Astrid Thors /r:
Värderade talman! Värderade ministrar och
kolleger! I och för sig är den här lagstiftningen
en fortsättning på tidigare lagstiftning om sådana
här kundservicekontor, front office-system och liknande.
På det sättet är den inte särskilt
dramatisk. Men ser vi på den möjlighet till samserviceavtal
som myndigheterna har kan man ändå konstatera
att ministerierna och de ledande enheterna inom vår offentliga
förvaltning egentligen avhänder sig rätt
mycket makt och myndighet.
Arvoisat kollegat! Tämähän on oikeastaan olemassa
olevan toiminnan jatko, joka merkitsee, että on pyritty
parantamaan ja ylläpitämään julkista
palvelua laajemminkin yhden luukun periaatteella. Mutta sitten,
kun me katsomme sitä yhteistoimintasopimusta, 8 §:ää,
ja mitä se mahdollistaa, niin oikeastaan keskushallinto,
ministeriöt ja muu keskeinen johtoporras antaa aika paljon
päätöksentekovaltaa muille yksiköille. Tietysti
rajoitteena on tämä, että se on niin
sanottua avustavaa asiakaspalvelua, ei varsinaista päätöksentekovaltaa,
mutta kuitenkin, esimerkiksi mitä tulee neuvontaan, se
on se osuus, joka on kansalaista kaikista lähimpänä.
I samserviceavtalet kan två eller flera myndigheter
bestämma till exempel om var samservicekontoret är
beläget, vilken personal det skall finnas, personalens
utbildning, det kunskapsmässiga och tekniska stöd
som uppgifterna kräver.
Tämähän tarkoittaa sitä,
että paikallisviranomainen päättää,
missä nämä ovat, ja voimme sanoa esimerkiksi
eduskunnassa hyvästit sille, että olisi enää mitään
kohtaa, missä me tällaisiin vaikutamme.
Jag fortsätter och konstaterar alltså att
det är den lokala myndigheten som avgör var dessa
servicekontor placeras, vi kan inte längre här
i riksdagen påverka dessa beslut.
Det som bland annat ur min synvinkel är bekymmersamt är
de uppgifter som framför allt utgörs av information,
rådgivning o.s.v., viktigt stöd i kundservicen,
det som den finska eller svenska medborgaren praktiskt stöter
på och där det faktiskt behöver finnas
personal som behärskar de bägge inhemska språken.
Det finns det ingen garanti för i lagstiftningen eller
i det här samserviceavtalet.
Mitt önskemål är att utskottet skulle
titta närmare på den här frågan
och att det också skulle ingå ett kriterium i
lagstiftningen att myndigheterna som fastställer vad man
skall kräva av personalen, att de också skall
fundera igenom vilka språkkunskaper behöver personalen
ha. Det här tycker jag är mycket förenligt
med den strategi som både justitieministeriet och finansministeriet
har gått in för, att man har en strategi för
att bestämma vad har vi för personal, vilken språkkunskap
och annan kunskap krävs av den, så att man nu
kan upprätthålla den goda kvaliteten i förvaltningen
som språket utgör.
Arvoisa puhemies! Olen pyytänyt ihmisiä selvittämään.
Tällä hetkellä kaikki muuttuu hallinnossa,
ja kohta emme myöskään tiedä fyysisesti, mikä on
se konttori, joka antaa meille tietynlaista palvelua, puhumattakaan
siitä, että asioita siirretään
nyt myöskin maantieteellisesti yhdestä yksiköstä toiseen.
Me olemme monessa mielessä siirtymässä järjestelmään,
jossa emme tiedä, onko se nyt Helsingin maistraatti, joka
päättää jostain asiasta, onko
se Kouvolan hovioikeus vai mahdollisesti Rovaniemen hovioikeus,
joka päättää asiasta. Toivon
todellakin, että julkinen hallinto, vaikka tämä on
vähän toisenlaista asiaa, tarkasti informoi meitä kansalaisia
molemmilla kielillä siitä, missä palvelu
annetaan ja mikä on toimivaltainen yksikkö, toimivaltainen
viranomainen, joka päättää asioista.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen pahin innovaatio tällä kaudella
lienee julkisen hallinnon yhteispalvelupisteet, jotka romuttavat
valtion paikallishallinnon ja joista seuraa valtion paikallishallinnon
maakunnallistaminen. Lakivaliokunnan käsittelyssä on
tällä hetkellä hallituksen lakiesitykset
kihlakunnansyyttäjistä ja ulosottokaaresta. Hallintovaliokunnan
käsittelyssä on hallituksen esitys poliisihallintolaiksi.
Eduskunta on hyväksynyt jo hallituksen esityksen rekisterihallinnosta.
Kaikki nämä hallituksen lakiesitykset ajavat valtion
paikallishallinnon keskittämistä maakunnallisiin
keskuksiin. Tästä kaikesta seuraa, että maistraattien
määrää vähennetään.
Kihlakunnansyyttäjäyksiköt vähenevät
nykyisestä 65:stä 30:een tai jopa 18:aan. Ulosottopiirejä vähennetään
51:stä 22:een. Paikallishallintoa keskitetään,
ja paikallinen poliisi hajautuu hallituksen lakiesityksen mukaisiin
yhteispalvelupisteisiin. Tämän kanssa saman suuntaisesti
vähennetään työvoimatoimistoja
ja niiden palvelupisteitä. Viime aikoina keskittämiskaavailuihin
on tullut mukaan myös Kansaneläkelaitoksen ja
verohallinnon paikallistoimistot.
Arvoisa rouva puhemies! Seurauksena on se, että valtion
niin sanottu paikallishallinto ei enää tunne eri
paikallisoloja, vaan etääntyy kansalaisista, kansalaisjärjestöistä ja
yrityksistä. Valtion paikallishallinnosta tulee keskittynyt
ja kasvoton organisaatio. Yhteispalvelupisteet ovat viimeinen naula
valtion paikallishallinnon keskittämisessä. Työn
alla on myös yliopistojen autonomian murtaminen siten,
että maamme yli 21 yliopiston ja niiden 30 000
työntekijän talous- ja henkilöstöasiat
siirretään palvelukeskuksen hoidettavaksi. Palvelukeskuksen
kautta sotketaan yliopiston itsenäinen talous- ja henkilöstöpolitiikka,
ja tämä kaikki edellä mainittu tapahtuu tuottavuuden
nimissä. Lopputulemana kansalaisten asioita hoidetaan valtion
taholta kehnommin. Ennustan, että hallituksen keskittämisseikkailu tulee
valtiolle kalliiksi.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että ed. Laxell suhtautui
hyvin kielteisesti tähän. Hän totesi,
että yhteispalvelupisteet ovat tämän
hallituksen tämmöinen innovaatio, joka on niin
kuin käytännössä susi hänen
käsityksensä mukaan. Näin ymmärsin
suoraan, jos tämän pelkistäisi. Kuitenkin
tässähän on kyse siitä, jotta niihin
yhteispalvelupisteisiin tällä hetkellä jotenkin
vaaditaan kuitenkin joitain muutoksia. Luin tätä esitystä vähän
tuolla työhuoneessa. Ne eivät täytä näitä perustuslain
vaatimuksia, mitkä tällä hetkellä pitäisi
olla. Sen takia tämä vaatii jo lainsäädäntöjärjestelyjä,
joita tässä nyt on tulossa.
Minusta tämä kuitenkin on, niin kuin täällä on todettu,
nykyaikaa, ja meidän pitää uskaltaa katsoa
näitä hallintorakenteita uudelleen, miten ne ovat
uudelleen järjestettävissä ja sillä tavalla,
jotta se ei vie sitä palvelua kauemmaksi. Tässä minusta
näyttää siltä, että tässä ei
semmoista tapahdu, vaan tässä kootaan tietämystä enemmänkin yhteen
ja voidaan tarjota ihmisille tässäkin tilanteessa
hyvät palvelut.
Keskustelu päättyy.