Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti viime maaliskuun kehysriihessä merkittävistä valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteistä. Niihin yhtenä kuului se, että muutetaan perintö- ja lahjaveroa koskevia säännöksiä siten, että verokertymä tuosta verosta voisi olla hieman korkeampi. Nyt valtiovarainvaliokunta on tehnyt mietinnön hallituksen esityksestä perintö- ja lahjaverolain muuttamiseksi, ja tämä on oikeastaan näistä vuoden verolaeista ensimmäinen mietintö, joka tulee tänne saliin keskusteltavaksi. Tämän jälkeen ovat tulossa varsin nopealla aikataululla sekä tuloverotus että myöskin arvonlisäveron korotus.

Hallitus esittää tässä hallituksen esityksessä, että perintöveroasteikkoihin tulisi uusi porras, joka olisi 1 miljoona euroa ylittävä perintöosuus tai lahja, ja vero nousisi tuolta osin 16 prosentista 19 prosenttiin ensimmäisessä veroluokassa eli rintaperillisten osalta ja toisessa veroluokassa 35 prosenttiin. Sen lisäksi meillä on ollut myöskin vakuutuksissa edunsaajamääräyksiä, joittenka nojalla on ollut mahdollisuus antaa vakuutuskorvaus lahjaverovapaasti aina 8 500 euroon asti yhtä henkilöä kohden.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämä hallituksen esitys on perusteltu. Sillä pyritään tasa-arvoistamiseen ja siihen, että erityisen suurissa perinnöissä tuo vero olisi jonkin verran korkeampi. Kuitenkin sitten, koska on tasapainottamistoimenpiteistä kyse, tuo erityinen porras olisi määräaikainen.

Kuitenkin täytyy sanoa, että muutokset ovat kohtalaisen pieniä. Ehkä erityisesti huomiota on kiinnitetty yritysten sukupolvenvaihdoksiin ja siihen, aiheutuuko tältä osin ongelmia siten, että yrityksen sukupolvenvaihdosluovutuksia ei tehtäisi. Kuitenkin valiokunta toteaa mietinnössään, että ongelman ei pitäisi olla erityisen suuri, mikä johtuu siitä, että kun yrityksen varoja arvostetaan, käytetään tiettyä varovaisuusperiaatetta, mutta sen lisäksi meillä on myöskin erityinen huojennus perintö- ja lahjaverotuksessa yrityksen sukupolvenvaihdostilanteita varten, jossa yrityksen varallisuus arvostetaan 40 prosenttiin käyvästä arvosta. Tämän lisäksi meillä on erityinen säännös, jolla pyritään helpottamaan yrittäjän asemaa ja jossa lähdetään siitä, että veronmaksuun voi saada lykkäystä viideksi vuodeksi siten, että tuosta maksamatta olevasta verosta ei peritä korkoa. Myöskin on tehty selvitys siitä, kuinka paljon näitä tilanteita on, joissa sukupolvenvaihdostilanteessa tämä uusi porras aiheuttaisi veronkorotusta, ja voidaan todeta, että tuo määrä on suhteellisen pieni, näitä ei kovin monta kappaletta vuosittain ole.

Vielä, mitä yleiseen käytäntöön tulee, voidaan sanoa, että usein myöskin sukupolvenvaihdos toteutetaan vaiheittaisesti, mikä merkitsee sitä, että useissa tilanteissa tuo lahjan määrä jää alle miljoonaan euroon, joten tältä osin voidaan katsoa, että määräaikaisena tämä säännös ei varmaankaan aiheuta ongelmia, mutta varmaan on kuitenkin syytä seurata, miten tuo sukupolvenvaihdostilanne kehittyy.

Toinen muutos on tosiaan sitten tuo vakuutuslahjan verovapauden poistaminen. Tilanne oli se, että kun vuoden 1996 alusta muutettiin säästö- ja henkivakuutuksia koskevia verosäännöksiä, tuolloin vakuutuskorvaukset pantiin lähtökohtaisesti verolle, mutta haluttiin kuitenkin katsoa, että tietyt pienet korvaukset voisivat säilyä verovapaina. Tämä on tästä syystä tietty jäänne historiassa, ja sitä on alettu entistä yleisemmin käyttää myöskin verosuunnittelutoimena siten, että näitä vakuutuksia markkinoidaan, että pieniä lahjoituksia voidaan tehdä verovapaasti. Tämä on ollut markkinointitoimenpide, ja voidaan kysyä, onko tällainen tarkoituksenmukaista. Siitä syystä on perusteltua, että tuo verovapaus voidaan poistaa. Valiokunta on myöskin arvioinut sitä, onko tässä perustuslaillisia ongelmia, mutta lähtökohta on se, että tietyissä vakuutuksissa ja niitten verokohtelussa on katsottu, että on perusteltuja odotuksia ja se puoltaa siirtymäajan järjestelyjä, mutta tässä yhteydessä täytyy todeta, että tämä verovapaus ei kohdistu vastaavalla tavalla sopimusehtoihin. Esimerkiksi myöskin vaikutuksiltaan tämä on hyvin vähäinen, se ei merkittävällä tavalla vaikuta kenenkään talouteen, ja tältä osin sillä ei ole myöskään kovin suurta merkitystä.

Täytyy todeta, että edellisen hallituksen aikanahan perintöverotusta kevennettiin. Sekä prosentteja kevennettiin että myöskin näitä alarajoja nostettiin niin, että verovapaa osuus nousi selkeästi. Näihin ei puututa. Kysymys on vain pelkästään yhden uuden veroluokan saattamisesta voimaan. Tällä tavalla voidaan sanoa, että tuo perintöverotuksen pitkä linja ei muutu.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Missään muussa maassa kuin Suomessa ei tietojeni mukaan ole 2000-luvulla kiristetty perintöverotusta eikä lahjaverotusta. Meillä sen sijaan perintö- ja lahjaveroasteikkoa muutettiin kertaalleen tämän hallituksen aikana jo kuluvan vuoden alusta voimaan tulleilla perintö- ja lahjaverolain muutoksilla lisäämällä perintö- ja lahjaveroasteikkoihin uusi, neljäs porras 200 000 euroa ylittäville perintöosuuksille ja lahjoille. Nyt esitetty perintö- ja lahjaveron kiristys on siten jo toinen vuoden sisällä.

Useissa OECD-maissa perintöverotusta on viime vuosina lievennetty, ja joissakin maissa tämä veromuoto on kokonaan lakkautettu. Tällä hetkellä seitsemässä EU-maassa ei ole ollenkaan perintö- ja lahjaverotusta. Esimerkiksi Ruotsissa se poistettiin 17. joulukuuta 2004 lähtien. Siellä nuorempi polvi ei enää tiedä, mistä puhutaan, kun joku vanhempi ihminen puhuu perintö- ja lahjaverotuksesta.

Nyt esitetty perintö- ja lahjaverotuksen kiristäminen on selkeästi kansainvälisen kehityssuunnan vastainen. Esityksessä ehdotetaan, että veroasteikkoihin lisättäisiin uusi porras miljoona euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti olisi 19 ja toisessa veroluokassa 35. Verotuksen kiristäminen miljoona euroa ylittävien perintöosuuksien ja lahjojen osalta kohdistuu voimakkaimmin yritysten sukupolvenvaihdoksiin ja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa sukupolvenvaih-doshuojennuksen edellytykset eivät täyty.

Arvoisa puhemies! Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä, valtiovarainministeriön työryhmä, teki loppuraportissaan joulukuussa 2010 selkeän ja järkevän esityksen perintö- ja lahjaverotuksen kehittämisestä. Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmä huomautti, että perittävien varallisuuksien koko on parin vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi. Työryhmä katsoi tämän vuoksi, että veroasteikko tulisi saattaa vastaamaan nykyisiä varallisuusolosuhteita. Se esitti, että rajoja, joilla 10 ja 13 prosentin verokantoja aletaan soveltaa ensimmäisessä veroluokassa, tulisi nostaa 50 000 ja 150 000 euroon. Tämän lisäksi työryhmä esitti, että otettaisiin käyttöön 16 prosentin verokanta, joka kohdistettaisiin vain hyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin, ja se esitti ylimmän verokannan alarajaksi miljoonaa euroa mutta prosentiksi siis 16:ta, kun hallitus esittää 19:ää. Perintö- ja lahjaverotuksen toisen veroluokan asteikkoihin Hetemäen työryhmä esitti vastaavia muutoksia kuin äsken selostin ensimmäisen veroluokan osalta. Kaikkien perintö- ja lahjaverotukseen tehtävien muutosten yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei perheyritysten sukupolvenvaihdosten verotus kiristy.

Arvoisa puhemies! Teen valtiovarainvaliokunnan mietintöön 21/2012 vp sisältyvän keskustan valiokuntaryhmän vastalauseen mukaiset muutosehdotukset. Esitän näitä muutoksia, jotka merkitsevät sitä, että perintö- ja lahjaveroasteikko tulee sellaiseksi, että se vastaa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän tekemää esitystä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan tekemää ehdotusta. Kun kysyttiin, mikä on hintalappu, jokainen varsin hyvin tietää, että meillä on erityisesti tähän asiaan liittyvä vakava ongelma, parikin: toinen on sukupolvenvaihdos yrityksissä, ja sitten on hiukan suurempien metsätilojen sukupolvenvaihdos. No, jokainen tietää, että kun tämä laki tulee voimaan, monet tekevät verosuunnittelua ja järjestelevät asioita niin, että eivät joudu tämän uuden verotuksen kohteeksi, eli tulemme menettämään. Hyvä muuttuu tässä vähemmän hyväksi sekä rahallisen saldon osalta että erityisesti metsätilojen osalta. Kun pyrkimys on saada aikaan suurempia kokonaisuuksia, jotka voitaisiin ottaa paremmin talouskäytön piiriin, nyt tulee tapahtumaan niin, että nämä hiukan isommat kokonaisuudet tullaan jakamaan pienempiin kokonaisuuksiin, jotta vältytään tältä perintö- ja lahjaverolta. Sen tähden toivon, että tässäkin asiassa, kun tätä käsitellään, voitaisiin ottaa huomioon myöskin nämä mahdolliset menetykset ja ne riskit, jotka liittyvät siihen, mitenkä tätä alaa tulevaisuudessa voitaisiin kehittää.

Tämä oma puheenvuoroni osittain lähtee siitä, että kuulun siihen joukkoon, joka todella pelkää sitä, että parin seuraavan vuoden aikana tulemme menettämään suomalaista työtä ja merkittävästi veropohjaa. Sillä veropohjalla, valitettavasti, ei tätä hyvinvointivaltiota ja näitä palveluja pystytä pystyssä pitämään.

Kannatan edustaja Kivirantaa, ja toivon, että tähän lakiesitykseen pystytään tekemään senkaltaiset muutokset, että se ei heikennä metsätalouden toiminnan edellytyksiä ja edistäisi eikä hidastaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia.

Pia  Viitanen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Verot maksukyvyn mukaan, ja myös hyväosaisten on osallistuttava yhteisiin talkoisiin. Tässä hallituksen linja, jota sosialidemokraatit jo ennen vaaleja kaipasivat ja nyt toteuttavat, eli tätä kuuluisaa robinhoodia, mistä tässäkin salissa keskusteltiin toissa viikolla.

Mutta nyt minun on aivan pakko sanoa jälleen kerran yksi asia: kun täällä keskusteltiin jokin aika sitten vaihtoehtobudjeteista, niin tästäkään keskustalla ei ollut silloin minkäänlaista linjausta, tämäkin keskustan linja salattiin. Enkä toisaalta ihmettele sitä, miksi, koska tehän nyt olette esittämässä tässä vähemmän veroja miljoonaperintöihin kuin hallitus esittää. Hallitus haluaa nostaa miljoonaperintöjen verotusta oikeudenmukaisuussyistä. Te ette halua nostaa niin paljon, mutta samaan aikaan te olisitte nostamassa kulutusveroja, yleistä arvonlisäveroa enemmän kuin hallitus nostaa, eli kaikki kuluttaminen, eläminen kallistuisi. Kyllä tämä sellainen antirobinhoodmainen linja teiltä tietenkin on, että nyt minä ymmärrän, miksi se ennen vaaleja kerta kaikkiaan salattiin.

Mutta tämä esitys, puhemies, on hyvä, se on perusteltu: verot maksukyvyn mukaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikanaan, kun täällä käytiin keskustelua oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista, kyllä keskustan taholta hyvin selkeästi ilmoitettiin, että me tuomme sitten myöhemmin, ennen varsinaista hallituksen täydentävää budjettiesitystä, nämä lakiesitykset, siinä yhteydessä, kun hallitus tuo omat esityksensä. Eli siinä ei ole tapahtunut mitään pimittämistä, ja äsken juuri yritin perustella, että jos toimittaisiin niin kuin me esitämme, valtiolle tulisi enemmän verotuloja. Tämä synnyttää verokeinottelua, ja valtio menettää silloin verotuloja.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kun sosialidemokraatit tulivat hallitukseen viiden muun puolueen kanssa, niin tulokset alkavat näkyä.

Tässä on tällainen, niin kuin täällä jo edustaja Viitanen totesi, robinhood-henkinen hallituksen esitys. Ei tämänkaltaiseen olisi ylletty edellisen hallituspohjan aikana, ja pitää onnitella hallitusta, että se on pystynyt tämmöisen esityksen tekemään. Tämä ei ole ollut helppo yhtälö kuuden kovin erilaisen ideologian omaavan puolueen toimesta. Siinä mielessä onnittelen neuvottelijoita. Kannan myös siitä vastuun, että eihän se hallitusohjelma ole sosialidemokraattien kirjoittama eikä se ole meidän puolueohjelmamme. Siellä on myös elementtejä, missä me olemme antaneet periksi. Tässä meidän toiveellemme on annettu hivenen periksi. On tultu meitä vastaan ja hyväksytty meidän ajatuksiamme.

Pikkasen tästä edustaja Kivirannan hyvin asiantuntevasta puheenvuorosta — hänhän on veroasioissa ihan guru Suomessa. Hän erinomaisen hyvin ja asiantuntevasti puhui asiasta. Valiokunnissa hän voi yhtä hyvin esiintyä asiantuntijan tuolilla kuin päätöksentekijän tuolilla. Palautan kuitenkin mieleen sen ajan, kun Suomessa oli sekä varallisuusvero että perintö- ja lahjavero. Tuolloin tämä vahvasti porvarienemmistöinen eduskunta kävi keskustelua jatkuvasti siitä, että jompikumpi pitää poistaa: ei voi olla niin, että meillä on perinnöt verotettuja, lahjat verotettuja ja varallisuuskin on vielä verotettua, pitää joku poistaa. Kovan väännön jälkeen poistettiin tämä kuuluisa varallisuusvero. Raskain mielin totesin sen päätöksen. Sanon, noin pienin kirjaimin, että en minä mutta pojat, eli tämä oli kova pala sosialidemokraateille. Meillähän ryhmä hajosi tämän asian äänestyksen yhteydessä, tämä oli meille erittäin vaikea paikka. Mutta varallisuusvero on poistettu. Sitä keskusta ei esimerkiksi vastustanut, eikä sitä vastustanut yksikään kokoomuslainen. Se olisi mennyt täällä ilman sosialidemokraattienkin ääniä läpi. Täällä on niin vahva porvarienemmistö, että se olisi mennyt kyllä niilläkin äänillä läpi.

Tämän asian otin sen vuoksi esiin, että kun meillä oli sekä perintövero että varallisuusvero, niin silloin tämä hokema oli aina "jompikumpi pois". Sitten kun se jompikumpi saatiin pois, niin sekään ei vielä riitä, pitää vielä saada perinnötkin verovapaiksi ja lahjat verovapaiksi. Ketkä täällä loppujen lopuksi veroja sitten maksavat, jos eivät ne, jotka saavat isoja perintöjä, isoja lahjoja? Kyllä se ainakin sosialidemokraattien oikeustajuun ja tasa-arvokäsitykseen lyö tosi kovasti korvalle.

Sitten väittämä kaksi on, että perinnöstä on maksettu verot, että se on hankittu sellaisilla tuloilla, joista on verot jo maksettu. Mutta, hyvät kollegat, tässä on yksi pieni optinen harha. Perinnönsaaja ei ole maksanut siitä perinnöstään veroa. Hän maksaa sen jälkeen, kun hän jotakin sitten perii, mikä on sinänsä valitettava asia, koska perintöön liittyy aina kuolemantapaus. Mutta sitten kun kuitenkin varallisuus perijällä kasvaa, niin hän maksaa siitä, ja perintöverothan ovat verrattuna vaikka tuloveroihin aika kevyitä tasoltaan. Eli perinnönsaaja maksaa vasta sitten, kun saa jotakin. Tietyissä tilanteissa, riippuu vähän näistä perintöasiakirjoista, voi olla tietysti kohtuuttomia tilanteita, että joutuu maksamaan perintöveroa, vaikkei vielä ole perintöä saanutkaan. Tiedätte ne tilanteet.

Sitten korkeiden palkkojen ja eläkkeiden verotuksesta vielä sen verran, että eihän kukaan rakasta veroja, ja ne, joilla on korkeat tulot, maksavat euromääräisesti aika korkean määrän myöskin veroja kun euroilla mitataan ja vaikka mittaisi prosenteillakin. Kyllä se vaan on todettava, että erityisesti tämmöisinä vaikeina aikoina, kun olemme aika vapaassa pudotuksessa julkisen talouden alijäämän kanssa, kaikki joutuvat kiristämään vyötä, niin kuin edustaja Viitanen sanoi, maksukyvyn mukaan. Nyt on se aika. Meillä on vielä mahdollisuus itse päättää näistä asioista ennen kuin tulevat IMF:t ynnä muut sanelemaan, miten täällä suu pannaan. Nyt pitää vain vyötä kiristää. Jokaisen pitää tulla talkoisiin ennen kuin kuin kolme A:ta luottoluokituksen osalta alkaa jollain lailla olla uhattuna tai rapistua.

Aivan lopuksi, herra puhemies, kuten täällä valiokunnan näitäkin asioita erittäin hyvin tunteva edustaja Sasi totesi, korotukset eivät ole kohtuuttomia. Tämä on sitten vielä kuitenkin symboliikkaa. Ei tällä myöskään valtiontaloutta pelasteta, nämä summat ovat sen verran pieniä suhteessa velan kasvuun, mutta kyllä tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, että rikkailta otetaan ja köyhille annetaan, ja tämä tehdään sillä tavalla robinhood-hengessä, että ei lainsuojattomasti vaan lakeja säätäen.

Esko Kiviranta  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti edustaja Saarinen ei ihan tarkoin kuunnellut, mitä salissa on puhuttu, ei ainakaan sitä, mitä minä puhuin. En suinkaan esittänyt perintö- ja lahjaveron poistamista vaan sen lieventämistä valtiovarainministeriön verotuksen asiantuntijatyöryhmän, ekonomistityöryhmän, aika tuoreen esityksen mukaisesti.

Totta kai voidaan sanoa, että perintö tai lahja on veroteoreettisesti tuloa, mutta tätä ajatusta on aika vaikea soveltaa silloin, kun on kysymys yrityksen, maatilan tai metsätilan jatkamisesta. Silloinhan on kysymys siitä, syntyykö työpaikkoja ja yritystoimintaa jatkossakin. Kyllä järkevämpää on veroja kerätä ansio- ja pääomatuloista. Ne ovat selvää tulovirtaa, jota voi verottaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minä yritin kaikin tavoin keskittyä kuuntelemaan edustaja Kivirannan hyvää puheenvuoroa. Lieventäminen näitten perintö- ja lahjaveroasioitten osalta on askel kohti lohj..., lahjaverotusta — olin sanoa Lohja-verotusta, mutta tarkoitin lahjaverotusta. Tässä salissa on esitetty, nimenomaan oikeiston voimin, monta kertaa aikaisemmin, että perintö- ja lahjavero tulisi poistaa, tällaisia puheenvuoroja täällä on käytetty. Edustaja Kiviranta ei näin sanonut — siinä hän oikaisi aivan aiheellisesti, että minä tein turhan reippaan johtopäätöksen — mutta jo silloin, jos palikoita kuljetetaan siihen suuntaan, että lievennetään, ollaan matkalla kohti nollaa.

Mitä tulee sukupolvenvaihdoskysymyksiin, niin niitä kohtaan kyllä henkiökohtaisesti omaan ymmärtämystä hyvin paljon. Siellä on varmaan aiheellisia ja tärkeitä, vaikeita tilanteita. Toivottavasti ne yritykset voisivat siirtyä mahdollisimman jouhevasti sukupolvelta toiselle.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Joskus tulee kaivanneeksi Kari S. Tikkaa, joka ei enää ole keskuudessamme. Hänen veroteoreettinen ja käytännön kokemuksensa oli näissä asioissa niin ylivoimaista siihen keskusteluun nähden, mitä Suomessa yleensä asiasta sen jälkeen on käyty.

Mielenkiintoista tässä asiassa on kuitenkin Ruotsin käyttäytyminen, kun se nimenomaan pitääkseen yritystoiminnan ruotsalaisten käsissä poisti edustaja Saarisen mainitsemat molemmat verot ja siirtyi nimenomaan myyntivoiton verotukseen silloin kun yhtiö myydään. Siinä ei tule heti huomanneeksi, että se suosii kotimaista omistajaa eli alenevaa polvea verrattuna ulkolaiseen ostajaan. Ruotsissa myös sukupolvenvaihdokset sen johdosta alenivat ehkä kymmenellä vuodella. Uusi omistaja on innokkaampi, ja siinä mielessä kansantalouden dynamiikkaa saatiin lisää. Se, että verotetaan perinnöstä, on kassatilanteen kannalta aivan toisenlainen tapaus kuin se, että todella raha vaihtaa omistajaa. Siitä on paljon helpompi verottaa.

Minun mielestäni Ruotsin pohdintaa kannattaisi kyllä käydä läpi, koska aidosti verokilpailussa ollaan. Pisimmän päälle tässä olen samaa mieltä kuin edustaja Kiviranta: kannattaisi katsoa tämä ketju loppuun asti, että mikä tässä sitten loppujen lopuksi on viisasta. Jos verottaminen johtaa kotimaisen työn karkaamiseen ja suomalaisten yritysten omistajasuhteiden menettämiseen, niin silloin on maksettu aika paljon välillistä perintöveroa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Lehti puhuu aina hyvin viisaita, niin tässäkin asiassa, ja varmaan kokemuksesta. Olen avoimin mielin näitten Ruotsin kokemusten tutkailun suhteen. Kaiken kaikkiaan tämä globaali talous edellyttää meiltä pienenä kansakuntana tosi nopeata reagointia siihen, missä kansainvälinen veropolitiikka kaiken kaikkiaan menee ja kulkee, me emme saa tässä jämähtää paikallemme. Yhtenä esimerkkinä, pienenä sellaisena, on se, että olemme reagoineet muun muassa niin, että meidän yhteisöverokantaamme on alennettu, koska ympäristössäkin on tapahtunut kaikenlaista. En tiedä, onko se riittävä signaali markkinoille, mutta yhdyn siihen edustaja Lehden huoleen, että meidän pitää seurata ja reagoida, ettemme pelaa itseämme ihan paitsioon.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että edustaja Saarinen olisi kommentoinut myös sitä tilannetta, joka syntyy, kun kysymyksessä on niin sanottujen sukuyritysten sukupolvenvaihdos, jossa saajaosuus yhtiön osakekannasta on alle 10 prosenttia ja henkilö, joka on saaja, on alaikäinen. Miten hän voi rahoittaa välittömästi tulevan perintöveron, kun hän ei ole oikeustoimikelpoinen eikä myöskään pysty yhtiöstä vaatimaan 10 prosentin vähemmistösäännöksen nojalla edes osingonjakoa? Tämä on minun mielestäni täysin kohtuuton tilanne, jonka johdosta saattaa vielä käydä niin, että sekä perinnön saaja että perinnön luovuttaja muuttavat Ruotsin puolelle välttääkseen veron.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Joudun olemaan vähän varovainen tämän Robin Hoodin kanssa, koska en aina tiedosta, kumpi on Robin ja kumpi on Hood.

Mutta vakavammin ottaen on hirveän tärkeätä, että kerrytetään omaisuutta, koska mehän tarvitsemme pääomia, jotta voimme saada työtä ja tehdä työtä. Joillakin aloillahan pääomat ovat isompia kuin joillakin toisilla. Siinä mielessä otan hyvin vakavasti sen, mitä tässä edustajat Kalli ja Kiviranta ovat todenneet. Mutta samalla meidän täytyy tämän lain kohdalla kyllä huomata, että sukupolvenvaihdoksen kohdallahan noudatetaan arvioinnissa varovaisuusperiaatetta ja on huojennuksia: arvostetaan vain 40 prosenttiin tuloverotuksen arvoista, pidennetään maksuaikaa pyynnöstä eikä myöskään siltä ajalta pyydetä korkoa. Minun mielestäni tässä tilanteessa, jossa kansantalous ja valtiontalous ovat erittäinkin tiukassa tilanteessa, tämä hallituksen lakiesitys on hyvin perusteltu. Voidaanko noihin edustaja Lehden mainitsemiin muutoksiin jossakin vaiheessa päästä, sitä varmaan kannattaa tutkia, mutta tässä vaiheessa tämä lakiesitys on oikein hyvä.