Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöverolaki hyväksyttiin 1.8.1992 ja astui voimaan vuoden 1993 alussa. Tällöin kumoutuivat seuraavat lait: katumaksulaki, manttaalimaksu, asuntotuloverotus ja kiinteistöjen harkintaverotus.

Arvoisa puhemies... (Hälinää)

Minä tunnen tämän asian ja haluan selostaa sen myöskin muille edustajille, joten hiljentykääpä kuuntelemaan.

Kiitoksia, herra puhemies. — Kiinteistövero on kaikille Suomen kunnille merkittävä tulolähde, ja vakiintuneeksi tavaksi on tullut, että vero nousee vuosittain. Eräs syy on se, että verottaja lähentää, kuntien esityksestä kylläkin, kiinteistöjen verotusarvoja kohti kiinteistöjen käypää hintaa. Toinen syy kiinteistöverotuksen kasvuun johtuu eduskunnan päätöksistä nostaa lähes vuosittain kiinteistöverohaarukan alarajaa.

Erääksi epäkohdaksi on muodostunut kotikylässäni Jyväskylässä se, että sotien jälkeen rintamamiesten rakentamat asuintalot tontteineen ovat tulleet melkoiseksi taakaksi nykyomistajille. Tämä johtuu siitä, että tontit olivat tuolloin melko suuria nykykäytäntöön verrattuna eli pinta-alat vaihtelevat 1 200 neliöstä 1 500 neliömetriin. Tällöin tontin kiinteistövero on melkoisesti suurempi kuin sillä sijaitsevan rakennuksen vero.

Arvoisa puhemies! Tästä on aiheutunut, että lesket joutuvat usein luopumaan kodeistaan, koska pienet eläkkeet eivät riitä vuoden lopulla postin tuoman kiinteistöveron maksuun. Onkin syytä lausua tässä yhteydessä julkinen kiitos valtiovarainvaliokunnan verojaostolle ja sen puheenjohtaja Sampsa Katajalle, jonka johdolla on saatu aikaan ehdotus, jossa kiinteistövero jaksotetaan 12 kuukaudelle eli peritään kuukausittaisen palkan tai eläkkeenmaksun yhteydessä ennakkoverona Yle-veron tapaan. Hallituksen esitys on mielestäni tältäkin osin hyvä ja kannatettava.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erinomaisesta puheenvuorosta edustaja Tuupaiselle ja kiitoksia perussuomalaisille ja keskustalle erityisesti — hallituspuolueiden ohella — siitä asiallisesta käsittelystä, jonka tämä kiinteistöveron korotus on verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa saanut.

Nythän yksimielisesti olemme esittämässä, että tätä kiinteistöveroa korotetaan kahdella tapaa: laajennetaan veropohjaa ja toisaalta kiinteistön arvostusta tullaan muuttamaan siten, että se paremmin vastaa kiinteistön ja siinä sijaitsevan asunnon todellista arvoa. Tämä on vastuullista politiikkaa tässä taloustilanteessa. Ja kun erityisesti huomioidaan oikeastaan kaikkien oppineiden näkemys siitä, että kiinteistövero veroista kaikkein vähiten haittaa talouskasvua ja kilpailukykyä, niin uskon, että tämä tie kiinteistöveron korotuksissa tulee myös jatkumaan tulevista hallituskoalitioista riippumatta, mitä tämä yksimielinen eduskunnan kannanotto tässäkin indikoi. Meillä monen hallituksen pitkäaikainen linja on ollut se, että työn verotusta ja työn teettämisen verotusta pyritään laskemaan ja sellaisia veroja voidaan sitten korottaa, joissa vastaavaa haittavaikutusta talouskasvuun ei ole. Ja kyllä tämä kiinteistövero on näissä oppineiden puheenvuoroissa ollut nimenomaan se tie valtion tulojen tasapainottamiseen, jota pitää käyttää.

Mutta kun tilanne on tämä ja kiinteistöveron korotuksia tullaan varmasti perussuomalaisten ja keskustankin myötävaikutuksella jatkossakin tekemään, niin on syytä miettiä sitä tapaa, jolla kiinteistövero kerätään tulevaisuudessa. Nythän kiinteistövero kerätään yhdellä laskulla, joka lähetetään kiinteistöveron maksajalle kerran vuodessa, ja tämä aiheuttaa usein hankalia tilanteita talouden suunnittelun kannalta ihan yksityisissä talouksissa. Sen vuoksi valtiovarainvaliokunnan verojaosto yksimielisesti esittää, että jatkossa harkittaisiin sitä, voidaanko tämä kiinteistöveron perintä siirtää osaksi ennakkoperintää samalla tavalla kuin tehtiin Yle-veron osalta. Näin tämä vuosittainen laskunmaksurumba ja aina harmittava veron erillinen maksaminen voitaisiin välttää. Itse näen, että tämä olisi omalta osaltaan erinomainen askel myös siihen, että kansalaiset voisivat tulevassa kansalaiskeskustelussa paremmin verrata työn verotusta yleensä kiinteistöverotukseen. Nythän kiinteistövero koetaan luonnollisesti harmittavaksi veroksi, mutta suuri osa tästä harmituksesta varmaan johtuu siitä, että se erillisellä laskulla pyydetään maksamaan. Ja kun trendi todella on tämä, että vero tulee jatkossa entisestään nousemaan — uskallan sanoa, että lähivuosina varmasti jopa moninkertaistumaan — niin toivon, että tällainen muutos saataisiin aikaan ehkä jopa jo ensi vuoden veronperintään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Minua suuresti huolestuttaa edustaja Sampsa Katajan puheenvuoro, jossa hän kertoo meille, että kiinteistöverot tulisivat moninkertaistumaan tulevaisuudessa ja että kiinteistöverosta alettaisiin jopa ennakonkantoa määräämään. Tämä on aivan häkellyttävää, kun ajatellaan, (Sampsa Kataja: Yksimielinen mietintö!) että tämä on niin iso asia jokaisen kansalaisen kohdalla, asuu hän sitten vuokratalossa tai omistusasunnossa. Hallitus on nostanut jo hyvin paljon asumisen kustannuksia näillä tolkuttomilla energiaveron korotuksilla, ja nyt kun hallitus on nostamassa kiinteistöjen verotusarvoja ja Sampsa Kataja kokoomuksesta esittää, että jopa moninkertaistetaan näitä kiinteistöveroja, niin se ei vain tule käymään näin helposti.

Perussuomalaiset varmasti tulevat kyseenalaistamaan tämän kiinteistöverojen moninkertaistamisen. Siitä täytyy käydä laajoja keskusteluja, nimittäin monilla eläkeläisillä, joilla on pienet tulot, tällä hetkellä on jo suuria vaikeuksia ylläpitää vanhoja taloja, jotka ovat energiasyöppöjä. Sen lisäksi, kun kiinteistön verotusarvoa korotetaan, Helsingissäkin on paljon omakotitalo-tontteja, joiden verotusarvot ovat huikeasti nousseet ja nousevat nyt sitten ilmeisesti vielä enemmän, ja se tarkoittaa, että pienituloiset eläkeläiset eivät tulevaisuudessa pysty asumaan niissä rintamamiestaloissa, joissa ovat suunnitelleet viettävänsä loppuelämänsä, joten ennen kuin kiinteistöveroja lähdetään moninkertaistamaan, niin kyllä aiheesta täytyy käydä kovat keskustelut.

Nyt kun mietitään sitä, että ensin hallituksen esityksellä nostetaan kiinteistön verotusarvoa ja sitten vielä kuntapäättäjät kunnanvaltuustoissa ovat nostamassa sitä veroprosenttia, niin se tarkoittaa, että kiinteistöverotukseen tulee tuplakorotukset yhdellä kertaa yhdessä vuodessa. Tästä asiasta ei olla käyty laajaa julkista keskustelua, mikä minun mielestäni olisi erittäin tärkeätä, kun tällaisia radikaaleja muutoksia ollaan tekemässä. Kohtuus täytyisi aina pitää mielessä silloin, kun veroja korotetaan, ja ennen kaikkea meidän täytyy huomioida se, että pienituloiset kansalaiset eivät joudu sellaiseen tilanteeseen, että he eivät voi enää asua sellaisessa asumismuodossa, jota ovat itselleen hyvänä pitäneet ja hyväksi kokeneet.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on, mikä on, samaten valtiovarainvaliokunnan verojaosto on siitä oman ratkaisunsa tehnyt. Aiheesta täytyy jatkossa käydä keskusteluja. Kuten kokoomuksen Sampsa Kataja sanoi, kiinteistöveroja tullaan tulevaisuudessa moninkertaistamaan, mutta itse en missään tapauksessa allekirjoita tätä ajatusta, että lähdettäisiin ihmisten välttämättömiä jokapäiväisiä asumistarpeita tällä tavalla himoverottamaan.

Perussuomalaiset perinteisesti ovat olleet sitä mieltä, että niiltä, joilla on veronmaksukykyä, täytyy veroja periä ja niiltä, joilla veronmaksukykyä ei ole, ei voida periä, mutta nyt tässä tilanteessa veronmaksua ollaan siirtämässä hyvin paljon sellaisille kansalaisille, joilla sitä veronmaksukykyä ei ole, joten peräänkuulutan laajaa keskustelua tästä aiheesta ennen kuin tehdään tähän liittyviä päätöksiä enemmän.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani totesin vain, että verojaosto ja valtiovarainvaliokunta yksimielisesti, perussuomalaiset ja keskusta mukaan luettuna, ovat tämän esityksen kannalla. Tässä esityksessä tehdään varsin maltillisia uudistuksia.

Mitä sitten tulee tulevaisuuteen, niin totesin vain sen, mikä on oikeastaan kaikkien oppineiden yksimielinen näkemys siitä, mikä vero kaikkein vähiten haittaa talouskasvua ja suomalaista työllisyyttä. Uskoisin, että suomalainen työllisyys kiinnostaa myös perussuomalaisia — voin toki olla väärässäkin.

Haluaisin vielä erikseen todeta, että kiinteistöverossahan on veronmaksukyky huomioitu. Kiinteistöveroa maksavat vain sellaiset henkilöt, jotka omistavat kiinteistöjä tai niitä hallitsevat jollakin muulla tavalla. Erityisesti tämä arvojen korotus vaikuttaa siihen, että mitä arvokkaampi rakennus, mitä arvokkaampi asunto, sitä suurempi on se kiinteistöverotaakka. Tämä on aivan oikein: rikkaat maksavat jatkossa enemmän suhteessa siihen, mitä ovat nyt maksaneet.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja antoi ymmärtää, että perussuomalaiset ovat tämän kokonaisuuden takana — tämän esityksen takana kylläkin. Siinä on paljon hyviä puolia, ja sen takia yksimielisyys on löytynyt. Mutta se, että perussuomalaiset tukisivat jotenkin kiinteistöveron nostoa, ei pidä paikkaansa.

Tästä edustaja Katajan sanomisesta, että hyvävaraiset maksavat kiinteistöveroa: Entä ne maaseudun leskirouvat, jotka pitävät siellä vanhaa kotiaan vielä lämpimänä, missä on isot kiinteistömassat, navetat ynnä muut? He joutuvat kohtuuttomaan maksajan rooliin tässä kohtaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että tähän hallituksen esitykseenhän sisältyy kiinteistöveron pohjan laajennus eli kiinteistöveron korottaminen sitä kautta, että asuinkiinteistöjen osalta vähimmäisarvoksi nostetaan 20 prosentin sijasta 30 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että vanhoissa kiinteistöissä tämä verotus kiristyy, mutta tämä perustuu ihan tehtyihin selvityksiin. Jos kiinteistössä asutaan, niin voi sanoa, että kyllä se kiinteistö yleensä tuon 30 prosentin arvoinen vähintään on.

Mitä sitten kiinteistöverotukseen yleisesti ottaen tulee, niin täytyy sanoa, että meillä kiinteistöveroprosentit alkavat olla suhteellisen korkealla. Ruotsissahan oli fastighetsskatt, ja loppujen lopuksi, kun sitä nostettiin jatkuvasti, syntyi verokapina tämän veron osalta. Se johti siihen, että porvarillinen hallitus silloin, kun Reinfeldtistä tuli pääministeri, joutui alentamaan selvästi sitä kiinteistöveroa.

Täytyy sanoa, että me siedämme semmoisen 1—1,5 prosenttia verokantana. Nyt meillähän on alle prosenttiyksikkö asuinkiinteistöiltä tuo vero. Mitä maapohjaan tulee, niin me olemme 1,35 prosentissa kaiken kaikkiaan maksimissaan. Tältä osin täytyy sanoa, että pikkuisen on korottamisvaraa mahdollisesti mutta ei kovin paljon. (Puhemies koputtaa) Vero on sillä tavalla hyvä, että sitä kukaan ei voi paeta vaan jokaisen velvollisuus on maksaa se.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mekin keskustassa pitkin hampain olimme valmiit tukemaan tätä ehdotusta johtuen siitä, että kuntien rahoituspohjaa pitää valitettavasti tässä vaikeassa tilanteessa pystyä laajentamaan, mutta emme missään nimessä hyväksy tämänkaltaisia esityksiä, mitä edustaja Kataja täällä toi esiin, eli olemme valmiit tähän pohjaehdotukseen, mutta haluan eduskunnan pöytäkirjoihin merkkauttaa, että missään nimessä ei mitään moninkertaistamisia tai tulevaisuudessa tämä ei sisällä optiota sinne eikä tänne.

Pakko myöntää, että tämä on yksi osa tasaveron kiristämistä. Nimenomaan maaseudulla asuu vanhoissa taloissa paljon ihmisiä, jotka joutuvat suhteettomasti kärsimään tässä selvästi enemmän kuin ne, jotka asuvat taas täällä kerrostaloissa taajamien asutuilla alueilla.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kyllä pysty ymmärtämään, miten siellä, missä kiinteistöjen arvot ovat nousseet aivan huikean suuriksi, ikään kuin vältyttäisiin tältä ja sitten muuttotappioalueilla, joilla ne ovat hyvin halpoja, tämä olisi jotenkin niihin kohdistuva. Pikemminkin sanoisin päinvastoin.

Minusta perussuomalaiset, jotka eivät halua tätäkään rahaa kunnille, voisivat sitten kertoa, mitä he sieltä kunnista sitten menoja vastaavasti vähentävät. Sinänsä kiinteistövero ei nosta asumisen hintaa kuin juuri niiden osalta, jotka sillä hetkellä omistavat sen asunnon, koska se vastaavasti alentaa niitten kiinteistöjen myyntihintaa. Tämä on nähty niissä maissa, joissa kiinteistöverot ovat erittäin paljon Suomea korkeampia.

Sitten on tämä köyhä vanhus isolla tontilla. Ensinnäkin Helsinki on ilmoittanut, että poistaa kaiken sen rakennusoikeuden, jonka joku haluaa poistettavaksi, mutta aika harva haluaa poistettavaksi. Sen takia seuraava vaihtoehto on antaa tämä kiinteistövero lainaksi, ja ne perilliset, jotka eivät halua sitä rakennusoikeutta poistettavaksi, sitten maksavat sen siitä perinnöstä myöhemmin.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiinteistövero on vaihtoehto aikoinaan voimassa olleelle katumaksulaille. Muuttamalla katumaksulaki laiksi kunnalle suoritettavasta kiinteistöverosta laajennettiin kiinteistöjen veropohjaa, joista joudutaan tätä maksua maksamaan. Tämä on todellinen tasavero. Jos on samanlaiset omakotitalot, toisessa asuu miljardituloluokan vuorineuvos ja toisessa asuu kansaneläkkeellä oleva eläkeläinen, niin he joutuvat samanlaisesta kiinteistöstä maksamaan saman verran kiinteistöveroa. Tämä on tasavero, joka kohtelee pienituloisia kiinteistöjen omistajia todella epäoikeudenmukaisesti.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asia on juuri niin kuin edustaja Kettunen sanoi. Tämä korvaa sen aikaisemmin olleen katumaksun.

Nythän tilanne on se, että maaseudulla ei kunnan kalusto käy edelleenkään auraamassa teitä ja se vastikkeen saaminen on aika vaikeata kiinteistöveron kautta, mutta tietysti keskusta vastuullisena talouspuolueena pitkin hampain tämän ratkaisun hyväksyy. Periaatteessa aina kun tehdään uusia verolakeja, niin olisi ollut hyvin toivottavaa, että olisi arvioitu myös niiden tulovaikutukset. Minä en löydä ainakaan tuosta valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä sitä, paljonko tällä meinataan kerätä rahaa. Se jää täysin auki. Onko tämä ihan puhtaasti tämmöinen poliittinen juttu, vai mikä tämän sisältö on niin kuin todellisuudessa? Nythän tässä saattaa olla niin, että kiinteistöjen arvot lähtevät nousuun, kun kiinteistöveroa lisätään. En tiedä, minkälainen vaikutus sillä sitten yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan on, se jää nähtäväksi, (Puhemies koputtaa) mutta varmaan pitkin hampain tämä on nyt sitten hyväksyttävä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me täällä eduskunnassa joskus ymmärrämme toisiamme väärin, tai tahdomme ymmärtää väärin. On pakko edustaja Ruohonen-Lernerin ja ehkä edustaja Kallinkin puheenvuoron johdosta todeta, että edustaja Kataja ei todellakaan ehdottanut tai esittänyt kiinteistöveron moninkertaistamista, (Pentti Kettunen: Esitti!) vaan arvioi, että tulevaisuudessa hallituspohjista riippumatta tullemme näkemään kiinteistöveron nousun ja että monet asiantuntijat ovat tähän arvioon päätyneet. Tietysti siihen on monta syytä: Kiinteistövero ei samalla tavalla haittaa talouskasvua kuin vaikkapa työnteon ja yrittäjyyden verottaminen. Sitten on myös se puoli, että kiinteistöjä ei samalla tavalla voi siirtää maasta ulos kuin voidaan esimerkiksi pääomia siirtää.

Mitä sitten perussuomalaisiin tulee, niin te vaaditte varallisuusveron palauttamista, te vastustatte kiinteistöveroa — kuitenkin kiinteistövero on eräänlainen varallisuuteen kohdistuva vero.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä ymmärrän siltä osin, kun sillä pyritään saamaan tonttikeinottelijoita kuriin, mutta näen kyllä ongelmana, että tässä joutuu kärsimään moni muukin. Maanomistustahan nimittäin on monenlaista ja on monenlaisia syitä olla myymättä tontteja. Voi olla, että joku haluaa vaikka jälkipolville säästää jotakin rakentamispaikkaa. Jos otetaan esimerkiksi Alma-mummo Nurmijärveltä, joka asuu vanhassa rintamamiestalossa, ja samalle tontille perunamaan kohdalle on merkattu rakennuspaikka ja tämä Alma ei halua taloa siihen vaan haluaa pitää sen perunamaana, niin kyllä hän minun käsitykseni mukaan joutuu tämän korotetun kiinteistöveron maksajaksi. Pidän tämmöisiä tilanteita, joita voi olla ihan kohtalainen määräkin itse asiassa, ongelmana.

Toivon ja esitänkin, että hallitus pohtisi näitä vielä jatkossa ja jatkovalmistelussa voisi harkita vaikkapa vapautuksen antamista kiinteistöverosta tämmöisissä tapauksissa, missä siihen liittyy ihan tämmöinen asiallinen ja inhimilliseen elämään liittyvä syy.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Soininvaara ja Kataja ovat tuoneet puheissaan selvän tämmöisen maaseudun asukkaan ja kaupungin köyhimpien eläkeläisten sosialisoinnin tässä kiinteistöveron muodossa. Ihmeellistä puhetta hallituspuolueitten edustajilta. Jos ajatellaan, että vanhukset, jotka kitkuttelevat omissa asunnoissaan kotonaan, joutuvat maksamaan veroja niin paljon, etteivät kykene maksamaan, joutuvat myymään mökkinsä pois, niin kuinka paljon siitä tulee talouskuluja? Yhteiskunta joutuu ottamaan heistä täyden vastuun. Onko se valonkantoa säkissä, niin kuin ennen Hölmölässä sanottiin?

Ruohonen-Lerner esitti hyvin asiallisen ja näkökohdat esille ottavan puheenvuoron tuossa alussa. Täytyy ottaa huomioon myöskin se ihmisten tulotaso, jos on pienet eläkkeet. Maaseudulla on paljon pieneläkeläisiä, mutta on myöskin kaupungeissa semmoisia, jotka ovat lapsia hoitaneet kotona ja eivät ole kunnollisissa töissä olleet. Että vähän sekin, mihin veroihin suunnataan, on tärkeää katsoa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on kyseessä tasavero, ja sinällään sen korottaminen ei yllätä. Jo pidemmän aikaa on siirretty välillisiin veroihin, palvelumaksuihin ja tasaveroihin, ja ne ovat kyllä kaikista ikävin tapa verottaa pienituloisella ihmisellä. On ihan tosi, että monessa tilanteessa pienituloinen ihminen, jos verorasitus kasvaa liikaa, joutuu pakon edestä myymään sen kiinteistönsä.

Mutta olikohan edustaja Soininvaara, joka painotti sitä, että tätähän maksaa vain se, joka omistaa. Kyllähän kiinteistöveroa maksaa pienituloinen vuokralainenkin. Ei se kiinteistön omistaja jätä sitä itselleen, vaan aivan takuuvarmasti siirtää sen vuokriin. Taisi olla niin, ettei yhdessäkään puheenvuorossa tätä ennen muistutettu siitä, mikä rasitus tässä tulee myöskin vuokralaiselle.