Täysistunnon pöytäkirja 105/2001 vp

PTK 105/2001 vp

105. PERJANTAINA 28. SYYSKUUTA 2001 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys radiolaiksi sekä laeiksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain ja yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Liikennevaliokunnasta on valmistunut neljä mietintöä viikon sisällä, joista nyt on listalla kolme ja yksi ensi viikolla. Esittelen, niin kuin puhemies esitteli, hallituksen esityksen 80/2001 vp ja hallituksen esityksen 146/2000 vp mietinnöt.

Ensinnäkin hallituksen esitykseen 80 liittyvästä mietinnöstä. Siinähän on kysymys radiolaista ja siihen liittyvien viiden muun lakiehdotuksen paketista, kokonaisuudesta, joista kolmas lakiehdotus ehdotetaan hylättäväksi, toinen ehdotetaan muuttamattomana hyväksyttäväksi ja muihin on aika paljon korjauksia.

Kiinnitän, arvoisa puhemies, huomiota erikoisesti perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta tehtyihin muutoksiin, jotka ovat merkittäviä. Nämä muutokset koskevat erityisesti lain soveltamista ulkomaalaisten hallussa oleviin radiolähettimiin. Ulkomaalaisiin kohdistuvasta lakia alemman asteisista erityissäännöistä tässä nyt sitten luovutaan. Vähäiset ulkomaalaisia koskevat poikkeukset, jotka perustuvat kansainväliseen vastavuoroisuuteen, on otettu nyt suoraan lakiin.

Radiolaitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamista ja arviointilaitosta koskevat säännökset on kirjoitettu täsmällisemmiksi. Radiolaitteiden valmistajien oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tarkemmin. Lisäksi on säädetty hyvän hallinnon ja oikeusturvan takuista. Näin mietinnössä ehdotetaan.

Radioviestinnän ohjausta ja valvontaa, erityisesti häiriöiden aiheuttajan tunnistamista ja paikantamista koskevia säännöksiä on myös ehdotettu muutettaviksi merkittävässä määrin. Luottamuksellisen radioviestinnän suojaa on uuden perustuslain hengessä tehostettu. Tietoja luottamuksellisen radioviestinnän sisällöstä saa käyttää vain turvallisuusradioviestinnän häiriöttömyyden takaamiseksi.

Hallituksen esityksen rakennetta on myös muutettu siten, että esityksessä oleva 3. lakiehdotus ehdotetaan, kuten sanoin jo, hylättäväksi. Radioviestinnän luottamuksellisuutta koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi radiolakiin uudeksi 37 §:ksi ja vastaava vaitiolovelvollisuutta koskeva säännös uudeksi 38 §:ksi. Tämä selkeyttää sääntelyä vähentämällä lainsäädännössä olevia ristikkäisiä viittauksia ja ottaa huomioon sen, että radioviestinnän tekniset ja luonnontieteelliset ominaisuudet poikkeavat huomattavasti televiestinnästä. Asiasisällön puolesta muutoksella ei ole vaikutusta hallituksen esityksessä sinänsä ilmaistuihin tavoitteisiin.

Muutoinkin hallituksen esitykseen nähden viranomaisten toimivaltuuksia ja eräitä lakiin ehdotettuja vaatimuksia on täsmennetty. Viranomaistoiminnan suhteellisuusperiaate ja kansalaisten oikeusturva on otettu paremmin huomioon. Näin me ainakin liikennevaliokunnassa asiasta uskomme tämän varsin runsaasti muutoksia sisältävän mietinnön puitteissa.

Arvoisa puhemies! Sitten esittelen toisen hallituksen esityksen, 146/2000 vp, ja tietysti erikoisesti siihen liittyvän mietinnön. Siinä on kysymys kuuden lakiehdotuksen paketista, josta 6. lakiehdotus ehdotetaan hylättäväksi. Me olemme saaneet tästä lakivaliokunnan lausunnon ja olemme hyvin huomattavassa määrin ottaneet sen huomioon. Kiinnitän huomiota vain kahteen lakiehdotukseen tässä esittelypuheenvuorossa, 1. ja 2. lakiehdotukseen.

Ensimmäiseen lakiehdotukseen liittyen liikennevaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen nimike muutetaan. Hallituksen esityksen mukainen nimike "Laki tietoyhteiskunnan palvelujen suojasta" saattaisi antaa meidän mielestämme kansalaisille harhaanjohtavan kuvan lain soveltamisalan laajuudesta ja siitä, mitä tietoyhteiskunnan palveluilla tarkoitetaan. Tässä laissa on kyse rajoitetusta toimesta, jolla suojauksen purkujärjestelmien oikeudeton käyttö eri tekomuodoissa ehdotetaan kiellettäväksi. Tarkoituksena on suojata televerkon kautta tarjottavia kaupallisia palveluita.

Liikennevaliokunnan käsityksen mukaan käsite "tietoyhteiskunnan palvelut" on tätä laajempi. Valiokunnan ehdottama lain nimike "Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä" kertoo kansalaisille, mistä laissa todella on kysymys, ja tämä, että ymmärretään, mistä laissa todella on kysymys, lienee olennainen asia.

Lakivaliokunnan lausunnon perusteella valiokunta on poistanut 1. lakiehdotuksesta menettämisseuraamusta koskevan 5 §:n ja siirtänyt rangaistussäännöksen lain loppupuolelle. Lisäksi lain valvontaa koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi.

Toisesta lakiehdotuksesta: Lakiin rikoslain 38 luvun muuttamisesta esitetään periaatteellisesti merkittäviä muutoksia. Suojauksen purkujärjestelmän rikos olisi toissijainen eräisiin muihin vakavampiin rikoksiin, kuten esimerkiksi väärennykseen, nähden. Suojauksen purkujärjestelmän hallussapito on lakivaliokunnan lausunnon mukaisesti poistettu rikoslakirikoksen tunnusmerkistöstä. Se jää edelleen rangaistavaksi sakonuhkaisena rikkomuksena. Lisäksi lakia on täsmennetty huomattavasti rangaistussäännösten osalta, ja tällä tavoin lainsäädäntö pyrkii myös ohjaamaan tuomioistuinkäytäntöjä tällaisen uuden tyyppisen rikollisuuden torjunnassa.

Kaikista lakiehdotukseen liittyneistä menettämisseuraamussäännöksistä on luovuttu sen vuoksi, että menettämisseuraamuksista on lakiehdotusten käsittelyn aikana annettu uutta yleistä lainsäädäntöä, joka tekee erillislakeihin sisältyvät säännökset tarpeettomiksi.

Muihin lakiehdotuksiin on tehty lähinnä teknisluontoisia korjauksia, ja siis 6. lakiehdotus ehdotetaan hylättäväksi.

Raimo  Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Pulliainen esittelypuheenvuorossaan varsin yksityiskohtaisesti kävi lävitse radiolakia. Mitä ilmeisimmin tässä käsitellään päiväjärjestyksen 2) ja 3) asioita yhdessä.

Eräs asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota nimenomaan radiolain osalta, on se, että jälleen kerran liikennevaliokunta joutui kirjoittamaan melkein uudestaan koko lakiesityksen. Siltä osin kyllä toivoisi, että silloin, kun lakeja valmistellaan, kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, ettei tällä tavoin jouduta, niin kuin jo useamman kerran tämän eduskunnan aikana on jouduttu, kirjoittamaan hallituksen esityksiä hyvinkin paljon uuteen uskoon. Tässäkin lähes kaikissa pykälissä on jonkinlaisia korjauksia ja muutoksia tehty. Toivoisin todella, että ministeriöissä — tämä ei koske yksinomaan liikenne- ja viestintäministeriötä, joka tietysti liikennevaliokunnan osalta on valmistellut asioita — kiinnitettäisiin huomiota silloin, kun hallitus antaa esityksiä, siihen, että taso olisi sellainen, ettei lakeja tarvitsisi kirjoittaa kokonaan uuteen uskoon.

Antero  Kekkonen  /sd:

Herra puhemies! Syyskuun 11. päivän jälkeen maailma ei ole entisensä, sanotaan. Kun kuuntelin ed. Pulliaisen esittelypuheenvuoroa ja hätäisesti tutkin mietintöä, en voi olla ääneen ajattelematta, milteipä kysymättä, sitä seikkaa, miten tämä muuttunut maailma vaikuttaa, kun maailma polarisoituu sillä tavoin kuin se polarisoituu. Me tiedämme tiedustelujärjestelmien suorastaan hyppäyksenomaisen lisääntymisen kahden kolmen viime viikon aikana ja suojausjärjestelmien entistä suuremman tarpeen. Tämähän koskee myös huumerikollisuutta, ei siis vain terrorismia.

On ihan pakko kysyä, löytyykö tästä mietinnöstä ja tästä lainsäädännöstä todellista vastausta siihen, minkälaisessa tilanteessa maailma yleensä ja Suomikin erityisesti on. Nyt minä en puhu siitä vanhasta vakoilusta ja sen kaltaisten järjestelmien purkamisesta, mitä ovat harjoittaneet esimerkiksi entisen Itä-Euroopan alaiset tiedustelulaitokset, vaan puhun nyt paljon monimutkaisemmasta, vaikeammasta ja kansainvälisen lainsäädännön kannalta ulottuvammasta asiasta ja myös tämmöisen asian mukanansa tuomista vaaroista. Jos puheenvuoronsa kysymykseen voi päättää: Löytyykö tästä lainsäädännöstä minkäänlaista vastausta siihen uuteen tilanteeseen, jossa olemme?

Toinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuoron pituus on 1 minuutti.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Että olisin kohtelias ed. Kekkoselle, minä ilmoitan, että tulen pyytämään varsinaisen puheenvuoron, koska vastaus ei mahdu yhteen minuuttiin ollakseen edes jollakin tavalla järkevä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin ed. Vistbacka totesi, täällähän on useissa pykälissä valiokunta joutunut aivan oleellisiin muutoksiin. Laskin nopeasti 14 kohtaa ainakin. Kun itsekin olen hiukan päässyt osallistumaan liikennevaliokunnan työskentelyyn, saatoin todeta, että syyskuun yhdennentoista jälkeen kyllä tapahtui jo muutosta ja selvästi joitain asioita käsiteltiin uudella tavalla, toisin kuin ehkä ennen tätä mustaa tiistaita.

Puhemies! Tämä osoittaa kyllä liikennevaliokunnalta osaamista, että se jaksaa käydä läpi esityksiä ja myös tekee muutoksia tarpeen tullen.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Jatkaisin tuosta, mistä ed. Vistbacka puhui. On aivan totta, että liikennevaliokunta teki lakiesitykseen hyvin paljon muutoksia. On ehkä syytä hieman taustoittaa tätä valmistelua, kun ed. Vistbackan kärki osoitti yksinomaan liikenne- ja viestintäministeriöön.

Lakiesitystähän valmisteltiin noin kaksi vuotta. Luonnollisesti liikenne- ja viestintäministeriö pyysi oikeusministeriöltä lausunnon, jonka sisältö otettiin lakiesitystä valmisteltaessa huomioon. Kun lakiesityksen käsittely eduskunnassa aloitettiin, oikeusministeriö toimitti perustuslakivaliokunnalle uuden muistion sellaisista kannanotoista, lähinnä sananvapauteen liittyvistä kysymyksistä — puhun nyt siis radiolaista — joita se ei ollut aikaisemmin kommentoinut. Tältä osin toteaisin, että kyllä liikenne- ja viestintäministeriön ja oikeusministeriön koordinaation pitäisi olla parempaa niin, ettei matkan varrella oikeusministeriö käy tuomassa uusia lisäyksiä, uusia muutosesityksiä. Tämä ei ollut ainoa kerta, kun näin on käynyt. Tarvitaan parempaa yhteistyötä näiden kahden ministeriön välillä. Tärkeintähän kuitenkin on se, että lopputulos tässä lakiesityksessä on hyvä.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole esittely- vaan mielipidepuheenvuoro.

Ed. Kekkosen puheenvuoro ja siihen liittyvä kysymys oli erittäin aiheellinen ja äärimmäisen ajankohtainen. Vastaukseni tulee olemaan kaksi—kolmipolvinen ja ehkä ei niin kovin miellyttävä kuulla.

Ensinnäkin, mikä koskee tämän tyyppistä rikollisuutta noin ylipäätäänkin, sen suorittajathan ovat yhteiskuntien nuorimmasta päästä sen takia, että he harrastavat hakkeritoimintoja. He niin kuin äidinmaidosta ovat jo tämän perustiedon hankkineet kotikoneilla ja ovat oppineet jo siinä kaikkein varhaisimmassa ja herkimmässä oppimisen vaiheessa kaiken sen nippelitekniikan ja sen logiikan, johon nämä järjestelmät perustuvat. Nehän ovat logiikkaa, eivät mitään muuta kuin sitä.

Tällä tavalla rikollisuuden kuva on muuttunut. Kun tavallisesti atari-rikoksissa ja muissa on aika iäkkäästä, ainakin selvästi aikuisiässä olevasta, ja jopa varttuneeseen ikään ehtineestä, väestä kysymys, tässä se kaarti, niin kuin olemme televisiokuvista muutamissa oikeudenkäyntitapauksissa havainneet, on varsin nuoren näköistä porukkaa. Tämä on asian yksi puoli. Toisin sanoen nyt ei enää päde se, että kun ne nuorukaiset askaroivat, se on jollakin tavalla puolustava näkökohta. Se ei nyt vaan tässä käy. Tämä laki, siis tämä purkujärjestelmien kielto-osa, vastaa täysin tähän. Ei siinä mitään. Se on nyt niin kuin se tässä ja nyt on.

Arvoisa puhemies! Sitten tällä asialla on toinen ja erittäin paljon vakavampi ja erittäin kiusallinen puoli. Nimittäin näillä markkinoilla häärää semmoinen instituutio kuin National Security Agency, NSA, joka on Yhdysvaltain "vakoilujärjestelmä", jonka tehtävänä on nimenomaan päästä liikesalaisuuksien sisälle menemällä tietoverkkoihin ja hankkimalla kaupallisesti merkittävää aineistoa. Tässä ikävässä terrorismiin liittyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa uskon, että tämä on aiheuttanut valtavaa sydämentykytystä Yhdysvalloissa sen takia, että he itse ovat mukana kaupallisella, liikemaailman, puolella purkujärjestelmässä. Väitetäänhän lehdistössä yleisesti sitä, että Boeingin eräs suurkauppa tuli mahdollisesti sen takia, että oli tunkeuduttu näihin tietojärjestelmiin eli saatiin sellainen liikesalaisuus haltuun, että pystyttiin näin tekemään. Se on siis tätä aikaa.

Toisin sanoen tähän pitäisi pystyä kansainvälisesti vastaamaan. Siihen ei ole vastausta sen takia, että Yhdysvallat hallitsee Wassenaar-sopimuksen kautta koko tätä kenttää. Olen pahoillani, että joudun kirjauttamaan tämän pöytäkirjaan, mutta näin se vaan on.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Kun ed. Kekkonen tiedusteli, millä tavoin valiokunta on huomioinut Yhdysvaltain tapahtumat ja mitä mahdollisia muutoksia mietinnössä on, radiolain 30 § on erityisesti sellainen, johon tuli muutoksia. Valiokunta muutti yksimielisesti nimenomaan tunnistamistietojen hävittämistä. Siltä osin kuin on luottamuksellinen radioviestintää koskeva tieto, se pääsääntöisesti hävitetään kahden vuoden kuluessa.

Valiokunnassa keskusteltiin asiasta ja tietysti ryhdyttiin syvällisemmin pohtimaan turvallisuusseikkoja nimenomaan turvallisuusradioviestinnässä. Jos sitä häiritään, silloin nämä tiedot ovat Viestintävirastolla, mutta Viestintäviraston olisi pitänyt hävittää ne kahden vuoden kuluessa. Saattaa monta kertaa olla, että jos jotakin suurempaa operaatiota suunnitellaan — toivon mukaan ei suunnitella, mutta jos tehtäisiin näin — eli jos on nimenomaan suuri operaatio, sitä tehdään useamman vuoden ajan ja varmasti kokeillaan erilaisia järjestelmiä sen suhteen, miten pystytään rikkomaan turvallinen radioviestintä ja onkimaan sieltä määrättyjä tietoja.

Näitten seikkojen johdosta valiokunta määritteli uuden momentin vielä viime vaiheessa siten, että silloin kun on kyse turvallisuusradioviestinnästä eli sen häiriöttömyyden varmistamisesta, nämä tiedot, joita Viestintävirasto on saanut, voidaan hävittää vasta, kun on kulunut kymmenen vuotta. Tällä muutoksella pyrittiin käsitykseni mukaan siihen, että jos tällaisia tietoja saadaan nimenomaan turvallisuusradioviestinnän osalta, silloin on mahdollisuus pitää pitempään näitä tietoja. Itse ymmärsin näin ja uskoisin, että valiokunnan puheenjohtajakin voi ainakin osittain vahvistaa tämän näkemyksen, minkä itse sain siitä, minkä takia muutimme loppuvaiheessa tätä toista puolta siinä.

Herra puhemies! Toinen asia, johon valiokunnan puheenjohtaja puheenvuorossaan puuttui, on muuttuva rikollisuuden kuva. Itse olin alun perin sitä mieltä, että hallussapito olisi pitänyt kriminalisoida siten kuin liikenne- ja viestintäministeriön taholta esitettiin, mutta sitten kun meillä oli eräitä asiantuntijoita, jotka ovat olleet tekemisissä syyttämisen kanssa aika paljonkin ja myöskin perehtyneet nykyaikaiseen tietotekniikkaan, tulin itse vakuuttuneeksi siitä, että hallussapito-sana sinällään rikoslakirikoksena voi jäädä pois, koska kyse on nimenomaan ansiotarkoituksesta.

Me kirjasimme sen sitten perusteluihin niin, että mietinnön sivulla 6 on nimenomaan tätä koskeva asia, eli valiokunnan toimesta haluttiin tuoda niille tahoille, jotka joutuvat käyttämään tätä lakia, esimerkiksi syyttäjät, tuomioistuinten tuomarit, avustajat jne., valiokunnan oma näkemys tältä osin. Mietinnössä todetaan näin: "Liikennevaliokunta korostaa kuitenkin, että nyt kiellettävät ja kriminalisoitavat teot ovat osa rikollisuuden muuttuvaa kuvaa. Suojauksen purkujärjestelmien levittäminen ja käyttö on entistä yleisempää ja sitä harjoittavat yhä nuoremmat henkilöt." Tässä lähdettiin näinpäin liikkeelle ja todettiin myöskin se, että tuomioistuinkäytäntö osoittaa jatkossa, miten meidän ajatusrakennelmamme on onnistunut käytännön oikeuselämässä. On todettu nimenomaan se, että jos siinä tulee sellaisia puutteita, joita ei tässä vaiheessa vielä voitu arvioida, voi olla ajankohtaista, että hallitus tuo tarkempaa esitystä, että voidaan tarkentaa näitä säännöstöjä.

Herra puhemies! Oma käsitykseni on se, että valiokunta kyllä yritti paneutua muuttuneisiin olosuhteisiin hyvinkin perusteellisesti ja teki myöskin muutosesityksiä.

Eero  Lämsä  /kesk:

Arvoisa puhemies! En puutu lain sisältöön vaan käsittelytapaan, mihin tämän lain käsittelyn yhteydessä jouduttiin. Ed. Häkämies toi esille hyvin näitä taustoja, mutta kun tämä laki on annettu hallituksen toimesta eduskunnalle, on tässä ilmeisesti kuitenkin ollut näin, että niin liikenne- ja viestintäministeriö kuin oikeusministeriö ovat jo tienneet, että sillä tavalla kuin eduskunnalle jätetty laki on kirjoitettu, ei voida edetä. Liikennevaliokunta joutuikin todella sellaiseen tilanteeseen, joka ei valiokunnalle kuulu. Meidän oli tavallaan ensin valmisteltava laki suurelta osin uudelleen, ja sen jälkeen ryhdyttiin sitä käsittelemään siltä osin kuin se valiokunnalle kuuluu. Toivottavasti tällainen menettely ei saa lisää tilaa eduskunnassa, parlamentissa. Jatkossa pitäisi tämän myötä ministeriöissä huomata, että lait on valmisteltava niin hyvin, että valiokunnan ei tarvitse puuttua sinällään lainvalmisteluun, vaan siihen sisältöön, mikä valiokunnalle kuuluu.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Kun ed. Pulliainen sanoi vastaavansa kolmipolvisesti, ymmärsin ensimmäiseksi polveksi rikollisuuden kuva -asian, ja vastaus oli erinomainen. Toinen polvi oli varmaan liikesalaisuuskysymys. Tämäkin vastaus oli erinomaisen tarkka ja osoitti, että kyseisen valiokunnan puheenjohtaja tuntee asioiden taustoja perin hyvin. Mutta sitä kolmatta polvea jäin odottamaan. Suoraan sanoen vähän arkaillen tämän kysymyksen esitän, kun en tiedä, onko se oikein korrektia ja missä määrin tämä mietintö ylipäänsä olisi edes velvoitettu vastaamaan tähän kysymykseeni tai ajatteluuni.

Kun maailma nyt Yhdysvaltain tapausten jälkeen ajaa asemiin, se merkitsee sitä, että syntyy kuuntelemisen ja suojautumisen tarvetta aivan eri tavalla kuin aikaisemmin ja verrattomasti enemmän muista asioista kuin vain rikollisuudesta tai liikesalaisuuksista. Puhun siitä varautumisesta mitä mahdottomimpiin tilanteisiin, mitkä meitä saattavat odottaa. Kysymykseni on juuri tämä, jonka ajattelin täksi kolmanneksi polveksi omassa mielessäni:

Onko tästä lainsäädännöstä mitään vastausta siihen problematiikkaan, joka saattaa syntyä, kun aletaan jahdata elektronisesti konfliktin yhtä osapuolta, joka konflikti tässä ovellamme on.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka itse asiassa esitteli sen kohdan, eli toisin sanoen on lähdetty juuri siitä, että turvallisuuteen liittyvän viestinnän kohdalla tiedon säilytysaika on niin pitkä, että sillä on merkitystä.

Arvoisa puhemies! Sitten vähän laajemmin: Minulla on sellainen vaikutelma, että jos Yhdysvallat jatkaa sillä ponnekkuudella näitä asioita kuin miltä nyt viime päivinä on näyttänyt, niin me joudumme miettimään nämä asiat vielä kerran uudestaan. Lain pykälät menevät jo silloin niin yksityiskohtaiselle tekniikan tasolle, että silloin ollaan ihan muulla tasolla kuin tällä hetkellä tässä lainsäädännössä ollaan. Se tarkoittaa sitä, että me siirrymme jo niin ammattimaiseen terminologiaan ja käsitteistöön ja yksityiskohtaisuuteen, että se on vaikeata mille valiokunnalle tahansa.

Yleiskeskustelu päättyy.