Täysistunnon pöytäkirja 105/2002 vp

PTK 105/2002 vp

105. TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki tuloverolain 96 §:n 2—8 momentin kumoamisesta

 

Säde  Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Aloitteeni koskee vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeuteen puuttumista ja sitä koskevan tuloverolain momentin kumoamista.

Olen tehnyt aloitteeni vakavalla mielellä juuri sen vuoksi, että eläkejärjestelmässämme on tehty viime vuosien aikaan hyvin monia muutoksia, jotka ovat pakottaneet ja kannustaneet työntekijöitä olemaan pidempään työelämässä mukana, ja viimeisimpänä työmarkkinajärjestöjen tekemä eläkeratkaisupaketti yksityisiltä aloilta, joka tulee aikanaan meille eduskuntaan.

Kaikilla viime vuosien toimenpiteillä on pyritty siihen, että työntekijät olisivat mahdollisimman pitkään työelämässä mukana, ansaitsisivat itse eläkkeensä sitä kautta, että ovat yhteiskunnalle hyödyllisiä mahdollisimman pitkään. Sen vuoksi järjestelmiä on muutettu sen tyyppisiksi, että ne kannustaisivat olemaan työelämässä, mutta myöskin kiristetty monia ehtoja siltä osin, että ei voi niin herkästi jäädä varhennetulle eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle jne. Monenmoista muutosta on tehty.

Siksi esitän, että johdonmukaisuuden vuoksi myöskin vapaaehtoisten eläkevakuutusten puolella tehtäisiin muutos, joka tarkoittaisi sitä, että jokainen kantaa vastuun muutoksen jälkeen siitä, jos haluaa jäädä aikaisemmin kuin säädetyssä eläkeiässä eläkkeelle tai jos kenties haluaa itselle lisäeläketurvaa hankkia. Tästä asiasta on viime keväänä muun muassa SAK:kin ottanut ainakin lehtitietojen mukaan kantaa ja ollut saman tyyppisellä kannalla. Tässä yhteydessä kun, voi sanoa, lähdetään julkista eläkevakuutusjärjestelmää tarkastelemaan, pitäisi myöskin tämä asia ottaa huomioon ja lähteä muuttamaan myöskin vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysjärjestelmää sen mukaiseksi, että se on loogisessa yhteydessä pidempään työelämässä olemisen kanssa. Nythän tapahtuu niin, että ne, joilla on varaa maksaa, pystyvät jäämään aiemmin eläkkeelle. Ne, joilla ei ole varaa maksaa, ovat pidempään työssä, kun näitä julkisia ja yleistä eläkejärjestelmää on kiristetty.

Mielenkiintoista oli perehtyä tähän aiheeseen. Kun lukee aiheesta olevia asiakirjoja, niin muun muassa otsikolla "Vapaaehtoinen eläkevakuutus keventää verotusta" markkinoidaan näitä eläkevakuutuksia. "Vapaaehtoinen eläkevakuutus käy hyvin kaupaksi" on hyvin usein nähty otsikko. Tämä tilanne on valtionverotuksenkin osalta syytä ottaa jo huomioon, sillä nettovähennysoikeus vuonna 99 oli 934 miljoonaa markkaa eli 157 miljoonaa euroa ja valtionveron osuus tuosta oli 536 miljoonaa markkaa eli 90 miljoonaa euroa. Kun on ennakoitu sitä, miten tämä verovähennysoikeus tulisi kasvamaan, se kasvaisi noiden ennakointien mukaan tasaisesti noin 20 prosenttia vuodessa.

Tältä osin siis se tulee olemaan merkittävä budjettikysymys myöskin lähivuosina, kun joudumme pohtimaan hyvin monia eri kysymyksiä: Laitammeko terveydenhuoltoon, koulutukseen tai mihin muuhun meillä on käytettävissä rahaa? Joudumme punnitsemaan tietenkin näitä järjestelmiä, samassa yhteydessä myöskin sitä, tuleeko tämän vakuutuksen yleistyminen ja lisääntyminen tarkoittamaan sitä, että nämä muut eläkepäätökset, joita olemme tehneet, eivät ikään kuin päde ainakaan hyväosaisten osalta.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistökin on asiaan ottanut kantaa aika räväkästi muutama vuosi sitten, kun tähän vakuutusjärjestelmään valtiovarainministeriössä suunniteltiin muutoksia. Hän on siinä vaiheessa todennut muun muassa: "Eihän kai vakuutustoiminnan pääasia edes eläkevakuutuksissa voikaan olla veroedun saaminen?" Hän on myöskin kommentoinut asiaa, kun toimittaja on sanonut vakuutusyhtiöiden yleisesti olevan sitä mieltä, että vapaaehtoista eläkevakuutusta ei kannattaisi maksaa, ellei olisi veroetua. Kysyttiin tätä asiaa Niinistöltä. Niinistö on vastannut siihen, että "tuo taitaa kertoa koko totuuden, kyllähän ihminen panee mihin tahansa rahansa, jos saa ne verovähennyksenä ja näin myöhemmin tasattua progressiota".

Eli käytännössä jo tällä hetkellä on tilanne se, kun verotus kaiken aikaa kevenee ja tässä mietitään tulevaisuuttakin, että varmasti näitä sukanvarteen rahanlaittajia alkaa yhä enemmän olla. Kun katsotaan tätä koko järjestelmän ja eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuden kannalta, syytä olisi tämä asia huolella käydä läpi ja puuttua niihin epäoikeudenmukaisiin etuisuuksiin, joita tähän järjestelmään liittyy, ja myös tehdä järjestelmästä sen tyyppinen, että se on johdonmukainen ja yhdenmukainen nykyisten ja suunniteltujen eläkejärjestelmien kanssa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyseinen lakialoite 93/2002 vp, tekijänä Säde Tahvanainen ym., synnyttää mielenkiintoisia näköaloja. Valtiovarainministeriön luulisi olevan innostunut tästä näköalasta, jossa olisi saatavissa verotuloja. Sitä kautta tietty vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennys poistuisi. Tämä on tietysti yksi näkökulma tässä asiassa.

Mutta toinen näkökulma on se, että kansalaiset voivat tätä kautta rakentaa itse eläketurvaa ja aikanaan, kun saavat tuota maksamaansa eläketurvaa, eläkkeestä maksavat taas veroa. Tietysti silloin veron absoluuttinen määrä ei välttämättä ole niin suuri, mitä se on ansion vuosina, mutta joka tapauksessa eläkkeestäkin menee vero, että toisaalta se vero siirtyy sinne aikain päähän, jolloin sitä sitten maksetaan.

Näkisin, että kansalaisilla tulee olla oikeus luoda myöskin itse vapaaehtoisella järjestelyllä eläketurvaa. Tässä suhteessa näen, että tämä aloite ei ainakaan allekirjoittaneen kannatusta tulisi saamaan, koska näen, että tässä on kysymys ihmisten oma-aloitteisesta eläketurvasta ja myöskin paljolti on kyse ihmisistä, jotka kokevat eri syistä, että heillä ei tämä työeläketurva toimi. Saattaa olla ihmisiä, jotka ovat olleet vajaan työuran työelämässä, ovat ehkä olleet muissa tehtävissä, joista ei ole työeläketurvaa sillä tavalla kertynyt, ja näin ollen sitten itse vapaaehtoisesti tätä rakentavat.

Toisaalta tällainen veroetuus on tietysti semmoinen tekijä, joka edesauttaa tuon vapaaehtoisen eläketurvan hankkimisessa, enkä näe siinä mitään pahaa. Näen, että sillä tavalla kannustetaan ihmisiä luomaan eläketurvaa. Tiedän, että nyt eläkkeellä olevat, jotka saavat esimerkiksi markoissa 3 000 markkaa kuussa eläkettä, ovat kyllä riittämättömän eläkkeen varassa, jos on lakisääteisestä kysymys. Elikkä toisin sanoen, ellei ole jotakin ihminen tavalla taikka toisella yrittänyt muodossa tai toisessa säästää, tuolla eläkkeellä ei tule toimeen. Eläkevirkailijatkin ovat sanoneet, että eikö ihmisen ole tarkoitus työuransa aikana säästää sitä varten, että on sitten rahaa, mistä ottaa. Näin ollen katson, että on järkevää ja mielekästä säilyttää nykyinen käytäntö vapaaehtoisen eläketurvan osalta.

Antero Kekkonen /sd:

Puhemies! Kansanedustaja Oinonen on aivan oikeassa siinä, että nykyisellä eläkkeellä ei välttämättä tule toimeen, mutta johtopäätös, jonka hän tekee, ei sitten enää olekaan oikeassa vaan aivan väärässä. Nimittäin on sillä tavalla, että jos me avaamme reitin sille, että eläkejärjestelmä muodostuu vapaaehtoisesta maksamisesta, se johtaa siihen, että ne maksavat, joilla on varaa, ja ne eivät maksa, joilla ei ole varaa.

Mitä tästä seuraa? Se kahden kerroksen väen ajattelu, joka meillä jo nyt on palkkatyöväen joukossa, siis niiden ihmisten joukossa, joiden pitäisi ikään kuin tulla omillansa toimeen, mutta joita vaivaavat nämä työttömyydet, sairaudet, kaikki muu tällainen, se sama tilanne tulisi jatkumaan hamaan eläkeikään saakka, jolloinka oltaisiin tilanteissa, joissa eläkkeiden vapaus olisi varakkaiden vapautta eli niiden vapautta, joilla on varaa kerätä tulevaisuuteen itsellensä, ja sitten niiden vapautta, joilla siihen ei ole mahdollisuutta. No, mitä se semmoinen vapaus on? Se on sitä, että se kahtiajako, joka yhteiskunnassa yleensä on, syvenisi siinä tilanteessa, jolloin ihmiset ovat eläkkeellä. Tällaista kehitystä minun mielestäni nimenomaan vähäväkisen kansanosan puolustajien tulisi ehdottomasti vastustaa. Tämä kehitys ei ole millään tavoin ihmisten tasa-arvoa lisäävää, vaan täsmällisesti päinvastoin.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa kannetaan huolta verotulopohjasta. Minusta tämä on sinänsä oikeutettua. Herää kuitenkin monia mielestäni aiheellisia kysymyksiä siitä, onko tämän aloitteen mukainen linja välttämättä se oikea ja paras. Ensinnäkin on paljon ihmisryhmiä, joilla ansioeläkettä tai yrittäjäeläkettä ei kerry. Yksi ongelmallinen joukko ovat ne, jotka hoitavat kotona lasta, perhettä, sairasta tai vanhusta. Jos on yksi tulonsaaja perheessä, nykyverotuksella tämän tyyppinen perhe on kovin tiukalla. Jos tällä tavoin edistettäisiin verotuksen tasausta, annettaisiin mahdollisuus säästämiseen tulevan varalle, ei se voi olla yhteiskunnan näkökulmasta huono ratkaisu. Meillä ongelmahan on mielestäni se, että vähimmäiseläketurva näillä ihmisryhmillä on ehdottomasti liian alhainen. Lisääntyvä joukko tässä ryhmässä on myös yrittäjiä, sekä maatalousyrittäjiä että muita pienyrittäjiä.

Arvoisa puhemies! Suuri ongelma on myös se, että meillä on hyvin massiivinen työttömyys edelleen. Moni aientaisi eläkkeelle jääntiä turvatakseen nuorelle edellytykset työelämään. (Ed. Kekkonen: Aika outoa ajattelua, ed. Väistö!)

Arvoisa puhemies! Tämän tyyppisiä ehdotuksia ja esityksiä minulle ovat monet tehneet. He olisivat valmiit jopa jäämään sellaisen toimeentuloturvan varaan, jonka työtön saa, (Puhemies koputtaa) jos heidän eläketasonsa eläkkeelle jäädessä olisi sitten samalla tasolla, missä se olisi silloin, kun he normaaliaikana jäisivät eläkkeelle. (Puhemies koputtaa) Mielestäni näitä pitäisi katsoa kokonaisuutena ja edistää kuitenkin yhteiskunnan säästäväisyyttä, ei tuloerojen kasvattamista. Sitä hallitus on tehnyt osaltaan.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän meillä keskeisesti on ollut se periaate, että työllä ansaitaan oma eläketurva. (Ed. Väistö: Jos ei ole työtä!) Nyt näissä uusissa eläkeratkaisuissa muun muassa yksityisten alojen osalta eläketurvaanhan on sovittu tulevaksi myöskin osittain hoitovapaalta ja äitiyslomalta, myöskin opiskelujen osalta jne., mikä on sinänsä ihan ymmärrettävä suunta. Jos me pohdimme vähänkään pitemmälle näiden järjestelmien pitkäaikaisia vaikutuksia — kuinka ne alkavat vääristää tätä lakisääteistä työeläketurvajärjestelmää, jos me alamme suosia sitä, että jokainen alkaa hankkia itselleen yksityisen eläkevakuutuksen sen sijaan, että on tässä lakisääteisessä järjestelmässä — kyllä se johtaa siihen, että sitä lakisääteistä järjestelmää ei enää tulevaisuudessa siinä määrin ole, ja siihen, että pienituloiset, heikompiosaiset tässä jäävät syrjityiksi.

Muita ratkaisuja, joilla pyritään näitä väliinputoajia auttamaan julkisen ja yleisen järjestelmän piirissä, pitäisi tehdä, ei niinkään sillä tavalla, että näitä vapaaehtoisia järjestelyjä lähdetään suosimaan ja annetaan ikään kuin hyväosaisille vain tässä tilaisuus selvitä vielä paremmin yhteiskunnassa ja päästä aikaisemmin eläkkeelle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä en ymmärrä, että nykyisellä käytännöllä tai vapaaehtoisella eläketurvalla millään tavalla vaarannetaan työeläkejärjestelmiä. Ne ovat, ja kenellä on työtä, hänelle karttuu työeläkettä, ja toivon mukaan hän aikanaan saa nauttia työeläketurvasta. Mutta mielestäni vapaassa yhteiskunnassa pitää olla oikeus myös ihmisellä itsekin luoda ja suunnitella eläketurvaa, ja minusta tämä käytäntö, mikä nykyisin tässä on, on ihan hyvä.

Aivan kuten ed. Väistö täällä mainitsi, niin on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät saa työeläke- tai yrittäjäeläketurvaa tai eivät saa sitä ainakaan kunnolla, esimerkiksi hoitavat lapsia kotona tai ovat muuten osa-aikaisesti työssä eri elämäntilanteista tai muista syistä johtuen, mutta heillä on sitten ehkä muuten mahdollisuus kartuttaa eläketurvaa yksityisen vapaaehtoisen järjestelmän kautta. Minusta se totta ihmeessä pitää suoda. Se ei millään tavalla lakisääteistä eläketurvaa mielestäni vähennä, ja päinvastoin tämä torjuu köyhyyttä. Nämä ihmiset sitten eläkkeelle jäädessään, joille ei työeläkettä kertyisi, ovat luoneet eläketurvan ja eivät ensimmäisenä välttämättä ole toimeentulotuen tarpeessa, kuten olisivat, jos ei olisi tätä yksityistä vapaaehtoista eläketurvamahdollisuutta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Eihän tämä ed. Tahvanaisen aloite kiellä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Jokainenhan voi ostaa, jos on varaa, niin paljon eläkevakuutuksia kuin haluaa. Eihän tässä semmoista kielletä. Minä en ainakaan missään pykälässä ole huomannut, että tässä semmoinen pakkolainsäädäntö tehtäisiin, jossa ehdottomasti tämmöinen eläkevakuutusjärjestelmä kiellettäisiin. Kyse on siitä, jotta millä tavalla nämä rahat tulevat riittämään ja millä tavalla tämä julkinen puoli ja tämmöinen yleinen eläketurva karttuu. Siinä mielessä tässä on tietysti kiinnitetty ihan oikeaan asiaan huomiota.

Sitten jos puhutaan siitä, jotta on semmoisia henkilöitä joilla ei ole tuloja, niin se on ihan ok, heille pitääkin olla jonkin tyyppinen eläketurva, ja toivon mukaan siihenkin saadaan yhteinen järjestelmä jatkossa aikaan. Toivon mukaan semmoinen kansanrintamahallitus tässä maassa vielä syntyy, jossa voitaisiin myös kotityöstä katsoa, että se tulee sieltä kautta eikä sillä tavalla, jotta jokainen joutuu itse maksamaan. Nimittäin tämä johtaa, kuten tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa on tuotu esille, sen tyyppiseen ajatteluun, jotta pikkuhiljaa voidaan lähteä murentamaan tätä yleistä yhtäläistä eläketurvajärjestelmää, onko se tullut työn kautta tai sitten vaikka kotityön osalta. Millä tavalla ne ihmiset sitten vähentävät sen verotuksessa, jos heillä ei ole tuloja siellä kotityössä ollessaan, sitä minä vain ihmettelen. Eihän tämä ole vaara myöskään sille puolelle millään muotoa.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Aivan niin kuin ed. Esa Lahtela edellä sanoi, en minäkään ole tulkinnut ed. Tahvanaisen esitystä niin, että tällä romutettaisiin se nykyinen käytäntö, mikä on olemassa. Mutta minusta tässä on se peruspelko, että eläkerahoitusjärjestelmä siirtyy sillä tavoin yksityisyysvetoiseksi, että se ei jätä enää mahdolliseksi kehittää sitä työhön perustuvaa eläkejärjestelmää, joka on, se sanottakoon, ollut sosialidemokraattien lempilapsi kautta aikojen.

Ihan historian takia on ehkä syytä muistuttaa tässä, että tämä ajattelutapa, jossa eläkkeet muodostuvat työstä, on ollut aina hyvin lähellä sosialidemokraatteja, kun taas 40-, 50- ja vielä 60-luvulla silloiset kommunistit ja silloinen maalaisliitto korostivat kansaneläkepohjaista järjestelmää. En laisinkaan halua nyt ruveta perustelemaan, mitkä olivat ne syyt, miksi näin oli, mutta tässä on ollut tietty kaksilinjaisuus. Sosialidemokratia on lähtenyt työhön perustuvasta eläketurvasta ja sitten keskusta jostain muusta, joka on varmasti aivan kunniallista toimintaa. En millään muotoa halua kyseenalaistaa sitä.

Mutta, arvoisa herra puhemies, voitaisiinko tähän vähän pateettisesti sanoa loppuun, että kun on useasti puhuttu siitä, että ideologisia eroja ei enää ole, minä olen näkevinäni eläkepolitiikassa yhä edelleenkin ideologista eroavaisuutta sen välillä, mitä harrastetaan sosialidemokratian puolella ja mitä harrastetaan maalaisliitto-keskustan puolella?

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Minä ainakin kannatan sitä, että jokaiselle elämäntilanteesta riippumatta yhteiskunta tarjoaa riittävän vähimmäiseläketurvan. (Ed. Kekkonen: Tästä olemme yhtä mieltä!) Sosialidemokraatit ovat olleet tätä universaalia eläketurvaa ja sosiaaliturvaa romuttamassa nyt Lipposen hallitusten aikana muun muassa kansaneläkkeen perusosan poistamisen ja vähimmäispäivärahan poistamisen kautta. Tämän ohella ehdottomasti kannatan sitä, että työ- ja yrittäjäeläkejärjestelmän pitää olla meillä kattava ja sitä pitää kehittää, eikö niin? Ehdottomasti kannatan sitä, että työllisyys pitää saada paremmaksi. Sehän on yksi ongelma.

Arvoisa puhemies! Tämä vapaaehtoinen järjestelmä ei välttämättä ole paras nykyisellään. Voi olla, että siinä on veropohjamenetyksiä pidemmän päälle, mutta jonkinlainen täydentävä, kannustava, säästämistä edistävä järjestelmä joka tapauksessa mielestäni tarvittaisiin. Onko se veroetu liian suuri, pitäisikö sitä jotenkin tarkastella uudelleen, sitä pohdittakoon. Rahaahan palautuu verotuksen piiriin, mutta siinä hyöty on lähinnä progressiossa ja siinä, että pystyy tavallaan oman ja perheen elämäntilanteen mukaisesti hieman eläkkeellejääntiä tällä tavoin varhentamaan ja ajattelemaan perhekokonaisuutta ja perheen etua.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Väistö käytti hyvän puheenvuoron ja osittain jo vastasi ed. Kekkosen kysymykseen siitä, onko ideologisia eroja ja onko eläkepolitiikka yksi sellainen alue, jolla nämä ideologiset erot tulevat vastaan.

Minä arvostan tätä näkökulmaa, koska meidän pitäisi nyt politiikassa rohjeta puhua myös niistä ihan oikeista ideologisista eroista, mitkä meillä on ajattelussa. Me olemme tänä päivänä kyselytunnilla käyneet keskustelua tavallaan ympäristöpolitiikkaan liittyen siitä, onko se ideologinen kysymys, että maalle ei voi vapaasti rakentaa vaan kaupunkiin voi. Minusta sielläkin on pohjalla tietyllä tavalla ideologista näkemystä. Mutta me haluamme piilottaa tämän tosiasian.

Minusta tässä on erittäin merkittävä kysymys. Nimittäin kuten ed. Kekkonen sanoi, sosialidemokraatit lähtevät siitä, että tämmöinen työperusteinen eläkejärjestelmä on hallitseva. Minusta se on yksi osa, mutta tämä on samalla kapeuttanut työn käsitteen. Koko tämä työeläkejärjestelmä pohjautuu ensisijaisesti palkkatyön näkemykseen. Sen rinnalla pitää olla myös muita työn ulottuvuuksia, joista hyvin keskeinen on kotona tehtävä työ, kolmas on yrittämisen kautta tapahtuva työ, jotka ovat kaikki yhtä arvokkaita suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Nyt me hyväksymme — ja täällä tullaan erittäin suureen ideologiseen kysymykseen — että esimerkiksi kotityötä, äärimmäisen arvokasta työtä, tekevä vanhempi ei ole juuri minkäänlaisen eläketurvan piirissä. (Eduskunnasta: Se on väärin!)

Tässä mielessä minä lisäksi hyväksyn sen, että ed. Tahvanaisen tekemä aloite liikkuu alueella, kun puhutaan vapaaehtoisesta eläketurvasta, että sitä on kehitettävä, mutta minä toivon, että tämä kehittäminen saa monipuolisemman ulottuvuuden, jossa ei piilouduta tiettyjen ideologioiden taakse vaan haetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Karjula, kohta voimaan tuleva eläkejärjestelmä ottaa jo vähän huomioon niitäkin elementtejä. Toivon mukaan meidän yhteiskunnastamme löytyy sellaista poliittista tahtoa, että se voi yhä enemmän ottaa huomioon; löytyy varallisuutta, jota voidaan niin käyttää. Perusjuoni kuitenkin tällä hetkellä minusta on hyvä siinä, jotta on työperusteinen ja on perusturva. Vanhemmatkin ihmiset ovat kuitenkin perusturvan varassa. Itse perusturvaan liittyen, vaikka olen aina hanttiin iskenyt kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksessa, ei se muuten koskenut juuri kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Se on ihan rehellisyyden nimissä tunnustettava.

Ed. Väistö aina puhuu universaalisuudesta. Siihen kaikkein vähiten sopii se ajattelu, että rikkaat ostavat itselleen vakuutusta, jäävät aikaisemmin eläkkeelle ja sitä vielä verovaroin tuetaan. Onko se mitään universaalia? Eikö pidä olla kaikille, myös köyhemmille, mahdollista jäädä aikaisemmin eläkkeelle. Todellisuudessa tämä johtaa siihen. Ei köyhä voi maksaa kallista eläkevakuutusta ja jäädä sitten huomattavasti aikaisemmin eläkkeelle. Universaalisuus tarkoittaa, että kaikkien pitää päästä samoilla ehdoilla.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ed. Karjula inspiroi nyt johonkin semmoiseen, johon toivottavasti en inspiroidu, koska tässä menee sitten koko yö. Sanon kuitenkin sen, että minusta on perin kummallinen käsitys se, että ed. Karjula mittaa työtä ja työn arvoa eläkkeen kautta. Minä lähden siitä, että työ on arvo sinänsä ja siitä seuraa se, miten me määrittelemme eläkkeen, eikä toisin päin. Tässä mielessä minusta oli kovin merkillistä ja sanoisinko, että me menemme niin kuin hanurin kautta puuhun tätä tietä, jos me jatkamme pohdiskeluamme sitä kautta, että on eläke ja sitä kautta johdamme, mikä on työ, sen merkitys ja arvo.

Jottei jäisi epäselvyyttä, arvoisa ed. Väistö, vähimmäisturvasta te ette saa meitä riitelemään kanssanne. Se on ehdottomasti oltava, se on pakko, se on sivistysyhteiskunnan perusvelvollisuus.

Mitä tulee yrittämiseen, te letkautitte hiukan, miten sitten käy yrittämisen kautta tulevan eläkkeen. Meillä on yrittäjäeläkejärjestelmä, joka ei varmastikaan ole valmis, mutta se on periaatteiltaan mielestäni erittäin yrittämistä kunnioittava ja sellaisenaan hyvä järjestelmä. Sitä voidaan kehittää, sen prosenttiosuuksistakin voidaan keskustella, mutta se ajatus on olemassa, ja kun se ajatus on olemassa, se merkitsee sitä, että on hyväksytty yrittäminen eläkkeen perustaksi.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan vielä muistuttaa, että meillä on olemassa vähimmäisturvajärjestelmä eli kansaneläkejärjestelmä ja sen lisäksi myös muun muassa työkyvyttömyyseläkejärjestelmä, joka ottaa huomioon, voi sanoa, työkyvyttömyyden jälkeistäkin aikaa kohtuullisen hyvin varsinkin, kun siellä muutoksia on viime vuosina esimerkiksi vammaisten osalta tehty.

Yrittäjien osalta haluaisin muistuttaa siitä, että totta kai meidän järjestelmämme perustuvat siihen, että ne on luotu aikanaan ja sitten ne ovat kehittyneet eteenpäin. Yrittäjäjärjestelmässä on ollut ongelmia erityisesti maatalousyrittämisen puolella, josta on tullut vuosikymmenien varrelta ikäviä esimerkkejä, kun järjestelmä aikanaan on ollut vapaaehtoinen, juuri tämän kaltainen kuin se, mistä tässä esitän poistettavaksi verovähennysoikeutta. Maatalousyrittämisessä aikanaan muun muassa oli vapaaehtoiset järjestelyt, mikä on johtanut siihen, voi sanoa, että monen talon vanhapoika, jolla ei hirvittävän hyvin muutenkaan elämässä ole mennyt, on ottanut yhteyttä ja valitellut sitä, kun ei saa juuri minkäänlaista eläkettä, isä jätti aikanaan maksut maksamatta. Se, että ihmiselle tulee palkka ja sen mukana lakisääteinen oikeus eläkkeeseen, kun hän maksaa pakollisia eläkevakuutusmaksuja, on keskeistä, ja sitä kautta eläkejärjestelmän pitää muotoutua.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olin jo helpottamassa tältä illalta tästä asiasta, että maailma on tullut paremmaksi ja valmiiksi, mutta kun kuuntelin työhuoneessani ed. Kekkosen ja ed. Oinosen puheenvuoroja ja kävin tätä asiaa syvällisemmin läpi, totesin, että ensimmäisen kerran 3,5 vuoteen eduskunnassa aletaan käydä ideologista keskustelua siitä, kuka hankkii, kenen tehtävä on hankkia, kuka turvaa tulevaisuutensa ja kuka menneisyytensä. Tähän nähden ajattelin, että tässäkin keskustelussa minun näkemystäni varmasti tarvitaan. (Eduskunnasta: Ehdottomasti!) Siinä mielessä ed. Tahvanaisen aloite on saanut ainutlaatuisen vastaanoton ja näköalan tässä asiassa, ainutlaatuisen siinä mielessä, että tämä avaa keskustelun siitä, mikä on yksittäisen kansalaisen — työntekijän, viljelijän, yrittäjän — toimeentulon turva ja tae tulevaisuudessa. Herra puhemies! Sen takia tulin tänne, että aion esittää lyhyen yhteenvedon ja ennusteen siitä, mitä tulevaisuus on olemassa.

Kun ed. Tahvanainen viittasi maatalousyrittäjäeläkkeisiin ja maatalouden poikien eläkkeisiin, siitä useimmilla pöydillä näkyvässä budjettikirjassa 2003 mainitaan muun muassa, mitä ovat viljelijäeläkkeet keskimäärin olemassa, ja ne ovat niin pieniä, että normaali palkansaaja lukiessaan tekstiä ei edes ymmärrä, että sillä tarkoitetaan sitä kokonaiseläkettä, mikä tulee viljelijälle taikka pojalle.

Tähän nähden, ed. Kekkonen, kun tässä asiassa viittasitte siihen, kuinka sosialidemokraattinen kansanliike on ajanut työhön ja toimeentuloon sidottua eläketurvaa, ja siinä sanahelinässä veisteli myöskin sellainen näköala, että maalaisliitto ajoi kansaneläkepohjaa, tässä en missään tapauksessa halua ymmärtää, ettekä varmaan sitä tarkoittanutkaan, ed. Kekkonen, että kansaneläkeperusteinen eläketurva, missä kaikille kansalaisille tarjotaan eläketurvaa, romutettaisiin. Mutta väkisin haluaisin esittää tätä vähän tähän malliin, ettei tämä keskustelu sammuisi tässäkään tilaisuudessa.

Jos ajatellaan ed. Tahvanaisen tekemää aloitetta, aloite kaiken kaikkiaan näine perusteineen, näine vähennyksineen, mitä tämä aiheuttaa valtiontalouteen, on kannatettava, kun ajatellaan valtiovarainministeri Niinistön kannalta tätä asiaa. Mutta en näe kyllä yhtään salissa istuvaa edustajaa, joka edes osittain kuuluisi näihin Niinistön hengenheimolaisiin, missä on niin, että köyhemmältä kansalta, normaali-ihmiseltä riistetään viimeinenkin toimeentulo valtion kassaan. Siinä mielessä tämä on aavistuksen verran erityyppinen näkemys olemassa, mutta sitä pitää tarkastella myöskin siltä rintamalta, mitä se valtion kassaan merkitsee, ja perusteet ovat tässä asiassa hyvät. (Ed. Kekkonen: Se ei kiinnosta oikealla eikä vasemmalla, kun katsotte salia, ed. Seppo Lahtela!) —Ed. Kekkonen, näyttää näin olevan, koska puuttuu todellinen oikeisto ja todellinen vasemmisto. Ed. Kekkonen, tähän voisi todeta, että se puuttuu täältä koko eduskunnasta. Ei ole kummankaan rintaman edustajia tänne valittu.

Jos sitten mennään tätä asia eteenpäin, mitä tämä on olemassa, sellaisenaan, mitä tulee eläketurvaan, olen ymmärtänyt käydystä keskustelusta, että siitä henkii myöskin sellainen olemus ja olettamus, että tuleva eläkeratkaisu, mikä nyt on esitetty ja tehty, ratkaisee kaiken, mutta valitettavasti se ei vain ratkaisekaan. Siinä mielessä tämä näkemys poikkeaa todennäköisesti ed. Kekkosen mielenkuvasta jollakin lailla. Tämä lakialoite on valtiontaloudellisesti hyvä, mutta yksityistä kansalaista ajatellen, joka turvaa eläketurvansa ja hoitaa tätä asiaa järjestykseen, se ei ole hyvä, koska tämä romuttaisi tämän mahdollisuuden kokonaan.

Minkä takia näin? Kun lupasin lyhyen ennusteen tehdä tulevaisuudesta: Suomalainen yhteiskunta ei kestä tällaista elämänmenoa, niin kuin me nyt elämme. Herra puhemies! Valitettava asia on olemassa, että 20 viime vuoden aikana on tapahtunut niin, että työn ja toimeentulon yhtäläisyys on erotettu toisistansa. Ihmiset tulevat toimeen tekemättä työtä jopa paremmin kuin tekemällä jotakin raakaa, raskasta työtä. Tämän osalta nämä asiat on yhdistettävä. Jos me luomme kestävää pohjaa, ne pitäisi saada yhteen. Mutta uskallan ennustaa tämänkin asian: Ne eivät tule koskaan lähivuosikymmeninä kehittyvässä taloudellisesti vahvassa Suomessa menemään sillä lailla yhteen, koska heikon kansalaisen, jolle ei työtä tarjota, joka ei sitä sitten myöhemminkään saa, jossain vaiheessa ei välttämättä enää halua ottaakaan, puolestapuhujia on niin paljon, että tämän tyyppinen työttömyys ja sosiaaliturva tulee Suomessa olemaan, kestämään, ja sinne pannaan rahaa vakituiseen, sinne on pakko laittaa, koska muuten tämä asia ei pyöri eikä pelaa.

Mitä tulee tähän asiaan, että eläketurva olisi jonkinlainen, niin tässä, ed. Kekkonen, on tämä ideologinen pohja ja perusta. Mielestäni sellainen kansalainen, työntekijä, joka maksaa eläketurvaa vapaaehtoisesti ja saa siitä verovähennyksen, on sellainen esimerkkikansalainen, joka rakentaa tämän maan tulevaisuutta niin, että kantaa huolta omasta olemassaolostansa ja omasta eläkkeestänsä ja on valmis kustantamaan sitä asiaa. Sillä pohjalla minusta tälle kansalaiselle pitää suoda se mahdollisuus, että hän voi myöskin verotuksellisesti elämäänsä keventää.

Ajatellaan toinen vaihtoehto: Hän hummaa ja menettää sen rahansa joka paikkaan ja ajautuu yhteiskunnan käsiin niin, että yhteiskunta syöttää ja ruokkii hänet. Tätä pitää tarkastella myöskin tätä alaa nähden ja kannustavuutta kasvattaa, lisätä ja kohottaa tässä asiassa. Tällä näköalalla katson, että se hyvä, mitä tässä lakialoitteessa on olemassa valtiontaloudellisesti, on yksityistaloudellisesti ja yrittäjän näkökulmasta katsottuna kuitenkin niin paljon pieni, että tätä aloitetta ei pidä missään tapauksessa tukea.

Herra puhemies! Usein olen ja monia edustajien aloitteita nähnyt sillä lailla tuettavina, että ne ovat välttämättömiä ja tärkeitä. Tämä on henkisessä keskustelussa tärkeä, mutta yksityisen kansalaisen kannalta katsottuna tämä romuttaa kaiken yritteliäisyyden ja eteenpäin pyrkimisen. Suomalainenhan on, myöskin sosialidemokraatti, hengeltänsä pikkuporvari: Haluaa pärjätä hyvin, haluaa saada hyvät tulot ja hyvän toimeentulon vanhuudenpäivinäkin. Siinä mielessä toivon, että tämä saa asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa ja nämä näkemykset, mitä tässä esitin, tulevat jotenkin huomioon otetuiksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela tässä erittäin hienossa puheessaan kyllä toi jo niitä näkökohtia esille, joita ajattelin tuoda myöskin. Ed. Kekkonen toi hyvin esille suomalaisen eläkepolitiikan historiaa. On totta, että aikoinaan maalaisliitto ja Suomen kansan demokraatit ajoivat hyvin vahvasti kansaneläkejärjestelmää. Kannan vahvasti huolta siitä, että meidän on pidettävä huoli myös tästä järjestelmästä yhä edelleen. Se, jos mikä, uhkaa todella romuttua, ja siitä on pidettävä huolta. Se on se perustoimeentulon ja -turvan takaaja myös niille ihmisille, jotka ovat sen varassa todella niin, että vain sillä tullaan toimeen.

Tosiasia on se, että meillä on tällä hetkellä Suomessa köyhyysrajan alapuolella 150 000—200 000 eläkeläistä. Tämä on aika hälyttävä ja järkyttävä tosiasia ja ennen kaikkea osoitus siitä, että meillä hyväätarkoittavat ja hyviksi suunnitellut järjestelmät eläkkeitten osalta eivät toimi. Mielestäni kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset ja taitetut indeksit ovat pikkuasia sen rinnalla, että todella 150 000—200 000 ihmistä on köyhyysrajan alapuolella.

Tämä on se vakava, huutava vääryys ja epäkohta, ja nämä ihmiset ovat vielä — juhlapuheessakin voi toki sanoa, mutta ei ole ollenkaan väärin näin arkisessa iltaistunnossa sanoa — paljolti sitä sotien ajan raivaajien ja rakentajien sukupolvea, joka nimenomaan jäi työ- ja yrittäjäeläketurvan joko ulkopuolelle tai sillä tavalla sivuun, että saa sitä vain vajaasti, eivät saa sillä tavalla kuin tänä päivänä työnsä alkavat nuoret tai ne, jotka ovat kuuluneet eläketurvan piiriin koko työuransa ajan.

Arvoisa herra puhemies! Näen, että ihmisellä pitää olla, niin kuin ed. Seppo Lahtela toi esille, mahdollisuus myöskin varautua tulevaisuuteen eläketurvalla. Tuon sen esille, että vaikka tässä nyt verovähennyksen saa, niin sitten aikanaan eläkkeestä ihminen veron maksaa, olkoonkin että progressio tekee sen, että se vero on pienempi silloin ilmeisesti, henkilön veroprosentti; se on tietysti totta. Mutta tällä tavalla voidaan luoda mahdollisuus ensinnäkin niille ryhmille, joihin ed. Karjula ja ed. Väistö muun muassa viittasivat ja jotka jäävät vajaan lakisääteisen eläketurvan, työeläketurvan tai yrittäjäeläketurvan, varaan. Se peruskansaneläkehän toki on olemassa.

Elikkä näen hyvänä, että tämmöinen mahdollisuus ihmisillä pitää olla. Erilaiset säästöhenkivakuutukset, joilla ihmiset ovat koettaneet luoda tulevaisuuden turvaa, ovat osoittautuneet hyvin huonoksi malliksi. Kaikki tiedämme, kuinka inflaatio on ne matalamman tai kiihtyvämmän inflaation aikana syönyt ja hävittänyt, ja hiukan saattaa olla näissä vapaaehtoisissakin eläkevakuutuksissa monilla kansalaisilla tätäkin pelkoa.

Mutta samalla ne mahdollistavat yksilöllisen elämänuran. Ihminen voi ajatella niin, jos elämässä on erilaisia haaveita ja tavoitteita, että jonkin verran aikaisemmin jää eläkkeelle ja antaa työpaikkansa sitten jollekin nuoremmalle, joka tulee työhön. Muun muassa huomenna menen erään tällaisen kunnan palveluksessa olleen henkilön eläkkeelleläksiäistilaisuuteen, joka itse teki sen ratkaisun, että maksoi eläkettä aikanaan, jotta sitten voi pikkuisen aikaisemmin jäädä myöskin eläketurvan varaan. Tässä on niin vahvoja puolia tuotu esille tämän verovähennysoikeuden puolesta, että näen, että ei ole syytä tätä aloitetta toteuttaa, vaikka se lyhytnäköisesti valtion kassaan toisikin rahoja.

Mutta eräs kysymys: Jäin ihmettelemään, mitä ed. Tahvanainen tarkoitti maatalouden harjoittajilla, joilla oli vapaaehtoinen eläkejärjestelmä. Käsittääkseni ne ovat olleet sitten näitä säästöhenkivakuutuksia, mitä aikanaan on ollut ennen maatalousyrittäjäeläkettä. Minä en ainakaan tunne enkä tiedä, mikä olisi ollut nimenomaan maatalousyrittäjille ennen MYELiä lainsäädäntö, jolla olisi ollut edes mahdollista luoda eläketurvaa. Ne ovat olleet säästöhenkivakuutuksia.

Enkä minä ymmärrä, kuinka sitten joku maatilan peräkamarin poika olisi voinut jäädä vaille eläkettä. Jos on maatalousyrittäjä ollut ja maatalouden harjoittaja, kyllä viranomaiset pitävät huolen, että lakisääteiset eläkemaksut menee. Mutta hän ei ole sitten maatalouden harjoittaja ilmeisesti sillä tavalla ollut, että tämmöinen epäkohta on päässyt tulemaan, ja on hyvä, että kansanedustajille on tuotu tämäkin epäkohta esille, että tiedetään ne ongelmat, mitä käytännön elämässä on.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela, joka on isänmaallisimmasta päästä rajaläänin kansanedustaja, syytti sosialidemokraatteja pikkuporvareiksi. Minun sallittaneen määritellä pikkuporvari: On sanottu, että pikkuporvarin tuntee siitä, että kun pikkuporvarille osoittaa etusormellansa kuuta, pikkuporvari alkaa tuijottaa etusormea. Tämmöiseen en usko sosialidemokraattien syyllistävän missään historiallisissa olosuhteissa.

Mutta olin perin vakavissani, kun sanoin, että historian taakka, joka on maalaisliitolla ja kommunisteilla sen suhteen, että eläketurva on sellainen, että se ei ole kytköksissä työhön, se historian taakka, saattaa johtaa mahdottomaan lopputulokseen. Siinä suhteessa minua hiukan pelottaa semmoinen ajattelu, että kun tässä järjestelmässä on tiettyjä ongelmia, nimenomaan silloin kun elämme lamakautta, silloin kun elämme semmoisissa tilanteissa, joissa työ ei ole niin itsestäänselvää kuin se suomalaiselle yleensä on, lähdetään tätä Pirua pakoon Beelsebubin avulla sillä tavoin, että rupeamme suosimaan yksityiseen säästämiseen perustuvaa eläkejärjestelmää, koska sillä tavoin takaamme sen, että suomalainen ihminen ei edes eläkevuosinaan pääse nauttimaan semmoisesta tasa-arvosta, mihin tämä järjestelmä noin varsinaisesti kuitenkin yrittää tähdätä. Kun puhun järjestelmästä, puhun suomalaisesta järjestelmästä, siis suomalaisesta demokratiasta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tahvanaisen lakialoite vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeuden poistamisesta on saanut aikaan mielenkiintoisen eläkepoliittisen keskustelun, jota ei ole kyllä hetkeen aikaan käytykään.

Ed. Kekkonen, ei keskustalla ole kansanvakuutusjärjestelmästä ja sen puolustamisesta minkäänlaista taakkaa. Me teemme sen röyhyrinnoin ja katsoen tulevaisuuteen. Sitä järjestelmää on kannattanut puolustaa ja sitä kannattaa puolustaa jatkossakin. Täällä on puhuttu ideologisista eroista siinä, miten eläkejärjestelmää tulisi kehittää. Ed. Tahvanaisen aloite tähtää tulevaan hänen omista ideologisista lähtökohdistaan. Hän on sen täällä keskustelun aikana kertonut. Te viestitätte siitä, millaisen arvon te annatte vapaaehtoiselle eläkevakuutusjärjestelmälle.

Kun tulevaisuutta mietitään, minusta meidän tulee olla vähintäänkin yhtä huolissaan tulevaisuudesta esimerkiksi sen ihmisryhmän osalta, joka tänä päivänä on pitkäaikaistyöttömänä, se kymmenientuhansien suomalaisten joukko, jolle ei ansioturvaa kerry heidän eläessään vähimmäisturvan — toimeentulotuen, peruspäivärahan — varassa. Kun kyseenalaistetaan kansanvakuutusjärjestelmän perusteet ja periaatteet, joutuu kysymään, miten heidän ansioturvansa päivärahalla ollessa karttuu. Kyse on asiasta, josta te, sosialidemokraatit, olette kantaneet kahden viimeisen vaalikauden aikana varsin vähän huolta. Te kyllä mielellänne nostatte esille kotiäidit ja maanviljelijät silloin, kun on puhuttu kansaneläkkeen pohjaosasta ja kansaneläkejärjestelmän, kansanvakuutuksen, tulevaisuudesta ylipäätänsä. Minkä arvon te annatte niille kymmenilletuhansille (Puhemies koputtaa) pitkäaikaistyöttömille, joiden ansiosidonnainen eläketurva ei kartu?

Hannu  Takkula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti otan osaa myös tähän keskusteluun johtuen siitä, että on mielenkiintoista nähdä, että aatteet ja ideologiat eivät ole aivan kokonaan vielä kuolleet. Vaikka kun tässä sateenkaaren ulkopuolella on seurannut, on tuntunut, että näin on jo tapahtunut, tämä ilta osoittaa, että vielä elää erilaisia ajatuksia ja ideologioita ja toisaalta tässä tämä ed. Tahvanaisen tekemä lakialoite on saanut hyvän, hedelmällisen keskustelun aikaan.

Lyhyesti haluaisin sanoa, että kyllä me keskustassa olemme ylpeitä siitä, että me olemme saaneet olla rakentamassa kansanvakuutusjärjestelmää tähän maahan, ja näemme, että se on luonut perusturvan monille monille ihmisille. Olemme surulla seuranneet sateenkaaren ulkopuolelta sitä, miten Lipposen hallitukset ovat romuttaneet, pala palalta murtaneet, kansanvakuutusjärjestelmää.

Vapaaehtoinen eläkevakuutusjärjestelmä on ollut yksi mahdollisuus, jos ihmisillä on ollut halua ja aktiivisuutta ja säästäväistä mieltä sitä kautta kohentaa omaa tulevaisuuden turvaa, koska me elämme epävarmoissa olosuhteissa, me elämme jatkuvassa murroksessa ja muutoksessa. Ja voi sanoa, että ihmiset, jotka ovat seuranneet tätä menoa viime vuosien aikana, tietävät, että Lipposen hallituksenkin johdosta eläkepolitiikka on ollut hyvin poukkoilevaa. Ei ole ollenkaan ihmeellistä, että he haluavat varmistaa tulevaisuuttaan tätä kautta ja sitä kautta luoda ehyen ja turvallisen elämän perustaa.

Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaisen aloite on täällä tarkkaan punnittu ja köykäiseksi havaittu. Uskon, että varmasti ed. Tahvanainen omalta osaltaan tulee tekemään tässä nyt sen johtopäätöksen, että hän ymmärtää tilanteiden muuttumisen, maailman muuttumisen, kun me muutamme sitä, ja myöskin (Puhemies koputtaa) nämä asiat, jotka ed. Rehula otti esille edellä tai ed. Karjula, ja toteaa, että tämän tyyppiset esitykset eivät (Puhemies koputtaa) ole tästä päivästä, ja vetää sitä kautta esityksensä pois ja tulevissa esityksissä alkaa vahvistaa kansanvakuutusjärjestelmää (Puhemies koputtaa) ja pitkän linjan eläkepolitiikkaa, joka takaa tulevaisuuden ja toivon näköalan.

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä täsmentää tässä puheenvuorossani aiemmin käyttämiäni perusteluita, painavimpia syitä, siihen, minkä vuoksi verovähennysoikeudesta pitäisi luopua. Nimenomaan sen takia, että se olisi johdonmukaisessa järjestyksessä muiden eläkeratkaisujen kanssa: Kannustetaan ihmisiä olemaan mahdollisimman pitkään työelämässä ja ansaitsemaan itselleen eläketurvaa. Toinen syy on se perusasetelma, että nyt ollaan ratkaisemassa juuri näitä asioita, joita muun muassa keskustapuolue tänään on voimakkaasti tuonut esille puolustaessaan tätä järjestelmää.

Luulenpa, että vähemmistö, hyvin pieni joukko, on kuitenkin sellaisia, jotka kykenevät oikeasti tätä kautta itselleen luomaan sen lakisääteisen eläketurvan päälle vähän parempaa eläkettä. Kyllä tämä menee suurimmalta osalta niille, joilla jo muutenkin menee hyvin, ja he pääsevät aiemmin eläkkeelle. Juuri tätä näkökulmaa olen halunnut tuoda esille, että tällaisella järjestelmällä kannustetaan juuri niitä parempiosaisia luomaan itselleen parempi ja lakisääteisestä järjestelmästä erillinen vakutusturva.

En ole vastustamassa sitä, että niiden, joilla on heikko eläketurva, eläketurvaa tulevaisuudessa parannettaisiin, päinvastoin. Kun julkista eläkeratkaisua tehdään, niin varmasti tullaan tekemään saman tyyppisiä ratkaisuja, kuin nyt yksityisessä eläkejärjestelmässä ollaan tekemässä, opiskelijoiden, työttömien ja kotona lastaan hoitavien osalta.

Antero Kekkonen /sd:

Taatusti, herra puhemies, viimeinen puheenvuoro. Haluan tehdä selväksi ensinnäkin sen, että ed. Tahvanaisen esitystä ei ole köykäiseksi havaittu, toisin kuin ed. Takkula väittää. Se avaa hyvin mielenkiintoisen näköalan siihen eläkerahoituksen tulevaisuuteen, joka on aika kolkko. Me kaikki tiedämme demografiakäyrät. Me tiedämme, kuinka paljon jää eläkkeelle, kuinka paljon on töissä ja kuinka paljon tulee työelämään. Me puhumme nyt tulevaisuudesta, jota tukee se, että tämän esityksen tekijä on hyvin nuori kansanedustaja, nuorempi kuin meistä kukaan muu täällä.

Ja sitten, ed. Väistö: Jottei jäisi pienintäkään epäselvyyttä, totean, että sosialidemokraatit eivät kyseenalaista kansanvakuutusta, eivät missään tapauksessa, eivät missään olosuhteissa. Mutta sosialidemokraatit tuntevat syvää huolta siitä, miten rahoitetaan tulevaisuuden eläkkeet, miten rahoitetaan myöskin tulevaisuuden kansanvakuutus. Me voimme saivarrella sitten, mikä on kansanvakuutuksen ja työeläkkeen ero, mutta se perushuoli, jota me esitämme ja josta me todella olemme murheissamme, on se, miten me ratkaisemme sen tilanteen, jossa entistä suuremmat ikäluokat ovat eläkkeellä ja entistä pienemmät ikäluokat ovat ne, jotka eläkkeitä tulevat rahoittamaan.

Minusta ei kannata nyt saivarrella näillä sanoilla, ed. Väistö. Te ette kuulu saivartelijaosastoon. Tämä oli vähän rumasti sanottu, minä pyydän anteeksi. Mutta minusta näillä sanoilla ei kannata saivarrella. Enkä ole kieltämässä kokonaan yksityistä eläkejärjestelmää, en todellakaan (Puhemies koputtaa), mutta sillä hetkellä, kun tämä yksityinen järjestelmä rupeaa murentamaan sitä rahoituspohjaa, jolla me hoidamme kansanvakuutusta, (Puhemies koputtaa) meidän hälytyskellojemme täytyy ruveta soimaan.

Ja sitten, ed. Takkula, (Puhemies koputtaa) haluan sanoa tämän vielä: Meillä on lähiympäristössämme ollut maita, Itä-Saksa, Neuvostoliitto, joissa työeläkejärjestelmiä ei ole ollut olemassa. (Puhemies koputtaa) On ollut joku kummallinen ajattelutapa, että jossain siellä tulevaisuudessa kaikki saavat rahaa. Näitä valtakuntia ei enää ole olemassa, ne ovat luhistuneet. Minä toivon, (Puhemies koputtaa) että te suhtaudutte suurin piirtein edes ...

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Kekkonen!

Puhuja:

... kunnioituksella siihen, miten rahoitetaan näitä asioita.

Toinen varapuhemies:

Toivon, että koputus otetaan huomioon. Puheenvuoro oli 2 minuuttia 45 sekuntia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista katsoa, miten puheet muuttuvat muutaman minuutin sisällä. Mutta totean sen, että Kansaneläkelaitosta on yritetty vahvasti alasajaa. Myöskin sen osakesalkku on pyritty saamaan eduskunnan valvonnasta pois ministeriön alaiseen valvontaan. (Ed. Väistö: Ketkä sitä ajavat?) Onhan täällä kansaneläkkeen pohjaosakin poistunut. Ei nyt voi sanoa, että Kansaneläkelaitosta tai kansanvakuutusta olisi kovin hellin käsin viime vuosina kohdeltu. Aivan selvästi on olemassa paineita edelleenkin tähän suuntaan, viedä esimerkiksi Kansaneläkelaitos pois eduskunnan valvonnasta ministeriön alaiseen valvontaan. Voi olla aivan varma, että tätä ei yritä mikään Itä-Saksa tai Neuvostoliitto, niin kuin ehkä ed. Kekkosen puheenvuoroista voisi ymmärtää, vaan jossakin muualla on tällaiset pyrkimykset.

Näin ollen on paikallaan puolustaa kansanvakuutusta ja tätä yhteistä pohjaamme. Totean, että vasemmistoliitto on ylpeästi edelleenkin tukemassa kansanvakuutusta ja muun muassa sitä, että kansaneläkkeen tasokorotus pitäisi jälleen uusia. Nyt se tapahtui 18 vuoden kuluttua sitä edeltäneen jälkeen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jos tämä eduskunta saisi jatkaa eteenpäin, niin kansanvakuutusjärjestelmää ei varmasti purettaisi. Mutta tulevaisuudesta ei tiedä, mitä tapahtuu. Mutta joka tapauksessa demarien kanta tulee olemaan se, jotta se tulee säilymään niin pitkään kuin riittävästi demareita tässä eduskunnassa tulee olemaan. (Ed. Takkula: Tehän olette leikanneet sitä!)

Mutta siihen liittyen ensinnäkin yksi kysymys: Muistakaa se aina, että ed. Tahvanainen ei esitä kieltolakia, ettei vapaaehtoisia vakuutuksia voisi tehdä.

Mutta yksi asia jäi leijumaan ilmaan. Ed. Rehula kuvasi jollakin tavalla ansiosidonnaista ikään kuin halventaen sitä, että ei olisikaan mitenkään niin varmaa, että se tulisi säilymään. Tämä huolestuttaa. Onko joku uusi eläkereformi vai mikä tässä tulossa? Onko keskusta ajamassa ansiosidonnaisia etuuksia ja järjestelmiä alas, kun kuitenkin rivien välistä tuntuu, jotta keskustalle eivät olisi niin tärkeitä nämä ansiosidonnaiset? Jotenkin luiskahti taas ideologian puolelle. Ilmeisesti sekin jää sitten vain demareiden hoidettavaksi, (Eduskunnasta: Ja ay-liikkeen!) jotta molemmat järjestelmät tulevat säilymään jatkossa. — Ja ay-liikkeen kanssa yhteistehtäväksi.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tahvanainen on nuori ja varmasti kehityskykyinen kansanedustaja. Mutta voisi sanoa, että ehkä nuoruuden ihanteet ja ideologiat vielä ylittävät sen reaalisen asiantuntemuksen, joka eläkepolitiikkaan liittyy, ja siltä pohjalta nämä aloitteet sitten syntyvät. En väitä, ettei tässä aloitteessa ole ajatuksen tynkää, sillä olen myöskin sitä mieltä, että oli oikein, että hallitus puuttui siihen ja vähennysoikeutta rajoitetaan ja että parempia etuja ei myönnetä kuin mille nyt on ne tietyt rajat määritelty tässä laissa.

Yhdessä asiassa mielestäni hallitus lähti liikkeelle väärästä päästä. Sehän kielsi kokonaan vähennysoikeuden puolison puolesta maksetuista eläkemaksuista. Minusta se on juuri tärkeintä, että jos aviopuoliso hoitaa kotona lapsia ja toinen, työssä käyvä, maksaa vapaaehtoista eläkettä lapsia hoitavalle aviopuolisolle, sehän nimenomaan pitäisi saada vähentää eikä niin, että työssä käyvä maksaa itselleen lisäeläkettä. (Ed. Väistö: Oikein!) Hallituksen arvot olivat aivan päälaellaan rajoituksessa tässä suhteessa, mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun hallitus ei ole oikein perillä siitä, miten asioita hoidetaan, eikä viimeinenkään kerta, ainakaan jos tämä nykyinen eduskunta ja hallitus jatkavat. Mutta se, että lähdetään suin päin ajamaan alas niitä vakuutuksia, jotka on jo ennen otettu, vie taloussuunnittelun monella täysin sekaisin. Sellainen kuulukoon nuoruuden ajattelemattomuuden tiliin.

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Manniselle haluan vastata tähän puheenvuoroon, että toivon, että teidän senioriajattelunne osaisi nähdä myöskin tulevaisuuteen 40 vuotta eteenpäin. Minun perspektiivini näkee juuri sinne, koska olen näin nuori. Minun sukupolveni, joka tällä hetkellä on epätyypillisissä työsuhteissa, monissa töissä tai kouluelämässä, näkee todellakin erilaisena sen tulevaisuuden perspektiivin kuin kenties se sukupolvi, joka on ansainnut täysiä työeläkkeitä tai vähän vajaampiakin työeläkkeitä tänä päivänä ja katsoo ehkä vanhempiensa sukupolvea tai sitä sukupolvea, kun itse jää aikanaan eläkkeelle.

Kyllä pitkällä aikajänteellä tämän tyyppiset järjestelyt, 30—40 vuodessa, ehdottomasti romuttavat lakisääteisen eläketurvan, jos ja kun tätä kaiken aikaa kannustetaan verovähennysoikeuksilla, markkinoinnilla ja sanotaan, että ottakaa itsellenne tällainen vakuutus, pääsette aiemmin eläkkeelle. Hyvin moni varmaan ikäluokastani ottaa sellaisen tänä päivänä. Mihin se johtaa? Se johtaa siihen, että köyhemmät ja pienituloisemmat tässä kärsivät.

Keskustelu päättyy.