Janina Andersson /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Brax on todella viime aikoina
ollut erittäin ahkera. Meillä lakivaliokunnassa
on todella kiire, jos haluamme saada kaikki asiat käsiteltyä ja
vietyä eteenpäin, mitä meillä nyt
on pöydällä ja vielä tulossa tämän
lisäksi.
Tässä on nyt yksi esimerkki niistä erittäin
hyvistä lakiesityksistä, jotka ovat tulleet meidän pöydälle.
Todella pitkään on odotettu, että myös törkeä eläinsuojelurikos
tulisi nimikkeenä rikoslakiin, ja tässä se
nyt on vihdoinkin.
Nykyisessä rikoslaissa säädetään
eläinsuojelurikoksen perustekomuodosta ja lievästä eläinsuojelurikoksesta,
mutta nyt siis tulee törkeä eläinsuojelurikos
erikseen. Rangaistavuuden alaa ei tässä muuteta.
Törkeästä eläinsuojelurikoksesta
tuomitaan, jos 1) rikos tehdään erityisen raa’alla
tai julmalla tavalla, 2) rikoksen kohteena on huomattavan suuri
määrä eläimiä tai 3) tavoitellaan
huomattavaa taloudellista hyötyä ja rikos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistusasteikkona
on vankeutta vähintään neljä kuukautta
ja enintään neljä vuotta.
Eläinsuojelurikos edellyttää jo perustekomuodossaan
julmuutta. Hallituksen esityksen mukaan törkeässä eläinsuojelurikoksessa
erityisen julmana tai raakana tekona voidaan pitää vaikkapa
tuleen sytyttämistä, toistuvaa kiduttamista taikka
epäonnistuneita lopettamisyrityksiä lainvastaisella
tavalla siten, että eläimelle aiheutetaan pitkittynyttä ja
suurta kärsimystä. Tarpeettoman tuskan ja kärsimyksen
aiheuttamista erityisen julmalla tai raa’alla tavalla voi
osoittaa myös eläinten tai eläinlajien
väliset järjestetyt tappelut. Vaikkapa koira-
tai kukkotappelut voivat mennä tämän
alle.
Säännöksen kakkoskohdassa mainittu
eläinten huomattavan suuri määrä tulee
arvioida eläinlajeittain. Siipikarjan osalta huomattavan suuri
määrä on siten arvioitava eri tavalla
kuin esimerkiksi lehmien tai seura- tai harrastuseläinten
kohdalla. Tuotantoeläimiin kohdistuvaa eläinsuojelurikosta
ei välttämättä tulisi arvioida törkeäksi
vain eläinten suuren määrän
perusteella. Huomattavan suuresta määrästä eläimiä voisi olla
kyse esimerkiksi, jos samojen toimijoiden laiton toiminta vaikkapa
kuljetustoiminnassa on kestänyt useita vuosia tai toiminta
on muutoin ollut poikkeuksellisen laajamittaista.
Huomattavaa taloudellista hyötyä koskeva peruste
on osin päällekkäinen eläinten
huomattavan suurta määrää koskevan
perusteen kanssa. Huomattavaa taloudellista hyötyä voidaan
kuitenkin tavoitella ilman, että kyse on välttämättä huomattavan
suuresta määrästä eläimiä.
Toisaalta teko voi kohdistua huomattavan suureen määrään
eläimiä ilman, että teon tuottama hyöty
voitaisiin arvioida huomattavan suureksi. Molemmilla perusteilla
on siten itsenäinen soveltamisalansa. Lisäksi
edellytetään, että teko on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä.
Valiokunta tähdentää, että eläinsuojelurikoksen
tekotapa sisältää aina kärsimyksen
aiheuttamisen eläimelle eläinsuojelulain vastaisella
tavalla. Siten myös esimerkiksi soveltamisedellytys huomattavan
taloudellisen hyödyn tavoittelusta perustuu aina myös
eläimen kärsimyksestä saatavaan hyötyyn.
Lakivaliokunta pitää perusteltuna, että myös eläinsuojelurikoksissa
eriytetään erityisen törkeät
tekotavat nykyistä selkeämmin omaksi tekomuodokseen.
Törkeän eläinsuojelurikoksen säätäminen
korostaa eläinten hyvinvointiin ja niiden asianmukaiseen
kohteluun kohdistuvien vakavimpien tekojen moitittavuutta ja ohjaa
myös oikeuskäytäntöä tuomitsemaan
näistä teoista niiden moitittavuuteen nähden
oikeasuhteisia rangaistuksia. Lakivaliokunta on mietinnössään
arvioinut myös esitettyä rangaistusasteikkoa sekä rikoksesta
määräytyviä oheisseuraamuksia
ja katsoo niiden asettuvan oikeaan suhteeseen teon moitittavuuteen
ja muihin rikoslaissa säädettyihin rikoksiin nähden.
Eläintenpitokielto ulotetaan koskemaan myös eläimen
omistamista. Nykyisin eläintenpitokieltoon määrätty
voi omistaa eläimiä, kunhan hän ei pidä niitä eikä käytännössä huolehdi
niiden hyvinvoinnista. Tämä on ollut valvonnan
kannalta ongelmallista. Epäselvää on
ollut, voiko kieltoon tuomittu omistajana päättää esimerkiksi muualle
sijoittamiensa eläinten jalostuskäytöstä. Tämä on
mahdollistanut vaikkapa pentutehtailun eläintenpitokiellosta
huolimatta. Lisäksi säädetään,
että törkeään eläinsuojelurikokseen
tuomittaessa tuomioistuimen on samalla määrättävä eläintenpitokielto.
Eläintenpitokieltoon määrääminen
on siten vahva pääsääntö.
Tuomioistuin voi poiketa siitä vain erityisen painavasta
syystä. Myös eläintenpitokieltoon liittyvää menettämisseuraamusta
täsmennetään ja muutetaan siten, että tuomio
voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta
huolimatta, ellei tuomioistuin määrää täytäntöönpanon
lykkääntymistä.
Valiokunta pitää muutosta merkittävänä parannuksena
nykytilaan. Muutoksenhakuvaihe voi kestää pitkään,
eikä eläinten jättämistä siksi ajaksi
eläinsuojelurikokseen syyllistyneen hoitoon voida pitää eläinten
hyvinvointia ajatellen asianmukaisena. Vastaajan oikeusturvaa parantaa
se, että seuraamus määrätään
syyttäjän vaatimuksesta, jolloin vaatimus tulee
esille prosessin aikaisessa vaiheessa.
Jotta tätä eläintenpitokieltoa voitaisiin
valvoa paremmin kuin tällä hetkellä,
niin perustetaan eläintenpitokieltorekisteri, jota pitää Oikeusrekisterikeskus.
Valvontaa suorittavat viranomaiset saavat tiedot ensisijaisesti
teknisen käyttöyhteyden avulla. Rekisteri nopeuttaa
tiedonkulkua ja kieltoja koskevien tietojen käyttöä ja
saatavuutta eläinsuojeluviranomaisten toiminnassa. Eläintenpitokieltorekisteriä voidaan
hyödyntää myös osana maataloustukien
ehtojen valvontaa ja niihin liittyvissä tilatarkastuksissa.
Muut kuin viranomaiset voivat saada yksittäistapauksessa rekisteristä otteen,
jos se on perusteltua eläinsuojelun toteuttamiseksi tai
muuta hyväksyttävää tarkoitusta
varten. Jalostusyhteisöt, jotka kirjaavat eläimiä kantakirjaan
tai muuhun jalostusrekisteriin, voivat pyytää kirjaamisen
hakijaa esittämään otteen eläintenpitokieltorekisteristä.
Lakivaliokunta ehdottaa rekisteriä koskevan 8. lakiehdotuksen
4 §:ää täydennettäväksi
siten, että rekisteristä saatavia tietoja eläinsuojelurikoksen esitutkintaa
varten saisivat myös Tulli ja Rajavartiolaitos.
Tämä lakiehdotus herätti hieman kritiikkiä, mutta
keskustelun jälkeen kyllä oli ihan selvää, että tämä on
todella parannus suomalaiseen eläinsuojeluun, ja lopultakin
se saadaan nyt näin hyvin läpi.
Yleiskeskustelu päättyi.