Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut suomalaisen merenkulun kilpailuedellytysten turvaamiseen, ja tätä koskevia ratkaisujahan hallitus teki jo hallitustaipaleensa alkupuolella. Hallitus pyrkii turvaamaan suomalaisen kauppalaivaston kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin kehittämällä merenkulun tukia EU-linjausten mukaisesti ja myöskin seuraten tarkasti sitä, mitä tärkeimmissä kilpailijamaissa tässä suhteessa tapahtuu.

Viime vuosina valmistuneissa merenkulkupoliittisissa selvityksissä todetaan, että mikäli alalle ei luoda yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä keskeisten kilpailijamaiden kanssa, jäljellä oleva matkustaja-alustonnisto tullaan vähitellen siirtämään ulkomaan lipun alle. Tällainen kehitys johtaa vähitellen alan työpaikkojen alasajoon ja myöskin alaan liittyvän osaamisen katoamiseen täältä Suomesta.

Merenkulun tukeminen on myös useissa selvityksissä osoitettu kansantaloudellisesti järkeväksi. Vastaava analyysi on luonnollisesti ollut myös muiden maiden tukitoimia koskevien ratkaisujen taustalla. Asia on juuri nyt akuutti muun muassa siitä syystä, että tiedämme, että Tallink pohtii parhaillaan tapahtuneen fuusion johdosta Siljan alusten kohtaloa, ja myös Finnlines on lähiaikoina ottamassa käyttöön uusia aluksia.

Erityisesti olemme halunneet kantaa huolta myös huoltovarmuudesta. Ainoastaan Suomen lipun alla purjehtiviin aluksiinhan voidaan kohdistaa esimerkiksi kriisitilanteissa vaatimuksia. Lipulla ja sen houkuttelevuudella on siis edelleenkin keskeinen merkitys huoltovarmuudelle silloinkin, kun varustamoiden omistus on mahdollisesti ulkomailla, niin kuin nyt ilmeisesti on tapahtumassa Finnlinesin kohdalla.

Hallitus teki merenkulun tukipolitiikkaa koskevat linjauksensa hallituksen loppukaudeksi talouspoliittisen ministerityöryhmän kokouksessa 16. lokakuuta. Siellä päätettiin, että matkustaja-alusten nettopalkkajärjestelmä tulee uudistaa mahdollisimman pian. Hallituksen syksyllä 2003 päättämä matkustaja-alusten nettopalkkajärjestelmä on vähän johtuen järjestelmän teknisestä toteutustavasta merkinnyt tosiasiassa vain noin vajaan 80 prosentin tukea. Tästä syystä esitämme nyt nettopalkkajärjestelmän uudistamista niin, että tukitaso olisi Ruotsin 100 prosentin tukea vastaava. Tämä on nyt juuri sitä nopeaa reagointia vallitsevaan kehitykseen, kun olemme lupautuneet siihen, että seuraamme myöskin kilpailijamaissa tapahtuvia ratkaisuja tarkasti.

Tämä uusi tukijärjestelmä toteutettaisiin myös niin, että se automaattisesti johtaa haluttuun täysimääräiseen tukeen. Tämän hetken arvion mukaan tämän toteutustavan kustannusvaikutukset olisivat vajaat 4 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 7,5 miljoonan euron luokkaa tämän jälkeen vuositasolla. Tätä on toki hieman vaikea vielä tietää riippuen siis siitä, kuinka paljon laivoja ylipäätään tämän tuen piirissä on.

Talouspoliittisessa ministerityöryhmässä todettiin myös, että matkustaja-aluksia suurempi ongelma on kuitenkin Ruotsin suunnitelma varustamoiden kannalta houkuttelevan tonnistoverojärjestelmän käyttöönotosta. On ilmeistä, että Ruotsi on nyt ottamassa uuden tonnistoverojärjestelmän käyttöön, vaikka siitä ei tuossa uuden hallituksen ohjelmassa mainintaa olekaan. Suomen hallituksen linjana on ollut, että Suomi tulee turvaamaan Suomen lipun kilpailukyvyn myös verotuksellisin toimin siinäkin tapauksessa, että lähialueillamme päädytään uusiin toimiin verotuksen osalta.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla toimii parhaillaan myös työryhmä, joka pohtii muun muassa muitakin tärkeitä kauppa-alusluettelolain uudistamistarpeita, ja tämän työryhmän määräaika päättyy ensi kesäkuussa, joten eduskunnalle tästä asiasta esityksiä on varmasti luvassa myös tulevalla vaalikaudella.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ministeri Huovisen arvio merenkulkumme samanarvoisista kilpailuedellytyksistä muiden maiden kanssa oli aivan oikea. Vain näin menetellen me voimme turvata sen, että kauppalaivastomme pysyy Suomen lipun alla jatkossakin. Meillähän Euroopan unionin meriliikenteen valtiontuen suuntaviivat mahdollistavat sen, että merenkulkijoiden verotus- ja sosiaaliturvamaksut poistetaan kokonaan ja laivaliikenteen yritysveroa alennetaan. Me olemme nyt tällä lakiesityksellä poistamassa sosiaaliturvamaksut myös matkustaja-alusten osalta. Mielestäni tämä hallituksen esitys on hyvä, tarpeellinen ja perusteltu ja osaltaan turvaa suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyden tulevaisuudessakin.

Ministeri viittasi veroratkaisuihin, ja uskon, että jatkossa meidän on tehtävä veroratkaisujakin, mikäli me haluamme estää kauppalaivastomme hiipumisen. Laiva on siitä erikoinen tuotantolaitos, että se liikkuu yhden maan satamasta toiseen ja vaihtaa tarvittaessa lähes yhtä nopeasti myöskin rekisteriä. Juuri tämä äärimmäinen kansainvälisyys on johtanut maiden välillä armottomaan verokilpailuun. Tässä tilanteessa yksi maa ei voikaan kirkasotsaisesti poiketa joukosta. Jos näin tekee, niin edessä on laivojen ulosliputus.

Meillä vielä 1980-luvun puolivälin tienoissa viennin ja tuonnin osuus merikuljetuksistamme oli noin puolet eli noin puolet kulki suomalaisilla aluksilla. Viime vuonna viennin osuus oli enää 20 prosenttia, tuonnin osuus noin 40 prosenttia, tämäkin pitkälti Nesteen öljykuljetusten ansiosta. Mielestäni onkin tärkeää, että hallitus on kiinnittänyt huomiota suomalaisen tonniston kuljetusosuuden jatkuvaan pienentymiseen. Me olemme tältä osin tekemisissä hyvin perustavaa laatua olevien kansallisten kysymysten kanssa. Kysymys on huoltovarmuudesta, mutta kysymys on myöskin alan tietotaidosta ja sen kehittymisestä.

Haluan korostaa, että meillä Suomessa on vahva meriklusteri, mutta tästä huolimatta merenkulun työpaikat ovat vähentyneet emmekä ole saaneet pitävää otetta Itämeren kasvavasta liikenteestä. Meriliikenteen lisääntymisessä Itämeri lieneekin tällä hetkellä maailman ykkönen. Tämän ovat todella Italian Grimalditkin havainneet ja ovat havittelemassa Finnlinesiä, kuten ministeri täällä totesi. Tämä liikenteen kasvu on osaltaan seurausta tietenkin siitä, että Baltian maissa taloudellinen kasvu on ollut hyvä, mutta talouden kasvu on ollut erityisen ripeää Venäjällä ja Pietarin alueella eli näköpiirissä on jatkossakin todella meriliikenteen kasvua.

Mielestäni meidän onkin merenkulkupolitiikassamme otettava offensiivisempi ote ja pyrittävä täysimääräisesti hyödyntämään Euroopan unionissa hyväksytyt merenkulun valtiontuen suuntaviivat. Näinhän ovat tehneet meidän kilpailijamaammekin. Mielestäni tämän lakiesityksen hyväksymisen jälkeen miehistökustannusten osalta asia on kunnossa ja hallitus on tältä osin aivan oikealla tiellä. Mutta tonnistoveron ja alushankintojen veroratkaisujen osalta me tarvitsemme kyllä ensi hallituskauden alussa nopeita ratkaisuja. On hyvä todeta, että tämä tonnistovero on käytössä jo hyvin monissa Euroopan maissa, ja uskon, että se on välttämättömyys meillekin.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto on tärkeä paitsi huoltovarmuuden, niin myöskin suomalaisen työllisyyden ja talouskasvun kannalta. Tämän vuoksi me tarvitsemme toimia, joilla voidaan turvata se, että Suomen lipun alla purjehtii mahdollisimman suuri kauppalaivasto.

Roger Jansson /r:

Värderade fru talman! Om jag får börja med att skämta lite så vill jag säga att detta var en osedvanligt snabb leverans från regeringens sida av ett önskemål som ligger på riksdagens bord. I ärende nr 33 idag har vi en budgetmotion nr 278 som föreslår just detta och den är nu slutbehandlad i riksdagen eftersom regeringen har lämnat ett likalydande förslag.

Men till alla delar är ju inte detta en snabb leverans därför att i detta ärende beslöt riksdagen 2004 att man skulle ha en ersättningsnivå ungefär i den nivån som regeringen nu i sin korrigeringsproposition föreslår. Så på det sättet har ett och ett halvt år gått förlorat och de pengar som beslöts om här i riksdagen 2004 har alltså inte till full del utbetalats under den här tiden. Vår konkurrenskraft inom passagerartrafiken under finsk flagg har alltså varit klart sämre än vad regeringen faktiskt själv och riksdagen önskade från 1 januari 2005. Men bättre sent än aldrig, nu kommer den och därför är det bra, alldeles utomordentligt, jag vill särskilt framföra ett tack till minister Huovinen för ett starkt arbete för att nå det här resultatet.

Däremot, som också ledamoten Kallio så väl här framförde, är det ju lite bedrövligt hur sjöfarten utvecklats i det här landet de senaste tio åren. Trots riksdagens många synpunkter på detta, särskilt utgående från trafikutskottets flera betänkanden i det här sammanhanget så har vi fortsatt att förlora konkurrenskraft, fortsatt att förlora marknadsandelar i en växande europeisk sjöfart och i en kraftigt växande Östersjösjöfart. Detta är för mig fullständigt obegripligt hur Finland, som är det kanske mest sjöfartsberoende landet när det gäller sin transportsituation med 80 procent av sina transporter på köl inom sjöfarten, så markant alltså har lämnat sig efter i den europeiska utvecklingen som sker inom Europeiska unionen när det gäller konkurrenskraften inom Europa och konkurrenskraften gentemot övriga länder.

Så jag hoppas att de beslut som det ekonomiskpolitiska utskottet i regeringen nu har fattat och avser att följa, som jag hoppas även under den här regeringens period, inte skall vara för sena utan att vi ännu har kunnat bibehålla den stora kunskap vi i Finland har inom sjöfarten, den stora konkurrenskraft vi har inte minst när det gäller teknologisk utveckling, säkerhetsutveckling och miljöutveckling inom sjöfarten. Att vi inte har tappat för mycket av den kunskapen redan, utan att vi från och med nu kan bygga upp igen en näring som är bland de mest expansiva i världen och när det gäller transportsektorn faktiskt bland de mest miljövänliga i världen, trots att det finns miljöproblem även inom sjöfarten som måste åtgärdas.

Vad är det som vi behöver göra omedelbart utöver den här propositionen för att komma framåt? Minister Huovinen nämnde själv att det sitter en arbetsgrupp som hon har tillsatt på kommunikationsministeriet och jobbar med de här frågorna och det är viktigt att vi får, när det gäller den frågan som är på bordet nu, ett system också efter 2009. Personligen hör jag till dem som föreslår att man inte skall ha ett så budgetbelastande system som man har nu idag, som man har i Sverige och som vi har i de nordiska länderna, utan att man mera skulle närma sig den centraleuropeiska och sydeuropeiska modellen där sjömännen i större utsträckning fungerar som företagare. Då skulle belastningen på statskassan kunnat bli något mindre. Men det är säkert en svår politisk fråga som man måste diskutera mera.

När det sedan gäller möjligheten att satsa på nytt tonnage och också därmed få en bättre sysselsättning på våra egna varv i Finland så är det ju viktigt att tonnageskatten reformeras och att vi får ett reserveringssystem så att det blir intressant att satsa i nybyggen, inte bara i ersättande tonnage utan också i expansion under finsk flagg. Där har arbetsmarknadsparterna igen en arbetsgrupp som under senaste vinter och vår kommit med tydliga förslag i den här riktningen. Jag hoppas att både kommunikationsministeriet och finansministeriet nu arbetar hårt med de här frågorna så att de skall gälla alla delar av sjöfarten.

Kommissionen är i viss mån kritisk till finansieringslösningar via skattelagstiftningen som också inkluderar taxfreetrafiken, men i Finland är 75 procent av sysselsättningen inom sjöfarten inom passagerartrafiken beroende av taxfree också. I Sverige är det bara 10 procent, så att hos oss är det extremt viktigt för sjöfartens utveckling att vi får också med den här delen i den lagstiftning som berör finansieringen av sjöfarten, alltså skattelagstiftningen.

Jag har nu efter att vi blev klara med den här utredningen om att sjöfarten är en tillväxtbransch fått signaler på att det är möjligt att tonnageskattesystemet kan inkludera sådana modeller som inkluderar också passagerartrafiken. I Danmark har man ett sådant system, i Storbritannien har man också ett sådant system och vi bör också kunna använda oss av de erfarenheterna här i Finland.

Så jag framför önskemålet om att den här positiva svängningen i sjöfartspolitiken nu med kraft vrids vidare också av ministern vilket jag är övertygad om.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, jossa on monta ulottuvuutta ja monta polvea viimeisten kymmenen vuoden aikana, niin kuin ed. Janssonkin tässä juuri äsken totesi.

Lähtökohtahan Suomen kannalta on hyvin selvä, että me huoltovarmuuden takia tarvitsemme oman lipun alla purjehtivan laivaston. Se koskee sekä tankkialuksia että rahtialuksia että jossain määrin myöskin henkilökuljetukseen soveltuvaa aluskantaa.

Me kysyimme valiokunnassa pari vuotta sitten hyvin tarkkaan, missä ovat huoltovarmuuden rajat. Olemmeko me nyt, ed. Jansson, olemmeko me niin sanotusti ryypänneet jo fataalin? Huoltovarmuuskeskus kovasti todisti meille, että ei näin ole vielä aivan tapahtunut. Se huolenpito, jota äskeisessä puheenvuorossanne, ed. Jansson, julkitoitte, se on oikea trendin osalta, mutta sitä katastrofia ei vielä ole kuitenkaan nyt välittömästi näkyvissä.

Tavallaan erittäin hyvä uutinen oli tänä päivänä Grimaldin varustamon jonkun johtajan haastattelu radiossa, jossa hän ilmoitti, että todellakin he pyrkivät hankkimaan Finnlinesin omistukseensa, mutta että se säilyy, lainausmerkeissä sanottuna, suomalaisena liikennöitsijänä merillä ja suomalaisilla paikallisjohtajilla. Edellytyksenä tietysti on, että nämä tietyt ehdot ovat heitä miellyttäviä, näin minä sen sanoman ymmärsin.

Arvoisa puhemies! Ei mikään ole niin pöljää maailmankaikkeudessa kuin Euroopan yhteisön politiikka näissä meriliikenneasioissa. Jos jonkun, niin tämän kansainvälisen rahtiliikenteen ja myöskin henkilökuljetusliikenteen pitäisi olla niin vapaata kilpailulle kuin olla voi, mutta mikään ei ole niin raskaasti tuettua kuin tämä liikenne tällä hetkellä on. Ja aivan samanaikaisesti, kun puhutaan näistä suurista sisämarkkinavapauksista, hyväksytään yhä rankempia tukia. Logiikkaahan ei politiikassa ole, mutta sitä varmasti ei ole meriliikenteessä, ei pätkänkään vertaa.

Tähän kulttuuriin kuuluu myöskin se, että eduskunta tekee hurskaita päätöksiä, jollainen muun muassa oli tämä nettopalkkausjärjestelmä. Ruotsin mallin mukaisesti muka kopioitiin kaikki, ja nyt ministeri tulee tänne korokkeelle ja todistaa, että no joo, kyllähän te päätitte, mutta me sovelsimme sitä nyt vähän persoonallisesti; se on vähän niin kuin englannin kielessä, että kirjoitetaan eri tavalla kuin luetaan ja päinvastoin. Ja tässä sitä nyt ollaan tämän puhtaan kaulan kanssa, että 97 prosenttia onkin 80 prosenttia ja tällä tavalla, tässä tapauksessa vähän niin päin, että valtio voitti vähän, jos voitti, loppujen lopuksi tässä asiassa.

Tässä ollaan tilanteessa, jossa ollaan menossa kovaa vauhtia sitä tonnistoveroa kohti. Siitä valitettavasti ei taida päästä mihinkään. Toivoisin hartaasti, että se järjestely, joka nyt sitten jälleen Ruotsia matkien ilmeisesti toteutuu seuraavan hallituksen toimesta, olisi sillä tavalla koordinoitu kuitenkin, että jossakin tulee lauta vastaan, seinä vastaan, että nyt sitten ei mennä enää eteenpäin, elikkä tämä kilpailu Ruotsin kanssa ei kyllä ole pätkänkään vertaa järkevä. Mikä tärkeintä, tämäkin asia, arvoisa ministeri, on myöskin sellainen asia, joka on hallitusneuvotteluasia ja jossa pitää kyllä nyt sitten kerta kaikkiaan sopia asiat viimeiseen saakka. Me muistamme Lipposen hallitusten ajalta sen, kuinka näitä asioita yritettiin junailla, mutta Niinistö sanoi aina, että muuten hyvä, mutta ei käy mitenkään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän merenkulun tukien osalta voi todeta sen, jotta jos samaa ajatusmallia voisi noudattaa tuolla kaikilla muilla aloilla, niin todennäköisesti Suomessa olisi kovin heikko sosiaaliturva tai eläketurva. Tämä tietysti kuvastaa sitä, jotta se on erikoisala. No, lentoliikenne voisi olla toinen, ilmeisesti Finnair käy seikkailemaan, jotta se liputtautuukin jonkin muun sellaisen maan lipun alle, jossa käydään kilpailua.

Siitä näkökulmasta ensisijaisesti toivon, jotta tässä lähdettäisiin kyllä ihan vakaasti neuvottelemaan EU:ssa yhteisiä pelisääntöjä sillä tavalla, ettei näin pöljää juttua olisi olemassakaan. Kilpaillaan hengiltä itsemme, ja seuraava vaihtoehto tarkoittaa sitä, jotta kun nyt palautetaan sataprosenttisesti, niin seuraavaksi lähdetään maksamaan siitä, jotta on jonkun maan lipun alla aluksia. Nimittäin eihän tässä muuta voi enää olla sitten. Kun kaikki palautetaan, niin sitten käydään kauppaa, milläs hinnalla te olette meidän lippumme alla.

Sen takia tämä on niin epähyväksyttävä asia, että tämä pitäisi ehdottomasti saada purettua. Nyt tietysti ollaan siinä tilanteessa, jotta tässä ei tällä hetkellä ole sinällään hirveän paljon vaihtoehtoja, koska nyt on ajauduttu tähän. Niin kuin täällä on todettu, huoltovarmuuden näkökulmasta pitää hoitaa asiat kuntoon ja jopa tietyllä tavalla tietysti työllisyysnäkökulmankin osalta, mutta kyllä tässä pitää ottaa semmoiset suunnat ja tavoitteet asettaa siitä, jotta nyt ministeri varmasti pyrkii tekemään kaikkensa samoin kuin koko hallitus sillä tavalla, että otetaan EU:n suuntaan semmoiset suunnat, jotta vaan poistetaan tämän tyyppinen tukipolitiikka, joko asteittain tai kokonaan.

Tietysti pitää katsoa maailmanlaajuisestikin, koska sittenhän tietysti sanotaan seuraavaksi, että kun nyt EU:ssa tämä ei ole mahdollista, niin liputetaan johonkin Panamaan tai mitä niitä kaikkia mahtaa ollakin semmoisia mahdollisuuksia. Kyllä pitää olla yhteinen huoli siitä, jotta yksi tämmöinen elinkeinon haara, vaikka se onkin erikoinen, se liikkuu tuolla vesien päällä, ei voi olla semmoinen, että se pystyy kiristämään kansallisvaltioita tai alueita tällä tavalla, niin kuin tässä nyt on tapahtumassa. Tämä ei ole kenenkään etu. Sen takia kyllä minä pidän ihmeenä, jotta demokratiat eivät tässä tilanteessa voisi ryhtyä toimintaan. Tässä rahan valta määrää täydellisesti nämä ehdot, millä pelataan, ja asettaa nämä demokratiat keskenään kilpailemaan. Se ei ole terve ilmiö.

Sen takia toivon, että ministeri iskee tässä siihen kiveen hakulla, mihin pystyy, ja tämä eduskunta myös linjoittaa tiukasti ja tuleva hallitus hallitusohjelmassaan ne suunnat. En usko, että sitä ennen saadaan hirveästi aikaan, mutta kyllä uudella hallituksella pitää olla kirkkaasti mielessä, mitä tässä tullaan tekemään tämän tyyppisen kilpailun estämiseksi.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt hyvän esityksen tästä kauppa-alusten ja matkustaja-alusten palkan sivukulujen maksamisesta valtion piikkiin. Ensi vuonna se tekee 4 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna arviolta 8 miljoonaa euroa. Mutta tilanne kuitenkin on aika paljon muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana, koska suomalaisten kauppa-alusten omistus on sillä tavalla, että 40 prosenttia tuonnista tulee suomalaisten kauppa-alusten kautta ja 20 prosenttia viennistä. Matkustaja-alusten kohdalla tilannehan on niin, että Suomessa Viking Line on suurin matkustaja-alusten omistaja, ja vain 40 prosenttia kaikista suomalaisten ja ulkolaisten tekemistä matkoista Suomesta pois ja takaisin tehdään suomalaisten omistamilla aluksilla. Nyt oli korkea hetki hallituksen reagoida tähän Ruotsin malliin, sillä muuten nämä viimeisetkin kauppalaivat ja matkustaja-alukset olisivat siirtyneet muualle Suomesta. Nimenomaan se olisi vaikuttanut tähän huoltovarmuuteen, työttömyyteen ja ennen kaikkea sitten taloudelliseen tulokseen. Nyt nimenomaan olisi kiire hallituksella toimia tämän tonnistoveron suhteen, että se kilpailutilanne säilytettäisiin. Nythän tämä on väliaikaisesti eli 2007—2008 voimassa, ja tätä pitäisi jatkaa 2009:kin jälkeen ja samoin tämä tonnistoveroasia selvittää nopeammin kuin Ruotsi, koska tämä vaikuttaa sitten näitten alusten omistajien tuleviin päätöksiin, jos Suomi ei reagoi ajallaan.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On erinomaisen hyvä, että hallitus tuo tämän esityksen. Tosin näitä esityksiä olisi toivottu paljon aikaisemmin, niin kuin ed. Jansson täällä puhui. En lähde toistamaan.

Ongelmanahan meillä on se, että kaikki valtiot pyrkivät hoitamaan tämän huoltovarmuutensa omilla köleillä, ja sen takia joka maassa, kaikissa Euroopan unionin maissa, lähes kaikissa, tuetaan merenkulkua sillä tavalla, että voisi olla oman lipun alla näitä aluksia. Tämä on luonnollista, että niin kaikki haluavat. Me täällä monessa puheenvuorossa peräänkuulutamme huoltovarmuutta. Jos halutaan, että Suomen lippu liehuu laivan perässä, niin meidän on pakko sopeutua siihen, mitä muu maailma tekee, koska ensinnäkin meidän palkkakustannuksemme laivoilla ovat korkeat. Otetaan esimerkiksi vaikka matkustajalaiva: Siellä suomalainen miehistö on puolet ajasta laivalla ja puolet ajasta vapaana, josta valtaosa on täydellä palkalla. Eestiläinen vastaava on 11 kuukautta laivalla ja yhden kuukauden vapaalla, ja sitä paitsi palkka on neljänneksen meidän palkoistamme.

Tämä tonnistovero — viitattiin Ruotsin malliin — niin toivon, että ministeri on toimelias tämän suhteen, sillä meidän on kyllä tehtävä kaikkemme, jotta Suomen lipun alle jäisivät ne laivat, joilla turvataan kohtuullinen omavaraisuus. Olen tässä suhteessa optimistinen.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! On korkea aika ryhtyä näihin toimenpiteisiin. Ne tulevat monilta osin liian myöhään. Liian monta laivaa on mennyt toisen valtion lipun alle. Liian paljon huoltovarmuus on kärsinyt. En arvostele pelkästään tätä hallitusta riittämättömistä toimista, ennen tätä ihan samaa keskustelua käytiin Lipposen molempien hallitusten aikana. Aina tehdään vasta sitten, kun on viimeinen pakko, niitä ratkaisuja, jotka on Euroopan komission, Euroopan unionin tasolla hyväksytty merenkulun osalta, että kansallisvaltiolla on mahdollisuus, oikeus, melkeinpä velvollisuus toimia siten, että merenkulku, huoltovarmuus ja tonnistoa säilyy oman lipun alla. On ollut todella karmeaa, että tämä on kestänyt kymmenen vuotta, on menty aina vaan eteenpäin ja eteenpäin ja ajateltu, että kyllä tässä pärjätään ja kyllä tässä pärjätään. Muut maat ovat toimineet, ja seuraukset ovat olleet karmeita. Minä kyllä tervehdin ilolla, että nyt hallitus on tämän verran lähtenyt liikkeelle. Toivon, niin kuin ed. Saarikangaskin, myös jatkon osalta suomalaisen kauppalaivaston aseman turvaamista ja sitä kautta työpaikkojen turvaamista merenkulussa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kauppa-alusten kohdalla ulkomaille liputus johtuu lähinnä siitä, että kun suuret yhtiöt, esimerkiksi UPM-Kymmene ja Stora Enso, ovat omistaneet esimerkiksi useita kymmeniä kauppalaivoja ja kun kilpailutilanne paperiteollisuudessa on niin kova kansainvälisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, että se aiheuttaa sen, että kaikki rönsyt pitää leikata pois yhtiöstä, ja kun nyt tosiaan viimeisten viiden vuoden aikana markkinatilanne on muuttunut paperiteollisuudessa, niin sen takia esimerkiksi nämä yhtiöitten omistamat laivat on pörssissä myyty ulkomaille. Siinä mielessä tuskin auttaa joku 4 miljoonaa, 8 miljoonaa vuositasolla estämään tätä ulkomaille liputusta, vaan tämä kilpailutilanne pitäisi saada paremmaksi näissä suurteollisuusyrityksissä.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti vaan. Keskustelukin kuvastaa mielestäni sitä, että me jokainen ymmärrämme, että merenkulun haasteet ovat erittäin suuret ja se on aivan selvää jo tästä meidän maantieteellisestä asemastammekin johtuen. Mehän olemme kuin saari täällä Euroopan laidalla ja olemme aivan riippuvaisia näistä merikuljetuksista. Ja myöskin merenkulun tietotaito, haluan sitä korostaa, on äärimmäisen tärkeä. Jos ajattelemme tätä meidän haavoittuvaa Itämertamme tässä ja sitä, minkälaiset ovat jääolosuhteet tällä merellä, me tarvitsemme sitä osaamista, jota ei valitettavasti kyllä tuolta kauempaa tulevilla kapteeneilla ole olemassa. Itämeri ei kestä yhtään isoa eikä pienempääkään onnettomuutta. Tämäkin on mielestäni keskeinen peruste sille, miksi meidän on näissä valitettavissa kilpailuolosuhteissa koetettava pysyä mukana.

EU:n tasolla tätä keskustelua käydään jatkuvasti. Mutta aivan kuten ed. Saarikangas totesi, tämän järjestelmän, tämän monimutkaisen tukijärjestelmän, suorastaan viidakon, purkaminen on kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Siihen liittyy juuri tämä näkökulma: jokainen maa pyrkii turvaamaan oman huoltovarmuutensa. Mutta olemme kyllä käyneet keskustelua myös siitä, että Euroopan pitää olla huolissaan siitä, onko meillä tulevaisuudessa, sanotaan ihan lähitulevaisuudessakin, eurooppalaisia merenkulkijoita. Kuinka houkutteleva tämä ala kokonaisuudessaan on nuorten kannalta? Silloin jos nämä asiat ovat kovin epävarmoja, niin ei kovin moni meistä lähde rohkaisemaan myöskään nuorisoa kouluttautumaan näille paikoille varsinkaan, jos näköala ei ole sen mukainen, että siellä edes esimerkiksi suomalaisen lipun alla on laivoja. Voi olla, että olemme näiden ratkaisujen kanssa myöhässä, kuten tässä nyt on useampi edustaja sanonut. Mutta haluan kyllä todeta, että niin kuin hyvin edustajat tietävät, liikenne- ja viestintäministeriö ei ole ainoa toimija tässä asiassa, vaan olemme joutuneet käymään myöskin hallinnon sisällä paljon tätä keskustelua. Voin sen luvata, että teemme työtä, että suomalainen merenkulku on jatkossakin kilpailukykyinen. Hallituksen linja on selvä: me tulemme turvaamaan Suomen lipun aseman suhteessa keskeisimpiin kilpailijamaihin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri on paikalla, ja haluaisin erään asian todeta, joka liittyy tähän kauppamerenkulkuun. Täällä ed. Jansson totesi omassa puheenvuorossaan, että suomalainen laivaliikenne ympäristönäkökulmasta on kilpailukykyinen, jos kohta, niin kuin totesitte, on myöskin ongelmia edelleen. Näistä ongelmista haluaisin todeta sen, että kun eduskunta sääti tämän no special fee -ajatuksen ja -periaatteen — ettei vaan ollut niin, että ministerikin oli silloin ympäristövaliokunnassa, kun se aikoinaan tapahtui — olimme vahvasti siinä käsityksessä, että se on toimiva järjestelmä, joka edesauttaa Itämeren suojelua. Myöhemmin tänä vuonna asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että järjestelmä ei toimi. Eli meillä on edelleen näitä tämän tyyppisiä ongelmia, ja tämä kilpailukykykysymys ei saa sitten olla esteenä ympäristöturvallisuuden, alusturvallisuuden tai ympäristökysymysten ratkaisemiselle. Haluaisin tätä tässä kohtaa painottaa.

Roger Jansson /r:

Fru talman! Den här diskussionen ger den uppfattningen att hela riksdagen verkligen står bakom en ny sjöfartspolitik även om det inte är så många i salen, men från de flesta partier har det nu framförts det här, så jag hoppas att det blir ett starkt stöd i ryggen för ministern.

Men när det gäller de här stöden till branschen så är det naturligtvis olyckligt att vi har en Europapolitik som bygger på så här pass mycket budgetstöd som det är frågan om. Särskilt med de metoder som vi använder här uppe i Nordeuropa så blir det så att säga ännu mera statsstöd som skall användas till en bransch, trots att branschen egentligen har möjlighet att klara sig utan statsstöd om man skulle ha andra system som man skulle gå in för i den europeiska politiken.

Jag sade redan i mitt anförande att jag är kritisk till de här stödsystemen när det gäller lönekostnaderna, att man borde sträva till en mera europeisk modell här uppe i Norden.

Men sedan när det gäller tonnageskatten och beskattningssystemet så är det faktiskt ett ur finsk och europeisk beskattningsetik ganska dåligt system. Europeiska unionen tog det för att man inte hade något bättre. Det var ett system som man hade i Grekland från 1948 och så införde man det i europeisk politik för att man inte hade något motsvarande. Men nu är Finland medlem i unionen och vi hade alltså ett bättre system fram till 1993 i det här landet, där vi hade i samfundsskattesystemet ingående reserveringssystem för nyanskaffningar. Det innebär alltså att man har en uppskjuten beskattning som är uppskjuten så länge som man gör nyinvesteringar och expanderar, medan tonnageskattesystemet egentligen inte är något skattesystem utan mera ett avgiftssystem beroende på fartygens storlek.

Så i den europeiska politiken ... (Puhemies: 2 minuter!) — ursäkta, jag slutar nu — i den europeiska politiken vore det bra om Finland framöver skulle tala för en lite annorlunda modell än tonnageskattemodellen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävästä asiasta on käyty erittäin hyvää keskustelua. Suomi Euroopasta katsoen on saari, ja meille huoltovarmuuden kannalta merenkulku on hyvin välttämätön asia. Silloin pitää pitää huoli eri lainsäädännöllä kuin nyt myös käsiteltävällä asialla nimenomaan, että meillä kaikissa olosuhteissa säilyvät juuri ne edellytykset, mitä huoltovarmuus vaatii.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Jansson esitti mielenkiintoisen kysymyksen siitä, että merimiehet hoitaisivat niin kuin yksityisyrittäjät sen palvelutehtävänsä. Euroopassahan näin on, varsinkin saksalaisissa aluksissa. Ne ovat 1—10 miehen yrityksiä, jotka suorittavat nämä merimiespalvelut. Jos ajatellaan eurooppalaista kanavaliikennettä, niin siellähän on perhe, joka hoitaa koko sen lotjan, niin sanotun lotjan, tavaraliikenteen vuosikymmenestä toiseen, ja se pelaa hyvin siellä. Mutta epäilenpä vaan Suomessa, että jos tällaista mentäisiin esittämään SAK:lle ja sitten tälle Merenkulku-unionille, vai mikä tämä vastapeluri on, (Eduskunnasta: Merimies-Unioni!) niin kyllä seisoisivat kaikki ulkolaiset ja suomalaiset laivat sen jälkeen.