Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! On tosi hyvä asia, että meillä on täällä käsittelyssä vaihtoehtoja hallituksen kuntauudistukselle. Sekä perussuomalaiset että keskusta korostavat tähän uudistukseen, joka tehtäisiin siis sote-palvelujen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, tällaista maakuntakeskeistä lähestymistapaa, voisi sanoa näin, eli erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nivomista yhteen. Hiukan on toteutustavoissa eroja, mutta voi sanoa, että oppositiopuolueet ovat varsin lähellä toisiaan tässä. Hallitus sen sijaan on erittäin kaukana, kaukana opposition vaihtoehdoista, ja jopa voi sanoa tässä vaiheessa, että aika kaukana perustuslaistakin, koska tämä kuntauudistukseen liittyvä sote-uudistus on näillä näkymin kohtaamassa suuria perustuslaillisia haasteita, jos asia ylipäätään koskaan tulee siihen pisteeseen, että perustuslakivaliokunta pääsee niitä pykäliä käsittelemään.

Nyt tietysti odottaisi, kun tuolta kunnista kysellään kantoja sekä tähän kuntauudistukseen että sote-palveluiden tulevaisuuteen ja toteutustapoihin, että siellä kenttätasolla näkyisivät nämä vaihtoehdot, mitä tässä talossa esitellään. Tämä, arvoisa herra puhemies, koskee tietysti erityisesti keskustaa, joka on valtuutetuilla mitattuna ylivoimaisesti Suomen suurin kuntapuolue. Mutta on kaksi aivan eri asiaa puhua täällä kotikunta—maakunta-mallista kuin sitten toteuttaa sitä siellä kuntatasolla. Olen itse päässyt seuraamaan läheltä sitä hoipertelua, mitä keskustalaiset päättäjät kunnissa ovat ikävä kyllä edustaneet.

Esimerkiksi omassa kaupungissani Kurikassa annettiin hiljattain vastaukset sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tällaiseen kyselyyn, jonka on ministeriö toimittanut, ja voi sanoa, että keskustan päättäjät hajosivat äänestyksissä aika pahasti järjestään, kun tarjosin sellaisia vastauksia pohjaesitykseen nähden, että ne täyttävät kaikki, jokainen esittämäni vastaus, tämän keskustan lähestymistavan tähän kuntauudistukseen. Ihmettelin sitä, miten niin suuria vaikeuksia voi tämän kaiken kohkaamisen jälkeen olla vastata näihin kysymyksiin. Itse asiassa jäi täysin perussuomalaisen päättäjän varaan se, miten mennään eteenpäin. Muuten kaupunginjohtajan pohjaesitykset, jotka ovat hyvin kuntaliitosmyönteisiä meillä eivätkä ole ollenkaan kriittisiä sote-uudistusta kohtaan, olisivat menneet sellaisinaan läpi. Voi sanoa, että hieno asia, että viime vaaleissa tuli sen verran kannatusta, että siellä paikallisessa kaupunginhallituksessa istui ei vain yksi perussuomalainen valtuutettu vaan kaksi, jolloinka aina löytyi se kannatus jokaiseen äänestykseen.

Olen kerrasta toiseen tuonut esille, miten tämä perustuslaillinen ongelma on tämän sote-uudistuksen osalta edessä hyvin suurella todennäköisyydellä, mutta sitä eivät edes keskustapäättäjät meinaa ottaa vakavasti kunnissa. Tämä on todella valitettavaa. Koska nyt on tilanne se, että mikäli siellä kuntakentällä tämmöisessä epätietoisuudessa tämä kuntauudistus lähtee etenemään, niin se pyörä on silloin liikkeessä ja silloin vaikeutuu esimerkiksi maakunnallisten ratkaisujen paikallinen eteenpäin vieminen ja alueellinen eteenpäin vieminen. Toivoisi nyt, kun täällä on, no, keskustan ryhmästä yksi kansanedustaja paikalla, että se viesti nyt vahvemmin tulisi sitten teillä myös sinne kentälle. Nythän tämä vastausaika esimerkiksi tämän kyselyn osalta on mennyt jo 16.10. umpeen, mutta jottei enempää synny vahinkoa, niin ottakaa nyt asiaksenne hoitaa niille valtuutetuillenne se viesti, että he osaavat vastata näihin kyselyihin. Kun kerran te olette tällä asialla aika paljon nähdäkseni myös kannatusta saaneet, niin teillä on se vastuu siitä.

Hallitukselta minä en odota enää yhtään mitään. He ovat viitanneet kintaalla kaikille asiantuntijoille. He eivät perustuslaillisista näkökulmista ole tähän asti piitanneet juurikaan. Ilmeisesti nyt sitten on havahduttu tähän. Ehkä se, että hallituspuolueitten riveistä viimeksi väläytettiin jo pakkoliitoksia, kertoo siitä, että sote-uudistus on se, joka on ajamassa vastuukuntamallin osalta perusteellisesti karikolle. Sen jälkeen onkin pantu uhka päälle näitten pakkoliitosten osalta, että ne kunnat siellä paniikissa tekisivät nyt nopeita ratkaisuja. Tälle on sanottava "ei", "ei", "ei", ja on odotettava nyt sitä, että hallitus tulee sote-uudistuksensa kanssa, jos se sitä ikinä valmiiksi saa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä edellä esitetystä puheenvuorosta. Tässä kuntapuolen esityksessä, kunta- ja sote-esityksessä, mitä hallitus on yrittänyt tuoda tänne esille ja on laitettu kuntiin liikkeelle, kysehän on hyvin hapuilevasta, hyvin sekavasta esityksestä, mistä eivät edes ministerit tunnu kunnolla tietävän, mitä he ovat esittämässä.

Hallituspuolueiden edustajat täällä salissakin — ainakin minun korviini kuulosti — puhuivat hyvin ristiin tästä asiasta, mistä oikeastaan on kysymys. Minun on kyllä pakko sanoa itse täällä aika paljon istuneena ja kuunnelleena, että en minäkään oikeastaan tiedä, mitä he oikeasti ajavat takaa. Ajavatko he takaa mitään muuta kuin sitä, että kuntien määrä pitää saada vähemmäksi, että keskustalaisia edustajia olisi vähemmän vaikuttamassa ja toimimassa? En mitään muuta yhteistä näkemystä ole tälle asialle vielä nähnyt. Ja miksi ovat niin hapuilevia olleet ne esitykset eteenpäin kunnista ja se, miten on tuotu julki näitä asioita? Jos kerran esitykset ovat näin sekavia, niin miten kuntien edustajat pystyvät oikeasti tätä asiaa oman kunnan osalta viemään eteenpäin?

Kunnilta tämä koko show on vienyt hirveästi aikaa. Kuntien johtajat ja hallitusten ja valtuustojen henkilöt, luottamusmiehet joutuvat keskittymään tämmöiseen asiaan aikana, jolloin heidän pitäisi miettiä kuntien taloutta, tulevaisuutta ja rahatilannetta kokonaisuudessaan, mutta he yrittävät vähäisillä tiedoillansa ja taidoillansa viedä näitä eteenpäin. Keskusta on puolueena yrittänyt auttaa kenttää, mutta keskustahan on kansanliike, laaja liike, jolla me yritämme saada heille tietoa ja apua, mutta nyt on kyse niin laajasta ja isosta asiasta.

Lopuksi: Minä haluan kuitenkin esittää niille maaseudun ja pienten kuntien eri puolueitten kunnanvaltuutetuille kiitokset siitä, että he ovat tehneet todellakin töitä kuntiensa eteen, ja näyttää siltä, että kyllä siellä on moni muukin kuin keskustalainen tehnyt töitä oman kotikuntansa puolesta ja puhunut ihan siitä kotikunta—maakunta-mallista, että ei ole edes huomannut, että puhuu juuri siitä asiasta, mitä meidän puolueemme on esittänyt.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Se, miksi myönteisesti suhtaudun tähän maakunnalliseen lähestymistapaan, johtuu siitä, että sille on selkeät perustelut sen osalta, että saadaan rekrytointipohjaa isommaksi esimerkiksi lääkäripalveluitten järjestämisen osalta. Toisaalta myös on tunnustettava, että olemassa olevissa järjestelmissä on demokratiavajetta muun muassa palvelutilausten osalta ja siinä, miten ne hoituvat.

Mutta se, mikä ihmetyttää tässä hallituksen touhussa, on se, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle hallitus tarjoaa mahdollisuutta maakunnalliseen malliin, koska Seinäjoella, joka on keskuskunta, ei ole väestössä enemmistöä vaan enemmistö on näillä muilla kunnilla yhteenlaskettuna. Mutta mikäli esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ei syntyisi yhtäkään uutta kuntaliitosta, näin ollen tällä hetkellä vain Seinäjoki täyttäisi hallituksen mukaan edellytykset olla perustason sote-alueen vastuukunta. Mutta jos samaan aikaan syntyisi hallituksen antamien kriteerien pohjalta maakunnan kokoinen erikoistason kuntayhtymä, mikä siis on hallituksen esityksen mukaan mahdollista, on kuitenkin epäselvää, edustaisiko Seinäjoki yksin erikoistason jäsenkuntia tuossa erikoissairaanhoidon kuntayhtymässä eli erikoistason sote-alueessa vai olisiko kaikilla perustason sote-alueeseen kuuluvilla ei-vastuukunnilla kuitenkin edustus tuossa erikoistason kuntayhtymässä eli erikoistason sote-alueessa, koska tämä väliraportti vaikuttaa tulkinnanvaraiselta.

Että kyllä tässä kunnat ovat kauheassa paineessa, kun näitä vastauksia on annettu, ja voi sanoa näin, että tämä pitää pysäyttää tähän, koska ei ole enää reiluakaan, niin kuin tässä edustaja Maijalakin sanoi, esittää tämäntyyppisiä kysymyspatteristoja, mitä nyt on lähetelty kuntiin. Täällä on kerta kaikkiaan sellaisia vaihtoehtoja, ja vastausvaihtoehdot on rajattu myös osittain niin, että niihin ei pysty välttämättä oikein hyvin vastaamaankaan. Olen todella pettynyt tähän, miten tätä asiaa on viety eteenpäin.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään aikaisemmin puhuttu Suomen taloudesta ja tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla viedään asioita eteenpäin. Minua todella harmittaa se, että maailmanlaajuisesti, globaalisti, on taloustilanne heikko, ja Suomen pitäisi keskittyä nytten täysillä tulevaisuuden kehittämiseen, työpaikkojen aikaansaamiseen. Mutta se, mihin hallitus käyttää omat vähäiset voimavaransa, on saanut aikaiseksi tämmöisen sote-kuntakaaoksen, ja kaikki voimavarat tuntuvat menevän siihen, että yritetään saada tässä rivejä yhteen, ja varsinkin, niin kuin äskenkin mainitsin, kun kuntienkin energiat menevät kaikki tähän sote-kuntakaaoksen eteenpäin kehittämiseen, sen miettimiseen, miten tätä asiaa ratkaistaan.

Me kaikki tiedostamme sen, että jotakin on pakko sosiaali- ja terveyspuolella tehdä, koska meidän yhteiskunnan varat eivät riitä nykyisellä tavalla asioiden eteenpäinviemiseen. Eli jotain on tehtävä, ja siksi olemme keskustassa miettineet tätä kotikunta—maakunta-mallia. Maakuntatasolla olisi tietyt asiat järkevä hoitaa, jolloin me saisimme yhdistettyä voimavaroja ja vastaavalla tavalla sitten kotikunnassa voisimme keskittyä lähidemokratian asioiden hoitamiseen.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on erittäin haastavassa tilanteessa, kun meidän kansantaloutemme on jo useampana vuonna supistunut, ja tämä tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että julkinen talous on nyt ongelmissa. Yhdeksi lääkkeeksi keskusta on esittänyt kotikunta—maakunta-mallia. Meidän kuntakenttää ja kuntapalveluiden järjestämistä tulee uudistaa. Tästä asiastahan vallitsee hyvinkin laaja yksimielisyys läpi poliittisten puolueiden. Olemme kaikki sitä mieltä, että uudistuksia tarvitaan. Uudistuksien lähtökohdista ja keinoista ollaan vain eri mieltä, ja hallituksen politiikkahan on ollut se, että me lähdemme uudistamaan kuntakenttää kuntarajoja ensi sijassa muuttamalla, muodostamalla suurkuntia, ja ne pienet kunnat, jotka jäävät sitten jäljelle, olisivat näitten suurten isäntäkuntien renkejä. Kun nyt tämä hanke on tässä jo useamman vuoden aika takkuisesti edennyt ja on tullut aina hallitukselta uusia esityksiä ja täydentäviä linjauksia, viimeisetkin linjaukset näyttävät nyt ihan uusien tietojen valossa olevan erittäin ongelmallisia perustuslain näkökulmasta, kuten täällä on edustaja Saarakkalakin aikaisemmissa puheenvuoroissaan todennut.

Minusta oli, arvoisa puhemies, erittäin mielenkiintoista, että kun pääministeriltäkin on kysytty täällä eduskunnan salissa sitä, miten hän suhtautuu tähän perustuslailliseen ongelmaan liittyen vastuukuntamalliin ja erityisesti myös hallituksen rakennepoliittisiin uudistuksiin sisältyvään kuntien pakkoliitoslinjaukseen, niin se vastaus on ollut sen tyyppinen, että eiväthän nämä pakkolinjaukset ole kovin paljon perustuslain vastaisia, koska ne koskevat vain niitä kuntia, jotka eivät vapaaehtoisesti liity. Tämä on minusta hyvin mielenkiintoinen kehäpäätelmä ja lähestymistapa. Mielenkiintoista on katsoa nyt, kun tämä hallituksen esitys etenee eduskuntaan, minkälaisen vastaanoton se saa perustuslain asiantuntijoilta.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eräs yksityiskohta, joka kannattaa huomata viime päivien kuntakenttäkeskustelusta, on se, että kun valtiovarainministeri Urpilainen vieraili Jalasjärven kunnassa, hän ilmoitti, että kun Jalasjärven kunnalla on nyt tulossa perintään yli 30 miljoonan euron vastuut, jotka ovat langenneet kunnalle aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan seurauksena, josta on tullut oikeuden päätös, valtiovarainministeri Urpilainen purjehti paikalle ja ilmoitti, että jos liitoksen teette, niin sitten voidaan miettiä näitä oikeuden langettamia päätöksiä, miten niitten toimeenpano tämän maksun osalta toteutuu. Siis käytetään kiristysvälineenä sitä, että tehtäisiin kuntaliitoksia siellä paikallisesti, ja uhataan samaan aikaan pakkoliitoksella, ei tosin kerrota vielä, mihin suuntaan.

Tässä on kaikki keinot käytössä, ja ministeri Virkkusen pokka vielä pitää. Mutta jos tässä ei kohta mitään tule, niin epäluottamus on varsin suuri täältä ja pitää alkaa täälläkin miettiä, että pitää kaikki keinot ottaa käyttöön, jotta me todella saamme torpattua tämän epädemokraattisen hankkeen, jonka lainmukaisuudesta ei ole mitään tietoa. Ja ministerit kulkevat tuolla turuilla ja toreilla ja sanovat, että jos näin teette, niin ehkä sitten tulee helpotusta. Ei kuntia voi tällä tavalla uhkailla. Nyt toivoisi, että perustuslakivaliokunta hyvin pian saisi tämän hallituksen sote-lakiesityksen, jos sitä tulee, nyt käsittelyyn, ettei kunnissa nyt panikoitaisi ja mentäisi tekemään kuolemanpelossa itsemurhaa.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Saarakkalan puheenvuorosta on hyvä kyllä jatkaa. Nimittäin hallitus on tässä uudistuslinjansa, voisi sanoa, vähän niin kuin intoilussakin nyt osittain ehkä lähtenyt väärälle tielle, kun on lähdetty valmisteilla olevia lakeja, joita ei ole vielä eduskunnassa millään tavalla käsittelyssä, käyttämään perusteena sille, että on lähdetty painostamaan ei pelkästään tässä tapauksessa, mitä edustaja Saarakkala kertoi, vaan on myös Pohjois-Karjalassa tapauksia, joissa on kuntia painostettu liitosneuvotteluihin ja käytetty perusteena sitä, että teidän on pakko lähteä neuvotteluihin, koska on tulossa tällainen ja tällainen laki. Eihän valmisteilla olevaa lainsäädäntöä pystytä käyttämään perusteena. On valitettavaa, että on tultu tilanteeseen, että oikeuskanslerille on jouduttu tekemään tästä kanteluja ja pyyntöjä selvittää, noudatetaanko kaikilta osin lainsäädäntöä.

Minusta tähän tilanteeseen meillä ei nyt olisi varaa Suomessa. Meillä pitäisi kaikkien nyt ymmärtää, että olemme niin vaikeassa tilanteessa, että tulisi yhdistää voimat, lähteä yli puoluerajojen parlamentaarisesti valmistelemaan kuntauudistusta, hakea sellainen uudistusmalli, joka sopisi meille kaikille. Ja kun olen käynyt keskusteluja eri puolueista olevien kansanedustajien kanssa, olen vakuuttunut siitä, että jos löytyisi vain nyt sen verran hallitukselta nöyryyttä, että voitaisiin pysähtyä, miettiä vielä kerran, aloitettaisiinko nyt vähän alusta tämä uudistus, niin me varmasti löytäisimme mallin, joka tyydyttäisi kyllä selvää enemmistöä. Silloin tällä mallilla olisi mahdollisuus mennä läpikin siellä kuntakentässä, joka joutuu toteuttamaan joka tapauksessa nämä uudistukset.

Se on selvä, että me tarvitsemme tiettyihin palveluihin leveämpiä hartioita. Meidän tarvitsee joitakin palveluita järjestää joka tapauksessa ylikunnallisesti ja maakunnallisella tasolla. Sen takia on tärkeää, ettei tämä politiikka tulisi esteeksi ja viivyttämään tätä välttämätöntä uudistusta, jota me Suomessa tarvitsemme.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eivät vain valtuutetut ole hämmentyneitä kuntakentällä siitä, mitä nyt pitäisi erilaisiin kyselyihin vastata, vaan olen huomannut, että myös virkamiestasolla nyt haparoidaan. Eli siellä esimerkiksi tähän kyselyyn, mikä nyt on tullut viimeksi sote-asioista, että mitkä ovat kunnalla ne kriteerien mukaiset mahdollisuudet ja vaihtoehdot sote-alueeksi, on annettu vaihtoehdoksi myös olemassa olevia peruspalvelu-, liikelaitos-, kuntayhtymävaihtoehtoja. Nehän eivät kuitenkaan tätä hallituksen esitystä täytä, ellei siellä ole yli 20 000 asukkaan kuntaa muodostettu tai muodostu tai ole olemassa.

Eli jos virkamieheltä, joka nauttii varmasti monissakin paikoissa kovempaa palkkaa kuin kansanedustaja, tulee sen tyyppisiä pohjaesityksiä, että siellä on vaihtoehtona olemassa olevat liikelaitoskuntayhtymät, siellä on kuntaliitokset, siellä on isompi sote-alue, maakunnan kokoinen, kaikki nämä, niin eihän tästä saa mitään selkoa. Ja vaarana onkin se, että esimerkiksi ministeri Virkkunen tarttuu näistä vaihtoehdoista juuri siihen, mikä on hänelle itselleen sopivin.

Ja todella sitten, kun on ilmoitettu, minkä verran sopisi poiketa näistä väestöpohjakriteereistä, tässä kunnille osoitetussa kyselyssä annettiin vaihtoehdoksi 5 prosenttia, 8 prosenttia ja 10 prosenttia tai sitten "ei osaa sanoa". No, monillakaan paikkakunnilla se 2 000 asukkaan pienennys siihen 18 000 asukkaaseen siitä 20 000 asukkaasta ei ole paljoakaan. Se ei auta. Se edelleenkin pakottaa siihen 20 000 asukkaan väestöpohjan keräämiseen. Tai sitten jos sanot "ei osaa sanoa", niin onko se ministeri Virkkunen, joka sitten selittää, että kun ei siellä osata sanoa? Mutta se on näistä vaihtoehdoista kuitenkin nähdäkseni paras, koska 10 prosenttia ei moniakaan paikkakuntia ja alueita auta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä kuntien hämmennyksestä kyllä kertoo paljon se, että kun olen kiertänyt kuntia ja tavannut kuntien johtoa, niin luottamushenkilöitä kuin virkamiesjohtoa, niin on varsin suuri epätietoisuus nyt siitä, millä tavalla ja miten vastata tähän marraskuun lopun päivämäärän Webropol-kyselyyn siitä, minkä tai keiden kuntien kanssa lähdetään selvittämään kuntaliitosta.

Tämä kuntarakennelakihan sisältää poikkeuspykälän, jossa otetaan huomioon muun muassa erittäin harva asutus ja saamen kielen aseman turvaaminen, mutta tämä on siinä mielessä erittäin huonosti laadittu vaikkapa Lapin olosuhteita ajatellen, vaikka voisi kuvitella, että sinnehän juuri tätä poikkeuspykälää pitäisi soveltaa. Mutta se 4 g § sallii poikkeamisen vain selvitysalueesta, ei sinänsä selvitysvelvollisuudesta. Ja kun näillä useimmilla kunnilla ei ole vaihtoehtoista selvitysaluetta, kun ne ovat ne yhdet ja samat naapurit, on siis ainoastaan vaihtoehto joko selvittää sen naapurin kanssa tai olla ollenkaan selvittämättä, ei vaihtoehtoisia alueita, puhumattakaan siitä, että sellaisia alueita, jotka täyttäisivät hallituksen tavoittelemat rakennelain kriteerit siitä selvitysalueesta. Ei niitä ole olemassa tosiasiassa niillä kunnilla, jotka miettivät näitä poikkeamiskysymyksiä.

Sen takia tilanne on kyllä hyvin tukala kuntapäättäjillä. Mutta onneksi useissa maakunnissa on nyt herätty ja lähdetty ajattelemaan niin, että kun tarvitsee uudistaa rakenteita ja palveluiden tuottamista, ei jäädäkään odottamaan sitä, mikä tästä hallituksen mallista kenties tulee ja meneekö se läpi, vaan on lähdetty rakentamaan omaan maakuntaan sopivaa mallia. Tällainen mallihan on lähdetty rakentamaan Keski-Suomessa, jossa poliittiset puolueet ja ryhmät ovat olleet yksimielisiä siitä, minkälainen kuntien yhteistyöhön perustuva, kuntia suuremmalla alueella oleva itsehallintoalueen malli sopisi heille, ja samanlainen kehitys on myös Lapissa, jossa ollaan selvittämässä omaa, palveluiden järjestämiseen perustuvaa mallia.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kunnissa nyt ollut kysely, joka on siis eri kuin tämä edustaja Lohen mainitsema kysely siitä, mitkä ovat ne selvityskumppanit — toki siitäkin on ehkä jokunen kunta antanut vastauksia — koski nimenomaan tähän kuntarakenneuudistukseen liittyvää sote-uudistusta, joka siis on nyt ollut kunnissa vastattavana. Yksi mielenkiintoinen kysymys siellä oli se, onko uudistuksen ja sen toimeenpanon aikataulu kannaltanne sopiva.

Meillä — en tiedä, mistä syystä — esimerkiksi kaupunginjohtaja antoi pohjaesitykseksi, että kyllä, mutta kaupunginhallitus sitten äänesti hänen esityksensä nurin äänin 10—1. Meidän perustelumme oli kaupunginhallituksessa se, että sote-lain tulisi olla eduskunnassa käsitelty ja näin lopullisessa muodossaan kuntien tiedossa ennen kuntarakennelain kuntaliitosselvityksiä eli sote-laki pitäisi saada selväksi marraskuussa 2013. Se on se viesti, joka meiltä lähti Kurikasta tänne isolle kirkolle, mutta nyt vain sitten odotetaan ministerin reaktiota. Minä uskon, että näitä kuntia, jotka ovat antaneet tämän suuntaisia vastauksia, on merkittävä määrä.

Nyt todella toivoisi, että ministeri olisi täällä paikalla kuuntelemassa tätä tärkeää asiaa, jos hän kerran haluaa sitä yhteistyötä, mutta ei näy. Tässä olisi nyt paikka esimerkiksi ottaa vinkistä vaarin ja nopeasti joko lykätä tätä selvitysvelvollisuusasiaa tai sitten panna vauhtia tähän sote-lakiin, mikä vaikuttaa tosin tietysti aika epätoivoiselta. Mutta tämä oli meidän viestimme.