se pysyisi kotimaisissa käsissä, mutta toisaalta meillä on aika tarkka ja tiukka sähkömarkkinalaki, joka edellyttää verkonhaltijalta sen verkon hyvässä kunnossa pitämistä. Sille on olemassa lain mukaan myös tietty maksimituotto, joka 2014 on vain 3 prosenttia. Se menee niin pieneksi. Julkinen tieto on myös se, että nämä sähköverkon omistajat joutuvat tekemään aika isoja investointeja, joten jos TeliaSonera tänä päivänä tuottaa meille jonkun 130—140 miljoonaa osinkoa, tuottoprosentti on 5,5 tai jotakin sinnepäin, niin minä en tiedä, kannattaako hirveästi harkita silloin rahan panemista tämmöiseen kohteeseen, mutta tietysti se ajatuksena on hyvä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä tätä esitystä vähän ihmettelen siinä valossa, että keskusta oli edellisellä kaudella pääministeripuolue ja ei silloin tullut tätä esitystä. Meillä oli tämmöinen esitys silloin, eikä siihen tartuttu, niin että mistä tämä nyt sitten on yhtäkkiä tullut?

Sitten jos ajattelee sitä, että kantaverkon tuottoja käytettäisiin, niin kantaverkkoa tarvitsee pitää kyllä yllä ja siihen tarvitaan investointeja. Tämä Infra Oy toimisi kehyksien ulkopuolella. Kuka sitä valvoisi? Se on kumminkin meidän yhteistä velkaa kaiken kaikkiaan. Se karkaa aika herkästi siellä, kun tehdään investointeja, ja erilaiset pesänjakajat ovat sitten siellä, mitä nyt tällä hetkellä valtiovarainministeriö vahtii budjettia.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti Piiraiselle: Kantaverkko ja jakeluverkot ovat kaksi eri asiaa. Viime vaalikaudella kantaverkko otettiin valtion enemmistöomistukseen. Se maksoi muutaman sata miljoonaa euroa, mutta se kannatti varmasti tehdä. Tässä on kysymys jakeluverkosta, josta enimmillään voi tuottaja omistaa 20 prosenttia, ja Fortumin osuus on tällä hetkellä noin 19 prosenttia. Kyllä tämä kannattaa keskustan aloitteen mukaan käydä nyt tarkkaan läpi.

Eestilä on ihan oikeassa siinä, että puheet 8 prosentista eivät ole totta. Oikea luku on 3 prosenttia, Eestilällä oli ihan oikeat tiedot. Mutta siitä huolimatta tämä mielestäni kannattaa katsoa. Tässä on vissillä tavalla kansankapitalismista kysymys asiassa, johonka sen kansan omistajuus on ihan oikea ja hyvä kohdentua.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee vielä siihen kysymykseen, onko keskusta sopimusyhteiskunnan takana, kyllä me vain olemme sopimusyhteiskunnan takana. Emme me ole esittäneet yksipuolisena vaatimuksena, että pitää eläkeikiä lisätä tai jatkaa. Ei meillä sellaista esitystä ole, katsoin tuosta paperista ihan vielä tarkkaan tämän läpi. Me olemme puhuneet yhteiskuntasopimuksesta, laajasta yhteiskuntasopimuksesta. (Puhemies koputtaa) — Pyydän kohta uudestaan. (Naurua)

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin puuttunut tähän eläkeikäasiaan sen takia, että täällä edustaja Sipilä toi esille sen, että tähän kasvurahastoon tulee nimenomaan työeläkeyhtiöitten rahaa. Eli työntekijöitten palkasta joka kuukausi menee 24 prosenttia, ja siitä käytetään näitä rahoja tähän teidän kasvurahastoonne enenevässä määrin, ja kuitenkin näitten rahastojen pitäisi olla tuottavasti ja turvaavasti käytetty.

Mutta tässä budjetissa ensi vuodelle on 608 miljoonaa sivulla 694, jossa maatalousyrittäjien eläkkeisiin laitetaan valtion rahaa. Olisinkin kysynyt — nyt, kun sitä eläkeikää nostetaan ja maatalousyrittäjäthän ovat siinä tietysti mukana, ne nostetaan 65 vuoteen teidän esityksenne mukaisesti — kuinka paljon tämä 608 miljoonaa vähenee nyt tästä budjetista tulevina vuosina, kun te puututte näihin maatalousyrittäjien eläkeikiin, jotka ovat niin alhaisia.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulihan se sieltä, edustaja Skinnari. Minä jo ihmettelin, ettei maataloudesta ja sen saamista tuista lainkaan puhuta.

Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron sanoakseni, ministeri Urpilainen, että minä olen todella pettynyt siitä, että te ensimmäisenä otitte aseeksi sen, että keskusta muka romuttaa sopimusyhteiskunnan ja nämä uudistukset, jotka meillä tässä ovat, kun paperissa ei lue, että ne tehdään sanelemalla, vaan ne tehdään sopimalla. Eli todella, ministeri, kun te totesitte aivan oikein, että eletään vaikeita aikoja, niin sanon kyllä pienenä neuvona sen, että silloin kun eletään vaikeita aikoja, niin meitä kaikkia tarvitaan, myöskin niitä keinoja, joita oppositiolla on. Jos hallitus ja ministerit ovat viisaita, he kuuntelevat opposition esityksiä. Nyt täällä ei ole ollut kuuntelemisesta kysymys, vaan olette yrittäneet mennä yli siitä, mistä aita on matalin, ja leimaamalla keskustan puolueeksi, joka ei ole sopimusyhteiskuntapuolue. Täällä jo todettiinkin edustaja Pekkarisen toimesta se, että me olemme ajaneet nimenomaan tämmöistä yhteiskuntasopimusta, jolla sopimalla sovitaan siitä, että Suomi näistä haasteista selviytyy.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut erittäin ilahtunut, ja varmasti kokoomusjoukko täällä, että siihen pääministeri Kataisen kutsuun keskustalle tulla katsomaan sote-malliin ratkaisua on myöntävästi täällä vastattu. On tärkeää, että rakenteista saadaan ratkaisu mutta myöskin rahoituksesta, ja näyttää, että mallista "raha seuraa potilasta" — kokoomuksen piiristä, keskustan piiristä, THL, Akava, Lääkäriliitto, monet tahot — on siitäkin löytymässä yhteisymmärrys.

Mutta sitten näihin varjobudjetteihin. Kyllähän tosiasia on, kun katsotaan perussuomalaisten varjoesitystä, että kovin käsin, kaksin käsin mätkitte työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Kela-maksun palauttaminen iskee sinne työllistäviin yrityksiin. Te kiristäisitte yhteisöveroa ja henkilöverotusta suhteessa hallituksen esitykseen. Kyllä tämä on kovaa kyytiä työnaisille ja työmiehille.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, jos katsotaan keskustan mallia, toivoisin, että edustaja Sipilä kertoisi, mistä on kysymys yritysten kasvurahastossa. Tarvitaanko rahastoa hallituksen esittämän rahaston päälle? Valtion infra Oy: mistä rahat, mistä tuotto? Tässä tulee vähän mieleen vanha suomalainen Kalevala-mytologia siitä sammosta, joka suolsi rikkauksia. Sieltä 1800-luvulta asti ollaan mietitty, mikä se sampo oli. Jotta ei näin kauan tarvitsisi miettiä, mitkä nämä keskustan esitykset ovat, niin voisitteko valottaa, mistä tulevat rahat, mistä tulee tuotto. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Vähän tuntuu siltä, että samaa valuvikaa on tässä teidän esityksessänne kuin oli siinä osinkoveroesityksessä. Tärkeää on, että nyt vastaatte konkreettisesti, mistä näissä kahdessa asiassa on kyse.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä kasvurahastosta, minkä takia sitä tarvitaan. Suomessa on iso teollisuuden rakennemuutos, ja meidän pitää nyt tehdä enemmän siellä kuin mitä nyt tällä hetkellä teemme. Esimerkki: Näillä suurilla yrityksillä on alihankkijaverkosto. Tämän alihankkijaverkoston pitää tässä rakennemuutoksessa muuttua vientiyrityksiksi. Meiltä puuttuu kokonaan tai käytännössä kokonaan pk-yrityskenttä, joka on vientiyrityksiä. Tämä on poikkeuksellinen rakenne verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin. Ja pääomia tarvitaan, oman pääoman ehtoista rahoitusta. Meillä on hyvä rakenne olemassa. Esimerkiksi Teollisuussijoitus on erittäin hyvä toimija. Siellä on erittäin hyvä historia. Toimintamallit meillä ovat olemassa siellä valmiiksi. Me tarvitsemme sinne enemmän rahaa. Kasvurahaston sijoitusjänne on 5—7 vuotta. Se voi olla pitempi, jos markkinat eivät ime sitä rahoitusta.

Minuutissa ei näköjään kerkiä tämän enempää selittää. Minä tulen mielelläni mihin tahansa eduskuntaryhmään kertomaan juurta jaksaen, mistä tässä keskustan kasvurahoitusaloitteessa on kysymys. Saa nähdä, montako pyyntöä tulee. Mielenkiinnolla jään odottamaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hiukan tuosta kasvurahastosta. Muutama kysymys suoraan edustaja Sipilälle: Jos yritys ei saa rahoitusta muualta, miksi valtion kannattaisi myöntää rahoitus? Tietääkö valtio markkinoita paremmin, mikä yritys tulee tulevaisuudessa onnistumaan? Voiko valtion kasvurahasto ottaa riskin ja rahoittaa sellaisia yrityksiä, joille muut eivät syystä tai toisesta ole valmiita myöntämään lainaa? Onko tämä riski hyväksyttävää veronmaksajien rahoilla?

Arvoisa puhemies! Me olemme täällä pitämässä huolta verotettujen rahojen järkevästä käytöstä emmekä pelaamassa niillä siltarumpupolitiikkaa tai rakentamassa uutta suunnitelmataloutta.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskoisi, että tästä asiasta ei nyt kannata lähteä rakentamaan turhaa riitaa, koska käsittääkseni opposition, ainakin edustaja Sipilän, ajattelu ja hallituksen ajattelu ovat hyvin lähellä toisiaan. Tällä yhteisöverouudistuksella, osinkoverouudistuksella haetaan kasvumahdollisuuksia. Hallitus on lähtenyt keräämään miljardin euron rahastoa tähän samaan tarkoitukseen. Tällä hetkellähän tämä riskipääomamarkkina Suomessa on jossain 100 ja 200 miljoonan euron välillä, ja siinä mielessä, kuten ministeri Vapaavuori on todennut, kannattaa edetä maltillisesti. Nyt sitten Sipilä samaan ehdottaa kolmea miljardia. Jos se miljardi vastuullisesti käytetään ja tarvetta on, niin hyvä niin, voidaan kaikki yhdessä lähteä sitä nostamaan.

Erityisesti haluaisin kiitellä — koska on syytä paitsi kuulla myös kiitellä oppositiota, paikoin — ajatusta siitä, että joukkovelkakirjamarkkinaa lähdettäisiin kehittämään, koska se ajaisi tätä samaa asiaa, ja nimenomaan yritysvetoisesti niin, että se valtion rooli olisi vain kätilönä. Eli rakentavasti tässä asiassa taatusti eteenpäin päästään.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tietenkään tässä ole kysymys siitä, että tässä tehtäisiin jotakin siltarumpupolitiikkaa. Totta kai valtion euroa pitää aina seurata yksityinen euro. Tämmöinen rakenne on Teollisuussijoituksella ollut alusta alkaen. Edustaja Pekkarinen pystyy kertomaan tarkemmin sen, mitä Teollisuussijoituksessa on saatu aikaiseksi, mutta kyllä siellä on hyvä historia myöskin sillä, että se on tuottanut. Pääomat ovat kasvaneet, ja muistaakseni Teollisuussijoituksen kohdeyrityksissä on noin 40 000 työpaikkaa. Se ei suinkaan ole merkityksetöntä, se työ, mitä siellä ollaan tekemässä ja on tehty.

Tässä on kysymys mittakaavaerosta. Olen samaa mieltä, että tämä on nyt jatkumoa, ja me tarvitsemme minun mielestäni, keskustan mielestä tässä tilanteessa hieman enemmän pääomia sinne, että tätä rakennemuutosta saadaan vauhditettua. Pelkästään markkinavoimien avulla tämä muutos ei tule tapahtumaan. Siinä tarvitaan vahvempaa valtion roolia, ja tämä on meidän näkemyksemme siitä, mikä se olisi.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo joitakin puheenvuoroja sitten edustaja Jungner sanoi, että perussuomalaisten mukaan Suomen ongelmat johtuvat vientiteollisuudesta ja sen ongelmista, että siihen laitetaan syy, ja Sarkomaakin peräsi perussuomalaisilta syitä.

Nähdäkseni tässä noin kuukausi sitten hallitukselle valkeni, että arviot verokertymäennusteesta menivät miljardin verran metsään. Tämähän johtuu siitä, että tämä maailma tässä Suomen ympärillä on muuttunut ja vapaa liikkuvuus niin ulkomaille rekisteröityjen yritysten suhteen kuin työvoimankin suhteen on aiheuttanut sen, että veroa ei kerry enää samalla tavalla. Nyt jos ajatellaan, että hallituksen ja valtion pitäisi ottaa vastuuta yritystoiminnasta, niin pitää saada nämä verojen keräykset kuntoon. Jos joku yritys harjoittaa kauppaa Suomessa taikka tuo työvoimaa tänne, niin pitää jäädä verotuloja myöskin Suomeen siitä kaupankäynnistä tai työnteosta. Muuten me emme täällä Euroopassa pärjää emmekä EU:ssa.

Tuntuvat aika huvittavilta välillä nämä kinastelut, (Puhemies koputtaa) mille momentille laitetaan jotain, mitä ei ole olemassa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opposition ryhmäpuheenvuorot maalasivat hyvin synkän maailmankuvan. Jos se kuva olisi oikea, niin meillä olisi satamissa ja raja-asemilla valtavat elintasopakolaisruuhkat, jotka pyrkisivät pois tästä kaameasta maasta. (Seppo Kääriäinen: Ei nyt sentään, ei nyt sentään!) Onneksi näin ei ole, ja edustaja Tiilikainenkin korjasi vähän puheitaan.

Oleellista on se, miten suhtaudutaan velanottoon. Oppositio jätti lähestulkoon mainitsematta vaihtoehtonsa suhteen hallituksen velanottoesitykseen. Se on täysin marginaalista, onko se velanotto 20 miljoonaa vai 100 miljoonaa vähemmän kuin hallitus esittää. Esimerkiksi viime vuonna tähän aikaan tehty velanottoarvio on mennyt pieleen noin 2 000 miljoonaa euroa. Näin on maailma muuttunut.

Sitten edustaja Anttilalle: Ei pidä niin kovin herkistyä eikä hermostua, jos vähän puhutaan maataloudesta. Helsingin Sanomat kirjoitti, että Ruotsissa ei makseta maataloustukia lainkaan, mikä suuresti ihmetytti. (Välihuutoja)

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minuakin harmittaisi, jos olisin luvannut, että velkaantuminen taitetaan ja työllisyyttä lisätään. Se nimittäin kuuluu näistä kokoomusedustajien puheenvuoroista, että ollaan turhautuneita siihen omaan saamattomuuteen ja vähän ollaan kateellisia sille, että perussuomalaiset eivät ole joutuneet alentumaan kompromisseihin oman vaihtoehtonsa kanssa. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)

Meillä on 72 konkreettista vaihtoehtoa täällä, ja te olette sieltä yhden epäkohdan ehkä löytäneet. Missä ovat ne 71 muuta? Onko toisaalta niin, että olette niitten kannalla, koska ette niihin sen kummemmin puutu? Ainoa on ollut tämä Kela-asia, josta olette ristiriitaisia puheita löytäneet. Sinänsä olette samaa mieltä asiasta, SDP:hän on ollut tästä Kela-maksusta viime vaalikaudella täysin samaa mieltä perussuomalaisten kanssa. Tuotakoon sekin nyt tässä suurelle yleisölle esiin. (Mauri Pekkarinen: Se on totta!)

Mutta tutustukaa tarkemmin, niin jatketaan keskustelua sitten varsinaisissa puheenvuoroissa.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten esityksistä kertoo paljon se, että edustaja Saarakkalan suurin huoli on, että jos hallituspuolueista joku jotain esitystä kannattaa, niin luoja paratkoon, mitä sitten tapahtuu.

Mutta velkaantumisesta vielä. Keskustalla on monia hyviä esityksiä, mutta tämä velkaantuminen hämmentää, kun keskusta väittää, että heidän esityksillään velkaannuttaisiin vähemmän kuin hallituksen esityksillä, 250 miljoonaa. Tämä ei nimittäin pidä yksinkertaisesti paikkaansa.

Keskusta rajoittaisi korkovähennysoikeutta estämällä veroparatiisien toimintaa ja laskee tästä saavansa 200 miljoonaa euroa. Jos tämä olisi näin helppoa, se olisi jo tehty. Palkka.fi-nettipalvelun yksinkertaistamisella keskusta kerää 50 miljoonaa euroa. Ihan hyvä ajatus, mutta mistä nämä rahat oikein tulevat? Pankkiveron lakkauttamisella keskusta hankkii 50 miljoonaa euroa lisää — miten ihmeessä? Ilmeisesti dynaamisten vaikutusten kautta, koska staattisestihan veron poistaminen vähentää valtion verotuloja.

Valottaisiko nyt puheenjohtaja Sipilä vielä tätä keskustan tapaa laskea näitä dynaamisia vaikutuksia, koska staattisesti katsottuna tämä verotuloarvio ei keskustan esityksessä pidä paikkaansa?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tähän kasvurahastoon. Meillä viime vuonna Suomessa tehtiin tähän venture capital -vaiheeseen noin 82 miljoonan euron sijoitukset. Puolet oli julkista, puolet oli yksityistä. Meillä oli siinä varhaisessa vaiheessa valtava pula, vaikka me panimme pystyyn viime kaudella tämmöisen rahastojen rahaston, joka tekee sijoituksia. Tuo julkisen vallan osuus onkin juuri tuota, mitä äsken kerroin. Mutta me tarvitsemme tähän varhaisimpaan vaiheeseen lisää kärsivällistä riskipääomaa, ja valtio tarvitaan siihen mukaan. Valtio voi esimerkiksi epäsymmetrisin ratkaisuin houkutella yksityistä kapitaalia mukaan ja tällä tavalla peitota sitä puutetta, mikä markkinoilla tällä hetkellä on.

Ruotsissa vastaavien rahastojen osuus on myöskin suhteessa kansantuotteeseen noin kaksi kolme kertaa suurempi, ja näistäkin syistä, ja kun muutenkin teollisuus on tilassa, missä on, ja elinkeinoelämä laajemmin, me tarvitsemme tällaista kasvurahastoa. Sen mitta: Siihen ei tarvita monia satoja miljoonia euroja joka vuosi. Viiden kuuden vuoden aikana tuo määrä, minkä edustaja Sipilä (Puhemies koputtaa) sanoi, on semmoinen järjellinen määrä, muttei kovin paljon enempi kylläkään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun edellinen keskustajohtoinen porvarihallitus poisti Kelan työnantajamaksun ohi hallitusohjelman, 1,1 miljardia euroa perusturvan rahoitusta saatettiin vakavassa taloustilanteessa, kärjistyvässä taloustilanteessa, valtion talousarvion kautta rahoitettavaksi. Sitä tapaa ja nimenomaan työllisyysvaikutusten arvioimattomuutta me kritisoimme silloin. Nyt tietysti ollaan siinä tilanteessa, että joudutaan katsomaan, mikä on yrityspohja ja yritysten kilpailukyky yleensä, kun se ratkaisu oli todella hätiköity ja vahingollinen.

Herra puhemies! Edustaja Anttila ja keskusta kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa täällä tätä maatalouden tukipolitiikkaa. Kyllä nyt tässä tilanteessa, kun tosiaan maa järisee ja palkansaajat ja perheet ja sosiaaliturva ovat vaarassa, pitää keskustella, onko meillä varaa käyttää 60 prosenttia vero- ja velkarahaa maataloustukiin, joita omistamisen perusteella annetaan aktiiviviljelijöiden sijasta. Että kyllä tämä pesä pitäisi myöskin kerta kaikkiaan käydä läpi.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan tehnyt karhunpalveluksen vientiteollisuudelle. Kuljetuskustannukset ovat nousseet, energia- ja polttoainekustannukset ovat nousseet, (Lasse Männistö: Kela-maksut!) rikkidirektiivi.

No, sitten meillä on tämä vaihtoehtobudjetti, ja jos meillä on niitä viimevuotisia lukuja, niin kertaus on opintojen äiti, (Lasse Männistö: Kela-maksut!) eli me korostamme kotimaista energiaa, turvetta, polttoainetta, yleensäkin kotimaista, mutta täällä vihreät haalivat kivihiiltä.

Yritystuet: Onko vasemmistokin sitä mieltä, että tämä miljardin helpotus yritysveron alentamisella koskee pieniä yrityksiä? Se antaa suuryrityksille mahdollisuuksia. Odotellaan nyt niitä dynaamisia vaikutuksia. Tuntuu, että töistä pannaan ihmisiä pois ja suuryritykset laittavat rahat taskuun.

Sitten ihmeellistä on myöskin se, että harmaasta taloudesta ei haluta puhua mitään. Me olemme esimerkiksi työvaliokunnassa ehdottaneet konkreettisesti, mitä pitäisi tehdä harmaan talouden rikkomiseksi, että saataisiin siitä myös valtiolle verotuloja. Toivoisin, että tähän kiinnitettäisiin huolta ja myös että kotona tehtävän työn arvostus otettaisiin käyttöön. (Puhemies koputtaa) Yhtenä esimerkkinä on tämä omaishoidon tuen kokonaan käsitteleminen.

Tässä muutamia asioita. Emme tietysti ole täydellisiä, mutta meillä on oma vaihtoehtomme.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on aivan oikeassa siinä, kun se sanoo, että talouttamme kohentaaksemme me tarvitsemme lisää vientituloja. Mutta, arvoisa hallitus, te koko ajan unohdatte ja toimitte päinvastoin siinä toisessa puolessa elikkä siinä, kuinka paljon meille tuodaan erilaisia hyödykkeitä.

Otan esille kaksi: ruoka ja energia. Tällä hetkellä me olemme ruuantuotannossa koko ajan menossa alempaan omavaraisuusasteeseen ja tuomme yhä enemmän ja enemmän ruokaa tähän maahan. Sama on energiassa. Tehdyt ratkaisut ovat tuottaneet sen, että meille tuodaan kivihiiltä. Ei ollut kovin mukavaa kuultavaa kanadalaisten sanomana, että ensimmäinen kivihiililasti, joka Kanadasta Koillisväylää myöten tuli, tuli muuten Suomeen ja Poriin.

Elikkä herätkää nyt, hallitus, näihin asioihin. Yhtä tärkeätä kuin edistää vientiä on se, että me teemme ratkaisuja, joilla me torppaamme tuontia. Nimenomaan ruoka ja luonnonvarat muutenkin ja siinä kannattava maatalous, kannattava metsätalous, bioenergian tuotanto ovat merkittävässä osassa, ja niillä vaihtotasetta pystymme hyvin nopealla aikavälillä oikaisemaan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt moitittu perussuomalaisia siitä, että vientiteollisuutta isketään voimakkaasti, mutta tosiasiassa, jos oikeasti on tutustunut tähän perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin, näinhän ei ole. Me alentaisimme energiaveroja. Me emme olisi koskaan ottaneetkaan rikkidirektiivikustannuksia vastaan. Me emme hyväksy voimalaitosveroa, joka nostaa energian kustannuksia, mitä tämä hallitus on tekemässä.

Tähän rahoitusasiaan ottaisin vielä sen verran kantaa tästä yhteisöveron alennuksesta 22 prosenttiin — ei 20:een vaan 22 prosenttiin, hallitus alentaa sen 2 prosenttia enemmän — että me käyttäisimme siitä säästyvät varat nimenomaan pk-yritysten verotukipakettiin, millä me saamme sitä kautta työllisyyttä aikaiseksi. Siihen käytettäisiin 250 miljoonaa euroa. Toisaalta sitten tämä yhteisöveron alennus ei sinällänsä anna kyllä pk-yrityksille kovinkaan paljon, ei ollenkaan sitten kommandiittiyhtiöille tai muille yhtiömuodoille kuin osakeyhtiöille, ja pienille osakeyhtiöillekään se ei anna, koska käytännössä kuitenkin yrittäjän on edullisempaa nostaa rahaa yrityksistä palkkatulona. Sen takia tämä yhteisöveroalennus 22 prosenttiin on hyväksyttävissä tämän verokilpailun vuoksi, mutta sitten taas toisaalta nämä uudet työpaikat ovat kaikki tulleet pk-sektorille, ja sen takia tuettaisiin pk-sektoria.

Käytännöllisesti katsoen, jos ihan rehellisesti nyt hallituspuolueetkin miettivät ja katsovat tämän perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin, tämähän antaa oikeasti yrityksille hyvin paljon ja on kannustin sitten työllistämiseen myös sitä kautta. Mutta myös sitten tämä työnantajan työeläkemaksujen porrastaminen alle 30—vuotiaille ja yli 55—vuotiaille, (Puhemies koputtaa) jotka ovat heikompaa työllistymisikäluokkaa, sitäkin kautta kannustaa työllistymistä, ja kun työllisyysaste paranee, niin valtion tulotkin paranevat.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotkut kokoomusedustajat kiittelivät keskustaa siitä, että tarjoamme yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmien ratkaisemisessa. Ongelmat ovat suuret. Hallituksella on tavoite erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatiosta. Meillä on sama tavoite, mutta teidän mallinne ei toteuta sitä tavoitetta, koska tarvittaisiin sairaanhoitopiirien laajuiset kokonaisuudet. Te aiotte purkaa ne, pirstaloida terveydenhuollon kentän, jolloin laatu heikkenee ja tullaan perustuslaillisiin ongelmiin.

Kuunnelkaa tarkemmin, mitä ehdotimme tänään. Esitimme, että kun teidän mallinne on ajanut päin seinää, voisimme jo tällä kaudella lähteä keskustan esittämän toteuttamiskelpoisen mallin pohjalta hakemaan kaikkien puolueiden kesken ratkaisua.

Arvoisa puhemies! Vielä valtiovarainministerin puoleen käännyn. Mitä te ajattelette tästä keskustan tarjouksesta, ratkaisun hakemisesta sosiaali- ja terveyspalveluihin? Tartutteko siihen vai edelleenkö ajatte pakkoliitosten uhalla Suomea suurkuntiin? Kumpi on teidän valintanne?

Haluaisin myös kuulla valtiovarainministeriltä kannan tähän aloitteeseemme, että Fortumin sähköverkko pidetään suomalaisessa omistuksessa. Aiotteko te seurata sivusta, jos Fortumin sähkönsiirtoverkko myydään ulkomaille, vai tartutteko keskustan ehdotukseen ja esitykseen, että esimerkiksi Infra Oy:n kautta varmistamme sähkönsiirtoverkon pysymisen suomalaisissa käsissä? (Antti Kaikkonen: Tämä on tärkeä!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tässä oli paljon asioita, mielelläni niitä kommentoin.

Ensinnäkin kunnista: Kovin moni edustaja kantoi huolta kuntatalouden tilanteesta, ja täällä myöskin viitattiin kuntien hyvin laajaan tehtäväkenttään. Minä uskon, että kaikki hallitukset viimeisen parinkymmenen vuoden aikana riippumatta hallituspohjasta kantavat sitä syntiä, että kunnille on siirretty tehtäviä ja velvoitteita mutta ei samassa suhteessa rahoitusta. Tästä syystä kuntiin on syntynyt rakenteellinen alijäämä, ja totta kai sitä alijäämää myöskin omalta osaltaan vaikeuttaa nykyinen taloustilanne. Tästä syystä hallitus on päättänyt läpikäydä kuntien tehtävät ja velvoitteet. Se ei ole helppo harjoitus.

Olen hyvin iloinen siitä — olen odottavalla mielellä — että edustaja Sipilä on luvannut toimittaa keskustan miljardin listan, jolla tehtäviä ja velvoitteita tullaan karsimaan, koska on selvää, että me joudumme myöskin laajentamaan kuntien tulopohjaa, me tarvitsemme lisää tuloja kuntiin, arviolta noin miljardin euron verran, mutta samassa suhteessa meidän täytyy myöskin kuntien menokehitystä pystyä hillitsemään. Tämä on välttämätöntä, jotta me voimme turvata nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion. Muuten vaihtoehtona on näivettymisen tie, joka nyt jo valitettavasti monessa kunnassa on näkyvissä. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin tuottavuuden parantamista, ja siinä esimerkiksi tietotekniikan hyödyntäminen on aivan olennaisessa osassa.

Minua hieman harmitti edustaja Tiilikaisen puhe, jossa hän haukkui valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmia uskomuslaskelmiksi. Me olemme tehneet budjettiriihessä hyvin vakavalla mielellä päätöksiä. Me olemme esitelleet nuo päätökset myöskin muun muassa reittaajille, olemme esittäneet muillekin kansainvälisille arvioijille, ja se vastaanotto on ollut siellä hyvin vakava ja myöskin kunnioittava valtiovarainministeriön laskelmia kohtaan ja myöskin päätöksiä kohtaan, jotka noiden laskelmien pohjalta on tehty. (Mauri Pekkarinen: Koskeeko tämä pääministeriä?) Sen takia en pidä siitä kielenkäytöstä, jossa ikään kuin viitataan siihen, että ne laskelmat, joiden pohjalta hallitus on päätöksiä tehnyt, olisivat jollain lailla uskomuslaskelmia, (Mauri Pekkarinen: Entäs pääministeri?) niin kuin edustaja Tiilikainen täällä viittasi.

Sitten tästä indeksikorotuksesta, josta edustaja Mustajärvi kysyi. Täysimääräinen indeksikorotus vuodelle 2014 on 1,3 prosenttia, ja hallitushan itse asiassa päätti tehdä tänä vuonna ylimääräisen indeksikorotuksen, joka oli 0,7 prosenttia. Eli tästä syystä tuo ensi vuoden korotus on 0,6 prosenttia, ja yhteensä, kun nämä laskee yhteen, siitä tulee tämä 1,3 prosenttia eli täysimääräinen indeksikorotus, joka on budjettiriihessä sovittu tehtäväksi, ja se myöskin tulee toteutumaan. Minusta on hirveän hyvä, että tämä asia on myöskin korjattu, ymmärtääkseni tänään, sekä Kelan toimesta että myöskin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Toivottavasti tätä väärää käsitystä nyt ei enää edustajien toimesta eikä myöskään tiedotusvälineiden toimesta levitetä.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä oli esillä yhteisöveron alennus, johon muun muassa edustaja Mäkipää viittasi. Olen huomannut, että keskusta levittää myös sellaista propagandaa muun muassa maakuntalehdissä, että yhteisöveron alennus olisi jollain lailla kädenojennus suuryrityksille. Tämähän ei pidä paikkaansa. Yhteisöveron alennus koskee kaikkia osakeyhtiöitä, myös pieniä, keskisuuria ja suurempia. Ja ymmärtääkseni tämän yhteisöveron alennuksen tukena on myöskin keskusta — porrastetulla mallilla, mutta joka tapauksessa. Eli kun edustaja Mäkipää täällä viittasi siihen, että yhteisöveron alennus olisi vain suuryrityksille tuleva veronkevennys, niin se ei pidä paikkaansa. (Mauri Pekkarinen: Lukumäärästä suurin osa on pk-yrityksiä!) Se tulee kaikille osakeyhtiöille.

Sitten, arvoisa puhemies, harmaasta taloudesta. Se on tämän hallituksen yksi keskeinen hanke. Se on moraalisesti tärkeä hanke, koska me kaikki tiedämme sen, että jos naapurissa yrittäjä vilunkipelillä kerää itsellensä voittoa, niin totta kai se aiheuttaa epäoikeudenmukaisen ja epäreilun kilpailutilanteen. Tästä syystä hallitus itse asiassa käyttää hyvin vaikeina taloudellisina aikoina 20 miljoonaa euroa lisää rahaa eri hallinnonaloilla harmaan talouden torjumiseen, ja itse asiassa budjettiriihen yhteydessä osana rakennepakettia lisäsimme vielä uusia toimenpiteitä, joilla muun muassa verotunnistetta voitaisiin laajentaa muillekin aloille kuin pelkästään rakennusalalle, jolla se tällä hetkellä on käytössä.

Lopetan, puhemies, teollisuuden tilanteeseen. Minusta oli hyvä, että nyt kävi selväksi, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on ottanut johdon käsiinsä ja päättänyt, että työnantajien sivukuluja kasvatetaan — ei lasketa, niin kuin puheenjohtaja Soini oli vaatimassa. (Puhemies koputtaa) Tämä on mielestäni kyllä hyvin väärä viesti suomalaiseen teollisuuteen, koska arvonlisäveron laskustahan suomalainen teollisuus ei hyödy, mutta Kela-maksun palauttamisesta suomalainen teollisuus tulee kärsimään. Tämä on kyllä hyvin väärä viesti suomalaiselle teollisuudelle aikana, jolloin me elämme poikkeuksellista rakennemuutosta teollisuudessa. Tästä syystä ehkä tuo tämänpäiväinen viesti oli poikkeuksellisen harmillinen.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Oppositio tarjoaa hyviä vaihtoehtoja, joita hallituksen olisi syytä tarkoin tutkia. Kuvaavaa oppositioryhmien varjobudjeteissa on se, että ne edustavat omien kansalaisten kannalta kauttaaltaan vastuullisempaa politiikkaa kuin hallituksen harrastama velkakompurointi. Tämmöinen keskustelu varjobudjeteista on hyvä askel oikeaan suuntaan. Hallitus voisi kuitenkin ottaa opposition vaihtoehdot ihan vakavastikin huomioon ja työstää niitä oman esityksensä apuna ja rinnalla. Voisi olla jo aika panna Suomi etusijalle ja työntää poliittinen valtataistelu vaikkapa WC-pyttyyn. Sama valtataisteluhan ilmenee myös kuntatasolla ja varsinkin kuumana käyvässä kuntaliitoshiillostuksessa.

Arvoisa puhemies! Muutos 2011 ottaa valtion velkaantumisen tosissaan. Tarvitaan isoja ratkaisuja. Pienet hienosäädöt eivät riitä, eikä sellaisilla kannata edes spekuloida laisinkaan. On selvää, että hallituksen omat toimet ovat riittämättömät ja suorastaan vääränsuuntaiset ja sekä keskustan että perussuomalaisten vaihtoehdot ovat kumpikin enemmän oikeansuuntaisia.

Suomi-juna on suistumassa rotkoon, ja hätäjarrusta olisi jo pikaisesti vedettävä. Tähän löytyisi koviakin lääkkeitä. Kuten jo äsken mainitsin: Suomi irti EU:sta ja eurosta, kaikenlaiselle haittamaahanmuutolle tyly stoppi, kehitysavun määrärahat aivan alas ja Yleisradiolta pois verorahoitus — kaikki tämä tietenkin edellyttäen, että kansalaiset ovat sitä mieltä. Nythän kansalta ei kysytä yhtään mitään.

Isoihin ratkaisuihin on myös luettava keskustan ehdottama Valtion infran perustaminen, joka sekin vaikuttaa ainakin ensituntumalta erinomaisen raikkaalta ajatukselta. Aivan ensimmäiseksi valtion ylläpitämät propagandakanavat pitäisi kuitenkin sulkea. Tiukkoina aikoina kansa ansaitsee valtuuttamiltaan vallankäyttäjiltä täydellisen rehellisyyden. Ylisuuret puolue- ja viestintätuet ovat jäänne menneisyydestä, niin myös Yleisradion järjetön rahankäyttö. Totuuden saa kerrottua paljon pienemmilläkin kustannuksilla, ja myös opposition ääni on saatava kunnolla kuuluviin.

Arvoisa puhemies! Suoran demokratian lisääminen ja sen ohella kansanedustuslaitoksen pienentäminen olisivat nekin aivan varteenotettavia ja varsinkin moraalisia säästökeinoja. Kun kansa saa päättää suoraan tärkeimmistä asioista, meille riittää takuulla sata edustuksellisen demokratian edustajaa hieromaan yksityiskohdista. Tämän ajatuksen jätän sulateltavaksi.

Merkittävimpiä säästöjä saadaan kuitenkin työperättömän haittamaahanmuuton torppaamisesta, sillä se jos mikä kaikkine kerrannaisvaikutuksineen muodostuu ajan oloon ja takuuvarmasti kansantaloudellemme täysin kestämättömäksi. Maahanmuutosta olisi siis leikattava reilusti ja radikaaleilla käytännön maahanmuuttopoliittisilla toimenpiteillä. Ei saa olla niin, että samalla, kun velkaannumme, kuntia kurjistetaan ja peruspalveluita rapautetaan. Lisäksi tuemme ulkomaisia rahalaitoksia, ulkomaisia valtioita ja ulkomaiden kansalaisia, otamme avokäsin vastaan joukoittain muukalaisia ja olemme sillä lailla muka koko maailmaa pelastamassa. Tällaista solidaarisuutta emme hyväksy, vaan suomalaisten etu on vihdoin asetettava etusijalle. Kotouttamisen sijaan meidän on siirryttävä kotiuttamisen linjalle erityisesti silloin, kun kyse on laittomasta siirtolaisuudesta. Sellaista ei pidä tukea valtion varoista, ei sentilläkään. Tässäkin olisi kansalaisia tarkalla korvalla kuunneltava.

Arvoisa puhemies! Suomelle olisi jo korkea aika hakea kansalaisten enemmistön haluama suunta. Koska poliittiset ryhmät repivät vankkureita jatkuvasti eri suuntiin, olisi jo vihdoin kysyttävä neuvoa siltä, joka on aina oikeassa, eli kansalta. Muutos 2011 ajaa maahamme suoraa demokratiaa, eli liikkeen pyrkimyksenä on uudistaa koko poliittinen järjestelmä ja luoda aito kanava todelliselle kansanvallalle.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehtobudjeteissa oli paljon hyvää. Yhteistä niille oli selvä siirtymä oikeudenmukaisempaan, sosiaalisempaan verotukseen. Nythän on ollut pitkän aikaa jo keskustan johtamista hallituksista lähtien se, että välillisten verojen ja palvelumaksujen osuus on korostunut, ja ne ovat kyllä ikävin tapa verottaa.

Keskustalla on myöskin — en tiedä, onko se Maalaisliiton peruja vai mitä — selvä halu siihen, että julkisen sektorin roolia talouselämässä ja talouselämän kehittämisessä ja myöskin yritysten tukemisessa vahvistetaan, ja jos se on sitä samaa kuin vanhan hyvän Maalaisliiton, Keskustapuolueen aikana, niin se on aina tervetullutta.

Myöskin tämä keskustan kotikunta—maakunta-malli on mielenkiintoinen. Itse asiassa tämä maakunta-osio kiinnosti niin paljon, että kävin läpi SKDL:n aikaisempia ohjelmia, ja vuonna 1983 SKDL on kuntavaaliohjelmassaan tuonut vahvasti esille maakuntamallin, joka on aika lailla yksi yhteen keskustan ajaman mallin kanssa: suorat maakunnalliset vaalit ja vahva rooli ja päätöksentekovalta maakunnallisissa kysymyksissä tällä organisaatiolla.

Mutta se, mitä olisin kaivannut, sanon sen vieläkin: ei mikään budjetti tai vaihtoehtobudjetti tule toimimaan, jos taloustilannetta ei kyetä arvioimaan realistisesti, ja semmoinen analyysi puuttui kyllä valtiovarainministerin puheesta mutta puuttuu kyllä myöskin vaihtoehtobudjeteista. Valtiontaloushan on epätasapainossa, ja Suomen julkinen velka kasvaa arvioitten mukaan Emu-kriteerien tuntumaan eli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Aikaisemmin arviot valtiontalouden tasapainosta ja julkisen velan kehityksestä ovat olleet aivan liian optimistisia. Esimerkiksi syksyllä taloudellisessa katsauksessa lokakuussa 2011 valtiovarainministeriö ennusti vuoden 2014 Emu-velaksi 52,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja nyt ennuste on jo 60,7 prosenttia. Tämä ennustusvirhe, 8 prosenttia bruttokansantuotteesta, vastaa noin 16:ta miljardia euroa. Valtavista summista on kyse ja valtavista virhearvioista.

Toinen asia, mikä liittyy myöskin tähän alijäämäarvioon, on se, kuinka ennakoidaan työttömyyden ja työllisyyden kehittymistä. Työttömyyshän on noussut, niin kuin jo sanoin, vuodessa syyskuun tilanteen mukaan 44 000 henkeä, ja pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä kasvaa koko ajan, mikä osoittaa sen, että työllisyystoimet eivät pure ja kaikkein vähiten ennakoivasti. Eli virta pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen kasvaa koko ajan. Huolettomuutta työllisyyden suhteen kuvastaa se, että valtion talousarviossa työllisyysmäärärahat ovat budjettiesityksessä pienemmät kuin tämän vuoden budjetissa.

Kun sanotaan, että mistä rahat, niin ainakin työllisyyssektorilla rahaa löytyisi. Nimittäin jos käy läpi vuosien 2008—2012 aikana käyttämättä jääneet työllisyysmäärärahat, niin näiden viiden vuoden kokonaiskertymä on liki 300 miljoonaa euroa. Kaikista pahin oli viime vuosi. Silloin jätettiin käyttämättä eduskunnan työllisyysmäärärahojen osoittamia pelimerkkejä 95 miljoonaa euroa, ja se on suorastaan rikollista massatyöttömyyden aikana.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että en ihan tarkkaan kuullut, mitä valtiovarainministeri Urpilainen sanoi tästä indeksiratkaisusta, mutta jos kuulin oikein, ja painotan sanaa "jos", niin hän kuvasi, että tämä indeksiratkaisu on semmoinen, että aikaistettu korotus oli 0,7 prosenttia, nyt tehtäisiin 0,6 prosenttia, jolloinka ne yhteensä ensi vuoden alusta olisivat se 1,3 prosenttia, joka on sama, minkä on kansaneläkeindeksin pisteluku noussut. Mutta jos ministeri Urpilaisen vastaus oli tämä, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että kun ajateltiin, että pienituloisille tämä alkukompensaatio 0,7 prosenttia, niin sen vaikutushan lakkaisi ensi vuonna. Indeksikorotukset tehtäisiin kyllä täysimääräisinä, mutta hyvitys poistuisi. Elikkä arvonlisäveron haitta pienituloisille ihmisille jää pysyväksi, mutta kompensaatio poistuu silloin ensi vuoden aikana. Ja jos ministeri Urpilainen tarkoitti tätä ja tuo on hallituksen linjaus, niin se ei tiedä kyllä hyvää tämän maan tulonsiirtojen varassa eläville ihmisille, eläkeläisille, työttömille ja toimeentulotuen varassa eläville kansalaisille.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tiedote, mikä on lähtenyt, elikkä kansaneläkkeisiin täysimääräinen indeksikorotus vuonna 2014. Tämä 0,7, mikä on tämän vuoden alusta ollut, on edelleenkin voimassa, ja nyt se, mitä budjettisopimuksessa on sovittu, tulee täysimääräisenä, niin että kyllä minä olen ymmärtänyt, että se 1,3 prosenttia nyt on se, mikä on sovittu.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikista vähiten haluan sekoittaa. Haluan selventää, mutta kun tämä on asia, joka koskee satojatuhansia suomalaisia ja sitten erityisesti vielä näitä pienituloisia ihmisiä, niin jos laskentamalli on se, että päädytään 1,3 prosenttiin — elikkä aikaistettu 0,7 prosenttia ja nyt tehtävä tarkistus 0,6 — niin se on sen 1,3 prosenttia. Se korotus on täysimääräinen, mutta silloin se tarkoittaa sitä, että jos se siihen jää, niin silloin ensi vuoden aikana ei tule enää pienituloisille sitä hyvitystä vaan kyse on täysimääräisestä mutta normaali-indeksikorotuksesta. Jos se tulkinta taas on se, että siihen aikaistettuun 0,7 prosenttiin lisätään tämä täysimääräinen 1,3 prosenttia, niin silloin on kysymys pysyvästä kompensaatiosta pienituloisille.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on saanut julkisuudessa, muualla kuin tässä eduskuntasalissa, kehuja, ja voi sanoa, ettei syyttä. Vaihtoehtobudjettimme on konkreettisuudessaan omaa luokkaansa: 72 konkreettista toimenpide-ehdotusta. Myös aatteelliset näkökohdat on huomioitu asiaankuuluvalla vakavuudella ja suhteellisen onnistuneesti. Kotimaa ennen maailman parantamista, Suomi on suomalaisten edunvalvontayhteisö. Kun nämä periaatteet ovat kirkkaana mielessä, on lopputuloskin aina parempi.

Hallituspuolueet ja erityisesti kokoomuslaiset ovat kateellisia perussuomalaisille ja turhautuneita omaan saamattomuuteensa. Pahaa oloa puretaan perussuomalaisiin ja perinteiseen tyyliin ylimieliseen tapaan. Edes laskevat kannatusluvut eivät ole saaneet kokoomuslaisia nöyremmiksi. Ei, vaikka luulisi hallituksen ennennäkemättömän sote-sekoilun jo opettaneen jotakin. Samalla rahalla ja vähän vähemmälläkin kuin hallitus me teimme sellaisen budjetin, joka ei kompastu kompromisseihin ja jossa on selkeä linja. Meidän puheemme ja tekomme ovat yhtä, toisin kuin hallituksella, joka lupasi velkaantumisen taittamisen ja työllisyyden kohentamisen.

Hallituksen lupaukset on nyt rikottu. Samalla on rikottu kansalaisten usko politiikkaan ja poliitikkoihin, mitä tuhotyötä on vaikea edes rahassa mitata. Ensimmäinen alkeellinen sääntö politiikassa on se, että ei pidä antaa sellaisia lupauksia, joita ei pysty pitämään. Lupausten rikkojat syövät kuormasta ja heikentävät ihmisten uskoa koko suomalaiseen edunvalvontayhteisöön. Se näkyy usein äänestysaktiivisuuden laskuna, ja tätä laskuahan on jatkunut jo pitkään. Perussuomalaisilla on kova työ tässä suhteessa.

Arvoisa puhemies! Talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi haemme yritystukien jakelun sijaan työllisyyttä pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajaa nostamalla ja huojennusta lisäämällä ja lisäksi vapautamme Viron mallin mukaan pk-yritykset yhteisöverosta, mikäli ne lisäävät työvoimaansa kahtena vuotena peräkkäin vähintään kahdella kokoaikaisella työntekijällä ja lisäys on 10 prosenttia työvoimasta eivätkä kyseiset yritykset nosta osinkoa. (Kauko Tuupainen: Hy-vä esitys!) Kotitalousvähennyskelpoisen työn osuutta nostamme, mikä lisää työvoimavaltaisilla palvelualoilla työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta.

Verotus on toinen tärkeä osa-alue. Kiristäisimme suurituloisten ja rikkaiden tahojen verotusta monella tapaa ja tukkisimme porsaanreikiä yritysverotuksessa ja alentaisimme vastaavasti monia energiaveroja helpottaen kotimaisten polttoaineiden käyttämistä ja autoilua eli liikkumista.

Arvoisa herra puhemies! Arvot ovat aina olleet perussuomalaisille tärkeä teema. Arvojen perusteellahan perussuomalaisia on paljolti viime vaaleissa äänestettykin, ja me vastaamme tähän huutoon nytkin. Leikkaamme kehitysavusta ja lisäämme hallitukseen verrattuna rahaa välttämättömiin kotimaan kohteisiin, kuten lastensairaalaan, homekoulujen korjaamiseen ja perustienpitoon sekä kuntien peruspalveluihin, omaishoitoon ja myös Puolustusvoimille, jotta asevelvollisuusarmeija kyetään ylläpitämään. Lisäksi uskallamme omissa henkilökohtaisissa talousarvioaloitteissamme, joiden kokonaissumma on vaihtoehtobudjettimme sisällä, nostaa rohkeasti esiin paikallisia epäkohtia vaarallisista teistä homekouluihin ja valtakunnallisia tabuja eliittiavustuksista maastamuuton lisäämiseen. Kaiken tämän ja paljon enemmänkin me tarjoamme ja otamme hiukan vähemmän velkaa kuin hallitus tietoisina siitä, että särkymävaraa on oltava.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että maamme hallitus pyrkii laittamaan maamme taloutta tasapainoon. Syytä onkin, sillä velkaantuuhan valtio tänä vuonna merkittävästi. Eli uutta aina otetaan, tänä vuonna 9,1 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio ottaa uutta lainaa jokainen sekunti 285 euroa, jokainen minuutti 17 100 euroa ja jokainen tunti 1 027 400 euroa. Eli velkaannumme vuorokauden aikana 24 miljoonaa ja rapiat päälle.

Jos hallitus onnistuu toiveissaan vähentää valtion menoja ensi vuonna 2 miljardia euroa, on se erinomainen asia. Hallituksen julkisuudessa esittämät eri vaihtoehdot eli keinot talouden tasapainottamiseksi eivät kuitenkaan ole erinomaisia. Se, että kuntia kuritetaan jatkuvasti valtionosuuksien leikkaamisella, aiheuttaa peruskunnissa jatkuvaa kunnallisveroprosentin korotustarvetta. Nämä toimenpiteet eivät edistä kuntien pärjäämistä, päinvastoin. Hallituksen toimet elinkeinoelämän olosuhteiden parantamiseksi eivät myöskään ole onnistuneet. Yksi hyvä huono esimerkki on kikkailu arvonlisäverolla. Sehän alkoi, kun sanomalehtien tilauksille määrättiin 10 prosentin arvonlisävero, joka vaikutti merkittävästi tilattujen sanomalehtien tilausmääriin kaikkialla Suomessa. Kyseinen alvi on korkeampi kuin muiden niin sanottujen sivistysvaltioiden vastaava arvonlisävero Euroopassa. Myöskään jatko koskien muun muassa parturi-kampaamoille määrättyä alvia ei edistänyt alan yrittäjien liiketoimintaa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten esitys alv:n alaisen liiketoiminnan alarajan nostosta nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon tulisi toteuttaa mielestämme jo ensi vuonna.

Suomessa on tällä hetkellä 320 kuntaa, joista 304 sijaitsee Manner-Suomessa. Näille kunnille on sälytetty lähes 550 lakisääteistä tehtävää. On erinomainen asia, että valtio ottaa tulevaisuudessa osan kuntien tehtävistä omalle kontolleen ja huolehtii samalla tehtävien rahoituksesta. Useat kuntien päättäjät pitävät menettelyä taloudellisena tukena eli kädenojennuksena valtiolta, mutta siitähän ei ole kyse, koska kyse on niin sanotusta kustannusneutraalista periaatteesta, jonka mukaisesti valtio vähentää vastaavalla summalla kunnille maksettavia valtionapuja.

Otanpa pari esimerkkiä sosiaali- ja terveysministeriön alalta. EU-lainsäädäntöön perustuen valtio korvaa ensi vuoden alusta sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhoitokustannuksia, joiden määräksi arvioidaan 11 miljoonaa euroa. Vastaava summa, eli 11 miljoonaa euroa, vähennetään kuitenkin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Toinen esimerkki liittyy lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestämiseen. Tämäkin kustannuserä, 2,2 miljoonaa euroa, siirretään kunnilta valtion tehtäväksi kustannusneutraalilla tavalla.

Arvoisa puhemies! Kuten perussuomalaisten esittelypuheenvuoron esittäjä Kaj Turunen totesi: "Perussuomalaiset tekevät isänmaallista talouspolitiikkaa." Tätä taustaa vasten ihmettelenkin syvästi, miksi hallituksen piirissä on julkisuuteen tullut ehdotus, että Kreikalle myönnetyn ensimmäisen avustuspaketin mukainen Suomen osuus, 1,5 miljardia euroa, tulisi antaa Kreikalle anteeksi. Samoin hämmästelen pääministerin "vihreän valon näyttöä", jonka mukaisesti Kreikalle tulisi myöntää vielä kolmaskin avustuspaketti. Ihmettelen tätä ääneen siksi, että Kreikan maksukyvyttömyys tunnustetaan jo Brysselissä ja Frankfurtissa. Miksei tieto ole kulkenut Helsinkiin ja hallituksen ministereiden tietoon? Vanha suomalainen sananlasku sanoo, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Tämä on hyvä ohje horjuvilla tuoleilla puuhasteleville hallituksen ministereille.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehtoon Suomen pelastamiseksi kuuluu lukuisa joukko toimenpidealoitteita ja lakialoitteita, jotka tulevissa keskustan puheenvuoroissa esitellään. Itse tartun näihin kahteen aloitteeseen eli päiväjärjestyksen kohtaan 13) Työurien pidentäminen, mistä olemme jättäneet toimenpidealoitteen, ja sitten kohtaan 19) Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta, josta meillä on jätetty lakialoite ja myös samansisältöinen talousarvioaloite jo aikaisemmin.

Ensinnäkin tästä työurien pidentämisestä ja eläkeuudistuksesta päättämisestä:

Työurien pidentämiseksi tarvitaan useita samaan aikaan vaikuttavia toimia. Työelämän laatua on kehitettävä, ja on huolehdittava työntekijöiden työkyvyn säilymisestä. Ihmisten motivaatio työssä jatkamiseen on sitä parempi, mitä parempi on työkyky. Ikääntyneiden, yli 55-vuotiaiden, työmarkkina-asemaan ja työssäjaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Heidän osaamisensa ja kokemuksensa on syytä nähdä voimavarana ja otettava hyötykäyttöön myös uusien työntekijöiden opastamisessa ja mentoroinnissa. Työelämän joustavuutta ja osa-aikatyön mahdollisuuksia on lisättävä.

Eläkeuudistusta tarvitsemme siksi, että tuleville sukupolville kyetään turvaamaan asiallinen vanhuudenajan turva eli eläke. Eläkeiän nostossa ei ole kyse vain makrotason taloudellisista perusteista vaan nyt työuransa alussa olevien tai tulevien työsukupolvien eläkkeiden tasosta. Kysymys on luottamuksesta, järjestelmän uskottavuudesta ja toimivasta eläkejärjestelmästä sukupolvisopimuksen osana.

Koska elämme yhä pidempään, olisi johdonmukaista, että eläkeikä sidottaisiin odotettavissa olevaan elinikään. Eläkeiän nostosta on tärkeää tehdä päätös mahdollisimman nopeasti, mutta sen toteuttaminen tulee tehdä maltillisesti ja asteittain. Niinpä keskusta esittää, että hallitus ryhtyy ripeisiin toimenpiteisiin työurien jatkamiseksi sekä tarkistaa kantaansa eläkeuudistuksen sisällöstä ja aikataulusta siten, että hallitus on kykenevä päättämään eläkeiän sitomisesta odotettavissa olevaan elinikään vielä tämän vaalikauden aikana.

Arvoisa puhemies! Sitten omaishoidon osalta:

Omaishoidon kehittämisen kannalta kiireellisintä on keskustan mielestä turvata omaishoitajien tasavertainen kohtelu heidän asuinkunnastaan riippumatta. Nykyisellään omaishoidon tukipalkkio on kuntien vastuulla ja määrärahasidonnaista. Tämä on johtanut siihen, että kuntien välillä on räikeitä eroja omaishoitajien kohtelussa sekä omaishoidon määrittelyssä ja tuen maksamisessa. Osassa kuntia otetaan uusia omaishoitajia sopimusten piiriin, osassa pidetään omaishoitajien määrä vakiona pitäen määrärahat samalla tasolla vuodesta toiseen ja osassa kuntia sopimuksia irtisanotaan jopa kesken vuoden.

Omaishoidon tuki on viipymättä siirrettävä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Näin voidaan varmistaa, että jokainen omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tukipalkkion kotikunnastaan riippumatta. Omaishoitajien jaksamiseen ja arkeen liittyvät palvelut jäävät edelleen kuntien järjestettäväksi, ja ne tulee tarjota lähipalveluna kotikunnassa. Tarvitaan kuntien ja valtion yhteistyötä.

Omaishoidon tuen Kelalle siirto vaatii valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit. Kriteereiden tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää asetuksella. On arvioitu, että omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistämisen jälkeen tukipalkkion saajia tulisi olemaan noin 60 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tuen siirto Kelalle maksaa arviolta 120—160 miljoonaa euroa vuosittain.

Ehdotamme, että laki omaishoidon tuen siirrosta astuisi voimaan 1.10.2014. Tämä lakialoite liittyy ensi vuoden talousarvioehdotusta koskevaan talousarvioaloitteeseen, joka on jätetty aiemmin ryhmän puheenjohtajan Tiilikaisen nimissä, ja siinä on esitetty ensi vuodelle momentille 33.10 lisämäärärahaksi 30 miljoonaa euroa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yleensä, kun edustaja Vehviläinen on puhunut omaishoidon tuen siirtämisestä Kelalle, hän on myös puhunut siitä, että toimeentulotuen perusosa pitäisi siirtää Kelalle. Näin muun muassa vuosi sitten, 7.9.2012.

Nyt edustaja Sipilä, keskustan puheenjohtaja, viime lauantaina esittikin, että nuorille ei pitäisi ollenkaan maksaa toimeentulotukea kotiin. Eli Sipilä on täysin samaa mieltä kuin mitä minä olen ollut ja kokoomus on ollut lukuisissa puheenvuoroissa. Mutta edustaja Sipilän kannanotto on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä edustaja Vehviläinen ja keskustan kaikki voimassa olevat asiakirjat ovat tästä esittäneet, koska niiden mukaan toimeentulotuen perusosa pitäisi siirtää Kelan maksettavaksi. Ja jos se siirrettäisiin Kelan maksettavaksi, niin siihen ei voisi sisällyttää käytännössä sellaisia sosiaalityön muotoja, jotka johtaisivat työllistymiseen, opintoihin ja muihin, koska kunnat huolehtivat sosiaalityöstä. Eli onko Sipilän linja kepun linja vai keskustan linja Sipilän linja?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä oli oikein tyyppiesimerkki edustaja Zyskowiczin tarttumisesta yhteen yksityiskohtaan ja häkkäröimisestä tämän asian sillä tavalla, että näyttää, että selvätkin asiat ovat epäselviä.

Huomasin, että olitte jo eilen ottanut tähän asiaan kantaa, ja täytyi oikein moneen kertaan lukea se teidän kannanottonne. Minun kysymykseni kuuluu: millä tavalla nämä ovat ristiriidassa? Eiväthän nämä ole millään tavallaan ristiriidassa. Eihän edustaja Sipilä puheenvuorossaan tarkoittanut sitä, että toimeentulotuki lakkautettaisiin ja lopetettaisiin se kokonaan alle 25-vuotiailta nuorilta. Hänen puheenvuoronsa viime viikonloppuna oli järkevä puheenvuoro. Hän ajatteli sitä, että olisi hyvä, että nuoret ihmiset tekisivät myös jonkinlaista vastikkeellisuutta saadakseen tämän toimeentulotuen normitetun osan, ja minun mielestäni tässä ei ole mitään epäselvää. Miksi nämä asiat eivät voisi olla niin, että kunta on järjestämässä? Kela tietysti on vain se tukipalkkion maksaja. Jokainen tietää sen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, olenko häkkäröimässä, kun en ihan tarkkaan tiedä, mitä tuo käsite tarkoittaa, ehkä pohjoiskarjalaista murretta. Mutta käytännössähän keskusta on kaikissa asiakirjoissaan tähän saakka, ja myös edustaja Vehviläinen lukuisissa puheenvuoroissaan, vaatinut, että toimeentulotuen perusosa pitää siirtää Kelalle, jotta se sieltä tulee helposti kuin manulle illallinen, koska se on tämmöinen normitettu, joka pitää saada helposti ja ilman turhaa vaivaa.

No, nyt, kun edustaja Sipilä sanoo, että tähän toimeentulotukeen pitää nuorten kohdalla, alle 25-vuotiaiden kohdalla, liittää sosiaalityötä, sellaista sosiaalityötä, missä heille osoitetaan joko työpaikka, harjoittelupaikka — näin olen ymmärtänyt — tai kuntouttavan työtoiminnan paikka tai opiskelupaikka, sehän on aivan selvää, että tämä on sitä, mitä kunnat tekevät. En minä tiedä, että Kela osoittaisi ihmisiä ehtona toimeentulotuen saamiselle johonkin työhön tai opintoihin. Eli nämä ovat täysin ristiriidassa, edustaja Vehviläinen, tämä Sipilän kanta ja teidän perinteinen kantanne.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Sipilän viime viikonlopun puheenvuoro lähti nimenomaan nuorten omasta edusta. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Nuorten etu on se, että heillä on mahdollisuus järjestää työpaikkoja. Mutta toisaalta siinä, että näitä asioita hoitaa kunnan sijasta Kela, minusta ei ole mitään ongelmaa, päinvastoin. Kun se on siellä Kelalla, niin nähdään myöskin sitten, mitkä ovat sen henkilön tulot ja vastaavat, koska nyt monta kertaa toimeentulotuessa, en sano, että nuoret sitä väärinkäyttävät, mutta on väärinkäytöksiä, minkä johdosta sen olisi hyvä olla siellä. Ja silloin, kun se on Kelalla, säästyy kunnilta, on se yksi tehtävä, joka voidaan kunnilta ottaa pois. (Ben Zyskowiczin välihuuto)

Mutta vielä kerran siitä, mistä ne työpaikat tulevat: Ei se kuntakaan voi olla ainoa velvollinen osoittamaan niitä töitä. Kyllä meidän täytyy yhteiskunta saada pyörimään niin, että nuorille tulee mahdollisuus yksityiselläkin sektorilla tehdä työtä. Me aivan liikaa lastaamme kuntien niskaan erilaisia tehtäviä, kun me nyt olemme nähneet, (Puhemies koputtaa) mitä siitä seuraa, kun valtionosuuksia on leikattu ja leikataan yli 3 miljardia tällä vaalikaudella.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ette ymmärrä tätä häkkäröintiä, niin totean asian toisella tavalla. Edustaja Zyskowicz, te sotkette selviä asioita. Te jankkaatte ja sotkette selviä asioita. Jankkaatte ja sotkette selviä asioita. Sama asia on myös omaishoidon tuki. Kun minä olen esittämässä ja keskusta esittää, että omaishoidon tukipalkkio siirretään Kelalle, niin se ei tarkoita sitä, että Kelan toimistosta tai tuolta Nordenskiöldinkadulta Kelasta lähdetään viemään sitten sinne omaishoitajalle asiointiapua tai jotain muuta apua. Ne palvelut jäävät edelleenkin kuntaan. Kunnassa annetaan ne riittävät tukipalvelut omaishoitajien arjessa selviytymiseen, mutta Kela maksaa sitten sen tukipalkkion. Ei tämä ole yhtään sen monimutkaisempaa myöskään toimeentulotuen osalta. Toimeentulotuen normitetun osan maksaa Kela, mutta sitten ne, mitä ovat ne vastikkeelliset toimet, totta kai ohjaa joku muu ihminen kuin Kelan henkilöt.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Viimeisen puheenvuoroni tässä keskustelussa käytän toteamaan, että edustaja Vehviläinen on kova selittämään, mutta jos minä sotken selviä asioita, niin en ole tässä yksin, vaan myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sotkee selviä asioita. Hän nimittäin tiedotteessaan 19.10. sanoo seuraavaa: "Toimeentulotukea myöntävät kunnat eivät saa päästää itseään liian helpolla, antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa tälle paikkaa yhteiskunnassa ja työn tai koulutuksen tuomaa elämän merkityksellisyyttä." — Kiitos.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz toimii samalla lailla kuin eräs entinen lakiasiaintoimisto, joka ilmoituksessaan mainosti toimintaansa sanomalla, että "selvitämme sotkuiset asiat ja sotkemme selvät asiat". (Ben Zyskowicz: Se on meidän linja!)

Herra puhemies! En oikeastaan tuohon keskusteluun enempää mene, mutta totean vielä sen, että happamia ovat pihlajanmarjat. Mielestäni on paikallaan, että yhteiskunnassa keskustellaan siitä, maksammeko me nuorille ainoastaan rahaa kotiin vai voivatko nuoret osallistua esimerkiksi järjestötyöhön, voivatko he olla auttamassa vaikka vanhustenhuollossa, voivatko he olla tukemassa kouluissa jollakin lailla, viemässä vaikka vanhainkodeissa ihmisiä ulkoilemaan ja niin edelleen. (Ben Zyskowicz: Tätä olen esittänyt! Keskusta on vastustanut tähän saakka!) Sen suhteen, mistä esityksiä tulee, tässä mielessä edustaja Zyskowicz kuulostaa vähän siltä, että "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista". (Ben Zyskowicz: Tervetuloa linjoilleni!)

Herra puhemies! Viisi minuuttia aikaa ja neljä enää jäljellä, ja tarkoitus oli toimenpidealoitteet, jotka kulkevat numeroilla 8, 9, 15, 16 ja 17, lyhyesti esitellä. Siitä huolimatta on pakko käyttää vielä yksi minuutti ministeri Urpilaisen puheenvuoron oikaisuun, kun hän sanoi, että edustaja Tiilikainen haukkui täällä valtiovarainministeriön virkamiehet. Kuka sen kuuli? En minä ainakaan. Edustaja Tiilikainen viittasi ainoastaan pääministeri Kataisen aiempiin uskomuspuheisiin. Tästä tämä keskustelu lähti liikkeelle eikä mistään muusta.

Vielä toinen asia: Pakko on kysyä kyllä, vaikka sosialidemokraattien edustajia ei salissa olekaan: Miksi sosialidemokraatit kääntävät selkänsä niille ikäryhmille, jotka ovat nuorempia ikäryhmiä, ovat työelämässä tällä hetkellä? Kyllähän eläkepolitiikassa on kysymys nimenomaan siitä, kuinka tulevaisuuden eläkkeet 10, 15, 20 vuoden ja niin edelleen jälkeen maksetaan ja kuinka ne pystytään kaiken kaikkiaan hoitamaan, eikä juuri tämän hetken tilanteesta. Siinä suhteessa tämä keskustelu on jäänyt omiin juoksuhautoihinsa, ja jääköön tältä osin sitten siihen.

Mutta, herra puhemies, nämä toimenpidealoitteet, mihin viittasin tässä, joista keskusta on jättänyt osaltaan aloitteet eduskunnalle, ovat siis seuraavat.

Ensinnäkin Valtion infra Oy:n perustaminen. Tässähän kerta kaikkiaan on kysymys siitä samasta, mitä eduskunta on vaatinut jo pitkään, eli luodaan liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Tällä hetkellä liikennepolitiikka on liian tempoilevaa, ja nimenomaan rahoitus on se ongelma. Me kuljemme eduskunnan budjettirahoituksen, suhdanteiden kautta kulkevan rahoituksen, kautta liian tarkkaan, ja se tulee merkitsemään myös sitä, että valtio tekee itselleen tappiota, urakat siirtyvät, tulee lisäkustannuksia ja monia muita, ja tässä mielessä kyllä keskusta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin Valtion infra Oy:n perustamiseksi ja yhtiön toiminnan käynnistämiseksi vuoden 2014 aikana. Yksityiskohdat löytyvät rahoituksesta ja näin edelleen toimenpidealoitteesta.

Maakuntien lentoliikenne on noussut esille siinä suhteessa, että hallitus teki päätöksen pääomittaa Finaviaa 200 miljoonalla eurolla. Olemme kannattamassa keskustassa myös tämän investoinnin toteuttamista. Se on tietty investointi koko Suomelle, mutta samassa yhteydessä meidän pitää vaalia ja katsoa, että Finavia sitoutuu siihen, että lentoliikenne turvataan vähintään nykyisen tasoisena maakuntakentille eikä yhdenkään maakunnan lentoliikenne lakkaa. Tämä on lentoliikenteen ja Suomen menestymisen kannalta äärimmäisen tärkeä kysymys, ei yksistään kansalaisten vaan myös meidän liiketoiminnan ja yritystoiminnan, elinkeinoelämän kannalta.

Keskusta esittää kotikunta—maakunta-mallia, ja tässä meidän keskeinen esityksemme on, kuten puheenjohtaja, edustaja Sipilä tuossa aiemmin myös esitti, että sovitaan parlamentaarisen valmistelun yhteydessä kotikunta—maakunta-mallin yksityiskohdista. Tämä on nyt oleellinen kysymys. Nämä sote- ja kunta-asiatkin ovat, erityisesti sote-kysymykset, jäämässä perustuslakitulkintojen taakse, ja jotta näitä pystytään viemään eteenpäin — koska se on selvää, että nimenomaan terveydenhuollossa tarvitaan uudistusta — niin tältä pohjalta on mentävä eteenpäin ja nimenomaan liittyen tähän sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja rahoituksen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi on tehtävä kokonaisuudistus, jonka näköala on vähintään 2020-luvulle. Tässä myös parlamentaarinen valmistelu on oleellista, jotta tämä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, rahoituksen kokonaisuudistus saadaan aikaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä toteamus julkisen sektorin tietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. Keskustan johdolla säädettiin tietohallintolaki, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kansallinen Terveysarkisto Kanta esimerkiksi palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja kaikkia terveydenhuollon käyttäjiä. Me tarvitsemme nyt niitä ratkaisuja, joilla Suomi ryhtyy konkreettisesti julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteensovittamisen aikaansaamiseksi.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jo debatissa tulin maininneeksi sen, että nykyisessä hallituksessa istuu peräti kolme asuntoministeriä, kaksi entistä ja yksi uusi. Yleensä "ken härjillä ajaa, hän härjistä puhuu", ja minunkin täytyy tässä tapauksessa puhua asumisesta, koska olen asuntokorjaamisessa mukana ja edustan täällä asunnottomia ja niitä, joille asunto maksaa liian paljon.

Näitten kolmen ministerin toimenpiteissä on huomattava ero. Vapaavuori asuntoministerinä lisäsi tänne korjausavustuksiin 90 miljoonaa laskien, että se tuottaisi liki miljardin investoinnit, kun taas ministereiden Kiuru ja nyt Viitanen aikana lasku on romahdusmainen. Korjaus- ja energia-avustukset ovat siitä vuodesta 2011 lähtien laskeneet 43 miljoonaan. Kansallisesta varallisuudestamme yli 500 miljardia lepää kovaa vauhtia rapistuvissa rakennuksissamme, erityisesti asuinrakennuksissa.

Kysymys kuuluu: Eivätkö uusi asuntoministeri ja valtiovarainministeri ja hallitus näe tämän avustusmuodon rahoituksen nostamista tarpeellisena niin työllistämisen kuin itse kotien kunnostamisen kannalta? Korjausvajeemme lasketaan kymmenissä miljardeissa. Mitä on tiedossa jatkossa vai eikö mitään hallituksen osalta?

Me perussuomalaiset lisäisimme näitä avustuksia yhteen laskien liki 100 miljoonaan, ja se työllistäisi pienempienkin laskelmien mukaan 5 000—10 000 rakennustyömiestä ja toisi miljardin investoinnit ja 200 miljoonaa valtion budjettiin verotuloja.

Toisaalta: miten asuntoministeri nostaa suomalaisen rakennustyöläisen käyttöä kaikissa rakentamisissa verrattuna ulkomaiseen työvoimaan tällä aralla harmaan talouden alueella? Maassamme työskentelee tällä hetkellä noin 13 000 lähetettyä virolaista, Suomeen veroa maksamatonta rakennusmiestä, ja samanaikaisesti meillä on 18 000 työtöntä suomalaista alan työntekijää. Tähän meidän pitäisi suunnata lisää voimavaroja, jotta kontrolli ainakin pelaisi ja toisaalta suomalaiset tulisivat työllistetyiksi.

Mikä on asuntoministerin koordinaatio näissä kysymyksissä työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenneministeriön kanssa, koska siellä pitäisi pystyä ratkomaan näitä yhteisesti? Toisaalta uusi asuntoministeri saa minulta kiitosta siitä, että hän on lähtenyt ainakin täällä Aran rahoituksen puolella lisäämään peruskorjaamisen rahoja. Lisäbudjetin 15 miljoonaa ja varjobudjetin 100 miljoonaa saattaisivat tuoda ne miljardin investoinnit ja uusia työpaikkoja.

Mutta toisaalta, jos asuntoministerin keinot, Kruunuasuntojen 30 miljoonaa ja muut esitykset, eivät käynnistä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa odotetusti, mitkä ovat ministerin lupaamat kovemmat keinot rakentamisen vauhdittamiseksi? Tämä kiinnostaa meitä perussuomalaisia erittäin suuresti. Toivon mukaan se selviää tulevien viikkojen, vähintään kuukausien, aikana. Siellä todella tarvitaan sellaisia tekoja, että toimeen tullaan. Tulisiko tässä tilanteessa valtion ottaa viime kädessä kaavoitus- ja tonttipolitiikka väliaikaisesti kovempaan ohjaukseensa, jos kunnat eivät aikaansaa tarjontaa kysyntää vastaavalle tasolle? Onko tätä edes harkittu?

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Mitkä ovat pitkäkestoiset, yli vaalikausien toimet hallituksilta, ministereiltä jatkuvan asuntopulan korjaamiseksi ja kansalaisten maksukyvyn huomioivien kotien takaamiseksi? Nyt olisi todella aika sopia yli puoluerajojen suurista, pitkäkestoisista asuntopoliittisista ratkaisuista aina 2020-luvulle saakka. Asuminen on nimittäin ihmisten perusoikeus. Se ei saisi olla erinäisten osapuolten pelkkä rahastus ja bisnes.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti keskustan vaihtoehtobudjettiin sisältyvät verolakialoitteet, yhteensä viisi.

Päiväjärjestyksen kohdan 25) lakialoitteessa esitetään, että niin sanottu bisnesenkelilaki kumotaan ja tuloverolakia muutetaan siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio. Syntyneet tappiot voidaan suomalaisessa tappiontasausjärjestelmässä yleensä vähentää kymmenenä seuraavana vuotena syntyneistä voitoista. Tästä linjakkaasta tappiontasauksesta poikkeuksena ovat luovutustappiot. Niitä ei voida vähentää muista pääomatuloista vaan ainoastaan luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna.

Luovutustappioiden hyvin rajatulle vähentämisoikeudelle ei ole riittäviä perusteita. Luovutustappiot eivät usein tule lainkaan vähennettäviksi, koska tappioita kärsinyt verovelvollinen ei suinkaan säännönmukaisesti saa luovutusvoittoja viiden vuoden aikana. Näin hän joutuu liikaverotuksen kohteeksi, koska pääomatulot mukaan lukien luovutusvoitot ovat koko ajan verotuksen kohteena mutta pääomatulolajiin kuuluvat tappiot eivät tule vähennetyiksi.

Lakialoitteessa ehdotettu malli on tasapuolinen kaikkia yrityksiä ja sijoittajia kohtaan. Tappiontasauksen laajennuksen kohdistaminen vain bisnesenkeleihin ei ole ollut perusteltua. Kaikilla verovelvollisilla tulisi olla oikeus luovutustappioiden vähentämiseen samalla tavalla kuin he vähentävät muut pääomatulolajin tappiot.

Lakialoitteessa, joka on päiväjärjestyksen kohdassa 23), ehdotetaan, että väliaikaisesta pankkiverosta annettu laki kumotaan, koska pankkivero on vähentänyt valtion kokonaisverotuloja. Kataisen hallituksen käyttöön ottama pankkivero on oivallinen esimerkki Kataisen hallituksen epäonnistuneesta veropolitiikasta. Ensinnäkin veron tuotto on jäämässä pienemmäksi kuin mitä veron kustannukset ovat, kun huomioidaan yhteisöveromenetykset. Vero kohdistuu täydellä painollaan pieniin suomalaisiin pankkeihin ja suomalaiseen finanssikonserniin, kun sen sijaan isot pohjoismaiset finanssikonsernit ovat voineet hyödyntää eri maiden erilaisen veropohjan jättämät aukot ja minimoida verorasituksen. Pankkiveron maksajaksi päätyvät joko välillisesti tai jopa suoraan kohdennettuna tavalliset suomalaiset yritykset ja kotitaloudet.

Pankkiveron lakkauttaminen toisi takaisin Suomen yhteisöverotuksen piiriin merkittävän määrän pankkitoimintaa. Nordea on arvioinut, että Suomi on menettänyt 150 miljoonaa euroa yhteisöveroa jo pelkästään Nordean osalta tämän pankkiveron takia. Pankkiveron tuotoksihan lasketaan tälle ja ensi vuodelle 133 miljoonaa euroa.

Sitten toimenpidealoite siirtohinnoittelun valvontaresurssien tehostamiseksi, päiväjärjestyksen kohta 18). Suomen kilpailijamaissa siirtohinnoittelukontrolli on Suomea tehokkaampaa. Pari vuotta sitten myös Suomessa tiukennettiin vaatimuksia siirtohinnoitteluun liittyvästä dokumentoinnista. Valvonta on haastavaa, sillä yhä useammin siirtohinnoittelun avulla siirretään immateriaalisia oikeuksia, joiden oikean markkinahinnan määrittely on monimutkaista. Onkin vielä syytä tarkistaa, että siirtohinnoittelua koskeva lainsäädäntömme vastaa kaikilta osin muuttuneita käytäntöjä. Jo ennen lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin ryhtymistä voidaan tehostaa nykyisen lainsäädännön toteutumisen valvontaa vahvistamalla edelleen tuntuvasti Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluhankkeen henkilöstöresursseja.

Esitämme myös, että muille kuin Euroopan talousalueella sijaitseville konserniyhtiöille maksetut korot olisivat vähennyskelpoisia vain, jos korkotuloja verotetaan saajayhtiön tuloina vähintään 10 prosentin verokannalla.

Vielä viides lakialoite, jossa ehdotetaan, että kivihiilen hiilidioksidiveroa korotetaan 6 euroa 99 senttiä tonnilta. — Saanko jatkaa vähän?

No, hyvin vähän. — Keskusta on aiemmin esittänyt kansanedustaja Mauri Pekkarisen tekemässä lakialoitteessa, että vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot on palautettava lainmuutosta edeltävälle tasolle. Muutos vähentäisi valtion verotulokertymää noin 50 miljoonaa euroa. Pekkarisen lakialoite liittyy nyt esiteltävään lakialoitteeseen. Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin korottamisen osin kiristämällä puolestaan kivihiilen veroa.

Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja heikentämällä samanaikaisesti maailmalta tuotavan kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos, jossa kotimainen energiantuotanto ohittaa kilpailukyvyltään kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta että kotimaista työllisyyttä. Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2014 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron lisäverokertymä, kun kivihiilen vero nostettaisiin tasolle 139 euroa 70 senttiä tonnilta. Tällä kivihiilen veronkiristyksellä voitaisiin rahoittaa noin puolet Pekkarisen aiemman lakialoitteen kustannuksista.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Pyrin puhumaan rakentavasti, vaikka se on joskus vaikeaa.

Tämä hallitus heikentää kansalaisten peruspalveluja rajusti. Tämä tapahtuu leikkaamalla kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta vaalikauden aikana yli 4 000 miljoonaa euroa valtionosuusprosenttia jatkuvasti laskemalla. Kunnat ovat pakotettuja, ehkä Kauniaista lukuun ottamatta, nostamaan verotustaan tai heikentämään peruspalveluja entisestään. Vaarana on, että kunnat eivät enää pysty huolehtimaan edes lakisääteisistä tehtävistään. Kansalaiset joutuvat enenevässä määrin vaatimaan oikeuksiaan eli peruspalvelujaan, kuten inhimillisiä vanhuspalveluja, jopa oikeusteitse. Tällainen negatiivinen kehitys on jo nyt menossa. Kunnat joutuvat leikkaamaan jopa niistä toimista, jotka ovat pitkällä aikavälillä kaikkein edullisimpia ja inhimillisimpiä niin yksilön kuin myös yhteiskunnan kannalta. Tällaisia leikkauskohteita ovat esimerkiksi panostukset ennalta ehkäiseviin toimiin niin sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa kuin myös investoinneissa, esimerkkinä homekoulujen korjaaminen pikaisesti.

Ehkä kuntien rahoitusleikkauksilla — sillä, että tehdään kaikista kunnista köyhiä — on hallituksella tarkoitus pakottaa kunnat pakkoliitoksiin, vaikka hallitus tietää, että yhdistäminen lisää edelleen kuntien menoja muun muassa palkkaharmonisoinnin ja kuntien isojen viskaalien viisivuotisirtisanomissuojan takia. Lisäksi vaarana on, että lähipalvelut pantaisiin lahtipenkkiin eli lakkautettaisiin.

Hallituksen sote-sotkua en edes käsittele, koska hallituksen sote-linjaukset ovat todellisten lakiasiantuntijoiden mukaan jopa perustuslain vastaisia.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti tarjoaa lääkkeet, todellisen vaihtoehdon, tälle hallituksen kurjistamispolitiikalle.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetti tarjoaa hallitukselle hyviä vaihtoehtoja suomalaisen työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Muita Pohjoismaita alhaisempi työllisyysasteemme johtuu nuorten ja ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä. Haluamme kannustaa työnantajia palkkaamaan alhaisen työllisyysasteen alle 30-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita porrastamalla työnantajan eläkemaksuja ikäluokittain.

Työllisyyttä perussuomalaiset haluavat tukea erityisesti pk-yritysten kautta. Tukisimme pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon, toteuttamalla työllistävän pk-yritysten Viron mallin mukaisen yritysverotuksen sekä nostamalla kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nykyisestä 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mitä perussuomalaiset kannattavat, on Viron veromallin mukauttaminen Suomeen. Virossa osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa vain jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta. Yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta. Viron veromallista onkin jonkin verran jo tutkimustietoakin. Tutkimustulosten mukaan uudistus on vähentänyt yritysten velkaisuutta ja lisännyt investointeja ja tukenut näin Viron yrityssektorin vahvistumista. Suomenkin tulisi vakavasti harkita Viron veromallia ainakin kokeiluluontoisesti esimerkiksi kasvuyritysten osalta.

Suomen nykyinen, suuriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on tutkitusti hyvin tehoton. Tämän vuoksi esitämmekin 200 miljoonan euron vähennystä yritystukiin. Nykyiset yritystuet ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituksiin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle. Yritystukien tehottomuus on havaittu myös työ- ja elinkeinoministeriön raportissa, jonka mukaan yritystukijärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Yritystukijärjestelmän tehostamisella voidaan saavuttaa huomattavasti suurempia säästöjä kuin mitä hallitus on nyt jo toteuttamassa.

Arvoisa puhemies! Pidämme myös virheenä sitä, että hallitus korotti vuoden 2013 alussa kaikkia arvonlisäverokantoja 1 prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveron korotus kohtelee kaikkein kovimmin pienituloisia, sillä se korottaa myös välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruuan, lääkkeiden ja asumisen, hintaa. Haluamme muistuttaa, että arvonlisäverotuksen korotus heikentää myös vientisektorimme kilpailukykyä, sillä se kiihdyttää väistämättä inflaatiota. (Kauko Tuupainen: Pitää paikkansa!) Ostovoiman heikkeneminen taas aiheuttaa palkankorotuspaineita seuraavaan työmarkkinakierrokseen, mistä seuraava kustannustason nousu luonnollisesti heikentää Suomen vientisektorin kilpailukykyä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan hallituksen tekemä arvonlisäveron korotus heikentää bruttokansantuotetta 0,3 prosentilla ja työllisyyttä noin 15 000 henkilöllä. Korotuksella on näin ollen selvä yritystoimintaa ja työllisyyttä heikentävä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Jatkuvien polttoaineverotuksen korotusten vuoksi vaadimme edelleen, että ammattiliikenteelle on saatava polttoaineen veron palautusjärjestelmä. Kohonneet polttoaineen hinnat nostavat kuljetusalan kustannuksia sekä kotimaan toiminnoissa että viennissä. Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenee entisestään, koska kustannustasomme on jo kilpailijamaita korkeampi.

Lisäksi kannamme huolta erityisesti kuntien taloudellisesta tilanteesta, koska hallitus leikkaa edelleen kuntien valtionosuuksia. Valtionosuuksien leikkaukset yhdistettyinä väestön ikääntymisestä johtuviin kustannuspaineisiin ja kuntien tehtävien lisäämisiin aiheuttavat kunnille paineita sekä nostaa veroprosentteja että leikata palveluitaan. (Kauko Tuupainen: Painavaa tekstiä!)

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Meidän vaihtoehtomme on jälleen kerran hyvä kokonaisuus ja hallitusta parempi. On hyvä, että vaihtoehdot käsitellään asiallisesti, ja tässä kohtaa onkin kohdallaan kiittää puhemiehistöä, joka on tämän asian mahdollistanut. Asiallinen käsittely vaatii sen, että asioihin myös perehdytään eli meidän vaihtoehtoihimme perehdytään.

Se nyt ei ole mikään uusi yllätys, että esimerkiksi kokoomuksen suunnalta tuli maininta, että meidän vaihtoehdossamme ei ole mitään vaikuttavaa, mitään hyvää käytännössä ja meidän koko vaihtoehtomme nojaa hyvinkin pitkälle pk-sektorin tukemiseen ja toimintaedellytysten parantamiseen. Tämä kertoo enemmän kokoomuksen suhtautumisesta pienyrittäjyyteen kuin meidän vaihtoehdostamme.

Vielä huolestuttavampi tulkinta on edustaja Backmanin puheenvuorosta, kun hän sanoi, että kannet on vaihdettu viimevuotiseen sisältöön. Tämä osoittaa sen, että edustaja Backman ei ole edes tutustunut vaihtoehtoomme, ja kertoo enemmän demarien ahdingosta kuin meidän vaihtoehdostamme.

Onneksi on vastuullinen vaihtoehto, sillä hallituksen linjaukset, suuret linjaukset, pääministerin puheiden perusteella perustuvat uskomukseen. Keskusta nyt tuntuu olevan samoilla linjoilla, koska tämä heidän linjansa ei ole mahdutettavissa mitenkään vaihtoehtobudjetin muotoon vaan se on jonkinasteinen kokoelma toiveita. Jos keskusta olisi tosissaan, niin heillä oli oma mahdollisuutensa toteuttaa nämä. (Markku Rossi: Eihän ne mitään toiveita ollut!)

Mutta itse vaihtoehtobudjettiimme.

Täällä nousi useissa puheenvuoroissa esille tämä kuntien taloustilanne. En pidä mitenkään asiallisena sitä, mitä tämä hallitus tekee: ajamalla kuntien talouden tiukalle ja ahdinkoon se toteuttaa kuntauudistuksen pakkoliitoshankkeita. Tässä on se hallituksen kuntapolitiikan suuri linja.

Tässä yhteydessä ammattini puolesta olen huolissani pelastustoimen ja kansalaisten, kuntalaisten, turvallisuudesta. Ikäväkseni pelkään, että pelastustoimi ja turvallisuus tulevat olemaan leikkauksien alla.

Homekoulukorjausraha mainittiin pieneksi. Kuka voi väittää, että koululainen, joka sairastuu homekoulussa opiskellessaan vaikkapa erinäköisiin hengityssairauksiin, ei ole yhteiskunnalle kallis? Nämä laskut ovat mahdottoman suuria, ja sillä, että pistetään edes pikkaisen lisää homekouluihin ja julkisiin rakennuksiin kunnostamalla ne, voidaan välttyä tältä isolta laskulta.

Kuten sanottua, pk-sektorin toimintaedellytyksen mahdollistaminen on se iso linja, mikä meidän varjobudjetissamme on. Siellä on useita toimia, mitkä parantavat pienyrittäjien asemaa.

Mutta valiokuntavastaavuuteni kautta otan liikennepolitiikan esille ja ajan puuttumisen johdosta vedän sen hyvin suppeasti, koska olen puhunut näistä useasti aikaisemminkin.

Väylämaksujen poisto tässä tilanteessa, kun rikkidirektiivi on tuloillaan ja vienti ei vedä, on selkeä ero hallitukseen nähden. Me haluamme viedä edelleenkin tuotteitamme maailmalle.

Energiaverot, muun muassa polttonesteverot, ovat edelleen iso lasku Suomi Oy Ab:lle ja täällä toimiville yrityksille. Liikennelogistiikka yleensäkin — monilla, useilla toimilla hallitus jarruttaa yhteiskunnan kehitystä. (Puhemies koputtaa) Kaiken kukkuraksi näillä riittämättömillä perusväylänpitorahoilla hallitus seisoo kirjaimellisesti kuopan reunalla ja kaivaa sitä kuoppaa entistä syvemmäksi (Puhemies koputtaa) ja näillä hallituksen rahoilla horjahtaa lopulta sinne monttuun, mikä on tiellä. Me emme päästäisi sitä monttua edes syntymään.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen sanoi tuossa, että keskustan vaihtoehtobudjettilinjaukset ovat joitakin toiveita. Eivät ne mitään toiveita ole. Ne ovat selkeitä esityksiä. Ne on tehty tähän aikaa ja tähän hetkeen, ja jos ne eivät kelpaa tämän hallituskauden ajaksi, niin varmasti löydämme ne sitten edestämme seuraavalle vaalikaudelle.

Herra puhemies! Minun tekee mieli kysyä — kun minulle on jäänyt epäselväksi ja täällä on perussuomalaisia, jotka varmasti osaavat vastata — tästä vaihtoehtobudjetistanne. Puoluetuen 15 prosentin leikkaus samoin kuin ryhmäkanslioiden tuen 15 prosentin leikkaus: tarkoittaako tämä sitä, kun tämä vastaa suurin piirtein perussuomalaisten ryhmän omaa kokoa, että te olisitte valmiita valtiontalouden säästösyistä luovuttamaan koko tämän puoluetukiosuutenne valtion kassaan ilman, että sitä tarvitsee nostaa ollenkaan? Jos näin jalo tarkoitus on meneillään, niin minä luulen, että eduskunta voi aika laajasti myös kannattaa sitä.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitin tällä asioiden esittämisellä sitä, että jos keskusta oikeasti olisi tosissaan näiden asioiden ja toiveiden suhteen, ne olisi jo esitetty viime ja sitä edellisellä kaudella, kun teillä oli siihen mahdollisuus. Nyt teillä on paperilappunen, missä on suurin piirtein otsikot ilman sisältöä. Ne ovat toivomuksia. Ne ovat toivomuksia myös sen suhteen, että ne eivät mahdu mihinkään vaihtoehtobudjettiin realistisella tasolla. Ne ovat toiveiden tynnyriä, joka kumisee tyhjyyttään.

Edustaja Rossi, pidän ihmeellisenä sitä, jos tässä säästötalkoossa teidän mielestänne puolueiden ei pidä osallistua tähän säästämiseen.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossille lyhyesti: Puoluetukihan on tänä vuonna 34 miljoonaa euroa. 15 prosenttia tekee siitä 5,1 miljoonaa. Tätä me esitämme poistettavaksi. Kansliatuki on tänä vuonna noin 4 miljoonaa. 15 prosenttia siitä on 0,6 miljoonaa euroa. Tämän suuruisia säästöjä me esitämme ensi vuoden budjettiin.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! On tullut taas se aika vuodesta, kun perussuomalaiset näyttävät kyntensä esittämällä hallituksen vaihtoehtoa terävämmän budjettiesityksen. Tuore varjobudjetti sisältää oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen sekä ennen kaikkea suomalaisten todellista etua ajavan vaihtoehdon hallituksen esitykselle talousarvioksi vuodelle 2014.

EU-huumassa porskuttava hallitus ylenkatsoo Suomen kansan tarpeita, joista se on valmis karsimaan pumpatakseen rahaa kyseenalaisesti asiansa hoitaneisiin Etelä-Euroopan valtioihin. Ne kyllä osaavat ottaa hyödyn irti suomalaistenkin tukieuroista ilman, että rakenteellisia ongelmia hoidetaan lopullisesti edes siedettävään kuntoon.

Omaishoitajien asemaan liittyvät epäkohdat tulee korjata niin pian kuin suinkin mahdollista. Perussuomalaiset ehdottavatkin varjobudjetissaan kohennuksia omaishoitajien tilanteeseen. Ensinnäkin kaikki omaishoitajat, jotka omaishoidon tukea hakevat, tulisi saada tuen piiriin. Lisäksi kuntakohtaiset eroavaisuudet tuen myöntämiseen liittyen pitää saada kitkettyä. Myös omaishoitajien saama korvaus on työn määrään ja tärkeyteen nähden suhteutettuna yksinkertaisesti riittämätön. Näin ollen omaishoidon tuki tarvitsee tasokorotuksen.

Olen tiedustellut kirjallisissa kysymyksissä useaan otteeseen hallituksen suhtautumisesta omaishoitajien asemaan. Vastaukset ovat tyyliä "tutkimme", "ehkä joskus", "mahdollisesti", mutta konkreettisia parannuksia ei ole luvassa ainakaan tällä vaalikaudella. Kuinka tämä on mahdollista, jos kerran hallitus suhtautuu myönteisesti omaishoitajiin? Poliittista peliä tärkeää työtä tekevien kustannuksella. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään 25 miljoonan euron lisäys omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tasoon tehtävään tasokorotukseen.

Lähiruoka on puolestaan parasta ravintoa, ja gmo-vapaan Suomen tulee olla tulevaisuuden tavoite. Täällä salissa on tänään puhuttu, että vienti ei vedä, ei keksitä hyviä vientituotteita. Tässähän meillä olisi loistava vientituote, huippuvientituote: Suomessa tuotettua puhdasta, gmo-vapaata ruokaa.

Arvonlisäverokantojen alentaminen näkyy kaikkien, jopa vähävaraisten kansalaisten elinkustannuksissa ja on näin ollen hyvä keino parantaa tavallisen kansan elämänlaatua.

Suuret ja menestyksekkäät yritykset syntyvät pienestä. Tästä johtuen pk-yritysten asemaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja luotava yrityksille hyvä kasvuympäristö esimerkiksi verotuksen ja kotitalousvähennyksen keinoin. Varjobudjetissamme on konkreettiset lääkkeet edellä mainittuun. Hallituksen esityksestä on vaikea löytää mitään toimia pk-sektorin toiminnan turvaamiseksi.

Koulutus on Suomelle vuosikausia ollut ylpeyden aihe. Toivottavasti se on sitä myös tulevaisuudessa. Tasa-arvoiset ja laadukkaat oppimismahdollisuudet tulee taata koko maan laajuisesti. Kattava kouluverkosto on olennaisessa roolissa tämän tavoitteen täyttymiseksi. Opetuksen laadun ja koulupäivän sujuvuuden kannalta kohtuulliset ryhmäkoot ovat avainasemassa. Edellä mainitut asiat on nostettu esille myös vaihtoehtobudjetissamme. Hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet on tarjottava koko Suomessa. Monien maakuntien kilpailukyvylle paikallisilla ammattikorkeakouluilla on tuntuva merkitys.

Luovat alat on nähtävä potentiaalisena työllistäjänä kulttuuritarjonnan edistämisen lisäksi. Tästä johtuen 3 miljoonan euron lisäys lainauskorvauksiin on perusteltu.

Liikunnan merkitystä ihmisten yleiselle hyvinvoinnille ei arvosteta tarpeeksi. Suomalaisten liikuttajana seuratoiminta on keskeisessä asemassa. Iso osa kansastamme on tavalla tai toisella mukana jonkin urheiluseuran toiminnassa. Urheiluseurat nojaavat pääosin vapaaehtoistyöhön. Nyt olisikin valtiovallan aika ojentaa kätensä urheiluseuroja kohden korottamalla enemmän seuratukia, liikunnan edistäminen kun on yksi kustannustehokkaimmista tavoista edistää terveyttä ja työkykyä. Investointien vaikutukset eivät tosin näy yhden vaalikauden aikana.

Ja lopuksi: ministeri Urpilainen löysi perussuomalaisten varjobudjetista jotain hyvääkin, mikä oli positiivista.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa kansantaloudellisesti tuhon tielle. Maamme kokonaisvelka on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana lähes 100 miljardiin euroon, eikä loppua tälle holtittomalle velaksi elämiselle ole lähiaikoina nähtävissä. Ja mikä erikoisinta, kaikki tämä on tapahtunut perinteisesti tarkan markan puolueena profiloituneen kokoomuksen istuessa hallituksessa. Pääministeri Kataisen nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista julkisen velka-asteen taittamiseksi sekä julkistalouden alijäämän supistamiseksi tullaan myös tällä hallituskaudella jäämään kauaksi. Hallitus ei enää edes itse kehtaa puhua talouspoliittisen linjansa uskottavuudesta, vaan se tyytyy ajelehtimaan tahdottomana ajopuuna verrokkimaittemme Ruotsin ja Saksan porhaltaessa vahvasti eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Maamme julkinen talous olisi asetettava saneeraukseen valtiontalouden tasapainottamiseksi. Valtion sääntelyä, turhasta hallinnosta ja paisuneesta julkisesta sektorista aiheutunutta byrokratiaa sekä tiheää lakiviidakkoa olisi karsittava merkittävästi. Myös lukuisista ylikalliista konsultointi- ja kehittämishankkeista olisi leikattava. Rakenteelliset uudistukset ja leikkaukset oikein kohdistettuina ovat välttämättömiä toimenpiteitä tässä taloudellisessa tilanteessa.

Hallituksen olisi nyt viimein ymmärrettävä, että yrittäjät ovat tämän maan selkäranka ja se taho, joka luo uusia työpaikkoja sekä ylläpitää hyvinvointia yhteiskunnassamme. Tämän vuoksi hallituksen olisi vakavasti harkittava siirtymistä niin sanottuun Viron mallin mukaiseen yritysverotukseen. Myös arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nosto parantaisi huomattavasti yritysten työllistämismahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Kohtuuhintaisen energiansaannin turvaamiseksi Suomen teollisuudelle olisi hallituksen puolestaan peruttava kaikki rikkidirektiivin ja windfall-veron kaltaiset turhat rasitteet.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä tulee väestön ikääntymisen myötä kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosina. Tämä kehitys heikentää väestöllistä huoltosuhdetta, jolloin yhä suurempi osa suomalaisista joutuu elättämään kasvavaa vanhusväestöä. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka tulee osaltaan rasittamaan väestöllistä huoltosuhdetta, sillä viime vuosien tulomuutosta huomattava osuus on koostunut ei-länsimaalaisista työ- ja kielitaidottomista yksilöistä. Maahanmuuton taloudellisten kustannusten vähentämiseksi olisi maahanmuutto saatava tuntuvaan laskuun Euroopan ulkopuolelta.

Arvoisa puhemies! Suomen olisi jo aika luopua maamme keinotekoisesti ylläpidetystä kaksikielisyydestä ja koulutuslaitosten pakkoruotsista, jolloin muun muassa hallinnollinen ja byrokraattinen taakka kevenisivät merkittävästi. Suomen kaksikielisyydelle ei löydy enää tämän päivän kansainvälisessä maailmassa rationaalisia perusteita. Maassamme olisikin astuttava kansan enemmistön tahdon mukaisesti virallisen yksikielisyyden tielle.

Myös erimuotoiseen kulttuuritoimintaan suunnattuihin määrärahoihin olisi tehtävä selkeitä leikkauksia. Itse jättämässäni talousarvioaloitteessa ehdotan taiteen ja kulttuurin määrärahojen vähentämistä muun muassa Islamilaiselta Neuvostolta ja Ihmisoikeusliitolta. Lisäksi olen allekirjoittanut edustaja Saarakkalan useita mainioita kulttuurialoitteita, joissa esitetään leikkauksia muun muassa Kiasman taidehankintoihin ja nykytaiteilijoiden apurahoihin.

Arvoisa herra puhemies! Velkaantumisen taittamisen tulisi olla nyt puoluerajat ylittävä prioriteetti. Kataisen hallitukselle tuntuu kuitenkin olevan tärkeintä rahoittaa tukipaketteja Euroopan kriisimaille sekä jatkaa rahan lapioimista muun muassa tehottomaan kehitysyhteistyöhön niin, että pahimmillaan siihen ohjatut varat ohjautuvat afrikkalaisdiktaattorien taskuihin. Kaikki kansallinen energia Suomessa olisi ohjattava nyt työllisyyden kasvattamiseen ja elinkeinoelämän elvyttämiseen yrittäjyyden mahdollisuuksia parantamalla.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Ministeri Urpilainen mainitsi tämän keskustelun alussa palkkioiden korotuksista pidättäytymisen ja sen toiveen, mitä hallitus haluaa niitten osalta eteenpäin viestiä. Toivotaan malttia ja kohtuutta, ja niin minäkin toivon. Toivon, että saisimme hallitukselta ja myös keskustalta tukea ehdotuksellemme leikata puoluetukea ja eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukea eli 15 prosenttia molemmista ja kaikilta. Tuskin tätä palkkioiden nostosta pidättäytymistäkään kukaan on osoittamassa mihinkään tiettyyn suuntaan vaan kaikille.

Sitten tuosta kehitysavusta, josta tänään on paljon puhuttu. Se on joidenkin mielestä ilmeisesti jonkinlainen pyhä lehmä edelleen. Hallituksella on selvästi tiedossa, kuinka paljon rahaa se haluaa käyttää kehitysapuun. Tuo maaginen luku on useasti mainittu 0,7 prosenttia bkt:stä. Se, ettei velkaantumista saada taitettua tai työttömyyttä laskuun, tuntuu olevan joskus pienempi ongelma kuin se, ettei 0,7 prosentin bkt-osuutta kehitysavuksi ole saavutettu. Kehitysavusta ei mielestäni tee hyvää se, että jos me saavuttaisimme tietyn tason, voitaisiin ikään kuin tällainen kilpalaulanta siitä, kuka siihen tasoon pääsee, kuitata, koska maailmassa ainoastaan viisi maata on sen saavuttanut. Tämähän kertoo jotakin siitä realismista, miten vaikeaa varsinkin nykyisessä taloustilanteessa tällaiseen on päästä.

Kehitysapua tulee arvioida tulosten kautta eikä sillä, paljonko absoluuttisesti siihen rahaa käytetään tai pitäisi käyttää. Yksikään budjetin kohta ei ole arvioinnin ulkopuolella, ei myöskään kehitysapu. Kehitysapua on leikattu 90-luvulla, joten leikkaaminen, ei siis pelkkä varojen jäädyttäminen, ei ole mitään utopiaa tai mahdottomuus. Maa ei kadonnut jalkojemme alta tämän edellisenkään leikkauksen jäljiltä.

Muiden avunantajamaiden tavoin Suomi seuraa esimerkiksi Afganistanissa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kehittymistä. Afganistanin paikallaan polkeva tai ennemminkin huonontunut naisten asema ei ole kuitenkaan saanut hallitustamme reagoimaan asiaan mitenkään. Norjan hallitus sen sijaan pienensi Afganistanin kehitysapua, rahallista tukea, hiljattain antamalla samalla selvän merkin, että meno Afganistanissa korruption ja naisten aseman osalta ei voi jatkua. Myös Suomen kehitysapuvelvoitteiden tulisi perustua vastavuoroisuuden periaatteelle, jossa myös avun kohteella on oma vastuunsa. Perussuomalaiset ehdottavat jälleen kehitysavun määrärahojen tasoa, sitä pitäisi laskea 300 miljoonalla eurolla. Leikkaus tulisi kohdistaa ensisijaisesti suorien budjettitukien ja muiden tehottomien tuen muotojen vähentämiseen toisille valtioille.

Suomen tulee tulevaisuudessa keskittyä kehitysavussa omiin vahvuuksiinsa, esimerkiksi puhtaaseen veteen ja koulutukseen, ja huomioida johdonmukaisesti ihmisoikeusnäkökulma ja naisten asema kehitysavun punaisena lankana.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sekä keskusta että perussuomalaiset ovat kiinnittäneet vaihtoehtobudjeteissaan huomionsa omaishoidon tukeen. Keskusta ehdottaa omaishoidon tuen siirtämistä Kelaan, ja perussuomalaiset puolestaan ehdottavat tuen korotusta ja sen Kela-siirron selvittämistä.

Kuten kaikki tiedämme, Suomessa väki vanhenee nopeimmin Euroopassa. Tämän seurauksena 75 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan liki kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, jolloin heitä on lähes 850 000. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan heistä vain 3 prosenttia on tulevaisuudessa laitoshoidossa, joten omaishoidon tuen merkitys tulee edelleen kasvamaan.

Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan omaishoidosta seuraavasti: "Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluita, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan." Oppositio ei ole siis esittämässä varsinaisesti mitään uutta. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä laaditaan parhaillaan Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa vuosille 2014—2020. Ohjelmassa omaishoitoa tullaan kehittämään kokonaisuutena, kuten pitääkin.

Menopuolella molemmissa vaihtoehtobudjeteissa lupaillaan kuntalaisen hyvinvoinnin parantamiseen paljon hyvää, varsinkin kuntien peruspalveluiden rahoittamisen muodossa. Toinen asia on kuitenkin se, miten nämä yli 300 miljoonan euron lisämenot rahoitettaisiin. Käytännössä oppositio olisi ensimmäiseksi suomalaisten yrittäjien kukkarolla, vaikka jo nyt saamme päivittäin lukea lehdistä irtisanomisista ja uusista yt-neuvotteluista. Opposition ehdotukset jo kertaalleen sovitun yhteisöveron alennuksen rajoittamisesta ja yksityisen sektorin Kela-maksun palauttamisesta ovat lisäksi sellaisia toimenpiteitä, jotka varmasti vaarantaisivat työmarkkinaratkaisun syntymisen. Pelkään pahoin, että näillä ehdotuksilla pitkitettäisiin taantumaa ja pahennettaisiin työttömyyttä, mikä tuntuisi pitemmällä aikavälillä myös kuntien talouksissa.

Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehtobudjettiin sisältyy sen oma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusmalli. Pidän sen pääperiaatetta monikanavarahoituksen purkamisesta oikean suuntaisena. Toisaalta ihmettelen, että juuri keskusta haluaa näin voimakkaasti keskittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan päätöksenteon ja budjettivallan maakuntiin eli pois kuntien määräysvallasta. Terveyden eriarvoistuminen on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, eikä sitä pystytä vähentämään pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein. Siksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei saa myöskään irrottaa kunnan muista palvelurakenteista omaksi irralliseksi saarekkeekseen.

Keskustan Ruotsin mallia mukaileva sote-rahoitusmallikaan ei ole aivan ongelmaton. Ruotsin terveydenhoitomallissa palvelut jakautuvat edelleen maantieteellisesti epätasaisesti ja erikoissairaanhoidon kustannuksia ei ole saatu vähennettyä, päinvastoin. Kaikilla potilailla ei ole myöskään todellista mahdollisuutta käyttää valinnanvapautta. Täten monet nykyisen hallituksen sote-uudistukselle asettamat tavoitteet eivät toteudu Ruotsin tai keskustan mallilla. Selkeäksi kiistakapulaksi on Ruotsissa myös noussut se, että useat suuret terveydenhuollon toimijat harrastavat tehokasta verosuunnittelua. Potilasta seurannut julkinen raha jatkaakin siis tietään veroparatiiseihin. Myös tämä puoli tulisi ottaa huomioon pohdittaessa sote-rahoituksen uudistamista.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman hienoin maa. Silti Suomessa eletään tilanteessa, jossa valtio velkaantuu ennätysvauhtia. Saavutamme pian 100 miljardin euron velkarajan. Työttömyys kasvaa niin, että syyskuun tilastojen mukaan 7,6 prosenttia on meidän työttömyysasteemme. Yli 300 000 työtöntä odottaa työtä. Yt-neuvotteluja käydään päivittäin yksityisellä sektorilla, mutta lomautuksia tullaan näkemään ensi vuonna varmasti yli sadassa kunnassa, joissa mietitään, miten julkiset palvelut tuotetaan. Kunnatkin lomauttavat tulevaisuudessa.

Nyt hallituksen ja koko eduskunnan on uskallettava tehdä asioita uudella tavalla. Siksi keskusta on esittänyt tukun toimenpidealoitteita, joilla otettaisiin aivan uutta kasvua ja kehitystä Suomeen. Me olemme esittäneet muun muassa suomalaisten investointikohteiden rahoittamiseen Infra Oy:n, jossa pidettäisiin huolta perustienpidon tasosta ja siitä, miten me uusia tiehankkeita, väylähankkeita rahoittaisimme tulevaisuudessa. Tämä tiukka budjettirahoitus ei anna tilaa siihen, että me pidämme sekä perusväylänpidon että myöskin tulevat uudet rakennuskohteet rahoituksen piirissä. On selvää, että pääosa Infra Oy:n rahoituksesta, sen hankkimisesta, tulee edelleen valtion kirstusta, mutta nyt yksityinen sektori, ehkäpä juuri eläkeyhtiöt, ja myöskin kansalaiset voisivat sijoittaa tähän kansallisomaisuuteemme, infraan, tulevaisuudessa, ja siksi pidämme hyvänä, että hallitus käynnistää välittömästi Infra Oy:n perustamisen.

Arvoisa puhemies! Etenkin kuntien palvelut on nähtävä aivan uudella mallilla. Kotikunta—maakunta-malli on keskustan vaihtoehto. Kuntien valtionosuusleikkauksille keskusta on sanonut "ei". Kun eduskunnassa lakeja säädetään, kunnat ovat velvollisia järjestämään nämä lakisääteiset palvelut, ja valtion varat, valtion rahat pitäisi sitten myöskin valtionosuuksina tuoda kuntiin kaikkien näiden mahdollistamiseksi. Kotikunta—maakunta-mallissa on mietitty, mitkä palvelut olisivat lähellä sitä kotikuntaa ja mitkä olisivat sitten leveämmillä harteilla maakuntatasolla, ja juuri nämä erityispalvelut ovat niitä, jotka voidaan nähdä kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseksi maakuntatasolle ja kuntien väliselle yhteistyölle.

Me emme halua katsoa katsomosta, miten sote- ja kuntauudistus juuri tällä hetkellä painiskelee. Kuntiin on lähetetty erilaisia kirjeitä ja selvityspyyntöjä. Siellä tehdään nyt aitoa ja oikeaa työtä sen eteen, että kerrotaan se tilanne, mitä kunnissa parhaillaan halutaan tehdä. Viestinä on varmasti ollut aika selvästikin se, että kuntien välinen yhteistyö on tulevaisuutta. Me emme siis katso katsomosta, kun hallitus sekoilee sote-palveluitten järjestämisessä, vaan haluamme olla rakentamassa kuntien palveluita uudella tavalla.

Arvoisa puhemies! On selvää, että työurien pidentämiskysymys hämmentää. Ministeri Urpilainen tänään päivällä puhui kauniisti siitä, että on rakenneuudistuksia työn, työurien kehittämiseen, mutta kyllä meidän täytyy uskaltaa puhua myöskin siitä, miten niitä työuria oikein pidennetään. Keskustan mielestä me tarvitsemme työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja myöskin loppupäästä, joten myöskin tämä eläkekeskustelu täytyy käydä tämän hallituskauden aikana mutta täytyy tehdä myöskin ratkaisut siihen, että kun eliniän pidennys on selvästikin edessä, niin silloin meidän myöskin pitää uskaltaa ja pystyä keskustelemaan ilman sarvia ja hampaita siitä, että eläkeiän jossain määrin täytyy nousta. Mutta se ei tule pakolla. Keskusta ei ole sanonut, että me vain kepitämme työmarkkinaosapuolia tämän asian kanssa, vaan me haluamme tämän keskustelun tietysti sillä tavalla, että se käydään sopimusyhteiskunnan pelisääntöjen mukaisesti, ja meillä ei ole tupo-allergiaa, kuten valtiovarainministeri Urpilainen tänään on todennut.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan uskomatonta, minkälaista kritiikkiä tulee hallituspuolueiden edustajilta perussuomalaisten varjobudjetista ottaen huomioon, että tällä hallituskaudella ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt, terveyserot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet edelleen ja työttömyys koskettaa yhä suurempaa joukkoa. Hallituksen epäonnistuneesta talous- ja perhepolitiikasta kertovat useat eri mittarit ja tilastot, mutta selkeimmin se näkyy ja tuntuu kansalaisten arjessa.

Perussuomalaisten varjobudjetissa ei ole unohdettu yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevia. Haluamme panostaa kansalaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja eriarvoisuuden kaventamiseen. Samaa ei voi sanoa hallituksen toimista. Olemme valmiita panostamaan vanhustenhoitoon, omaishoitoon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset olisivat valmiita lisäämään kuntien valtionosuuksiin 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Tällä lisäyksellä turvattaisiin kuntien laadukkaat peruspalvelut. Perussuomalaiset esittävät 38 miljoonaa euroa lapsilisien indeksikorotusten toteuttamiseen. Pidämme hallituksen päätöstä jäädyttää lapsilisien indeksikorotukset erittäin lyhytnäköisenä ja kansantaloudelle haitallisena päätöksenä. Hallituksen lupaukset kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja näyttävät jäävän pelkästään kauniiksi puheeksi, sillä hallituksen teot puhuvat ihan toista. Vaikka esitämme lisää rahaa kansalaisten hyvinvointiin, niin otamme silti hallitusta vähemmän uutta velkaa.

Tässä taloudellisessa tilanteessa toivoisin aitoa, rakentavaa keskustelua, kuuntelua ja yhteistyötä hallituksen ja opposition välillä. Näin toimimalla turvaisimme kansalaisten hyvinvoinnin ja mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Taloutemme ei osoita minkäänlaista kasvua, eikä vienti vedä. Jollakin kummallisella mittarilla mitattuna olisimme vielä tällä hetkellä maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Pikkuisen selviteltiin sitä, miten se mittaus oli tehty. Siinä oli katsottu tämmöisiä asioita: malaria, aids, terveydenhuolto ja koulutus. Näissä Suomi on todella kolmanneksi paras maailmassa.

Mutta siitä, missä se vientiteollisuus sen todellisen kamppailun ja kilpailun käy, ei puhuttu kyllä yhtään mitään. Jos lasketaan työn tuottavuus, työn kustannukset, sitten nämä rikkidirektiivistä tulevat kustannukset ja tämä erityisasema, missä me elämme, jäänmurtajakustannukset, väylämaksut — no, niihin tulee jotain — ja ilmasto on erilainen kuin tuolla Keski-Euroopassa, muualla, missä Saksa ja meidän nämä pahimmat kilpailijat ovat, siellä me olemme samalla paikalla kuin Kreikka tai joku tämmöinen, niin hyvissä asemissa. Mutta tätä puolta ei ole paljon julkisuudessa ollut, että ne on aina itse yleensä selviteltävä, jos niitä haluaa tietoon. Siis teollisuus on lähtemässä pois maasta, eikä hallitus ole tehnyt tämän tilanteen välttämiseksi mitään olennaista. Peli on jo monilta osin menetetty. Velkaa otetaan lisää korvaamaan huonoa taloudenpitoa. Järjetöntä menoa. Rahaa löytyy, me otamme velkaa, laitamme sitä tukipaketteihin, kehitysapuun, maahanmuuttoon, julkiselle sektorille, sinne vain, ja me otamme velkaa, ja ne eivät tuota yksikään paikka yhtään mitään.

Pk-sektori on tällä hetkellä tärkein työllistäjä, etenkin pienet, alle viiden hengen yritykset. Juuri siksi valtion pitäisi tukea näitä yrityksiä. Oli todella ikävää, että hallitus unohti yhteisöveropäätöksessään pk-yritykset. Yhteisöveroalennus pitää saada myös muille kuin osakeyhtiöille. Nyt on erityisen tärkeää, että voimme tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Alv:n alarajaa on korotettava huomattavasti ja otettava Viron mallin mukainen yritysverotus. Näin pienyritysten kannattavuus paranisi, samoin myös niiden mahdollisuus työllistää. Arvonlisäverovelvollisuuden rajan nostaminen helpottaisi yrittämiseen ryhtymistä. Arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajaa pitäisi nostaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja alvin huojennuskattoa 22 500 eurosta 40 000 euroon.

Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan. Se on tällä hetkellä yksi tärkein tie totaalisen talousromahduksen estämiseen. Kasvuyritysten tulisi saada käyttöpääomaa yrityksen tuloksesta. Lisäksi pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain noin 10 prosenttia, olisi vapaa yhtiöverosta, kunhan ei jaa osinkoja omistajilleen. Tämä vauhdittaa enemmän talouskasvua ja työllisyyttä kuin hallituksen esitys. On suunnattoman ikävää, että jälleen suomalaisen yrittäjän ja työntekijän tulevaisuus ei hallitusta kiinnosta riittävästi. Irtisanomisuutisia tulee aivan liian usein.

Julkisten menojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noussut 57 prosenttiin. Tämä on käsittämätöntä. Meillä on julkinen sektori, johon ei ole varaa. Tässä ei ole mitään järkeä. Lisäksi kuntien tehtäviä pitää karsia jo ensi vuonna ja vuonna 2015 sitten vielä enemmän.

Arvoisa puhemies! Kiitos.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen kaksi keskustan eduskunnan kansliaan jättämää toimenpidealoitetta.

Toinen on biotalouden nostamiseksi kansalliseksi kärkihankkeeksi. Keskustan mielestä maa- ja metsätalous sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat tulevaisuuden kasvualoja maassamme. Tällä vihreällä kasvulla voidaan synnyttää laajasti kotimaisiin voimavaroihin perustuvia uusia työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. Vihreä kasvu tukee vahvasti kansantalouttamme. Maahantuontia korvaavana ja vientiä vahvistavana, kotimaiseen työhön ja raaka-aineisiin perustuvana toimialana se on tehokkain sektori vaihtotaseemme vahvistamiseen. Vihreä kasvu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan kehittyäkseen se vaatii pitkäjänteisyyttä sekä luotettavaa ja vakaata poliittista ilmapiiriä ja poliittisia päätöksiä.

Uusiutuvan energian erilaiset käyttöteknologiat, puhdas ilma, vesi, cleantech, ovat suuria mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Hallitus puhuukin lupaavasti puhtaasta teknologiasta, ja onkin aivan oikein sanoa, että alan teknologiaan ja yrittäjyyteen pitää satsata. Hallituksen puheet ja teot ovat kuitenkin ristiriidassa. Siinä, missä Vanhasen hallitus lisäsi alan tk-rahoja lähes 3—4-kertaiseksi, Kataisen hallitus on leikkaamassa resursseja. Näillä eväillä uudet työpaikat jäävät syntymättä. Ehdotankin, että edellä olevan perusteella hallitus ryhtyy toimenpiteisiin biotalouden nostamiseksi kansalliseksi kärkihankkeeksi.

Sitten toinen toimenpidealoite menosäännön käyttöön ottamiseksi. Keskustan lähtökohtana on, että julkinen talous tulee sopeuttaa tasapainoon keskipitkällä ajanjaksolla, vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Keskusta esittää sopeuttamistoimien puitteiksi menosääntöä, joka tuo julkisen talouden menopuoleen kaivattua pitkäjänteistä ennustettavuutta niin, että Suomessa sitoudutaan siihen, että valtion menot voivat talouskasvuvuosina kasvaa keskimäärin korkeintaan 60 prosenttia talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen kasvusta. Tulojen kasvusta 40 prosenttia käytettäisiin alijäämän paikkaamiseen. Näin varmistetaan, että velkasuhde saadaan nopeasti taittumaan. Keskustan menosääntö ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi talouden taantuman aikana. Vastaavanlaisen menosäännön käyttöön ottamista myös kuntataloudessa olisi syytä harkita.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vakauttaakseen valtiontalouden noin kymmenen vuoden mittaisella menosääntöohjelmalla, jossa sitoudutaan siihen, että valtion menot voivat talouskasvuvuosina kasvaa keskimäärin korkeintaan 60 prosenttia talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen kasvusta. Vastaavasti tulojen kasvusta vähintään 40 prosenttia puolestaan käytettäisiin alijäämän paikkaamiseen.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin tänään ja tänä syksynä keskusta kokee ja henkilökohtaisesti koen, että meidän tärkein tehtävämme on yrittää luoda edellytyksiä suomalaiselle työlle. Tällaisessa rakenteellisessa ja suhdannepoliittisessa tilanteessa, jossa me olemme, se ei ole helppoa. Ja niin kuin edellisessäkin puheenvuorossa todettiin, yritysten kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa vain tuotekehityksen, rahoituksen ja työn tuottavuuden kautta. Nämä kaikki varmistavat sen, että me voimme myydä suomalaista työtä niin, että sitä jatkossakin voidaan tehdä täällä. Sen tähden tarvitaan uusia ajatuksia, uudenlaista sitoutumista, ja tietenkin tämä sitoutuminen pitää tehdä niin, että kaikki osapuolet ovat tässä mukana. Ellemme me tässä onnistu, tämä hyvinvointiyhteiskunta ei jatka eloaan näin vahvana, vaan edessä on entistä suurempien leikkauksien tie. Sen tähden toivoa sopii, että tämänkin päivän keskustelu osaltaan vahvistaisi sitä ajatusta, että me kykenisimme löytämään niitä keinoja, joilla yrittäjyyttä ja nimenomaan suomalaisen työvoiman tuottavuutta, suomalaisen yrittäjyyden rahoitusta ja tuotekehitystä voidaan edistää niin, että suomalainen tuote olisi entistä kilpailukykyisempi ja kysytympi maailmanmarkkinoilla.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen haaste on löytää nopeasti korvaavaa työtä. Olemme menettäneet kymmeniätuhansia työpaikkoja viimeisten vuosien aikana. Motivoituneita työntekijöitä on siirretty ennenaikaiselle eläkkeelle ja heitä kurssitetaan, työllistetään osa-aikaisina ja pätkätöissä. Tässä järjestelmässä voivat hyvin vain kouluttajat ja erilaiset koulutusorganisaatiot. Nykyinen työttömyydenhoitamisjärjestelmä tuottaa turhautumista ja stressiä niin työttömille kuin te-keskusten työntekijöille. Liian harva pääsee uudelle, vihreämmälle oksalle. Työurien pidentäminen on tarpeen, mutta työmarkkinoiden ja työntekijöiden tarpeiden kohtaamisen on oltava aitoa. Voidaan ajatella, että varjobudjettimme kokonaisuudessaan on hyvinvoinnin ja työllisyyden hoidon budjetti.

Nuorten syrjäytymistä ei ole selätetty, vaan ongelmat ovat pahentuneet. Nuoret on saatava nopeasti työuran alkuun. Kymmenes luokka ehkä pystyy palvelemaan oikean työuran valintaa olemalla ammattipainotteinen. Nuorille on ladattu paineita nopean valmistumisen puolesta yliopistoista. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ammattikorkeakouluopinnot. Niihin pitäisi saada joustoa siten, että halutessaan opiskelija voi kiihdyttää valmistumistahtiaan. Motivoitunut opiskelija pystyy helposti lyhentämään valmistumistaan puolella vuodella tai jopa vuodella. Koulutusjärjestelmien tulee palvella opiskelijaa ja yhteiskuntaa. Nyt ne palvelevat erityisesti järjestelmää itseään. Niitä pidetään yllä kalliilla rahalla. Uudistamalla ammattikorkeakoulujen opiskelua pystyttäisiin säästämään kymmeniä miljoonia.

Arvoisa puhemies! Veropakettimme turvaa työllisyyttä, kun puutumme yritysten verojärjestelyihin ja veroparatiiseihin. Työllisyyttä tukisimme suoraan 100 miljoonan euron työllisyyspaketillamme. Sen toteuttamalla saisi yli tuhat henkilöä töitä vuodeksi. 75 miljoonalla eurolla aikaistettaisiin liikenneverkon rakentamista, ja 25 miljoonalla korjaisimme rakennuksia. Työllistymisen hyödyn lisäksi paranee omaisuutemme arvo.

Mitä enemmän suosimme kotimaista energiaa, sitä enemmän luomme työtä ja hyvinvointia Suomeen. Energiapakettimme sisältää myös voimakkaasti työllistävää vaikutusta. Lisätukemme 20 miljoonaa metsähakkeella tuotetulle sähkölle on osa kotimaisen energian suosimista. Vaasan yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan Suomi voisi olla energiassa pitkälti omavarainen, kun hyödyntäisimme metsämme ja turpeemme tehokkaasti. Pitää muistaa, että jokainen kotimaassa valmistettu bioöljytonni tai biohiilitonni parantaa vaihtotasettamme ja luo työtä tuhansille.

Kasvupaketissamme työllisyysvaikutuksia lisätään 100 miljoonan euron lisäpanostuksella tie- ja rautatieverkkoon, suorina vaikutuksina yli tuhannen miestyövuotta. Tulevan teollisen kasvumme pohjan, toimivan logistiikan, olemme pystyneet 1990-luvulta alkaen vammauttamaan. Olemme kasvattaneet korjausvelkamme noin 5 miljardiin. Tämä kuvaa koko yhteiskuntamme tilaa. Meillä ei ole muka varaa pitää huolta kansallisomaisuudestamme ja vielä vähemmän ihmisistämme, mutta meillä on varaa löysäillä EU-politiikassa.

Arvoisa puhemies! Suomen maaseudulla on edelleen tulevaisuus, meidän on vain pidettävä huoli sen toimintaedellytyksistä. Suomen valtti on puhdas ja terveellinen ruoka. Siksi sanomme "ei" gmo:lle, ei myöskään tuontina. Esitämme 29 miljoonan lisäystä luopumistukiin ja 10 miljoonaa euroa valkuaisrehutuotannolle.

Meidän hyvinvointimme pohja on perheissä ja niiden hyvinvoinnissa. Meidän tulee panostaa ennalta ehkäisevään terveys- ja sosiaalipolitiikkaan. On viisautta auttaa ajoissa, ettei tarvitse sammuttaa tulipaloja, mitä nykyinen hoitokulttuurimme on pitkälti. Apua ei saa ajoissa, jos saa ollenkaan. Tarvitsemme käsipareja vanhustenhuoltoon ja kuuntelijoita nuorille, ennen kuin heistä tulee ongelmanuoria. 38 miljoonan indeksikorotus lapsilisiin on ennakoivaa perhepolitiikkaa. Lapsilisien tasoa voidaan porrastaa ylemmissä tuloluokissa tai ne voidaan poistaa jopa kokonaan.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! On aika kertoa totuus. Olemme vähitellen siirtymässä jälkiteollisessa tietoyhteiskunnassa innovaatio-orientoituneen tasa-arvopolitiikan aikakauteen. Näin totesi eräs tamperelainen lisensiaatti noin 25 vuotta sitten. Näin varmaan on käynyt, ja tämä voidaan todeta nyt 25 vuotta myöhemminkin. Nykyään puhutaankin hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta kuinka kauan?

Ehkä kaiken tämän olisimme kestäneet, jos tätä tasa-arvoa ja hyvinvointia olisimme jakaneet vain Suomen rajojen sisällä, mutta valitettavasti 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin ja vuonna 2002 otettiin käyttöön yhteinen valuutta ja kaiken päälle vielä velkamaiden pelastusyritykset, jotka ovat osa myöhemmin hyväksyttyä finanssipolitiikkaa. Nyt me tiedämme, että nämä ratkaisut ovat tulleet hyvin kalliiksi Suomelle.

Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin puheiden mukaan, tämän vuoden elokuussa, suomalaisilla on edessään elintason lasku. Hänen arvionsa mukaan edessä on 25 vuotta kestäneen nousuputken jälkeen 10 vuoden lasku. Hänen mukaansa päättäjät ovat pelkureita, jotka eivät uskalla kertoa ihmisille totuutta. "Ihan ensiksi pitää hyväksyä, että me köyhdymme", Stadigh sanoi konsernin osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä Helsingissä. "On puppua, että voisimme pitää elintasomme ennallaan." Hänen mukaansa poliitikkojen on tajuttava, että Suomen vaikeuksia ei ratkaista yli varojen elämällä ja velkaa ottamalla. "Julkiset sektorit ovat kaikkialla Euroopassa paisuneet liian suuriksi." Kun väistämätön köyhtyminen on hyväksytty Suomessa, alkaa hänen mukaansa yritysten kilpailukyvyn palautustalkoot.

Arvoisa puhemies! Nyt siis kilpailukyvyn palautustalkoot ja velkaantumisen pysähtyminen ovat edessä. Tämän minä, kuten moni kuulijakin, olen tiennyt kauan sitten. Ei tässä mitään uutta ole. Jos valtionvelka ylittää ensi vuonna 100 miljardin euron rajan, niin samalla ylittyy 60 prosentin raja bruttokansantuotteesta, jolloin olemme Kreikan tiellä ja EU sanelee meille ehdot.

On olemassa keinoja, millä kilpailukyky voidaan palauttaa ja miten 7 miljardin euron vuosittainen velkaantuminen eli kestävyysvaje pysäytetään ja Suomen talous kääntyy vähitellen nousuun. On tietenkin hallituksen vastuulla, ajammeko Suomi-laivan täydellä vauhdilla karille. Tämän hallituksen olisikin löydettävä nopeasti ratkaisut ihan itse, ettei näin kävisi. Opposition, varsinkin perussuomalaisten, hyvät varjobudjettiesitykset ovat hallitukselle punainen vaate. Siksi näillä esityksillä ei yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista.

Loppukommenttina totean, että tähän se tasa-arvon, rahan ja hyvinvoinnin jakaminen ympäri Eurooppaa on nyt sitten johtanut. Missä ovat vastuunkantajat näistä aikaisemmista päätöksistä? Ja missä ministeri Urpilainen ja Katainen ovat? Missä he ovat, kun tämän hallituksen tekoja tarkastellaan?

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Alvin alarajan alentaminen on kädenojennus vähävaraisille, vanhuksille, opiskelijoille ja työttömille sekä lapsiperheille. Hallituksen alvin nosto on kiistaton tasavero, joka kurmauttaa kaikkein eniten pienituloisia. Tämä hallitus antaa kansalle vain keppiä ja kylmää kättä. Kaiken lisäksi hallitus ei pidä kiinni lupauksistaan. Hallitus lupasi kaikkein vähäosaisimmille kompensaatiota alvin korotuksen takia, mutta nyt tähän tarkoitukseen luvattuja varoja ei löydy valtion budjetista. Sieltä puuttuu 40 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa. Kannattaa muistaa, mitä hallitus lupaa ja mitä se loppujen lopuksi tekee.

Alvia pitää tässä taloustilanteessa ehdottomasti leikata prosenttiyksikön verran kaikissa alvin luokissa. Vahinko vain, että emme voi poistaa sanomalehtien alvia, sen estää EU-direktiivi. Lehdethän olivat alvittomia, mutta tämä hallitus laittoi niille 10 prosentin alvin, ja EU-sääntöjen mukaan ei koskaan enää voida palata takaisin nolla-alviin. Tämä on erittäin harmillista sen takia, että se uhkaa sananvapautta ja objektiivista tiedonvälitystä päivänpolttavista kysymyksistä. Kansa ei tulevaisuudessa saa enää samalla tavalla tietoa kuin aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Suomen suurin ongelma on harmaa talous. Sen kitkeminen toisi Suomelle miljardeja. Jos harmaan talouden kitkeminen aloitettaisiin esimerkiksi tuplaamalla verontarkastajien määrä, saataisiin välittömiä vaikutuksia. On laskettu, että yksi verontarkastaja tuo valtiolle verotuloja liki kymmenkertaisesti oman palkkansa verran vuodessa. Ja niin sanotun verosuunnittelun, oikeammin ehkä veronkierron, kitkeminen on myös ensiarvoisen tärkeää, kuten toteamme varjobudjetissamme. Esimerkiksi torppaamalla konserniavustukset veroparatiiseihin tytär- tai emoyhtiöille tuotaisiin miljardi valtion kassaan. Vaikka hallitus tietää esimerkiksi EY-tuomioistuimen kielteisen kannan konserniavustuksiin, hallitus haluaa jatkaa veroparatiisitoimintaa. Perusteena on maan tapa. Onko maan tapa siis pitää köyhät köyhinä ja taata rikkaiden varat pitämällä reittiä veroparatiiseihin avoinna?

Arvoisa puhemies! Yhteisöveron alennus oli tulonsiirto pääomapiireille. Mikään ei takaa sitä, että se tuo työpaikkoja. Ehkäpä se ei hallituksella olekaan tarkoituksena. Hallitus pitää yllä alipalkkaa, nollasopimuksia ja korkeaa tasaverokantaa. Lisäksi pääministeri Katainen on koko syksyn liputtanut Juhana Vartiaisen näkemystä, jonka mukaan suuri työttömien määrä lisää työpaikkoja. Onneksi työministeri Ihalainen on toista mieltä asiasta, muttei hänkään yksin voi hallitukselle mitään. Meille perussuomalaisille on tärkeää, että suomalaisia on mahdollisimman vähän työttömänä. Meille on tärkeää, että tähän maahan saadaan uusia työpaikkoja ja että olemassa olevat työpaikat pystytään pitämään.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa lytättiin tänään kolmikantaa perussuomalaisten takia. Tietävätköhän hallituspuolueet edes, mitä kolmikanta tänä päivänä tarkoittaa? Nyt vaikuttaa siltä, että nykyisessä kolmikannassa ovat pöydän toisella puolella työntekijät ja toisella puolella työnantajat ja maan hallitus. Oikea tapa olisi kolmikulmainen pöytä. Oikeassa kolmikannassa hallitus valvoo myös kansalaistensa etuutta ja sitä, että palkansaajat saavat sellaista palkkaa, jolla elää, jollei muutoin, niin sitten hallitus tuo mukaan esimerkiksi veronkevennyksiä.

Hallitus voi myös tehdä toimenpiteitä, joilla lasketaan esimerkiksi vuokratasoa. Nykyinen asumistukihan mahdollistaa asumisen myös vähävaraisille, mikä on aivan oikein, mutta valitettavasti tämä tulonsiirto lihottaa gryndereiden ja asuntokeinottelijoiden kukkaroa. Perussuomalaiset eivät ole kolmikantaa vastaan, päinvastoin, mutta me haluamme toki mielellämme sopimuspöytiin myös pienituloiset, joita Suomessa on suurin osa palkansaajista, eli kuukausipalkka on 1 800 euroa kuukaudessa. Se on sattumoisin myös matalapalkkaraja.

Edustaja Mäkelälle haluaisin sanoa, jos hän tämän joskus lukee, että kunnilla tulee olemaan miljoonia tehottomia töitä tai sellaisia paikkoja, mihin menee rahaa. Ne tulevat 5 vuoden suoja-ajasta, joka on nyt säädetty kuntien yhdistämisen yhteydessä. Tämä 5 vuotta saattaa kasvaa, kuten tiedätte, yhden ihmisen kohdalla 10 vuoteen, 15 vuoteen, jopa 20 vuoteen, jos kuntauudistuksia tehdään vähän tuolla lailla jonossa.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, yritystuista. Varjobudjetissamme olemme leikkaamassa nimenomaan suuryritysten tehottomia tukia. Suuri osa tuista on tutkitusti tehottomia ja menee vuodesta toiseen samoille suuryrityksille. (Puhemies koputtaa) Haluamme ennen kaikkea lisätä järjestelmän tehokkuutta. Puheenjohtaja Soini on puhunut Emu-puskureiden purkamisesta. Tämä liittyy työmarkkinaratkaisuun, joka jo meni. Olisimme myös valmiita leikkaamaan alle 30- ja yli 55-vuotiaiden eläkemaksuja eli sivukuluja. (Puhemies koputtaa) Kela-maksun palautus on edelleenkin sidottu alvin alenemiseen, ei tosin ilman toista, eli ei ole linjaristiriitaa Soinin ja eduskuntaryhmän välillä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tänään tässä istunnossa piti puhua opposition varjobudjeteista, mutta niin kuin varmaan tässä keskustelun aikana on todettu, keskustan lähtökohtana tänään on ollut esittää huomattavasti massiivisempia vaihtoehtoja. Keskusta on tänä päivänä esitellyt näkemyksiä mittaviksi rakenteellisiksi uudistuksiksi merkittävien toimenpidealoitteitten kautta, joita vielä sitten tämänkin keskustelun aikaan lisää esitellään.

Mutta, arvoisa puhemies, muutama sana kahdesta merkittävästä rakenteellisesta kokonaisuudesta eli liittyen kuntauudistukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Kuntakentän kannaltahan tilanne on tällä hetkellä erittäin vaikea. Voi sanoa, että kuntakenttä on monella tavalla sekaisin hallituksen kuntauudistushankkeen vuoksi. Kaaos kentällä on pahentunut tämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeen myötä, mikä itse asiassa on täysin selvää sen takia, että sote-uudistus on alistettu suurkuntahankkeen ajamiselle. Ei tällä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella hallitus suinkaan tavoittele parempia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vaan ajaa ja pyrkii ajamaan tätä kautta suurkuntia.

Näitten härdellien keskellä kuntataloutta heikennetään myös historiallisen rajulla tavalla. Valtionosuuksia tämän hallituksen tekemällä päätöksellä leikataan tällä vaalikaudella yli 6,5 miljardia euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntien omavastuuta lakisääteisistä tehtävistä kasvatetaan yli 4,5 prosenttiyksikköä.

Hallituksen rakennepoliittisilla linjauksilla vastuuta Suomen kestävyysvajeen kattamisesta sysätään monella tavalla kuntien kontolle, mitä kautta kuntakenttä eriytyy rajummin kuin koskaan suomalaisen kuntahistorian aikana. Voi sanoa, että uskomattominta tässä kaikessa on se, että hallitus ajaa ideologista suurkuntahankettaan tietämättä sen vaikutusta taloustilanteeseemme, kestävyysvajeeseemme tai kuntien kykyyn tarjota palveluja, mutta siitä huolimatta hallitus kuitenkin kirjaa näihin omiin rakennepoliittisiin linjauksiinsa tavoitteeksi muun muassa sen, että kunta- ja sote-uudistusten osuuden kestävyysvajeesta pitäisi olla luokkaa 2 miljardia euroa. Sen lisäksi kuntien veronkorotuksilla, ennen kaikkea veronkorotuksilla, tulisi saada aikaan noin miljardin euron kestävyysvajeen alentaminen ja kuntien tehtävien leikkauksella pitäisi vielä saada ikään kuin neljäs miljardi kasaan, eli kysymys on aika vaikeasta kokonaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Näitä sanomiani taustoja ajatellen on erittäin perusteltua, että keskustan esittämä kotikunta—maakunta-malli otetaan kuntauudistuksen pohjaksi. Keskusta on esittänyt sitä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja käynnistää parlamentaarisen valmistelun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen uudelleen käynnistämiseksi nimenomaan tämän keskustan kotikunta—maakunta-mallin perusperiaatteitten pohjalta. Tätä kautta turvataan tehokkaimmin laajaa järjestämispohjaa vaativat palvelut, lähipalvelut ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Voi sanoa, että kaikki suomalaiset kuntatalouden, kunnallishallinnon asiantuntijat ovat muun muassa tuolla hallintovaliokunnan eri kuulemisissa kannattaneet lämpimästi keskustan kotikunta—maakunta-mallia. Samoin on aivan välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon puolella todella ryhdytään toimenpiteisiin parlamentaarisen valmistelun käynnistämiseksi tämän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen kokonaisuudistuksesta.

Toivon, puhemies, että hallitus vastaa näihin esityksiin jostakin minulle tuntemattomasta ja käsittämättömästä syystä myönteisesti.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Me olemme saaneet kuulla, kuinka hallitus ylpeänä esittelee rakennepakettiaan, jonka jo pääministeri tunnusti pohjautuvan uskomuksiin. Hallituksen keskeinen rakenneuudistusviritelmä, kuntauudistus, on kuntien, kuntalaisten ja palvelujen kannalta aivan kestämätön. Kuluvalla vaalikaudella hallituksen säästöpäätöksissä lakisääteisten kuntapalvelujen osuus on ollut jopa puolet. Vaikka monissa muissa säästökohteissa hallitus on jo perunut tekemiään säästöpäätöksiä, näyttää hallitus kiristävän taloudellista otettaan yhä vain kunnista. Keskustan mielestä kunnat ovat jo osansa säästötalkoissa tehneet. Pääministeri Katainen on jo väläyttänyt uusia leikkauspäätöksiä ensi keväälle. Kuntapalveluja eniten tarvitsevia eli lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia ollaan surutta laittamassa hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan maksajiksi. Mikäli leikkauskierre jatkuu, ollaan samalla hyvinvointipalveluihin perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan peruskysymysten äärellä.

Olemme tänään esitelleet vaihtoehtomme. Me torjuisimme vaihtoehdossamme kuntien valtionosuusleikkaukset, mutta menoerää kompensoimaan esitämme muun muassa yhteisöveron alennuksen jaksottamista ja hyvätuloisten verotuksen tarkistamista. Voidaan jo kysyä, onko kuntapalvelujen leikkauksille ja tehtävien lisäämiselle olemassa mitään ylärajaa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun säästöistä puhutaan, hallitusohjelmaan kirjattuja lisävelvoitteita määrätään kunnille kuin mitään talouskriisiä ei olisikaan. Kotihoidon tuen leikkauksesta koituu 250 miljoonan euron lisäpaine kunnalliseen päivähoitoon. Oppivelvollisuusiän jatkaminen vuodella vaatii koulutukseen lisäresursseja, esiopetuksen pakolliseksi saattaminen myös, ja vielä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien asiat siirretään kuntien vastuulle. Myös maahanmuuttajien kotouttamisessa on kunnille pitkä lista lisätehtäviä.

Näiden yhteenlaskettu vaikutus on reilusti yli puoli miljardia lisää menoja kunnille. Kuntaministeri Virkkunen on sanonut, että mitään tehtäviä ei varsinaisesti tarvitse kokonaan lakkauttaa, toimintaa vain tehostetaan, siirretään ehkä yksityisille toimijoille ja valtiolle. Miljardiluokan tehtävien karsimiseen eivät kuitenkaan pienet purot tahdo purra. Ehdotukset tehtävien karsimiseksi eivät kata puoliakaan tavoitellusta. Suuressa osassa ministeriöt ehdottavat kuntien tehtävien siirtämistä valtiolle, mikä ei tietenkään ole ratkaisu julkisen kestävyysvajeen ongelmiin. Kestävyysvajeen hoitamisen suhteen ollaan esitetyn listan jälkeen vain lähtöruudussa. Vaihtoehtoinen listaus on kuitenkin työn alla.

Hallituksen mukaan tavoitteen saavuttamisen kannalta avainasemassa ovat työn joustava organisointi, ennalta ehkäisevien palvelujen vahvistaminen sekä kuntien rohkean palvelurakenteen uudistustyön jatkaminen, myöskin tietojärjestelmien kehittäminen, eli juuri kaikkea sitä, mitä keskusta on kotikunta—maakunta-mallissaan sekä sote-rahoituslinjassaan esittänyt. Miksei hallitukselle kelpaa selkeä malli ja esittämämme vaihtoehto, joka ei edellytä kaiken jo rakennetun alas repimistä, kehittämistä kylläkin?

Arvoisa puhemies! Vaihtoehdossaan keskusta vaatii, että koko vaalikauden epäselvinä velloneet kunta- ja sote-uudistukset tulee keskeyttää ja molemmat uudistukset on valmisteltava uudelleen parlamentaarisesti. Hallituksen vaihtoehdoton, niin sanottu vahvan peruskunnan malliin perustuva uudistuslinja keskittyy ensisijaisesti kunnallishallinnon uudistamiseen sekä asumisen, palvelujen ja päätöksenteon keskittämiseen, jolloin kuntien talouksia ja palveluja ei pelasteta. Keskustan esittämässä vaihtoehdossa, kotikunta—maakunta-mallissa, uudistusten painopiste on ihmisten tarvitsemissa palveluissa sekä palvelurakenteiden ja prosessien uudistamisessa. Keskusta on ainoa puolue, jolla on vaihtoehtoinen esitys myös sote-rahoituksen uudistamiseksi. Molemmat keskustan vaihtoehdot ovat saaneet laajalti asiantuntijajoukoilta sekä kuntakentältä myönteistä palautetta. Tätä ei hallituskaan voi kieltää.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi totean, että keskusta ei tue Kela-maksun palautusta yrityksille. Yritykset eivät tarvitse yhtään uutta menoerää.

Arvoisa puhemies! Esittelen keskustan eduskuntaryhmän kaksi toimenpidealoitetta. Ensinnäkin uuden kasvun rahaston perustaminen: Suomalainen teollisuus on suuren rakennemuutoksen kourissa. Metsäteollisuutemme ei ole kyennyt uusia investointeja maahamme käytännössä 15 vuoteen käynnistämään, ja nopeasti kolmanneksi tukijalaksi noussut tietotekniikka on vähentänyt voimakkaasti työvoimaa Suomessa. Kansainvälisillä yrityksillämme menee kohtuullisen hyvin, mutta toiminnan ja erityisesti kasvun painopiste on siirtynyt Suomen ulkopuolelle. Tilanne vaatii merkittäviä toimia niin elinkeinoelämältä, työmarkkinajärjestöiltä kuin valtiovallaltakin.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu monilta osilta työn tekemiseen. Jos emme onnistu teollisuutemme rakennemuutoksessa ja 200 000 uuden työpaikan luomisessa yksityiselle sektorille, joudumme luopumaan monista hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkeiksi koetuista asioista. Tavoitteen eteen kannattaa siis tehdä kaikki voitava.

Valtion roolista teollisuuspolitiikassa ollaan monta eri mieltä. Aikanaan Suomen teollistamista tehtiin voimakkaasti valtiovallan ja valtion omistamien yhtiöitten toimesta. Aika on nyt toisenlainen. Valtiovallan tehtävänä ei ole yritystoiminnan harjoittaminen muutoin kuin harvoilla strategisesti tärkeillä toimialoilla. Nuo yhtiöt ovat hyvin pitkälti jo olemassa. Nykyaikainen tapa valtion rooliksi on nykyisen ei-strategisen omistajuuden muuttaminen esimerkiksi rahastomuotoon, mikä vauhdittaisi merkittävästi teollisuutemme rakennemuutosta.

Keskusta esitti jo viime joulukuussa uuden rahaston perustamista, ja tarve rahastolle on erittäin suuri monesta eri syystä. Meillä onkin neljä merkittävää ongelmaa, jotka haluan nostaa tässä esille.

Ensinnäkin, yritysten käyttöpääoman saanti on pitkälle tyrehtynyt pankkien kiristyneen lainanantopolitiikan vuoksi. Moni investointi- ja kasvurahoitus sekä uusien työpaikkojen syntyminen uhkaavat nyt jäädä toteutumatta.

Toiseksi, oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta on pulaa.

Kolmanneksi, Suomesta puuttuu rahoitusinstrumentti, jolla voidaan rahoittaa perheyritysten kasvua.

Neljänneksi, Suomessa on ongelma innovaatiovaihetta seuraavan teollistamisen ja kaupallistamisen vaiheen rahoittamisessa. Tekesin rahoitus toimii tietyillä toimialoilla erittäin hyvin, ja yritykset ovat siihen pääosin tyytyväisiä, mutta kun esimerkiksi biopolttoaineprosessista pitäisi tehdä kaupallinen pilotti, se tehdään useimmiten ulkomailla ja ulkomaisella rahoituksella. Varsin usein kuuleekin kansainvälisten asiakkaitten sanovan: teillä on täällä maailman paras teknologia, miksi ihmeessä te ette sovella tätä teknologiaa täällä Suomessa? Tämähän on Suomessa hyvin yleinen ongelma.

Arvoisa puhemies! Rahastosta lyhyesti. Koko tavoite 3,5 miljardia euroa, edetään vaiheittain, myydään valtion ei-strategista omistusta 1,5 miljardin euron arvosta sitä mukaa kuin tähän on tarvetta ja saman verran eläkerahastojen sijoituksia, lisäksi yksityistä pääomaa. Tavoitteena on saada pyörät pyörimään ja luottamuksen palauttaminen, markkinaehtoinen tuottotavoite alkavien kasvuyritysten tarpeisiin alle 10 miljoonan euron sijoitusyhteistyörahastojen kautta ja sitten yli 10 miljoonan euron sijoitukset suoraan rahastosta. Kohteena ovat alkavat yritykset, kasvuyritykset, kotimaiset pilotit ja niin edelleen ja olemassa olevien yritysten kasvuhankkeet. Periaatteena pitää olla se, että valtio ei valitse voittajia, ei toimialarajoituksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme seuraavaa: että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustaakseen miljardiluokan uuden kasvun rahaston.

Arvoisa puhemies! Toinen toimenpidealue lyhyesti, kasvua tukeva yritysten rahoitusmahdollisuuksien uudistaminen. Tällä hetkellä me tiedämme sen viestin, joka tulee yrityskentästä, huolestuttavia viestejä, että ulkopuolisen rahoituksen saaminen on todella vaikeata. Ehdot ovat tiukentuneet ja velkarahan marginaalit kasvaneet. Ilman kunnollisia vakuuksia lainan saaminen on yksinkertaisesti aikaisempaa vaikeampaa, vaikka yrityksen investointikohde sinänsä vaikuttaisi mielekkäältä, eli nyt tulee olla pankkirahoituksen ulkopuolisia rahoituskanavia käytettävissä. On aivan ehdoton asia, että saadaan yrityksille pääomaa, käyttöpääomaa, ja tässä on ongelma tällä hetkellä monesta eri syystä senkin takia, että pankkivero (Puhemies koputtaa) on jäämässä asiakkaitten, yrittäjien maksettavaksi ja se johtaa erittäin vaikeaan tilanteeseen.

Edellä olevan perusteella ehdotammekin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vauhditetaan uutta kasvua yritysten rahoitusvaihtoehtoja monipuolisesti uudistamalla.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työ, yrittäminen, välittäminen, tässä perussuomalaisten tulevaisuudenuskoa vahvistavat elementit kiteytettynä.

Meillä on kansakuntana lukuisia vahvuuksia, ja erityisesti tällaisina aikoina vahvuuksia pitää pyrkiä vahvistamaan. Yksi tällainen vahvuus meillä suomalaisessa yhteiskunnassa on koulutus. Tällaisena aikana koulutukseen on investoitava erityisesti, sen kaikilla tasoilla. Muutoin esimerkiksi seuraava Pisa-tutkimus saattaa olla järkytys. On aika herätä ruususenunesta. Yhtä lailla tutkimustoiminnasta ei tule leikata eikä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia toteuttaa tehtäviään tule vaikeuttaa. Kaikki tuollainenhan on ja olisi tulevaisuudesta varastamista.

Työ on ensimmäinen asia perussuomalaisessa tulevaisuutta vahvistavassa elementtipaketissa. Työttömyyttä pahempaa on vain sota. Nyt tarvitaan uusia ennakkoluulottomia ja rohkeita avauksia työllisyystilanteeseen, ja niitä rohkeita avauksia, työllisyyttä parantavia avauksia, vaihtoehtobudjetistamme löytyy.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä asia, että nyt jo kolmannen kerran on mahdollisuus keskustella opposition vaihtoehtobudjeteista. Se kuuluu demokratiaan ja tämän talon henkeen. Debatti on kylläkin ollut ajoittain kärkevää, tahallista väärinymmärrystä ja yli toisten puhumista. Ei ole syntynyt dialogista keskustelua, valitettavasti enemmän syyttelyä, mutta silti on hyvä, että tällaista keskustelua käydään ja oppositio saa tarjota vaihtoehtonsa.

On todettava, että keskustan vaihtoehtobudjetti on enemmän kritiikkiä hallituksen rakennesuunnitelmia kohtaan, ei niinkään konkreettisesti ensi vuoden budjettia kohtaan. (Antti Rantakangas: Mitä sitten?) Tänäänkin päivällä käydyssä debatissa on paljon asioita, jotka olisivat enemmän kuuluneet sinne parin viikon päästä käytävään tulevaisuusselontekokeskusteluun eivätkä niinkään tähän keskusteluun, kun keskustellaan ensi vuoden budjetista.

Mutta kaiken kaikkiaan rohkaisevaa on se, että kuitenkaan hallitus ja oppositio eivät niin valovuosien päässä sittenkään ole toisistaan. Tämä on kuitenkin luomassa pohjaa sille, että löydämme toisemme isänmaan pelastamiseksi ja emme kukaan, enempää hallituksesta kuin oppositiostakaan, maalaile katteettomia, ruusunpunaisia kuvitelmia, mitä on edessäpäin, sillä kuitenkin seuraavien vaalien jälkeenkin joku kantaa vastuun ja on kyettävä vastaamaan huutoonsa.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun muutama tunti sitten käytiin tässä oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista tai vaihtoehtoisista talouslinjoista nopeatahtista keskustelua, jäin miettimään, mihin ja miksi näitä vaihtoehtoisia linjauksia ja budjetteja tarvitaan ja miksi niitä käsitellään täällä eduskunnassa. Kyllähän se tarve lähtee siitä ennen muuta, että kun katsotaan hallituksen talouspolitiikkaa ja hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita, niin kaikissa keskeisissä tavoitteissa hallitus on epäonnistunut.

Jos ajatellaan vaikka valtion velkaantumista, hallituksen keskeisin tavoite oli se, että valtion velkaantuminen saadaan taitettua hallituskaudella. Vuonna 2011 valtio otti noin 7 miljardia velkaa, 2012 noin 8 miljardia euroa velkaa, ja tälle vuodelle hallitus ennustaa, että otamme velkaa 9,1 miljardia euroa. Moni kansalainen on hyvin huolissaan siitä, mihin tämä johtaa lopulta. Jokainen ymmärtää, että jossain vaiheessa tulemme sen tosiasian eteen, että joudumme tekemään todella kovia ja radikaaleja päätöksiä, jos emme saa kasvua aikaiseksi.

Jos arvoisa valtiovarainministeri olisi paikalla, olisinkin kysynyt häneltä, mikä on se keskeinen talouden mittari, jolla hallitus haluaa suomalaisten kansalaisten ja oppositiopuolueiden arvioivan hallituksen talouspolitiikan onnistumista. Jos se on velkaantumisen taittaminen, näyttää siltä, että hallitus on tavoitteissaan pahasti epäonnistunut.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka täällä on keskustelussa ollut vahvasti esillä, on keskustan esittämä kasvurahasto, tai voidaan puhua rahastojen rahastosta. Tässäkin on käyty keskustelua siitä, miten tämä eroaa hallituksen esittämästä rahastosta. Tässähän on ensinnäkin kyseessä erittäin suuri mittakaavaero. Me näemme, että valtion ongelmat talouspolitiikassa ovat miljardiluokkaa ja nyt tarvitaan miljardiluokan ratkaisuja, tarvitaan rahastoa, jonka pääoma on 3—5 miljardia euroa.

Toinen kysymys, joka herää tietenkin, on, mihin nämä rahat käytettäisiin. Eivätkö yritykset, kasvuyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset, saa pankeista rahaa? Ja jos eivät sieltä saa rahaa, niin meillähän on Finnvera, joka tulee apuun vieraan pääoman rahoituksessa. Mutta tämän rahaston tarkoitus ei olisikaan lainoittaa yrityksiä, vaan nimenomaan kasvuyrityksiä ja sellaisia yrityksiä, jotka jostain syystä ovat tippuneet tällä hetkellä lainamarkkinoiden ja ehkä sitten suurempia yrityksiä palvelevien pääomasijoitusinstrumenttien tai muiden rahoitusinstrumenttien väliin eivätkä saa jonkunlaiseen, sanotaanpa vaikka, tällaiseen nivelvaiheeseen rahoitusta. Näihin yrityksiin saataisiin näitten rahastojen kautta nimenomaan oman pääoman ehtoista rahoitusta. Se raha menisi yrityksiin, ja kun usein tehdään pääomasijoitusjärjestelyjä vähän suuremmissa yhtiöissä, rahaa menee omistajille. Tämä raha, mitä olemme suunnitelleet, menisi yrityksiin, tukisi muun muassa pk-sektorin omistajavaihdostilanteita ja erityisesti sellaisia tilanteita, joissa yritys on ottamassa uutta riskiä, johon on hankala saada pankeilta rahoitusta, mutta jotka voisivat luoda Suomelle uutta kasvua.

Kun olen keskustellut rahoitusalan asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat kertoneet meidän pankkisektoriin jo tulleista ja tulevista muutoksista johtuen muun muassa Basel III -säännöksistä, olen vakuuttunut siitä, että juuri tällaiseen välivaiheeseen tarvitaan tällaista rahastoa ja meillä on yrityskenttä, joka ei nytten saa riittävästi riskirahaa.

Arvoisa puhemies! Sitten ovat keskusteluttaneet myös arvonlisäverokysymykset, kun perussuomalaiset ovat esittäneet arvonlisäverolain yleisen kannan laskemista. Minusta tässä on hyvä huomioida se, että kun samaan aikaan puhutaan siitä, että meidän tulisi palauttaa Kela-maksu yrityksille, niin nämä ovat kyllä ihan eri asioita. Jos me arvonlisäveron alarajaa tai arvonlisäveroprosenttia laskemme, niin yksikään vientiyritys ei siitä sinänsä saa kilpailukykyä paremmaksi. Sen sijaan sivukulujen nostaminen murentaa meidän kilpailukykyä. Tässä mielessä olen hieman huolissani tämäntyyppisistä ajatuksista. Sen haluan kuitenkin tunnustaa, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältynyt arvonlisäveron alarajahuojennuksen rajan nostaminen sinne 40 000 euroon on aika järkevä ajatus. (Puhemies koputtaa) Kun tämä alarajahuojennus on liukuva, niin silloinhan tähän ei synny mitään kynnystä, ja tämä voisi tuoda ihan pienille mikroyrityksille helpotusta kyllä ja nimenomaan palvelualan yrityksille.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta sen, että kun Suomen ongelmat ovat varsin suuria, tässä tilanteessa meillä ei olisi varaa kovin suureen kansalliseen erimielisyyteen ja, voisi sanoa, nokitteluunkaan, vaan olisi hyvä, jos me löytäisimme Suomen sisällä yhteisiä ratkaisuja. Nämä olisivat helpoiten synnytettävissä silloin, jos isoissa kysymyksissä ja isoissa muutoksissa, niin kuin esimerkiksi tämä kunta- ja sote-rakenneratkaisu, lähdettäisiin valmistelemaan puhtaalta pöydältä parlamentaarisesti suuria ratkaisuja.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on esitellyt iltapäivän kuluessa tuhdin joukon esityksiä, joilla Suomen talouden kasvua voitaisiin vauhdittaa, julkista taloutta tasapainottaa ja varmistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden säilyttäminen. Valitettavasti valtiovarainministeri ei uutisten mukaan eikä täällä salissakaan käytettyjen puheenvuorojen mukaan näyttänyt tarttuvan näihin hyviin ehdotuksiin. Se on sinänsä harmi, koska nyt pitäisi hallituksenkin toteuttaa niitä toimia ja myöskin opposition esityksiä, jotka veisivät Suomen kehitystä eteenpäin. Tässä mielessä tällainen asento, joka hallituksella näyttää olevan, että hyviäkään esityksiä ei oteta käsiteltäväksi taikka toteutettavaksi, ei vastaa Suomen kansallista etua ja on tässä mielessä aivan käsittämätön.

Arvoisa puhemies! Me olemme myös esittäneet täällä joukon lakialoitteita ja toimenpidealoitteita, jotka tuovat sitten konkretiaa tähän keskustan kokonaispaketin osalle. Esimerkiksi vuosilomalain 25 §:n muutos tarkoittaa sitä, että eri työnantajien kustannuksia ei lisättäisi tämän vuosilomalain, Euroopan unionin direktiiviin perustuvan vuosilomalain, täytäntöönpanossa. Nythän hallitus toteuttaa tässä sellaisen ratkaisun, jossa direktiiviä enemmän lisätään työnantajien kustannuksia silloin, kun työntekijä sairastuu loma-aikana. Me kannatamme tätä neljän viikon vuosilomajaksolle ajoittuvaa vuosiloman siirtoa sairastilanteessa mutta emme pidempää, koska talouden tilanne tällä hetkellä kaikilla työnantajilla on vaikea. Tästä siis lainmuutosesitys.

Samoin lakimuutosta esitämme laiksi avustuksista ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Meillä on Suomessa valtavan paljon yksinyrittäjiä, jotka voisivat tietyillä ensimmäisten vuosien tukiratkaisuilla pystyä palkkaamaan toisen työntekijän ja saamaan sen pienen yrityksen kasvua aikaiseksi. Tällä tavalla se tuki palautuisi kyllä nopeasti sitten valtion kassaan. Esitämme kahdelle vuodelle tiettyä porrastettua tukea ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaukseen. Tätähän kokeiltiin muutama aika sitten mutta varsin suppealla alueella, ja tässä mielessä tällainen valtakunnallinen ratkaisu olisi ilman muuta paikallaan. Uskomme, että se toisi paljon uusia työpaikkoja nimenomaan mikroyrityksiin.

Kolmas aloite, jota tässä esittelen, on palkka.fi-portaalin yksinkertaistaminen. Kyllä nykytietotekniikan kauden aikana pitäisi pystyä rakentamaan järjestelmä, jossa työnantajamaksuja voitaisiin helposti suorittaa yhden laskun kautta, joka voitaisiin tulostaa täältä palkka.fi-portaalista. Se helpottaisi tätä byrokratiaa entisestään ja mahdollistaisi myöskin sitten varmastikin uusienkin työntekijöitten palkkaamista ja yrittäjyyttä aivan uudella tavalla siinä vaiheessa, kun yrittäjällä on paljon kaikenlaista byrokratiaa muutoinkin hoidettavana.

Arvoisa puhemies! Muutoin tähän isoon linjaan: Kyllä tämä keskustan malli, jossa me ajamme mittaluokaltaan hallitukseen nähden aivan eritasoista uuden kasvun rahastoa, tarvittaisiin aivan välttämättä ja tarvittaisiin myöskin Infra Oy, joka omistaisi jatkossa Fortumin jakeluverkostoa, pitäisi sen suomalaisissa ja pitkälti valtiollisissa käsissä ja pystyisi toteuttamaan erilaisia infrahankkeita nykyistä paremmin. Tähän esitykseenhän oli täällä salissa tulossa tukea jonkin verran sekä oikealta että vasemmalta. SDP:n edustajat eivät näihin keskustan esityksiin tarttuneet, mikä oli kyllä sinänsä yllättävää. Aikaisemmin sielläkin on kannettu huolta infran kunnosta ja niistä toimintaedellytyksistä, mitä se luo myöskin esimerkiksi biotalouden hyödyntämismahdollisuuksiin. Biotaloushan on varmastikin meidän luontainen vahvuus, jossa meillä on paljon mahdollisuuksia tuoda työpaikkoja koko Suomen alueelle, eri puolille maata, maakuntia, myös maaseudulle, ja tässä mielessä tämä tavoite on keskustalle myöskin monessa mielessä äärettömän tärkeä aloite.

Näitten peruspalveluitten osalta keskustan maakunta—kotikunta-malli on saanut hyvin laajaa asiantuntijoitten tukea, ja itse toivon, että hallitus tässä, ennen kuin se ajaa täysin kaaokseen tätä sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä, tarttuu tähän malliin ja voidaan yhteistyössä rakentaa monien vaalikausien yli ulottuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja sitä kautta edellytykset myöskin niitten lähikuntien, kotikuntien, selviytymiseen muitten palvelutehtävien osalta. Eli tässä siirryttäisiin enempi tähän eurooppalaiseenkin suuntaan, jossa raskaat tehtävät, kustannuksia aiheuttavat tehtävät ovat alue- tai maakuntatasolla ja näillä kunnilla on sitten vähemmän tehtäviä mutta se identiteetti ja demokratia ja kaikki muu toimivat siellä paikallistasolla.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Asia, joka tässä keskustelussa on tullut ainakin täysin selväksi, on se, että keskustan esittämät mallit talouden tilanteen oikaisemiseksi ja työllisyystilanteemme oikaisemiseksi ovat selkeästi vaikuttavampia ja vahvempia kuin mitä hallitus on nyt omassa kammiossaan tuonut esille ja talousarviossaan esittänyt.

Me tarvitsemme uudenlaista toimintatapaa ja uudenlaisia toimia, myös käytännön toimia, juuri sellaisia, mitä tänään on opposition taholta esille tuotu. Tärkeimpänä ja merkittävimpänä yksittäisenä asiana on kasvurahasto, jota keskusta on jo pitkään esittänyt. Se tähtää siihen, että kun meidän teollinen ja muukin taloudellinen rakenteemme on murroksessa, muutoksessa, ja se kilpailu, joka meitä kohtaa jatkuvasti kovempana ja kovempana maamme rajojen ulkopuolelta, tuo tullessaan tarpeen uudenlaisille tavoille toimia, me tarvitsemme mittavaa kasvurahastoa, jonka pääomittamiseen me voimme käyttää tällä hetkellä niitä valtion omaisuuseriä, jotka ovat passiivisessa muodossa, ja näin saada lisää aktiivisuutta ja samalla myöskin kasvua ja investointeja aikaiseksi ja myös sitä, mitä selkeästikään kokoomuksen ja SDP:n hallituksella ei ole, elikkä selkeää tulevaisuudenkuvaa, näkökulmaa, siihen, mitä tavoitellaan ja ennen kaikkea minkälaisilla keinoilla niihin tavoitteisiin, jotka talouteen ja työllisyyteen liittyvät, päästään.

Sekä tämän taloudenhoidon osalla että myöskin rakennepolitiikan osalla, jossa nyt sitten hallituksella kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tavan takaa törmäämässä ja jo törmännyt erilaisiin poliittisiin esteisiin, hallituspuolueiden keskinäisiin kiistoihin mutta myöskin vielä vakavampiin elikkä perustuslaillisiin kiistoihin, näillä ei saada aikaan niitä tavoitteita, joita näihin kaikkiin on asetettu, ja siksi me tarvitsemme uutta ja uudenlaisia mahdollisuuksia, ja nämä rahaston kautta tulevat ovat juuri sellaisia.

Samoin keskustan esityksiin kuuluu Infra Oy:n perustaminen, niin kuin tuossa edellä edustaja Rantakangas myöskin kertoi, ja siihen liittyy myöskin se, että me haluamme sekä liikenneinfran merkittävät isot liikennehankkeet tämän Infra Oy:n alle toteutettavaksi että myöskin sähkönsiirron varmistamisen kaikissa oloissa. Kun viime aikoina on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että Fortum luopuisi omasta sähköverkostaan, meidän täytyy kaikella tavalla varmistaa se, että tuo merkittävä verkko säilyy kotimaisessa omistuksessa ja meidän päätöksentekomme alla.

Puhemies! Yhtä tärkeää kuin meidän on saada uusia vientiyrityksiä ja vientiämme vetämään ja tuotteitamme kaupaksi maailmalle on se, että me huolehdimme siitä, että ne keinot, joita voimme käyttää täällä kotimaassa, joilla pystymme vähentämään tuontitarvettamme erilaisissa artikkeleissa, täytyy käyttää. Tässä päällimmäisenä on ilman muuta elintarvikeala ja energia-ala. Ei ole mitään mieltä siinä, että me nykyisen hallituksen toimin olemme yhä enemmän tuomassa kivihiiltä ja muita fossiilisia tuontipolttoaineita ympäri maailmaa. Samaan aikaan meillä omat metsämme, omat energiavaramme, jäävät vajaakäyttöön. Politiikkaa ja päätöksiä on muutettava niin, että omat energiavaramme ovat aina kilpailukykyisempiä kuin tuontienergiat. Tämän sivutuotteena me saamme myöskin myönteiset ilmastovaikutukset, ja näitä molempia meidän kannattaa tavoitella.

Kun täällä debatissa tuli esille se, että keskusta kiertää kuin kissa kuumaa puuroa maataloutta ja siihen meneviä määrärahoja, tämä hallitus on kiertänyt kyllä erittäin lujaa ruuvia suomalaisen ruuantuotannon ympärille. Se tekee tavan takaa leikkauksia suomalaisen ruuantuotannon mahdollisuuksiin, kannattavan tuotannon mahdollisuuksiin, ja samalla lisää kustannuksia suomalaiselle maataloudelle. Tämä tietää sitä ja on tiennyt sitä, että kotimaisuusaste monissa keskeisissä elintarvikkeissamme on alentunut jatkuvasti. Tätä ei keskusta hyväksy, ja siksi me esitämmekin, että ruuantuotannon ja kotimaisen energian osalla pitää palata siihen ajattelutapaan, millä me pystymme kotimaista tuotantoa kannattavasti ylläpitämään, saamaan sinne uusia toimijoita ja saamaan sinne investointeja. On päivänselvää, että on helpompi toimia meillä kotimaassa ja torjua tuontia ja vähentää tuontitarvetta kuin lisätä vientiä, koska se ei ole yksinomaan meistä kiinni vaan siihen liittyy koko maailman kilpailukyky.

Puhemies! Ihan lopuksi totean ja toivon, että meillä viriää myöskin keskustelu siitä, mikä meidän kilpailukykymme, pohjoisen pallonpuoliskon maiden kilpailukyky, on verrattuna eteläisen pallonpuoliskon maiden kilpailukykyyn. Tämä on selkeästi kääntynyt niin päin, että eteläinen pallonpuolisko on lisännyt kilpailukykyään meidän kustannuksellamme, ja siksi meidän täytyy myöskin vastata tähän kilpailuun omilla toimillamme, ja siihen eivät valitettavasti näytä tämän hallituksen eväät riittävän.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Hämmästelen hieman täällä salissa kuulemiani arvioita perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, sillä sehän on nimenomaan vaihtoehto. Esityksemme oli omalta osaltamme perusteltu ja tasapainoinen, ja siitä on käyty arvolatautunutta keskustelua.

Keskusta esitti oman vaihtoehtonsa, joka on enemmänkin rakennepaketti ilman budjettilaskelmia, eikä siinäkään mitään. Keskusta on esittänyt muun muassa Valtion infra Oy:tä, ja me esitämme omassa vaihtoehdossamme samaa monessa osiossa eli tässä kuuden paketin ohjelmalle perustuvassa vaihtoehtobudjetissa.

Olemme huolestuneita suomalaisen työn kilpailukyvystä. Siitä, mitä edustaja Leppä tässä puhui, on helppo jatkaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja suomalainen työ kansantalouden osana parasta työtä. Monen perinteisen teollisuuden suorastaan paetessa Suomesta kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten ylläpitoon ja uusien mahdollisuuksien luomiseen täytyy olla isänmaallisempi ote. Siihen lisään vielä geopoliittisen asemamme huomioimisen teollisuuden maassa pysymisen tärkeänä tukena, sillä kuten kirjoitamme, haluamme työllisyysasteen pohjoismaiselle tasolle.

Kustannustehokkaasti tehty työ on talouden peruspilari ja edullisinta sosiaaliturvaa. Siksi eräs merkittävä painopisteemme on työllisyyspaketti. Huomioimme ikääntyvien työllistämisen esteitä ja nuorten työllistämisedellytysten parantamista. Oppisopimus jo yhdeksännen luokan jälkeen toisi väylän oppivelvollisuusiän nostamisen antamien velvoitteiden täyttämiseen. Palautamme koulutusta myös kädentaitojen oppimista palvelevaksi.

Erilaiset yritystuet ovat olleet täällä keskustelun kohteena, ja perustelen hieman sitä, miksi olisimme valmiita leikkaamaan tehottomista yritystuista.

Maasta muuttavien suuryritysten tänne jäävien osien kautta tuotekehityksen tulokset siirtyvät aivan reaaliajassa ulkomaille uuteen toimipaikkaan yritystukienkin myötä, vai mitä on ajateltavissa Nokian suhteen, kun sen arvo on pudonnut yli 200 miljardista alle 10 miljardiin? Sekin on ollut aikanaan suuri yritystukien saaja.

Globaalissa muutoksessa, missä pääomalla ei ole kotia, yritystuilla ei kyetä luomaan täysin pysyviä työpaikkoja, mutta ymmärrämme toki niiden arvon vientivetoisessa suurteollisuudessa. Vaikka meillä toimii näyttävästi johdettu Perheyritysten liitto, toivomme toki, ettei Nokia supistu perheyritykseksi.

Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinoelämää voisimme elvyttää lisäämällä entisestään maataloustuotteiden tuotantoa ja siinä nimenomaan karjataloustuotteitten tuotantoa ja vientiä Venäjälle.

Rikkidirektiivin vaikutusten eliminoimiseksi on panostettava korkean jalostusasteen tuotteisiin. Perustamme tuotekehittelyn niihin raaka-aineisiin, joiden jalostus suoritetaan täällä mahdollisimman pitkälle. Emme saisi verottaa jalostusketjun kustannustekijöitä vaan lopputuotteesta jäänyttä voittoa. Nyt monien rajat ylittävien tuotteiden tonnihinnat ovat matalasta jalostusasteesta johtuen alhaiset. Vähennämme bulkkitavaran vientiä ja kehitämme jatkojalostusta.

Tyydytyksellä totean, että keskusta on maaseutupoliittisen ohjelmamme linjalla ja esittää puuraaka-aineisiin perustuvan teknologian ja elinkeinoelämän edistämistä. Olen iloinen, jos keskustassakin ollaan vakavissaan ajamassa samoja asioita kuin perussuomalaiset, sillä puusta on moneksi: paperiksi, kartongiksi, energiaksi, rakennusmateriaaliksi, jopa kankaiden raaka-aineeksi ja lääkkeiksi, siis monen eri elinkeinoelämän alan työllistämisketjun pohjaksi.

Arktisen alueen taloudellinen merkitys on kasvamassa. Sen tarjoama kysyntä palvelee arktisen teollisuuden osaamista, jota meillä on. Onko arktinen teknologia Suomen tulevaisuus, sillä leveyspiirin 60 pohjoispuolella asuu väestö, josta kolmasosa on suomalaisia? Meillä täytyy olla jotain erityistä, sillä mobiiliteknologiabisnes syntyi juuri näillä sijoilla. Näillä sijoilla ovat myös merkittävät kaivannaisteollisuuden mahdollisuudet ja muutakin osaamista kuin poronhoito, yhtään sitä väheksymättä. Päinvastoin, petopolitiikkaa muuttaen nostamme porotaloudenkin suurempaan arvoon. Se on merkittävä ja ainutlaatuinen kulttuuri ja nimenomaan elinkeinoelämää pohjoisessa.

Edustaja Leppä nosti esille elintarviketuonnin, joka on arviolta tällä hetkellä 2,7 miljardia suurempi kuin -vienti. Energiaa meille tuotiin 13,5 miljardin arvosta. Energian hinta ei saa olla minkään tuotannonalan eikä teollisuuden kannattavuuden este. Tarvitsemme suorastaan täyskäännöksen energiapolitiikkaan. Koska teollisuutemme, samoin kuin asumisemme, on energiaintensiivistä, on energiapolitiikkamme siis oltava isänmaallista. Me tiedämme Suomessa, mikä on suomalaisille parasta.

Euroopan unioni on yhteisö, jonka edessä ei pidä kumartaa vaan ylläpitää omaa vaihtoehtoa rinta rottingilla. Kotimainen energia tulee nostaa ykkösvaihtoehdoksi. Kivihiilen veronkorotus ei toimi, samoin kuin ei windfall-verokaan, koska EU on linjannut, ettei sähkön tuotantoa veroteta vaan kulutusta. Voidaanko yhtä energiantuotantomallia verottaakaan (Puhemies koputtaa) erityisesti, vai tuleeko se koskemaan kaikkia energiantuotannon muotoja kuten bioenergiaakin?

Olemmeko varautuneet energia-alan tulevaisuuteen ja alan muutoksiin? Tämä on suuri linja, mitä meidän varjobudjettimme on esittänyt. Nimenomaan se on suuri linja, kun täällä salissa väitettiin, että emme ole tarttuneet suuriin linjoihin.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja eduskunnan yksi tärkeimpiä tehtäviä tälläkin hallituskaudella on työllisyyden parantaminen ja uuden työn edellytysten luominen. Miten hallitus on sitten onnistunut reilun kahden vuoden aikana työpaikkojen luomisessa ja työllisyyden kohentamisessa?

Hallitusohjelman tavoite on hyvä, mutta tulokset päinvastaisia. Työttömyys on jatkuvassa kasvussa. Viikoittain, lähes päivittäin olemme saaneet kuulla yritysten yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Nyt myös monet kunnat ovat ajautuneet yt-neuvotteluiden ja jopa irtisanomisten tielle. Joissakin kaupungeissa puhutaan satojen työntekijöiden irtisanomisista, ja joka kolmas kunta on aloittamassa nyt yt-neuvotteluja. Osaltaan tähän vaikuttavat myös hallituksen suuret valtionosuusleikkaukset ja kunnille sälytettävät lisävelvoitteet.

Arvoisa puhemies! Keskusta uskoo Suomeen, suomalaisiin ja suomalaiseen työhön. Siksi olemme esittäneet aivan jotain muuta kuin sitä perinteistä pientä viilaamista hallituksen budjettiesitykseen. Tänään iltapäivällä on käyty vilkasta keskustelua näistä asioista.

Keskusta esittää isoja satsauksia uuteen yrittäjyyteen ja työllisyyden parantamiseen kasvurahaston ja Valtion infra Oy:n kautta. Kasvurahaston koko olisi 3—5 miljardia euroa, ja se tukisi pieniä ja keskisuuria kasvuhakuisia yrityksiä. Infra Oy:n tehtävänä olisi liikenneverkon rakentaminen, sähköverkkojen omistaminen ja bioenergian terminaaliverkoston perustaminen.

Keskustan mielestä biotaloudessa ja ympäristöteknologiassa, luonnonvaroissa, elintarvikkeissa sekä esimerkiksi matkailussa on kasvun mahdollisuuksia Suomessa. Keskusta ehdottaa julkiseen talouteen menosääntöä ja työurien pidentämistä. Harmaan talouden torjunnassa ja tietojärjestelmien uudistamisessa on säästöjen mahdollisuuksia. Keskusta lähtee siitä, että tarvitsemme työllisyyttä ja kasvua koko maassa, emme pelkästään kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa.

Hallituksen kunta- ja sote-uudistukset saavat koko ajan aivan aiheellista kritiikkiä myös puolueettomilta asiantuntijoilta, ja jopa uudistusten perustuslainmukaisuutta on arvosteltu ankarasti. Siksi viimeistään nyt nämä uudistukset on linjattava uudelleen parlamentaarisesti. Tähän suureen asiaan, meitä kaikkia koskettavaan asiaan, keskusta on esittänyt kotikunta—maakunta-mallin, joka on hyvä pohja tulevaisuuteen ja kuntien väliseen yhteistyöhön.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaukset ja leikkaukset keskittävät Suomea ja suomalaisia yhä suurempiin yksiköihin ja luovat epätasa-arvoa ihmisten välille. Tämä ei ole oikea suunta. Suomi tarvitsee nyt suunnanmuutoksen, sillä Suomi on mahdollisuuksien maa. Keskusta on tänään esittänyt mittavia vaihtoehtoja tulevaisuuden turvaamiseksi Suomessa. Tarvitsemme ennen kaikkea lisää työtä ja työpaikkoja. Myös maakunnissa ja maaseudulla on voitava asua, yrittää, tehdä työtä ja liikkua turvallisesti. Siksi myös perustie- ja alempiasteinen tieverkko yksityisteineen on pidettävä kunnossa.

Kyse on oikeudenmukaisuudesta sekä Suomen ja kaikkien suomalaisten puolustamisesta. Keskustan vaihtoehdossa valtio velkaantuu vähemmän kuin hallituksen ehdotuksella. Keskustan vaihtoehdossa luodaan edellytyksiä paremmalle työllisyydelle ja kasvulle. Tie ei ole helppo, mutta tarvitaan oikeudenmukaisuutta ja ihmisten tasavertaisuutta lisääviä päätöksiä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen ei uutisten mukaan löytänyt mitään oivalluksia oppositiopuolueiden tämänpäiväisistä budjettiesityksistä ja kasvuun tähtäävistä rakenneuudistuksista. No, siinä ei sinänsä ole mitään uutta eikä uutisarvoa. Uutisarvoa ehkä olisi ollut enempi, jos hän olisi nostanut esiin niitä monia hyviä asioita, mitä täällä on tänään esitelty. Tämä kuvaa sitä, että hallituksella on silmät kiinni ja samoin korvat kaikille uudistuksille.

Meillä on maassamme tällä hetkellä noin 200 000 työtöntä ja noin 200 000 ihmistä, jotka ovat erityyppisten tukitoimenpiteiden alla. Meidän velkamäärä lisääntyy lähes 10 miljardin euron vuosivauhdilla, ja ensi vuonna tulemme saavuttamaan lähestulkoon 100 miljardin euron rajan. Sen lisäksi hallituksen ajama suurin rakenneuudistus, kuntarakenneuudistus, on pyörimässä paikoillaan ja siihen liittyvä sote-uudistus on viime päivien mukaan hyvin suuressa vastatuulessa.

Keskusta on esitellyt täällä tänään koko joukon erilaisia kasvuun tähtääviä rakenneuudistuksia, joista yksi tärkeimmistä on Valtion infra Osakeyhtiön perustaminen. Se olisi osakeyhtiö, jota käytettäisiin rahoittamaan kasvuhakuisia yrityksiä, koska me tiedämme jo tällä hetkellä sen, että pankkirahoitus on kiristynyt monilta osin ja kun pankkirahoitus ja kasvaneet marginaalit ja kasvavat vakuusvaatimukset ovat lisääntyneet, niin yritykset ovat olleet valmiita jopa siirtämään sitten tarpeellisia investointeja. Yhtenä tekijänä tietysti on pankkivero, ja pankkien vakavaraisuusvaateiden kasvaminen on toinen syy, joka on sitten nostanut näitä pankkien kustannuksia. Meillä on koko joukko hyviä vientiyrityksiä. Esimerkiksi uusiutuva energia, bioenergia ja ympäristöteknologia ovat semmoisia toimialoja, joilla olisi hyviä kasvun mahdollisuuksia, mutta ne kasvumahdollisuudet edellyttävät sitä, että meillä olisi rahoitusmahdollisuudet, ja tämä Valtion infra Osakeyhtiö palvelisi tässä tarkoituksessa todella hyvin.

Hallitus on jo aikaisemmin linjannut yhteisöverouudistuksen, joka perustuu tulevienkin vuosien osalta pitkälti toiveiden varaan. Keskustan vaihtoehdoista näihin verouudistuksiin, joita täällä on tänään monissa puheenvuoroissa esitelty, kiinnitän nyt huomiota muutamiin.

Keskusta on esittänyt yrittäjätulovähennystä, 5 prosentin vähennystä, joka kohdistettaisiin niin henkilöyhtiöille kuin ammatin- ja myös maatalouden harjoittajille. Se olisi kädenojennus niille sen sijaan, kun hallitus yhteisöverouudistuksensa osoitti nimenomaan suurille yrityksille.

Tuotannollisten investointien vapaa poisto-oikeus olisi yksi hyvä keino lisätä investointeja ja vauhdittaa myöskin osaltaan kasvua.

Myös osinkoverotus kaipaa uudistusta. Keskustan mallissa on lähdetty siitä, että ensinnäkin listattujen yhtiöiden osalta alle 1 000 euron osingot olisivat verovapaita ja yli 1 000 euron osingot olisivat verollisia kokonaisuudessaan. Myös sitten listaamattomien osalta meillä on monipuolinen esitys, jossa alle 60 000 euron osingot olisivat 15 prosentin osalta verotettavaa pääomatuloa, 60 000—150 000 euron osalta 50-prosenttisesti verotettavaa pääomatuloa ja osinko olisi huojennetun verotuksen piirissä 8 prosentin nettovarallisuusosuudesta alkaen.

Kotikunta—maakunta-malli on keskustan vaihtoehto kuntauudistukselle, mutta senkin osalta me tunnemme suurta myötämielisyyttä hallituspuolueita kohtaan ja olemme esittäneet sen yksityiskohtien valmistelua parlamentaariselta pohjalta.

Tietojärjestelmien yhtenäistäminen on monien laskelmien mukaan hanke, joka säästäisi satoja miljoonia euroja vuodessa, ja kuten tiedämme, niin sillä puolella pitäisi kiireesti tehdä (Puhemies koputtaa) merkittäviä ratkaisuja, että näissä asioissa päästäisiin eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi kannan huolta maakuntien lentoliikenteen turvaamisesta. Meillä on koko joukko merkittäviä kuntia ja kaupunkeja, joissa on lentokenttä, mutta lentotoiminta on siellä hiipunut. Vaasan vaalipiirissä tällä hetkellä Kruunupyyn kenttä on yksi sellainen, jonka lentoliikenne tulee turvata. Ja Vaasan lentoliikenteen osalta, vaikka siellä matkustajamäärät ovat hyviä, on ongelmaksi muodostunut se, että sieltä on kilpailu poistunut ja meno-paluuliput Helsingin ja Vaasan välillä, edestakainen lento, lähestulkoon 500 euroa. Se on merkki siitä, että Finnair on strategiassaan lähtenyt nostamaan merkittävästi hintatasoa, (Puhemies koputtaa) kun kilpailu on puuttunut. Toivottavasti kilpailua saadaan näillä myös aikaan.

Pirkko  Ruohonen-Lerner  /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnassa on käyty vilkasta keskustelua oppositiopuolueiden esittämien vaihtoehtobudjettien pohjalta. On hyvä, että puolueiden erilaisista vaihtoehdoista käydään avointa ja julkista keskustelua. Näin puolueet voivat myös erottua toisistaan.

Perussuomalaiset ottivat esille omassa vaihtoehtobudjetissaan erityisesti työllisyyden, oikeudenmukaisemman verotuksen, kansalaisten hyvinvointipalvelut, energia-asiat, Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä kasvupaketin, jossa esitämme aikaistettuja investointeja erityisesti tieverkkoon ja julkisten rakennusten homeongelmiin.

Arvoisa puhemies! Suomessa vallitsee suurtyöttömyys. Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 7,6 prosenttia ja työttömiä oli 199 000. Se on noin 12 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 32 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä palkansaajien että yrittäjien määrät ovat vähentyneet. Työttömyys on lisääntynyt kaikkien ely-keskusten alueilla. Työttömien lisäksi meillä on noin 260 000 kansalaista työkyvyttömyyseläkkeellä.

Näiden tilastolukujen takana on monta inhimillistä tragediaa, lukuisia odotuksia, toiveita ja pettymyksiä työurista, joita ei koskaan syntynyt tai jotka loppuivat kesken. Viikoittain saamme valitettavasti lukea uusista yt-neuvotteluista. Työttömyys on todellinen ongelma, joten perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin on kehitetty oma työllisyyspaketti, jossa esitämme toimenpiteitä erityisesti yli 55-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden työllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat uutisoi peliyhtiö Supercellin huikeasta menestystarinasta. Yritys on kolmessa vuodessa laajentunut 150 työntekijää työllistäväksi yhtiöksi. Tällaisia menestystarinoita ja oikeaa yrittäjäasennetta me kaipaamme Suomeen lisää. On tärkeää, että yhteiskunta luo hyvät edellytykset ja puitteet kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. On myös tärkeää, että yritystuet, joita suunnataan yrityksille, kohdentuvat juuri tämäntyyppisiin uusiin yrityksiin. Perussuomalaiset haluavat vaihtoehtobudjetissa leikata suuryritysten tukia, jotka on useissa tutkimuksissa todettu tehottomiksi. Lisäksi ne menevät vuodesta toiseen samoille suuryrityksille, kuten Nokialle ja vastaaville. Me haluamme kohdentaa tukia pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä.

Arvoisa puhemies! Lapsissa ja perheissä on tulevaisuus, mutta Suomessa on noin 50 000 syrjäytynyttä 20—29-vuotiasta. Monilla näistä alkavat ongelmat jo hyvin varhain tai kouluiässä. Päihteidenkäyttö sairastuttaa, eivätkä lääketeollisuuden lobbaamat mielialalääkkeet tuo kestäviä ratkaisuja lasten ja nuorten ongelmiin. Elämänhallintaan tarvitaan tukea. Kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat avain lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Kärsimme vielä 90-luvun lamavuosien leikkauksista, jolloin näitä lasten ja nuorten ja perheiden palveluja radikaalisti leikattiin. Meillä Suomessa ei ole toimivaa ja selkeää lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittista ohjelmaa, ja siihen epäkohtaan hallituksen tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti.

Meillä on hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi Imatralla on kaupunginvaltuusto investoinut parisataatuhatta euroa perhetyöntekijöiden palkkaamiseen. Panostus on maksanut itsensä viisinkertaisesti takaisin, kun lasten ja nuorten laitossijoittamiset ovat vähentyneet. Kokonaissäästöt ovat vielä paljon suuremmat. Itse olen tehnyt vastaavanlaisia esityksiä omassa kotikaupungissani, ja olemme saaneetkin muutamia virkoja perhetyöhön ja sillä tavalla pääsemme ehkäisemään vastaavanlaisia ongelmia myös Porvoossa.

Etsivä nuorisotyö on erittäin tärkeää toimintaa, ja sille pitäisi löytyä riittävästi resursseja, jotta ongelmiin päästäisiin puuttumaan työpajatoiminnassa, koulutuksessa ja jotta nämä nuoret saataisiin myös työvoimahallinnon palveluiden piiriin.

Arvoisa puhemies! Liikunta on erittäin tärkeää (Puhemies koputtaa) kaikille, lapsille, nuorille ja meille aikuisille, ikään katsomatta. On hyvin tärkeää, että on säännöllisiä liikuntaharrastuksia pienestä pitäen ja niistä tulee elämäntapa. Sillä tavalla pystymme ennaltaehkäisemään lukuisia sairauksia ja lisäämään hyvinvointia kansalaisten keskuudessa, joten urheiluseuroja on mielestäni jatkossa tuettava sillä tavalla, että on mahdollista lompakkoon (Puhemies koputtaa) katsomatta kaikkien kansalaisten harrastaa liikuntaa eri muodoissa.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti tarjoaa todellakin vaihtoehtoja Suomen talouden tasapainottamiseksi. Kun rahaa on vähän, on kyse arvovalinnoista, mihin niitä yhteisiä rahoja suunnataan.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on huonossa jamassa. Ymmärrämme yleisen taloustilanteen vaikeuden, joten myös kuntasektori osallistuu säästötalkoisiin, mutta hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat menneet jo aivan liian pitkälle. Kuntapäättäjinä olemme tämän karvaan nesteen joutuneet nielemään. Vain lakisääteiset palvelut yritetään kuntatasolla toteuttaa; ennakoivista toimista voidaan vain haaveilla.

On tärkeää, että kuntien tehtäviä selkeytetään ja määritellään, kuten hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut. Tuo määrittely ja tehtävien karsiminen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan edelleen kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää hoidettavanaan, ja ensi vuonna on luvassa lisää velvoitteita, mutta rahoitus ja tehtävät eivät kohtaa. Kunnissa asuvat kaikki suomalaiset, ja erityisesti kuntien peruspalveluja käyttävät nimenomaan ne, jotka eivät apua muualta saa. Hallitus asettaa kuntapäättäjät ikävään asemaan: pohtimaan, mistä ja keneltä kunnissa seuraavaksi leikataan vai otetaanko jälleen lisää velkaa.

Kuntien valtionosuuksiin ehdotetut 300 miljoonaa euroa leikkaisimme kehitysavusta. Kehitysapu on nykyisellään pirstaloitunutta, ja sen rakenteita uudistamalla voitaisiin varmasti saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea varmistaa, että apu menee sinne ruohonjuuritasolle, jossa sitä kipeästi tarvitaan. Taloustilanteemme on viimeksi ollut näin huono 90-luvulla, jolloin kehitysavusta leikattiin muutamassa vuodessa huomattavasti. Bruttokansantuotteemme on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla, joten tuskin on aivan kohtuutonta vaatia, että palauttaisimme kehitysavun edes vuosien 2007—2008 tasolle. Nyt on aika tehdä leikkauksia sinne, missä ne vähiten vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja maamme talouskasvuun.

Toinen paljon pienempi mutta yhtä hyvä leikkauskohde, johon hallitus ei ole vuosiin koskenut, on puoluetuki. Ehdotamme siihen 15 prosentin leikkausta. Summa ei ole suuri, mutta me poliittiset päättäjät voimme näyttää esimerkkiä rakenteiden tiivistämisessä. Samoin leikkaisimme 15 prosenttia myös eduskunnan ryhmäkanslioiden tuesta. Näistä yhteensä syntyvä 5,7 miljoonaa euroa voitaisiin panostaa vaikkapa liikunta- ja urheiluseurojen seuratukiin, joihin esitämmekin 5 miljoonan euron korotusta.

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi tämän hallituksen kärkihankkeista. Tilanne ei ole juurikaan parantunut, vaan nuorisotyöttömyys on edelleen huolestuttavan korkealla. Syyskuun lopussa Hämeen te-toimiston mukaan nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hämeessä 2 749 eli 24,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa nuorten työttömien määrä oli syyskuun lopussa yli 36 000 ja kasvoi vuoden takaisesta lähes 7 000:lla ollen noin 22,9 prosenttia enemmän. Vastavalmistuneita 25—29-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hämeessä syyskuun lopussa 31,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Oppisopimiskoulutus ja erilaiset mestari—kisälli-mallit olisivat tässä tilanteessa panostamisen arvoisia kohteita. Perussuomalaiset olisivat valmiita panostamaan näihin molempiin hallitusta enemmän. Oppisopimuskoulutukselle antaisimme 25 miljoonaa enemmän ja mestari—kisälli-mallien toteuttamiseen varaisimme 10 miljoonan euron lisäpanostuksen. Tuo edellä mainittu 35 miljoonaa nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn voitaisiin ottaa esimerkiksi momentilta "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle", josta nyt siis maksetaan Kreikan valtiolle 35 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi ensi vuoden budjettikirjassaan, että valtion velkamäärä hipoo ensi vuoden lopulla jo 100 miljardin euron rajaa. Tuossa seinällä on Väinö Aaltosen patsas nimeltään Tulevaisuus. [Puhuja osoitti takanaan olevaa patsasta.] Patsaan ideana oli se, että me kansanedustajat muistaisimme patsasta katsoessamme, että me teemme päätöksiä lastemme ja nuortemme tulevaisuutta varten. Eero-poika katsookin tuolta seinältä äitinsä sylistä hyvin hyvin huolissaan nykyhallituksen toimia.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! SDP:n ryhmäpuheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan toimme tänään esiteltäväksi vuodentakaiset paperit. No, sehän ei pidä paikkaansa. Hän ei ole lukenut tätä meidän budjettiamme. Kyllä tämä budjetti on rakennettu tänä syksynä, tulostettu tänään, ja se sisältää lisäksi joukon uusia avauksia edellisiin vuosiin verrattuna, siis juuri niitä vaihtoehtoja, joiden perään jatkuvasti tivataan. Avaankin omassa puheessani yhden kuudesta paketistamme, työllisyyspaketin esitykset, jotka ovat lähes kokonaan uusia viime vuoteen verrattuna.

Ensimmäisenä kohtana kannustaaksemme työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen yli 55-vuotiaita ja alle 30-vuotiaita olisimme valmiita porrastamaan työnantajan eläkemaksuja niin, että näiden ikäluokkien eläkemaksuja laskettaisiin selvästi ja tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja.

Toiseksi, yksi este iäkkäiden rakennemuutosaloilta työttömiksi jäävien työllistymiselle on se, että heidän todennäköinen työuransa uudessa työpaikassa on kohtuullisen lyhyt. Näin ollen työnantajat eivät usein ole halukkaita palkkaamaan iäkästä alanvaihtajaa. Tämän ongelman helpottamiseksi loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille työttömille alanvaihtajille, jolloin yhteiskunta korvaisi työnantajalle osan iäkkään työntekijän uudelle alalle kouluttamisen kustannuksista.

Kolmanneksi, lisäksi kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Tämä tarkoittaisi sitä, että 63-vuotias saisi vähentää verotettavista ansiotuloistaan 1 000 euroa, 64-vuotias 1 500 euroa ja 65-vuotias ja sitä vanhempi 2 000 euroa.

Neljänneksi, nykyjärjestelmässä työkyvyttömyyseläke leikkautuu kerralla kokonaan pois, jos ansaintaraja ylittyy. Näin ollen, vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla olisikin halua ja kykyä ottaa työtä vastaan, ei se ole useinkaan taloudellisesti kannattavaa. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme joustavuutta onkin parannettava niin, että eläkkeenmaksu ei ansaintarajan ylityksen jälkeen loppuisi kokonaan vaan eläke pienenisi liukuvasti palkkatulojen lisääntymisen mukaan.

Viidenneksi, toinen ongelma työkyvyttömyyseläkejärjestelmässämme liittyy yli 55-vuotiaiden kohonneeseen riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työnantajat karttavat tällaisten henkilöiden palkkaamista, sillä he maksavat nousevien vakuutusmaksujen muodossa työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeet käytännössä itse. Tilannetta voitaisiin parantaa muuttamalla järjestelmää niin, että valtio kompensoisi yli 55-vuotiaan työttömän palkan niille yrityksille, tämän mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttaman vakuutusmaksujen nousun.

Kuudenneksi, oppisopimuskoulutus on Suomessa vielä lapsenkengissä, vaikka se sopisi pätevöitymisväyläksi moniin ammatteihin. Mestari—kisälli-malliin esitämme erikseen sen 10 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset haluavat tosissaan panostaa oppisopimuskoulutukseen ja esittävät näin ollen siihen 25 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Seitsemänneksi, katsomme myös, että kymppiluokka voisi olla ammattipainotteinen ja useaa eri ammattia tutuksi tekevä. Sen jälkeen nuori jatkaisi oppisopimuksella tai siirtyisi opiskelemaan joko ammattiopistossa tai lukiossa. Oppisopimuksen voisi solmia jo kymppiluokan aikana, kun sopiva työpaikka tai ala löytyisi. Tämä olisi samalla joustava malli ammattiin valmistumiseen.

Siinä, arvoisa herra puhemies, seitsemän eri uutta esitystä meidän suunnaltamme. Turha enää tulla sanomaan, ettei Perussuomalaiset esitä vaihtoehtoja.

Tässä olivat puheeni.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät 20 miljoonan euron lisäystä omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tasoon tehtäviin tasokorotuksiin.

Omaishoitajien yhteiskunnalle tekemää arvokasta työtä ei ole haluttu ymmärtää. Omaishoidon tuki on aivan liian alhainen, siihen tulisi saada korotus viipymättä. Meillä on noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista noin 60 000:n kohdalla hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa. Usein omaishoitajana on iäkäs aviopuoliso. Nyt kunnissa on suuntaus, että laitospaikkoja supistetaan aivan minimiin, panostetaan kotihoitoon ja tehostetun palvelun asumiseen. Monellakaan vanhuksella ei ole mahdollisuutta riittävien palvelujen ostamiseen. Kuinka käy niille hiljaisille, joilla on pieni eläke eivätkä osaa isoäänisesti vaatia tarvitsemiaan, edes välttämättömiä palveluita?

Kauniit puheet myös riittävästä kotipalvelusta jäävät usealla vanhuksella haaveeksi, sillä taloudelliset mahdollisuudet eivät ole todellisuutta. Kotihoidon henkilöstömitoituksista ei ole edes tehty selvityksiä. En usko, että lääkäri- ja hoitajahenkilöstö voi mitenkään jalkautua kiertämään koteihin antamaan riittävää apua kotihoidon tarpeen sattuessa.

Riittävän laitoshoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarvetta ei voi kiistää, koska huonokuntoiset potilaat eivät tule toimeen kotihoidossa. Näitä hoitopaikkoja tulee olla tarjolla riittävästi, etteivät kalliit sairaalapaikat kuormittuisi hoidettavista, joille ei löydy oikeaa hoitopaikkaa. Tähän esitämmekin 250 000 euron lisäystä hoitoisuudeltaan vaativiin vanhuspalveluihin.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä oppositiopuolueitten vaihtoehtobudjettien lähetekeskustelussa on perätty perussuomalaisia vaihtoehtoja. Hallitus on perännyt perussuomalaisten ratkaisuja omiin tehtäviinsä pitkin syksyä ja viime kevättä. On se merkillistä, että avustavien virkamiesten kanssa yhdessä toimivat hallituspuolueiden edustajat eivät avustettuinakaan löydä uusia ratkaisuja.

Joskus 80-luvulla kuulin legendan, joka kertoi yrityksestä, jossa toimihenkilöiden määrä kasvoi sataan. Joku pääjohtaja totesi, että organisaatiomme on nyt niin suuri, että se työllistää itse itsensä — asiakkaita ei enää tarvita. Nykymenosta ja yksiköiden kasvattamisen vimmasta tulee usein mieleen vähän samanlaiset ajatukset. Kuitenkaan nämä suuryritykset ja -laitokset eivät yleensä toimi ilman veronmaksajan rahoja.

Perussuomalaisten varjobudjetista löytyy seitsemisenkymmentä konkreettista ja yksilöityä parannusehdotusta, jotka pyrkivät parantamaan suomalaisten elinoloja ja ympäristöä jokapäiväisen elämän kannalta paremmiksi kuin mitä hallituksen budjettilinjaukset tekevät.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on ollut haparoivaa. Hyvä esimerkki on tämän kuun alussa tehty raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen mittojen ja massojen nosto. Tarkoituksena oli kuljetusten sujuvuuden, tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. No, kuinkas kävikään? Kun autoilijat rupesivat hankkimaan kookkaampia ajoneuvoja, luvitukset ja kaluston saatavuus ovat paikoitellen tökkineet.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ei ole ollut eikä uudistuksen myötä tulekaan painorajoitettuja siltoja valta- ja kantateille. Sen sijaan muilla maanteillä painorajoitukset lisääntyvät huomattavasti. Aiemmin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa oli painorajoitettuja siltoja 13 kappaletta. Uudistuksen myötä painorajoitettuja siltoja tulee olemaan 96 kappaletta. Painorajoitukset kohdistuvat pääsääntöisesti vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Siltojen ohella uusia painorajoituksia tulee myös osalle maantielautoista. Turun saaristossa uusia rajoituksia tulee viidelle lauttapaikalle. Mittamuutos ei aiheuta uusia rajoituksia siltojen alikulkukorkeuksiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä. Alikulkukorkeuksia merkitään kuitenkin osittain uudelleen.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että monia lisämuutoksia ja rahaa tarvitaan myös liikenneasioiden korjaamiseen. Pelkkä painorajan ja mittojen muutos ei juuri alan tilannetta paranna. Monesti suurempien ajoneuvojen on käytettävä kiertoteitä, jotka lisäävät matkan pituutta ja kuluja.

Arvoisa puhemies! Meitä perussuomalaisia on täällä syytetty siltarumpupolitiikasta, kun olemme puhuneet näistä laajan Suomen liikenteeseen liittyvistä ongelmista. Olemme budjettiesityksessämme pyrkineet säilyttämään myös maatalouden luopumistuet, tukemaan kotimaisen korvaavan valkuaisrehutuotannon kehittämistä ja tutkimusta. Lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota Kemera-tukiin ja kotimaisen pienpuun energiatukeen. Pitkällä aikavälillä nämä ehdotukset auttavat maamme metsäteollisuutta ja osaltaan parantavat myös maamme energiahuoltoa ja kauppatasetta. Tulvavahinkojen korvaaminen maataloustuottajille on edelleen tärkeää, vaikka hallitus aikoo siirtää tämänkin kulun maanviljelijöiden maksettavaksi vaatimalla heitä ottamaan vakuutuksia satovahinkojen varalle. Vakuutuksia ei kuitenkaan ole saatavilla.

Petoeläinten ruokintatueksi ehdotettiin lisää 4 miljoonaa euroa. Yleensä hallitus käyttää tästä viime mainitusta nimitystä "petovahinkokorvaukset", vaikka nämä kulut olisivat ennalta ehkäistävissä.

Arvoisa puhemies! Suuri osa valtiontaloutemme alijäämästä ja lisääntyvästä ulkomaisesta lainanottotarpeesta johtuu muutaman viime hallituskauden aikaisista vääristä veroratkaisuista ja kauppaan ja rahaliikenteeseen liittyneistä vapautuksista. Nämä ovat yhdessä globalisaatiokehityksen ja EU-lainsäädäntötyön kanssa vieneet Suomen tilanteeseen, jossa kasvava osa maassamme kauppaa käyvistä ja urakoivista yrityksistä on liikkuvia ja käyttää liikkuvaa työvoimaa. Nämä yritykset ja tämä työvoima on kirjattu naapurimaihin, halpamaihin ja veroparatiiseihin. Yhdessä Euroopan ja jopa maailmanlaajuisten löperöjen veronkeräyssysteemien vuoksi maamme on menettänyt huomattavasti verotuloja vuosittain viime vuosina. Toivottavasti hallitus ryhtyy toimenpiteisiin reilumman EU:n laajuisen verojenperintäsysteemin luomiseksi, että rehelliset suomalaiset yritykset eivät joudu kamppailemaan epärehellisten kanssa samoilla markkinoilla.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minä uskon, että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että elämme kovia aikoja ja taloutemme on tiukilla. Meillä ei liene aikaa keskinäiseen kinasteluun ja syyttelyyn siitä, kuka teki, milloin teki ja mitä teki. Mielestäni on parempi keskittyä oleelliseen ja pohtia yhdessä, kuinka saisimme oikaistua taloutemme syöksykierteen.

Säästöjä on löydettävä. Säästöillä tarkoitan tarpeettomien ja vältettävissä olevien menojen karsimista. Monet perussuomalaisten ehdottamat menolisäykset on nähtävä investointeina, jotka tuovat tulevaisuudessa säästöjä.

Ensiksi muutama sana petovahingoista, joita jouduttiin viime vuonna korvaamaan yli 7,3 miljoonalla eurolla. Huhut maakunnista kertovat, että sama meno jatkuu kuluvanakin vuonna. Petomäärät lisääntyvät, ja samassa suhteessa lisääntyvät myös petojen aiheuttamat vahingot. Näyttääkin siltä, että petovahinkojen korvausten hintalappu kipuaa kuluvana vuonna jo yli 8 miljoonaan euroon. On syytä kysyä rakentavassa hengessä: eikö olisi yhteiskunnalle halvempaa vähentää petoja ja samalla petojen aiheuttamia vahinkoja ja niistä maksettavia korvauksia? Liikkuva poliisi lahdattiin ja leikeltiin kappaleiksi vajaan 6 miljoonan säästöihin vedoten. Mielestäni huomattavasti suuremmat säästöt saavutettaisiin leikkaamalla karhu-, susi-, ahma- ja ilveskantoja. Myös merellä kalastajien pyydyksiä repivät hylkeet on saatava kuriin.

Kuluvan vuoden budjettiin on esitetty petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 4,3:a miljoonaa euroa. Päivänselvää on, että tuo summa ei riitä, joten olisi järkevää lisätä heti suoraan se 8 miljoonaa, jotta voidaan maksaa kruunun merkissä olevien petojen aiheuttamat vahingot. Vahinkojen ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin jo aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen ja korvaaminen.

Tämän takia me perussuomalaiset kannamme huolta omasta ja läheistemme turvallisuudesta. Säästökuurin kohteena oleva poliisimme yrittää antennit takakenossa ajaa hälytykseltä toiselle. Pora-uudistuksen tiimellyksessä on nimetty uusiin ja uljaisiin poliisilaitoksiin uusia päälliköitä ja johtajia sekä useita juristeja mutta on unohdettu nimittää eläköityneiden konstaapeleiden tilalle uusia, vereksiä voimia. Väki partioautoissa harmaantuu, ja askel lyhenee, vaikka sen kasvavia rikostilastoja tarkasteltaessa pitäisi pikemminkin venyä ja pidentyä.

Poliisi ei enää harvoilla partioillaan kykene hoitamaan sille määrättyjä tehtäviä ja on lehtitietojen mukaan joutunut turvautumaan jopa ravintolan vahtimestarin apuun. Näin kävi Keski-Pohjanmaalla. Kun poliisipartio ei pitkän etäisyyden takaa riittävän nopeasti ehtinyt väkivaltaisesti käyttäytyvää henkilöä rauhoittelemaan, joutui poliisipartio pyytämään apua hälytyskohteen seutuvilla olevan ravintolan vahtimestarilta. Onneksi oli tervekätinen vahtimestari. Tämä ehti poliisin keikalle ennen poliisia ja sai tilanteen hallintaansa. Arvoisat edustajakollegat, me lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että järjestyksen ylläpito yleisillä paikoilla kuuluu poliisille eikä ravintoloiden vahtimestareille.

Arvoisa puhemies! Esitämme varjobudjetissamme 25 miljoonan euron korotusta poliisin määrärahoihin, jotta poliisi voisi palkata riittävästi henkilökuntaa ja hoitaa tehtävänsä. Uskomme vakaasti, että tuo 25 miljoonan lisäraha tehostaisi poliisin toimintaa, mikä vähentäisi rikollisuutta, ja sitä kautta koko oikeusjärjestelmämme saisi moninkertaiset säästöt, eli summa on nähtävä säästöjä tuovana investointina.

Jos joku pitää tuota summaa suurena, niin voin kertoa, että kuluvan vuoden talousarvioesityksessä on varattu yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin 43 900 000 euroa. Summasta 37 400 000 euroa on tarkoitettu varsinaiseen oikeusapuun ja puolustukseen. Siis yhteiskunnalta arvioidaan kuluvan lähes 37,5 miljoonaa euroa erilaisten oikeudenloukkausten setvimisiin. Mitä enemmän on poliiseja, sitä pienempi tuo summa on. Eikö siis olisi jo aika panostaa ennaltaehkäisyyn nykyisen seurausten selvittelemisen sijaan?

Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset kannamme huolta myös seniorikansalaisistamme. Vaadimme omaishoidon tuen siirtämistä kunnilta Kelalle. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, (Puhemies koputtaa) joista noin 60 000:n kohdalla hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajaansa. Omaishoitajista vain joka kymmenes hakee reilun 300 euron rahallista korvausta työlleen. Omaishoidon kustannukset ovat koko maassa vajaat 100 miljoonaa euroa, kun näiden hoidettavien sijoittaminen hoitolaitoksiin maksaisi arvioiden mukaan noin 2,8 miljardia euroa. Yksittäiselle kunnalle jokainen omaishoidettava (Puhemies koputtaa) tuo vuodessa noin 30 000—50 000 euron säästöt.

Arvoisa herra puhemies! Aivan tähän lopuksi: Nyt omaishoitajan saama korvaus riippuu asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta. Kunnassa A asuva ja omaistaan hoitava ei saa ansaitsemaansa tukea, jos kunnan talous ei kestä. Vastaavasti kunnassa B asuva henkilö voi samoilla kriteereillä saada hoitotuen. Tämä on kestämätön tilanne ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Mikäli tuki siirretään Kelan maksettavaksi, ovat kaikki kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa ja oikeudenmukaisuus toteutuu.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin vielä näin myöhäisinä hetkinä käyttää puheenvuoron, kun luin mediasta hallituksen taholta esitettyjä selityksiä kansaneläkeindeksistä vähennetystä 0,7 prosentin arvonlisäverokompensaatiosta. Selityksistä huolimatta vähennys tehdään, vaikka hallituksen budjettiriihessä viime elokuussa luvattiin indeksikorotus täysimääräisenä vuoden 2014 alussa. Tänään Kansaneläkelaitoksen päivittämässä tiedotteessa todetaan:

"Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kela vahvistaa kansaneläkeindeksin pisteluvun vuosittain kolmannen vuosineljänneksen keskimääräisen hintatason perusteella. Vuonna 2014 pisteluku on 1 630, vuonna 2013 pisteluku on 1 609, ja se kasvaa 1,3 prosenttia."

"Ensi vuoden indeksikorotus on kuitenkin toteutettu osittain jo tämän vuoden alussa. Tiettyihin etuuksiin tehtiin vuoden 2013 alussa ylimääräinen 0,7 prosentin korotus, jonka tavoitteena oli kompensoida arvonlisäverokannan nousua. Tämä aikaistettu 0,7 prosentin korotus tehtiin vuonna 2013 seuraaviin etuuksiin: kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisä, sotilasavustuksen perusavustus, vammaistuet, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat. Vuoden 2014 alussa näiden etuuksien määrät nousevat 0,6 prosenttia."

Näin siis Kansaneläkelaitoksen tämän päivän tiedote.

Budjettiriihestä hallitus tiedotti kuitenkin viime elokuussa seuraavasti: "Vuonna 2013 eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja toimeentulotukea korotettiin 0,7 prosenttia pienituloisten ostovoiman tukemiseksi. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti tämä korotus tulisi ottaa vähentävänä tekijänä huomioon tehtäessä indeksikorotusta vuonna 2014. Kehyspäätöksestä poiketen kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan kuitenkin täysimääräisesti." Ja edelleen budjetin yleisperusteluissa, budjettikirjassa, todetaan: "Kehyspäätöksestä poiketen eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus vuonna 2014." Näin siis budjettikirja lupaa, mutta tästä lupauksesta hallitus ei pidä kiinni.

Puhemies! Hallituksen sanat ja teot eivät pidä yhtä. Kun arvonlisäveroa nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä, 0,7 prosentin indeksikorotus oli välttämätön viikunanlehti, jonka tarkoitus oli peittää hallituspuolueiden vaalilupausten pettäminen ja pyörtäminen. Nyt tuon viikunanlehden joutaa kärrätä poliittiseen kompostiin syksyn lehtien mukana.

Puhemies! Miksi pitää tästä näin paljon ääntä ja porua, kyselevät hyväosaiset nettipalstoillaan. Heillä ei ole samaa huolta huomisesta kuin pienien Kela-etuuksien varassa kituuttavilla. Kansaneläkeindeksi huomioi erittäin huonosti elinkustannusten todellisen nousun. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet selvästi enemmän kuin mitä Kelan indeksiluku kertoo. Myös vuokrat ovat jo useina vuosina nousseet keskimääräistä hintojen nousua enemmän. Kela-etuudet jäävät jatkuvasti jälkeen ansiokehityksestä. Vuosittaisia tasokorotuksia tarvitaan kipeästi.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Lappi olisi kylmä ilman Golfvirtaa ja keskustaa. Tämä on vanha keskustalainen sanonta. Se voi kuulostaa provosoivalta, mutta ikävä kyllä se taitaa olla totta.

Meillä oli vähän aikaa sitten tässä salissa käsittelyssä arktinen strategia. Siinä oli todella paljon kauniita sanoja, kauniita tekstejä ja oikeasti hyvää tekstiä, hyviä asioita, mutta: missä sen toteutus nyt sitten näkyy olevan? Nyt kun olemme lukeneet tuota keltaista kirjaa, mikä meillä tuossa pöydällä on, niin ei se vain sisällä niitä asioita, mitkä siinä arktisessa strategiassa oli mainittu. Eli tarvittaisiin tekoja ja toimintoja näitten asioitten eteenpäinviemiseksi.

Nyt sitten kun minä olen kulkenut paljon ympäri tuolla pohjoisen Suomen alueella, niin mitä minulle on sanottu? Keskustaa tarvitaan, keskustaa on ikävä. Näin ovat monet sanoneet. Elikkä toimenpiteitä todellakin pitäisi saada nytten aikaiseksi, että saisimme muun muassa tuon arktisen strategiankin toimenpide-esitykset liikkeelle.

Santeri Alkio on sanonut aikoinaan, että jätetään maa lapsillemme paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet. Tämä sanonta tulkitaan yleensä ympäristöpuolen asiana, mutta kyllä se pitää tulkita myöskin laajemmin elikkä myös elinkeinopuolen asioissa ihan tässä jokapäiväisessä elämässä. Eli jätetään maa lapsillemme paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet.

Me keskustalaiset kannamme vastuuta siitä, että meidän tulee tehdä töitä koko Suomen tulevaisuuden puolesta, ja me tosiaan yritämme tehdä sen. Tänä päivänäkin esitelty vaihtoehtoinen talousarvioesitys sisälsi paljon toimenpiteitä, missä me kannamme tätä vastuuta, että me saisimme töitä, toimenpiteitä ja tulevaisuutta koko Suomen alueelle. Keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna ja elävänä.

Kuten jo tuosta useamman kerran mainitsemastani arktisesta strategiasta ilmeni, niin Suomen tulevaisuus on erityisesti pohjoisessa, mikä taas tuosta keltaisesta kirjasta ei kyllä näy ollenkaan. Mutta vastaavalla tavalla myöskin ympäri Suomea on ihan yhtä lailla tärkeitä luonnonvaroja ja mahdollisuuksia, jotka tällä hetkellä ovat todella alikäytettyinä.

Nyt sitten tästä keskustan ohjelmasta. Se on rakennettu siten, että me saisimme nämä voimavarat käyttöön, ja nytten kun näitä keskustan esityksiä on tänään käyty läpi, niin näistä minä painotan erityisesti muutamaa kohtaa.

Näistä ensimmäisenä minä painotan tätä, että luonnonvarojen uudenlainen monimuotoinen käyttäminen tarvitsee kasvurahaston. Me tarvitsemme uusia työpaikkoja, uudenlaisia toimintoja, mutta ne eivät lähde liikkeelle markkinavoimien ehdoilla, vaan me tarvitsemme siihen jonkin kasvurahaston, työkalun, millä näitä asioita pannaan liikkeelle.

Sitten Valtion infra Oy:stä. Jos me meinaamme saada Suomen voimavarastot käyttöön koko maan alueella, niin me tarvitsemme toimivan tiestön, toimivan liikenneverkoston koko Suomen alueella.

Kolmas asia, johon olen erityisesti kiinnittänyt huomiota ja jota haluan painottaa tässä, on maakuntien lentoliikenne. Eli jos meidän lentoliikenne ei ole kunnossa koko Suomessa, me emme pysty käyttämään näitä Suomen todellisia voimavaroja ja mahdollisuuksia.

Neljänneksi, biotalouden on oltava ehdottomasti kansallinen kärkihankkeemme, ei vain puheissa, niin kuin tässä monetkin tuntuvat puhuvan, vaan myös käytännössä.

Minä toivon, että hallitus oikeasti kuuntelee näitä keskustan tekemiä esityksiä. Nämä eivät saa olla vain mitään kauniita lupauksia ja tilanteen voivottelua, vaan me haluamme tehdä tosissaan töitä koko Suomen puolesta. Me tarvitsemme näitä töitä ja mahdollisimman pikaisesti. Toimintaa tulee tehdä heti eikä vasta muutaman vuoden päästä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennyksestä säädetään tuloverolaissa. Vähennykseen on oikeutettu henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa remontti- ja kunnossapitotyöstä palkkaa tai työkorvausta.

Kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä laskettiin 2 000 euroon vuoden 2012 alusta lukien. Puolisoiden osalta vähennyksen summa on 4 000 euroa. Samalla supistettiin vähennyskelpoisen työn kustannusosuutta 60 prosentista 45 prosenttiin, mikäli työn on suorittanut yleishyödyllinen yhteisö tai ennakkoperintään merkitty yritys. Kotitalousvähennyksen omavastuuosuus on 100 euroa. Kotitalousvähennyksen supistamista on perusteltu valtiontaloudellisilla säästösyillä. Leikkauksen seurauksena lienee ollut negatiivisia vaikutuksia naisvaltaisille kotitalous- ja hoivapalveluita tuottaville yrityksille, ja kyseinen veroetu uhkaa yhä enemmän painottua hyvätuloisten etuoikeudeksi. Kotitalousvähennyksen on myös todettu olevan tehokas keino estää harmaata taloutta, mikä asettaa kyseenalaiseen valoon vähennykseen tehdyt muutokset.

Arvoisa herra puhemies! Työkustannusosuuden vähentäminen 15 prosenttiyksilöllä on heikentänyt yritystoiminnan edellytyksiä varsinkin pienissä siivousliikkeissä ja hoiva-alan yrityksissä, joissa varsinainen työn osuus palvelujen kokonaiskustannuksista nousee usein yli 90 prosenttiin. Usein nämä yritykset ovat naisvaltaisia, ja esimerkiksi kotipalvelun toimialalla verovähennyksen alainen palvelumyynti on keskimäärin 40 prosenttia liikevaihdosta. Joskus jopa yrityksen koko liikevaihto voi koostua verovähennyksen alaisesta palvelumyynnistä. Rakentamisen remonttipalveluita tarjoavat yritykset taas eivät ole yhtä riippuvaisia kotitalousvähennyksistä, koska työkustannukset ovat vain 50—60 prosenttia remonttipalveluiden kokonaiskustannuksista. Rakennusalan, teollisuuden ja kaupan yrityksille kotitalousvähennyksen alainen palvelumyynti on usein vain vähämerkityksistä oheis- ja sivuliiketoimintaa.

Väärä kotitalousvähennyspolitiikka saattaa hyvinkin johtaa kotitalouspalvelu- ja hoiva-alalla yrityskuolemiin, sillä palvelujen kysyntä on vahvasti hintajoustavaa päinvastoin kuin asuntojen remonttipalveluissa, jotka teetettäisiin ilman verovähennysoikeuttakin ulkopuolisilla ammattiosaajilla. Erityisesti pienillä paikkakunnilla kotitalous- ja hoiva-alojen yritysten lopettamiset saattavat vaikuttaa kielteisesti kuntien palvelutuotantoon, koska osa kotitalousvähennyksen alaisia palveluita tarjoavista yrityksistä tuottaa sivutoimisesti kunnallisia kotipalveluja käyttämällä hyväkseen palvelusetelijärjestelmää. Jos nämä tarjotut palvelut lakkaisivat, kuntien olisi palkattava lisää uutta omaa henkilökuntaa, mikä ei ole niille helppo tehtävä.

Vuoden 2009 tilastojen mukaan kotitalousvähennyksen käyttö painottui hyvä- ja keskituloisille. Hyvätuloisista, joiksi lasketaan vuodessa yli 60 000 euroa ansaitsevat, noin 33 prosenttia käytti kotitalousvähennystä, mutta 20 000—35 000 euroa vuodessa ansaitsevista vähennystä haki ainoastaan 8 prosenttia. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on auttamatta johtanut siihen, että verovähennys kohdistuu nyt yhä selvemmin hyvätuloisille. Leikkaukset tuskin vaikuttavat suurituloisten käyttäytymiseen, jolloin esimerkiksi ulkopuolisella teetetystä siivouksesta voi muodostua hyvätuloisten verovaroilla tuettu ylellisyyspalvelu. Tällöin voidaankin puhua kärjistetysti hyvätuloisten kansalaisten omasta piikavähennyksestä.

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennyksellä on ollut myös merkittävä rooli harmaan talouden torjumisessa. Se on tuonut tuotannollisen toiminnan piiriin osan kotitalouksissa omatoimisesti ja epävirallisissa verkostoissa tehdyistä kotitaloustöistä. Näihin voidaan laskea muun muassa siivous- ja pihatyöt. Tämän lisäksi rekisteröidyn tuotannon piiriin on siirtynyt osa ei-rekisteröidystä harmaasta taloudesta, jossa verot sekä työnantajamaksut jätetään suorittamatta. Kotitalousvähennyksen on todettu supistavan harmaata taloutta nimenomaan kotitaloustöissä.

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennystä olisi syytä kehittää tukemaan yhä enemmän hoito- ja hoivapalveluita. Ehtojen parannukset toisivat tuntuvasti helpotusta monelle yksin asuvalle vanhukselle ja heidän omaishoitajilleen, mikä vähentäisi kuntien sosiaalikeskuksille kasaantuvaa työtaakkaa. Hoivapalvelujen tarve tulee lähivuosina kohoamaan merkittävästi väestön ikäkehityksen vuoksi, mutta myös yksinhuoltajaperheet voisivat käyttää hyväkseen vähennystä tilapäisen tai lyhytaikaisen lastenhoito-avun hankkimiseen.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Turvakotipaikkojen osalta Euroopan neuvoston suosituksen taso olisi noin 530 turvakotien perhepaikkaa. Suomessa olemassa olevia turvakotipaikkoja on noin yksi neljäsosa suositusten edellyttämästä määrästä. Nykyisten turvakotipaikkojen turvaaminen vaatisi vuoden 2014 talousarvioon 0,5 miljoonan euron lisäyksen. Lähisuhde- ja perheväkivallasta meillä viimeisin tutkimus on tehty jo vuonna 2011. Tuskin se on siitä vähentynyt, kun tuolloin tehdyn tutkimuksen mukaan perheväkivallan aiheuttamat kustannukset vuosittain olivat 90 miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset muodostuvat uhrien joutuessa osittain tai kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Myös suuret kustannukset muodostuvat lastensuojelu- ja turvapaikkapalveluista. Lastensuojelu on Suomessa kriisissä, ja kodin ulkopuolelle sijoituksesta on tullut ensisijaista toimintaa. Ennalta ehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen, joilla perheiden ongelmiin voitaisiin antaa tukitoimia riittävän ajoissa, perussuomalaiset esittävät 30 miljoonan euron lisäystä, lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen.