Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä te-keskukset eivät voi palvella kuin osaa asiakkaistaan. Aamulehden syyskuussa teettämän kokeilun perusteella te-keskuksissa pystytään vastaamaan alle puoleen niihin tulevista puheluista. Kysyin kirjallisella kysymyksellä 30.9., mitä hallitus aikoo tehdä, että te-keskuksen palveluja tarvitsevia henkilöitä palvellaan tasapuolisesti ja kohtuullisessa ajassa. Työministeri Ihalainen, vastasitte kysymykseeni muun muassa näin: "Asiakaslähtöisen ja asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuvan toimintamallin avulla te-toimistojen on mahdollista tarjota asiakkaille mahdollisimman tasapuolisia ja tehokkaita palveluja myös aiempaa pienemmällä henkilömäärällä." Uskotteko, ministeri Ihalainen, tosiaan, että tämä vastaa todellisuutta ja että tämä vastaus tyydyttää henkilöitä, jotka eivät saa palvelua te-keskuksista?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on tärkeä aikana, jolloin meillä on vähän yli 300 000 ihmistä työttömänä, aikana, jolloin viime vuonna te-toimistoihin tuli 500 000 työpaikkailmoitusta, joiden työpaikoista yli 90 prosenttia täytettiin, tilanteessa, jossa työttömyysjaksoja alkaa kuukausitasolla yli 60 000 ja päättyy 58 000. Nämä 3 023 ihmistä te-toimistoissa 126 palvelupisteessä tekevät kaikkensa, että nämä ihmiset saavat työpaikan ja yrittäjä saa työntekijän, mitä palveluja sieltä tullaan hakemaan.

On selvää, että kun työttömyys on kasvanut, se on pitkittynyt, niin totta kai meidänkin palveluissamme on kehittämisen varaa ja sijaa. Siitä olemme koettaneet pitää huolta, että vaikka nyt sitten täällä ely-keskuksien puolella käydään yt-neuvotteluja, niitä ei käydä te-toimistojen puolella. Olemme koettaneet huolehtia siitä, että nämä resurssit, jotka meillä nyt on, (Puhemies koputtaa) eivät tästä vähenisi. Siellä porukka tekee ammattitaidolla ja sydämellä kyllä sitä palvelutyötä työttömien hyväksi.

Arvoisa puhemies! Te-keskusten toimistouudistusta esiteltiin kesäkuussa 2013 muun muassa lupaamalla, että te-keskusten voimavarat keskitetään kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Valtiontalouden tarkastajat kertoivat tämän viikon tiistaina kansanedustajille ja myös veronmaksajille, miten valtiontaloutta ja -hallintoa on hoidettu viime vuonna. Toivottavasti myös hallitus oli kuulolla. Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen mukaan rakenneuudistuksiin kannattaisi uhrata suunnitteluaikaa ja unohtaa kaavamaiset leikkaukset, jotka ovat tuhoon tuomittuja. Kertomuksen mukaan hyvä esimerkki huonoista säästöistä on työvoimahallinto. Suomen kilpailukyvyn, yrittäjyyden ja työllistymisen kannalta olisi hyvä, että te-keskukset tarjoaisivat laadukkaita palveluja kaikille. Miten hallitus aikoo tämän asian korjata?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Te-palvelukonseptihan rakentuu, niin kuin tiedämme, sille, että on tämmöinen työstä työhön nopeasti kulkeva linja, sitten on koulutuksellinen linja niille, jotka tarvitsevat koulutuspalveluja, ja sitten on vaikeammin työllistettävien palvelulinja. Se perusrakenne on sinänsä ihan hyvä, jotta me voimme erikoistua palveluissa. Sähköisten palvelujen osuus on merkittävästi kasvanut. Työnhakutilanteista yli 70 prosenttia suoritetaan jo sähköisillä palveluilla. Yrittäjistä, jotka hakevat työvoimaa, yli 70 prosenttia käyttää sähköisiä palveluja. Mutta se on totta, että nuoret ja pitkäaikaistyöttömät erityisesti kaipaavat henkilökohtaisia palveluja ja tukea siinä elämäntilanteessa, ja niitä varmaan pitäisi enempi kyetä ihmisille antamaan sen polun rakentamiseksi koulutuksen kautta tai kuntoutuksen kautta työhön. Tämä on se meidän ajatuksemme, että sähköistetään, byrokratiaa puretaan ja ihmisten palveluihin pystytään keskittymään entistä enempi. Eli 3 000 ihmistä tänäkin päivänä tekee sitä työtä (Puhemies koputtaa) tuolla maakunnissa todella kovalla ammattitaidolla.

Arvoisa herra puhemies! Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulla työnhakijalla on mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella, ja tämän etuuden myöntää te-toimisto. Nyt olen antanut itselleni kertoa, että kun ihmiset hakevat tätä etuutta, niin jossain puolella Suomea ihmiselle myönnetään tämä etu ja toisella puolella Suomea samalle alalle ei myönnetä tätä etua. Miten te aiotte puuttua näihin tulkintojen ristiriitaisuuksiin eri puolilla Suomea?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuuden ja tasaveroisen kohtelun kannalta on tärkeätä, että samoista palveluista tai etuisuuksista ei ole eri puolilla maata erilaisia tulkintoja. Me olemme törmänneet toki näihin asioihin useassakin kohdassa, ja aina kun tämmöisiä on ilmennyt, on koetettu näitä ohjeita tarkistaa ja kouluttaa väkeä, että ei anneta erilaisia tulkintoja. Esimerkiksi nyt eduskunnassa tällä viikolla esitelty palkkatukijärjestelmän uudistus tulee tässäkin suhteessa selkeyttämään, yksinkertaistamaan asiaa ja johtaa siihen, että palkkatuen käytössä ei pysty enää tulemaan eri maakunnissa hyvin erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja. Tätä kohti pitää mennä, koska ihmisten oikeudenmukaisuudentaju puoltaa sitä, että kohdellaan ihmisiä tasaveroisesti.

Arvoisa puhemies! Kolmannen sektorin työllistäminen on erittäin tärkeää tässä maassa, ja nythän meillä on säännöissä se, että jos kolmannella sektorilla joku osa-aikainen tai lomautettu haluaa takaisin, silloin kolmas sektori ei pysty tätä omaa tehtäväänsä hoitamaan. Tähän takaisinottovelvollisuuteen ministeriö on puuttunutkin, ja se poistuu kolmannelta sektorilta nyt vuodenvaihteessa, mikä on sinällänsä hyvä asia.

Mutta erityisesti nuoret ovat minun huolenaiheenani. Meillä on nuorisotakuu, ja tiedossa on, että nuorisotakuu ei ole täysin toiminut. Kysynkin ministeriltä: kun te olette antanut pari tuntia sitten lausuntoja tiedotusvälineille siitä, että tämä Sanssi-kortti on ratkaisu tähän asiaan, mutta Kuntaliiton näkemyksen mukaan Sanssi-raha on käytännössä palkkatukilupaus ja Sanssia koskevat samat ehdot kuin muutakin palkkatukityöllistämistä, niin, arvoisa ministeri, mitkä ovat ne tarkat toimenpiteet, niin että me saamme nuorisotakuun toimimaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on tuottanut paljon hyvää Suomen nuorisolle: meillä on vähiten Euroopassa pitkäaikaistyöttömiä nuoria, ja nyt se tilanne on se, että me olemme siihen kolmen kuukauden paalulle pystyneet pysäyttämään, niin että 70 prosenttia nuorista saa sen työpaikan tai muun toimenpiteen. Mutta vielä osa nuorista valuu yli kolmen kuukauden työttömyyden. Se, mikä tässä nuorten työttömyystilanteessa on tietysti hyvä, on se — olen sen sanonut täällä ennenkin — että onneksi se nuoren työttömyys on lyhytkestoista, 13—15 viikkoa, kun se yleisesti ottaen alkaa mennä jo yli 40 viikon. Tässä mielessä nuorisotakuu on tuottanut sinänsä hyviä tuloksia.

Tämä lainsäädäntömuutos, joka nyt tuotiin eduskuntaan, merkitsee sitä, että tätä takaisinottovelvollisuutta ei tässä perinteisessä mielessä tarvitse noudattaa kahdessa asiassa: silloin kun kolmannen sektorin toimija järjestää pitkässä työttömyydessä oleville ihmisille osa-aikatyötä, sitä voidaan järjestää palkkatuella nyt tulevaisuudessa ilman tätä takaisinottovelvollisuutta, ja kuntien tukityöllistämien (Puhemies koputtaa) kohdalla samalla tavalla avataan tämä mahdollisuus näille ihmisille päästä osa-aikatyöhön ilman tätä takaisinottovelvollisuutta.

Arvoisa herra puhemies! Kun te olette keskittäneet te-palveluja, se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vaikkapa pihtiputaalainen asiakas, joka joutuisi ajamaan Viitasaarelle, naapurikuntaan, te-toimiston työntekijän perässä, haluaa varata palvelun sieltä ja hän soittaa puhelimella, voi ollakin, että Pietarsaaresta vastataan ruotsiksi. Ei todellakaan edistä työllistymistä, kuten tarkoituksena olisi, tämä, että hävitetään paikallistuntemus, arvokas paikallistuntemus. Mitä aiotte tehdä, arvoisa ministeri, tälle asialle?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, meillä on 126 palvelupistettä ympäri maata auttamassa ihmisiä työllistymisen suhteen, ei jokaisella paikkakunnalla, mutta Pihtiputaallakin on yhteispalvelupiste, jo-ka palvelee myös näitä tarkoituksia varten. Aina sitä palvelua Pihtiputaallakin voidaan parantaa tässä mielessä, mutta myöskin siellä käytetään sähköisiä palveluja, ja toivon, että myös siitä on apua. Mutta joka tapauksessa pihtiputaalaisetkin työttömät saavat myöskin te-toimiston palveluja, ja ne laadultaan ovat minusta kuitenkin kohtuullisia.

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että ministeri tekee parhaansa esimerkiksi nuorisotyöttömyyden taittamiseksi, mutta, arvoisa ministeri, nuorten, alle 25-vuotiaitten työttömien määrä lisääntyy kuukausi kuukaudelta tuhansilla, tuhansilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähentelee 100 000:ta — siis 100 000:ta! Ja vailla työtä on noin 440 000 ihmistä. Kun tässä vaiheessa te vedätte tätä organisaatiota, jonka tehtävä on nimenomaan pyrkiä auttamaan näitä ihmisiä työhön, koko ajan ohuemmaksi ja ohuemmaksi ja kun niitä alueita, joilla asiakas ei tapaa kasvotusten työ- ja elinkeinohallinnon ihmisiä, tulee kaiken aikaa lisää ja lisää, myös ministerin syntymäseudulla kaiken aikaa, niin — nyt se kysymys — uskotteko, että tällainen vetäytyminen tuolta maakunnista — sieltä, missä tämä työttömyys on kova juttu — jollakin tavalla voi olla ratkaisu siihen, että ihmiset työllistyvät? Eikö se ole päinvastoin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Te-toimistopalvelut eivät ole kenenkään etäisyydeltä vetäytyneet. Matkat ovat pidempiä, se on totta, mutta, edustaja Pekkarinen, heinäkuussa oli 51 000 nuorta, alle 25-vuotiasta työtöntä, nyt on 41 000. Totta kai se johtuu myös siitä, että kesällä opiskelijat ilmoittautuvat kortistoon ja pääsevät sitten onneksi opiskelemaan, (Mauri Pekkarinen: No niin, hyvä, että sanoo ministeri noin!) mutta muutamaan kuukauteen nuorisotyöttömyyden taso ei ole kasvanut. Ei se ole lähtenyt niin hienoon laskuun kuin me toivomme, mutta joka tapauksessa siinä on valopilkku verrattuna pitkittyvään työttömyyteen. Olkaamme tästäkin kuitenkin iloisia, että nuorten työttömyys on vähän kuitenkin valoakin antava, ja siitä varmaan edustaja Pekkarinenkin iloitsee Keski-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun Anni Sinnemäki oli työministeri, helpotettiin työttömien oikeutta niin sanottuun omaehtoiseen opiskeluun. Se tarkoittaa sitä, että te-hallinnon virkailijat voivat antaa työttömälle oikeuden opiskella työttömyysetuudella, jos he katsovat, että opiskelu edesauttaa työllistymistä myöhemmin. Nykyisin kuulee hyvin usein tarinoita, että työtön on osallistunut hyvin vähän opiskeluihin, esimerkiksi jollekin atk-kurssille tai kielikurssille, jonka katsoo edesauttavan työnhakua, minkä seurauksena sitten viedään työttömyysturva kokonaan pois.

Kysymys kuuluu: miten me voisimme edelleen edesauttaa sitä, että työttömillä olisi oikeus tehdä jotakin mielekästä työttömyyden aikana, sellaista mielekästä, joka parantaisi heidän mahdollisuuksiaan myöhemmin saada jalka työelämän ovenrakoon ja kiskoa itseään pois työttömyydestä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! 127 000 ihmistä on nyt parasta aikaa näiden koulutus- ja työvoimapalvelujen piirissä, ajatelkaa, 127 000 ihmistä saa tukea tulevalle työllistymiselleen. Omaehtoinen koulutus on upea asia. Minun toiveeni on se, että sen osuus näissä palveluissa ja rahoituksessa kasvaa, koska se on sitä tapaa, jolla varsinkin ne nuoret tai aikuiset, joilta se peruskoulupohja on jäänyt vähän vähemmälle, pärjäävät tulevaisuudessa. Sen osuutta meidän pitäisi eri keinoin vahvistaa työllisyysmäärärahojen käytössä. Jos siinä järjestelmässä ja sen sujuvuudessa on ongelmia, niitä pitää kyetä korjaamaan. Olen tässä edustajan kanssa erittäin paljon samaa mieltä.

Arvoisa puhemies! Todella Suomi tarvitsee enemmän työpaikkoja ja vähemmän irtisanomisia. On hyvä, että perussuomalaiset nyt nostivat tämän asian esiin. Toivoisin, että tänä syksynä, kun varjobudjetit oppositiolta tulevat, siellä ei nyt sitten perussuomalaisiltakaan olisi enää esitystä siitä, että alle 25-vuotiailta otettaisiin pois työsopimuslain turva eli käytännössä irtisanomissuoja, koska me emme tarvitse enempää irtisanomisia vaan me tarvitsemme vähemmän irtisanomisia.

Mutta todella, arvoisa puhemies, tämä nuorisotakuu. Missä oltaisiin ilman nuorisotakuuta? Nyt kun neljä työtöntä nuorta menee te-toimistoon, niin kolmen kuukauden aikana näistä neljästä kolmen työnhaku loppuu, löytyy joku paikka. Mitä näille muille tehdään, mitä suunnitelmia on tiedossa? Näyttää siltä, että niissä kunnissa ja niillä alueilla, missä ovat kunnat lähteneet mukaan, on hyviä tuloksia. Mitä kuuluu työllisyyden kuntakokeilulle nyt, kun pitkäaikaistyöttömistä otetaan koppi paremmin kunnissa, voidaanko nuorisotakuun hyviä keinoja soveltaa siinä, että saataisiin pitkäaikaistyöttömiä aktivoitua ja saataisiin heille työpaikkoja?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys sattui naulan kantaan, (Hälinää) ja sitä paitsi se on hyvin ajankohtainen, koska eduskunta on saanut käsiteltäväkseen erittäin merkittävän lakipaketin, jonka tehtävänä on tukea nyt pitkittyvässä työttömyydessä olevien ihmisten polkua päästä työelämään. Sen nimi on monitoimipalvelukeskusverkoston perustaminen, johon hankitaan rahoitusta. Siellä kunta, sen sosiaalitoimi, Kela ja te-toimisto saman oven aukaisulla palvelevat näitä ihmisiä, jotka vaativat erityistä tukea. Tämä koskee myös kuusi kuukautta työttöminä olleita alle 25-vuotiaita nuoria. Tämän lisäksi tähän liittyy se, että yli 60-vuotias vuoden työttömänä ollut saa palkkatuen pysyväksi. Se on viesti yrityksille, että pitäkää myös kuusikymppisiä töissä ja ottakaa kuusikymppisiä töihin.

Mutta minä haluan vielä kerran sanoa yhden luvun: minä sanoin, että keskimääräinen työttömyys on nyt noussut 50 viikkoon, mutta jos yli 55-vuotias jää työttömäksi, sen seuraavan työpaikan saaminen (Puhemies koputtaa) kestää 91 viikkoa. Mitä tämä kertoo tässä meidän parhaassa työiässä olevien ihmisten kohtelusta suomalaisilla työmarkkinoilla?

Arvoisa puhemies! Aivan totta, kuten ministeri kertoi, meillähän on valiokunnassa käsiteltävänä tämä monialaisen palvelukeskuksen perustamishanke, ja itsekin kyllä ihan varmasti tuen niitä pyrkimyksiä, jotka nimenomaan helpottavat pitkäaikaistyöttömien asemaa.

Mutta kaksi kysymystä siihen liittyen. Tuleeko kunnille lisävelvoitteita nyt ja kuinka paljon, ja mistä kunnat saavat tähän rahoituksen? Ja toinen kysymys: onko kunnilla tällä hetkellä mitä työkaluja toimia, ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että todetaan, että näitä pitkäaikaistyöttömiä nyt vain on?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kun tämä monitoimipalveluyhteistoimintaverkosto nyt perustetaan ja kun samalla siirretään työmarkkinatuen rahoituksen järjestämisestä vastuuta 300 päivän jälkeen myös kunnille — nythän valtio ja kunnat maksavat puolet 500 päivän jälkeen, sitten valtio ja kunnat maksavat puolet 300 päivän jälkeen — valtio lähetti samassa päätöksessä rahaa 75 miljoonaa euroa kunnille yhteisöveron kautta, jotta ne kuntien rasitukset kevenisivät. Eikä tässä kaikki, me ohjaamme 140 miljoonaa euroa näiden yhteispalvelupisteiden käyttöön niitten aktiivitoimien lisäämiseksi, joita siellä kunnissa nyt tarvitaan tämän palvelupisteen kautta. Me olemme nyt koettaneet rahoitustakin järjestää niin, että ei olla passiivisella työmarkkinatuella vaan 300 päivän jälkeen järjestetään ihmisille jotain järkevää tekemistä ja koulutusta ja niin poispäin.