Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! (Puhemies koputtaa) Tällä nyt esittelyssä olevalla lakialoitteellani ehdotan, että työssäoloehdon täyttymisen kriteerejä helpotetaan niin, että työssäoloehdon tarkastelujakson pituutta nostetaan nykyisestä 24 kuukaudesta 30 kuukauteen ja lasketaan työssäoloehdon vaatimuksena olevan työn määrää 43 viikosta 34 viikkoon.

Kysymys on siitä, että tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kipeä kysymys. Vaikka työllisyys on jonkin verran parantunut, niin pitkäaikaistyöttömiä on maassamme noin 80 000. Vielä näistä on erittäin suuri joukko sellaisia, jotka ovat olleet usean vuoden ajan työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys on kysymys ... (Hälinää)

Kiitos arvoisa puhemies! — Me kyselytunnillakin keskustelimme äsken pitkäaikaistyöttömien tämän päivän tilanteesta, ja monessa muussa yhteydessä ja varmasti erityisesti syksyn aikana budjettia käsitellessä työttömien tilanne nousee monenkin momentin kohdalla esille.

Tässä lakialoitteessani olen halunnut puuttua yhteen pieneen, mutta varmasti pitkäaikaistyöttömien kohdalla hyvinkin merkittävään kysymykseen ja tarkastella sitä, että työssäoloehdon täyttymisen kriteerejä helpotettaisiin. Tällä hetkellä monet pitkäaikaistyöttömät ovat todella vaikeassa tilanteessa. Heidän toimeentulonsa on vaikea, ja siinä mielessä näitä käytäntöjä, joiden kanssa he joutuvat painiskelemaan, tulisi mielestäni helpottaa ja tehdä heidän elämänsä elämisen arvoiseksi.

Pitkäaikaistyöttömyystilanteessa moni joutuu syrjäytymisuhkaan ja on ennen kaikkea olemassa syrjäytymisriski. Näin ollen pitkäaikaistyöttömien kohdalla on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta heidän tilannettaan helpotettaisiin. Ajattelen näin, että tämän lakialoitteen ehdotuksilla voidaan myöskin aktivoida työttömiä ja siten edes jollain tavoin lisätä myöskin aktiivisuutta työmarkkinoilla ja nimenomaan niin, että työttömälle tulee kannattavammaksi hakeutua myöskin lyhytkestoisiin työsuhteisiin, kun työssäoloehtoa voidaan kerryttää pidemmältä ajalta ja työssäoloehto tulee todennäköisemmin täyteen tänä aikana, koska työssäoloehto täyttyy nykyistä aikaisemmin. Tämän seurauksena työttömyysjaksot lyhentyvät ja näin ollen myös pitkäaikaistyöttömyyden aika lyhentyy.

Toivon, että tämä lakialoite käsitellään työttömyysturvalain yhteydessä, joka nyt on avoinna. Tällä tavalla voidaan osoittaa ainakin signaali pitkäaikaistyöttömille, että heidän asioihinsa puututaan vakavasti. Pienilläkin korjauksilla voidaan osoittaa, että pitkäaikaistyöttömien tilannetta voidaan helpottaa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Syrjäytyminen ja syrjäytymisen uhkaan joutuminen on eräs tämänhetkisen yhteiskuntamme kipeimpiä ongelmia. Pitkäaikaistyöttömyys ja pitkäaikaissairaus ovat niitä yhteiskunnallisia ongelmia, jotka tuohon ikävään odotusaulaan ihmisiä johtavat.

On hyvin valitettavaa, että meidän yhteiskunnassamme alkaa näkyä jo sellaista ilmiötä, että syrjäytyminen ja köyhyys taas aivan uudella tavalla alkavat olla periytyviä. Kaikki toimenpiteet, joilla tuo tilanne (Hälinää — Puhemies koputtaa) ennalta ehkäistään, työllisyyttä parannetaan ja ihmisarvoa parannetaan, ovat siksi hyvin tarpeellisia. Siksi kansantulon kasvusta pitäisikin aina ensisijaisesti osoittaa varoja näiden ihmisryhmien aseman parantamiseen, jotka ovat meidän keskellämme kaikista heikoimmassa asemassa. Osana tätä ratkaisupakettia on tämä ed. Leea Hiltusen lakialoite hyvin perusteltu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki ne yritykset ja pyrkimykset, jotka tähtäävät pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen, ovat kannatettavia. Tarvitaan tietysti signaalia, mutta myös tekoja. Tämän vuoksi sinänsä ed. Leea Hiltunen on aivan oikealla linjalla.

Pitkäaikaistyöttömyys johtaa syrjäytymiseen. Se syrjäyttää ihmisen kaikkein voimakkaimmin, ja pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy sitten paljon muita yhteiskunnallisia ongelmia, myös terveydellisiä ongelmia. Ja ehkäpä juuri se ihmisarvon katoaminen, ajatus siitä, että on tarpeeton yhteiskunnassa, on taakka, joka saattaa eniten painaa näiden ihmisten mieltä.

Tämä yhteiskunta, joka ei ole pystynyt pitkäaikaistyöttömyyttä hoitamaan, on osoittanut tässä mielessä kyvyttömyytensä, ja näin ollen näille pyrkimyksille ja teolle tietysti pitää tuki myös eduskunnasta löytyä. Kylliksi sitä ei ole ollut. Pitkäaikaistyöttömyys on jälleen uhkaamassa kääntyä nousuun.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aikanaan kun työttömyysturvan työssäoloehto muutettiin 26 viikosta 43 viikkoon, se on se isompi ongelma, ei tämä tavallaan, minä aikana työssäoloehto kertyy, koska tässä tapauksessa, niin kuin ed. Leea Hiltunen esittää, tämähän tarkoittaa, että ihminen joutuu killumaan hyvin pienillä tuloilla, mahdollisesti osa-aikatöillä, kuitenkin hyvin pitkän aikaa. Jos vaikka työssäoloehdon kerryttämisjakso nostetaan 30 kuukauteen, se ei ongelmaa poista. Sen takia kun meillä kuitenkin eletään suhteellisen hyvää aikaa, vaikka pieni laman poikanen tässä on olemassakin, niin minusta työttömiä kohtaan olisi oikein, että työssäoloehto palautetaan entiseen 26 viikkoon, jolloin ihminen tavallaan saisi nopeammin sen täyteen, ei sillä tavalla kuin tässä esitetään.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Pidän ed. Leea Hiltusen aloitetta kannatettavana, ja on ilahduttavaa, että ainakin osittain sieltä salin vasemmalta laidalta tälle ajatukselle on tullut myös kannatusta.

Pitkäaikaistyöttömät ovat ryhmä, johon todellakin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työttömyyden keskellä, ja tämä aloite kyllä mielestäni merkitsee yhtä askelta tällä tiellä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on varmaan tehty hyvässä mielessä tarkoituksena auttaa pitkäaikaistyöttömiä. Varmaan joillekin tästä on hyötyäkin. Mutta niin kuin ed. Esa Lahtela totesi, sen ajan pitäisi olla lyhyempi, ettei työtön niin sanotusti roiku hirressä liian kauan.

Mutta olen myös sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei poisteta muuten kuin sillä, että otetaan velvoitetyö takaisin ja sen kautta pystytään työllistämään. Tänä päivänä kolme neljäsosaa ihmisistä työllistyy jo kolmen kuukauden sisällä, mutta se pitkäaikaistyöttömyys, joka kestää pitkään — aina 90-luvun alkupuolelta asti ihmiset ovat olleet työttömänä, nämä pitkäaikaistyöttömät — ainoastaan velvoitetyöllä voidaan poistaa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! On erittäin miellyttävää kuulla, että sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton taholta on valmiutta edetä pidemmälle ja nopeammin. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on varmaan katsonutkin, että ei ole ollenkaan pahitteeksi, että mennään nopeammin. Mutta tässä on nyt selvä esitys nykytilanteen parantamisesta. Luonnollisesti se, mihin ed. Esa Lahtela viittasi, olisi vielä parempi ehdotus, eli jäämme tavallaan odottamaan nyt sitten uutta aloitetta sieltä vasemmalta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyseinen lakialoite tähtää pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseen, ja siksi kannatan ed. Leea Hiltusen tekemää aloitetta.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä asiassa edustajien Esa Lahtelan ja Kankaan näkökulmat ovat erittäin tarpeellisia. Kyllä ilmeisesti tämä kansalaisen oikeus työhön, joka aikanaan oli vahvemmin kirjattuna kuin nykyinen perustuslaki sen käytännön tasolla toteuttaa, mahdollistuu velvoitetyöllistämisellä. Toinen asia on se, että osa näistä ihmisistä, jotka ovat näin pitkään työttömyyteen joutuneet, ovat jo menettäneet työkykynsä, ja silloin vaihtoehto hakeutua esimerkiksi eläkeratkaisun pariin on vakavasti otettava harkintaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, suuri syy koko näiden ihmisten kurjuuteen on siinä, että työssäoloehtoa muutettiin ja paluuehtoa muutettiin pitemmäksi eli 43 viikkoon. Tämän päivän tilastojen mukaan, mitkä valiokunnassakin kuultiin, tällä hetkellä työmarkkinatuella on 150 000 ihmistä, ansiosidonnaisella 120 000 ihmistä, eli huonommalle tuelle on tippunut valtava määrä ihmisiä. Heistä merkittävällä osalla kaiken lisäksi on vielä sillä tavalla, että heidän työttömyytensä on jatkunut yli tuhat päivää. Se tarkoittaa, että he ovat olleet lähes viisi vuotta työttömänä, joka on sillä tavalla hyvin ikävä asetelma.

Siihen liittyen minusta hallituksen esitys siitä, jotta työmarkkinatukea voitaisiin maksaa työnantajalle, on tervetullut esitys, koska sillä puututaan pahimpaan, juuri siihen saumaan täsmäkohdennetaan: työmarkkinatuelle pudonneiden asemaan ja pitkäaikaistyöttömyyteen.

En kokonaan tyrmää tätäkään aloitetta siinä mielessä, että kun näitä kaikkia korjataan, niin niitä ihmisiä saadaan paremmin sieltä ahdingosta pois. Toivon mukaan, kun hallitus näitä pohtii eteenpäin ja valiokunnassa käydään läpi hallituksen esityksiä ja aloitteita, niin tämäkin seikka otetaan huomioon, mikä tässä on esitetty.

Leea  Hiltunen  /kd:

Arvoisa puhemies! Edustajat Esa Lahtela ja Kangas, otitte tärkeät kohdat esille: Eihän tämä ole kuin viesti siitä, että jotain on tehtävä, koska meillä on niin iso joukko pudonnut nyt aivan perustoimeentulon äärirajoille ja ennen kaikkea mahdollisuus työllistyä on niin heikko. Nyt täytyy tietysti ottaa kaikki keinot käyttöön. Myöskin eläkkeellesiirtymismahdollisuus on yksi vakavasti näissä tarkasteluissa mukana pidettävä asia.

Tuo, minkä viimeksi, ed. Esa Lahtela, otitte esille, työmarkkinatuen maksaminen työnantajalle, on mielestäni sellainen erittäin keskeinen asia, mikä pitää nyt ottaa käsittelyyn pikaisesti samalla, kun pohdiskellaan sitä, onko vaihtoehtona se, että työnantajamaksuja alennetaan ja millä lailla nämä vaikuttavat pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja motivoimiseen työhön, ja ennen kaikkea luodaan yrittäjille mahdollisuus työllistää.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Jos tukia annetaan työnantajille, että he työllistäisivät ihmisiä, he varmaan työllistävät, mutta luulen ja tiedän varmaan, että he työllistävät nuoria ihmisiä ja ehkä keski-ikäisiä ihmisiä. Mutta tänäkään päivänä, vaikka ilmaiseksi tarjotaan pitkäaikaistyöttömiä ja työrajoitteisia ihmisiä, työnantajat eivät ota. Kyllä sen tuen, mikä annetaan, täytyy seurata sitä henkilöä, joka työtä hakee, jos puhutaan pitkäaikaistyöttömistä ja työrajoitteisista ihmisistä.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! En suinkaan vastusta lakialoitteen ideaa, mutta totean vain sen, että pitkäaikaistyöttömyys on monilla paikkakunnilla päässyt niin pahaan vaiheeseen, että itse asiassa mitään muuta konstia ei ole kuin vanha, 1970-luvulla käytössä ollut virastotyöjärjestelmä ja sen erilaiset sovellukset siltä ajalta. Se on ainut tehokas tapa saada ihminen normaaliin työn ja vapaa-ajan rytmiin takaisin, uudestaan tekemään työtä, ja sillä sipuli.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tarkoittiko ed. Pulliainen vähän saman suuntaista asiaa, mitä kutsuttiin eräässä vaiheessa Rinteen malliksi? (Ed. Pulliainen: Ei!) — Ei, sitä ette tarkoittanut. — Mutta varmaan tämä Rinteen mallikin on yksi sellainen, mitä kannattaa pohtia vielä, sen käyttöön ottamista. Toteaisin lopuksi sen, että kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa kunnat saavat enemmän rahaa kuin hallituksen esityksessä. Sitä kautta kunnille avautuu työllistämismahdollisuus paljon paremmin kuin hallituksen budjettiesityksessä.