Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämä ajokorttiuudistus on pitkään ollut valmistelussa ja on erittäin monipolvinen ja laaja kokonaisuus, ja en käy tässä esittelypuheenvuorossa kaikkia yksityiskohtia läpi. Tiedän, että siellä valiokunnassa on jo itse asiassa aloitettu asiantuntijoitten kuuleminen, ja hyvä niin.

Tässä on taustalla kaksi asiaa, ensinnäkin tämä EU:n ajokorttidirektiivi ja sitten toiseksi meidän omat kansalliset tarpeemme lisätä liikenneturvallisuutta, ja haluan sitä puolta erityisesti tässä puheenvuorossani korostaa. Tässä on ehkä semmoisia muutamia isoja kysymyksiä, joiden uskon koskettavan kaikkiakin kansalaisia, perheitä, lukumääräisesti paljon. Ne liittyvät näihin ajokorttiasioihin, mopokortin suorittamiseen ja sitten myös auton ajokortin suorittamiseen ja moniin muihin.

Yksi asia, joka on ollut valiokunnassakin jo aiemmin tässä kovasti esillä, on tämä ajokieltojärjestelmä. Uskon, että tässäkin joukossa, keitä meitä täällä nyt on, ja ehkä vähän laajemminkin, on erilaisia painotuksia näistä, mutta minusta se on myös hyvää lainsäädäntöä, että käydään semmoista arvioivaa ja aitoa keskustelua siitä, mikä on sitten se lopputulema. Eli sanon sen nyt jo kärkeen, että puolustan tiukasti, totta kai, omaa esitystäni, mutta kun tiedän, että tässä on paljon yksityiskohtia, minusta on myös niin, että valiokunta on siinä paljon vartijana. Kun käytätte asiantuntijoita ja teette omaa analyysiä ja arviota, toivon, että voidaan sitä myös sitten yhdessäkin katsoa, jos löytyy semmoista, joka vaatisi vielä uudelleenarviointia.

Kuljettajaopetuksen osalta haluan korostaa sitä, että on semmoinen yksi punainen tai vihreä lanka, mikä lanka liekään sitten, mutta aikomus näillä toimilla, mitä tähän koulutukseen esitetään, korostaa entistä enemmän kuljettajan omaa vastuuta liikenteen turvallisuudesta. Eli oma vastuu liikenteessä kuljettajalla, ja se minusta liittyy asenteisiin. Kaikki tiedätte, että asenteet, jos mitkä, ovat kovin hankalasti muutettavissa.

Muutamia yleisiä seikkoja ensinnäkin tähän direktiiviin liittyen. Direktiivi on meidän sillä tavalla vietävä eteenpäin, että se olisi meillä käytettävissä, sovellettavissa viimeistään siellä tammikuussa 2013. Direktiivin pohjalta tulee muutos, että kaikki ajokortit on vaihdettava EU:n yhteiseen ajokorttimalliin viimeistään 19.1.2033. Tuntuu pitkältä ajalta, mutta kun itse katsoin tuota vähän tarkemmin, näytti olevan sama vuosi juuri minunkin nykyisessä ajokortissani, mihinkä asti se on voimassa.

Sitten tästä, mitä uusitaan jo aiemmin. Yksi asia, joka tulee voimaan jo ensi kesäkuun alusta, on mopokortti. Nyt tällä hetkellä mopokortti on ollut vain pelkkä teoriakoe, eli sen jälkeen on voinut saada mopokortin, ja siitä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Meillä oli tarkoitus, että olisimme ehkä voineet viedä valtioneuvoston asetuksen eteenpäin sillä tavalla, että tämän vuoden alusta olisivat tulleet nämä uudet mopokorttivaatimukset voimaan, mutta emme niin tehneet. Siinä suurena syynä oli, että itse katsoin silloin reilu vuosi sitten, että sen kustannukset näyttävät tulevan kohtuuttoman kalliiksi, ja sitten, kun meillä oli tämä laajempi ajokortin lainsäädäntöuudistus käsissä, pidin tärkeänä sitä, että eduskunta on se, joka määrittää ja tekee samalla myös ajokorttiin tarvittavat muutokset. Näistä pienimpiä ei todellakaan ole se, mitä kustannusvaikutuksia on kansalaisille ja kotitalouksille. Pidän tärkeänä sitä, että eduskunta on se instanssi, jossa otetaan tällaisiin asioihin kantaa.

Direktiivistä johtuvia muutoksia ovat muun muassa myös nämä määräaikaisuuteen liittyvät kysymykset. Eli määräaikaisuus on normaalin ajokortin osalta 15 vuotta ja raskaan kaluston kuljettajille 5 vuotta.

Sitten on tänne yläpäähän ikärajoihin myös ehdotuksia, eli noin 70 ikävuoden iässä voitaisiin henkilöautoajokortti myöntää korkeintaan 5 vuodeksi kerrallaan ja raskaan kaluston kuljettajille enintään 2 vuodeksi kerrallaan, ja se muutos itse asiassa on jo täällä tehty.

Sitten muutama sana erikseen mopoista ja kevyistä nelipyöristä eli niistä pahamaineisista, jos voisi sanoa, mopoautoista.

Ensinnäkin totean sen, että mopoilu on yleistynyt aivan valtavan paljon. Yli puolet 15-vuotiaiden ikäluokasta eli yli 30 000 on suorittanut tämän mopokortin. Se on todella paljon. Minä ymmärrän sen erittäin hyvin myös tämän hyötykulkemisen kannalta, eli kun lähdetään lukioon ja lähdetään ammatilliseen koulutukseen, niin mopoa kyllä käytetään, mutta se ei ole enää se poikien menopeli ja vempain, vaan se on myös tyttöjen kulkuneuvo ihan siinä samassa missä poikienkin. Mutta sitten, kun olemme katsoneet niitä onnettomuustilastoja, sieltä näemme sen, että tyttöjen ja poikien mopo-onnettomuudet ovat ihan erilaisia. Pojilla usein on viritetyt mopot ja niillä mennään ylinopeutta ja sattuu vahinkoja. Tyttöjen puolella taas on niin, että käsittelytaito siihen mopoon ei ole kovinkaan hyvä.

Säilytämme edelleenkin mopon osalta ja myös mopoauton osalta 15 vuoden ikärajan, mutta enää ei riitä se, että on teoriakoe suoritettuna, vaan pitää saada myös käsittelyopetusta ja myös ajo-opetusta. Mutta mopoon ei oteta ajokoetta vaan se teoriakoe ja sitten käsittelykoe.

No, mitä se maksaa? Siinä on kolme mallia. Kaikista halvin malli on niin sanottu opetuslupaopetus mopolla, ja silloin se maksaisi ehkä noin 150—200 euroa. Tällä hetkellä mopokortti maksaa 90 euroa. Sitten on niin sanottu mopokoulutuslupa, hienommin sanottuna kevennetty autokoululupa. Tämän voisi saada esimerkiksi yhdistys, ja yhdistyksellä tarkoitetaan — näitä ei ole kirjoitettu sinne perusteluihin, mutta ihan esimerkinomaisesti otan esille tämmöisiä yhdistyksiä kuin vaikka 4H-yhdistys tai Mannerheimin Lastensuojeluliitto — sellaisia yhdistyksiä, jotka tekevät sellaista nuorisotoimintaa, että tämä heidän toimintaansa sopisi. No, tällöin tämä hinta olisi arviolta noin 200—300 euroa. Kaikista kalleinta, ei ole yllättävää, olisi autokoulussa, ja arvio silloin 250—450 euroa.

Sitten B-luokan kuljettajaopetus eli se perinteinen henkilöauton ajoluvan hankintatapa. Siinä on edelleenkin aikomus, että säilytetään tämä kaksivaiheisuus, mutta tehdään niin, että kun tällä hetkellä se toinen vaihe on ollut vasta siellä kahden vuoden päässä tai lähellä, ennen kuin tulee kaksi vuotta täyteen, niin nyt tiivistetään, että se olisi kuitenkin vuoden sisällä, eli siitä tulisi kompaktimpi paketti, ja edelleenkin niin, että kun nyt opetuksen aloitusikä on 17,5 vuotta, niin jatkossa se olisi 17 vuotta.

Siinäkin on tarkoitus uudistaa koulutusta ja sinne tulee lisää tunteja ja se maksaa taas lisää. Mutta kun minä olen koko ajan kysynyt, miten aina laitetaan tätä lisäopetusta ja lisätunteja, onko se ihan varma, että sillä on merkitystä, niin minulle on vakuutettu koko tämän valmistelun ajan — ja tässähän oli laaja-alainen työryhmä, jossa oli Liikenneturvaa, poliisia ja myös tutkijoita ja muuta väkeä mukana — että tämän koulutuksellisen elementin kautta saadaan aidosti liikenneturvallisuutta.

Jatkossa opetuslupaopetus ei olisi enää perhesidonnainen. Tämä on minusta hyvä asia, koska aina siinä tuttavapiirissä on myös sellaisia henkilöitä, jotka voivat sen tehdä.

Opetuslupaopetus ei enää olisi pelkästään sitä, että laitetaan lisäjarrut sinne ja haetaan se lupa ja on hyvä maine ja plaa plaa, vaan siinä olisi tämmöinen yhdistävä elementti myös autokouluun. Eli sillä, joka saa opetusluvan eli sillä vanhemmalla henkilöllä ja oppilaalla olisi tietyllä tavalla semmoinen starttipaketti autokoulun yhteydessä, jossa käytäisiin myös asenneasioita läpi ja olisi yksi ajotunti ja sen jälkeen nämä itsenäisesti tekisivät ajo-opetuksen. Loppuvaiheessa olisi vielä yksi arvioiva ajotunti, ja sitten tämä liukkaan ja pimeän ajamisen opetus tapahtuisi kokonaan autokoulussa. Tämä myös nostaa hintaa.

Sitten minä menen — kun aika rientää, en käy kokonaan näitä muutoksia läpi — tähän ajokieltojärjestelmään, kun se on kovasti tosiaankin julkisuudessakin puhuttanut.

Maailmalla ja Euroopassahan on kaksi peruslinjaa. On tämä ajokieltojärjestelmä, joka perustuu siihen, montako rikkomusta tapahtuu vaikka vuoden tai kahden vuoden aikana. Sitten eräissä Euroopan maissa on niin sanottu virhepistejärjestelmä, jossa lasketaan tavallaan virhepisteitä, tai sitten on saldo täynnä, on vaikka 6, ja sitten kun tulee niitä rikkomuksia, ne vähentävät sitä niin sanottua 6:n bonusta.

Meillä Suomessa on aikanaan valittu tämä ajokieltojärjestelmä, joka nyt tällä hetkellä on käytössä, ja työryhmä ja meidän ministeriömme puoltavat edelleenkin peruslähtökohtana ja rakenteena sitä, että säilytettäisiin tämä nykyinen järjestelmä. Eli ajokorttiseuraamuksessa semmoinen ihan normaali perussapluuna on se, että se on porrastettu rikosten ja rikkomusten vakavuuden ja lukumäärän mukaisesti. Tietysti vakavimmat liikennerikkomukset johtavat ajokieltoon jo yhden teon perusteella, ja tiedätte hyvin, että tuomioistuin on myös se, josta ne kaikista vakavimmat seuraamukset seuraavat.

Sitten ovat nämä lievemmät rikkomukset, jotka toistuvina johtavat ajokieltoon, ja tämä on nyt se kohta, josta käydään sitä periaatteellistakin keskustelua. Eli nyt tällä hetkellä meillä on kolme rikkomusta vuodessa tai neljä kahden vuoden aikana, ja sen jälkeen on se ajokielto mahdollinen.

Tästä toteaisin niin, että nytkin jo on mahdollista käyttää ajokieltoon määräämisen sijasta varoitusta. Sitten se, käytetäänkö sitä varoitusta riittävästi: sieltä hallituksen esityksen perusteluista löytyvät luvut viime vuodelta. Eli jos muistan oikein, viime vuonna annettiin ajokieltoja noin 8 000 kappaletta ja varoituksia annettiin 4 200 kappaletta. Varoituksista suurin osa tuli ammattimaiseen liikenteeseen, ja kun se on 1—6 kuukautta, mitä se ajokielto voi olla, niin nekin, jotka olivat niitä lyhempiä ajokieltoja, painottuivat erityisesti sinne ammatillisiin kuljettajiin. Sitten taas ajokielloissa 2 000 oli uusia kuljettajia, eli alle kaksi vuotta oli ollut ajokortti. Tällä tavalla kertovat tilastot.

Ihan kaikista tärkein asia: Minä henkilökohtaisesti ajattelen, että sillä ei ole niin hirveästi väliä, mikä se järjestelmä on nimeltään, vaan että se järjestelmä olisi kohtuullinen ja hyväksyttävä kaikkien kansalaisten kannalta. Minä en voi ajatella niin, että ammattikuljettajilla pitäisi olla täysin erilainen järjestelmä kuin muilla ihmisillä. He, jotka tarvitsevat väistämättä autoa, ovat se iso joukko. Eivät ole pelkästään kuorma-autonkuljettajat. Heitä voivat olla vaikka kodinhoitajat tai vaikka omaishoitaja, jos on pitkän matkan päässä, jolla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin käydä omalla autolla, hakea, asioida, niin että on kotona aina ruokaa ym. Eli minä haluan, että me ajattelisimme tätä kysymystä laajemminkin kuin pelkästään ammattiautoilijoitten ja kuljettajien kannalta. Ajoluvan tärkeys nimenomaan liittyy tähän välttämättömään liikkumiseen ja toimeentuloon, se pitää aukaista sille puolelle.

Tiedätte sen, että kaikista lievimmät ovat huomautuksia, joko suullisia tai kirjallisia, ja ne eivät näy missään. Sitten on olemassa se, että tulee muistutuskirje siitä, että saldo alkaa täyttyä niistä toistuvista rikkomuksista ja alkaa uhata se ajokielto. Sitten on nyt se mahdollisuus, se yksi varoitus ajokiellon sijasta: Me olemme kohtuullistaneet tätä järjestelmää nyt sillä tavalla, että olisi mahdollista käyttää toinen varoitus. Eli on laitettu tämä toisen varoituksen elementti. Se on meidän vastauksemme siihen, että tämä olisi kaikkien, myös ammattikuljettajien, kannalta kohtuullisempi.

Sitten tämä kysymys, toteutuuko. Minäkin kuulen paljon esimerkkejä eri puolilta Suomea, minkälaisia yksityiskohtia on tapahtunut. Ensinnäkin minä sanon, että kun minä olen Skalin kanssa paljon keskustellut, niin ei se kirjallinen lista hirveän pitkä ole ollut, mikä on minulle toimitettu heidän puoleltaan. Mutta sen sanon, että varmasti käytännössä on yhtenäistämisen varaa, ja sen takia, kun poliisi valvoo liikennettä ja sieltä kauttahan tulevat ne huomautukset ym., on äärimmäisen tärkeätä, että kun poliisilla on jo nyt poliisin sakko-ohjekirja, joka on yhtenäistetty, ja se antaa sakotuskäytännöistä selvät sapluunat, niin aivan samalla tavalla pitää Poliisihallituksen antaa poliisikentälle riittävän selvä ohje, miten myös käytetään entistä enemmän tätä varoitusta. Se on minusta tärkeää, että ei ole niin, että me vaan säädämme täällä lakia ja kukaan ei sitä lähde sitten noudattamaan. Olen käynyt tästä keskustelun ministeri Holmlundin kanssa ja myös Paateron kanssa, ja sieltä puolelta on luvattu, että näin tullaan toimimaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pitää kiittää ensin ministeriä siitä, että tämmöistä joustavuutta valiokuntaan nähden on ihan selvästi olemassa ja valmiutta, että voidaan vähän säätää tarvittaessa joitakin yksityiskohtia.

Tässä ajokorttiuudistuksessa on kaksi sellaista isoa asiaa, jotka minun mielestäni kannattaa muistaa. Ensimmäinen on tietenkin tämä liikenneturvallisuus ja siihen liittyvät osiot. Siinä mielessä pitää nyt miettiä sitä koulutusjärjestelmääkin, mikä on kaikista vaikein koulutettava, kun puhutaan liikenteestä. Ylivoimaisesti vaikeinta on kouluttaa ajamaan kaksipyöräisellä moottoriajoneuvolla liikenteessä. Se on aivan selkeästi ylivoimaisesti vaikeinta, mitä siellä koulutetaan. Autolla ajaminen, traktorilla ajaminen, kaikki ovat helpompia siihen verrattuna, ja siinä tietenkin sitten pitää miettiä, kuka sitä koulutusta antaa.

Toinen asia on sitten vähän kummallinen tietenkin, tällä hetkellä vallalla oleva yhteiskunnallinen keskustelu, että moottoripyörien kohdalla esitetään ikärajaa 24:ään nostettavaksi, kun me käymme samanaikaisesti keskustelua äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Nämä eivät ole ihan johdonmukaisia asioita, jos niitä katsoo. (Puhemies: Minuutti!) Se 24 tulee jostakin, ja minulla ei ole mitään tietoa, mistä se 24 vuotta tulee.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ajokorttilainsäädännön uudistaminen ja siihen sisältyvä seuraamusjärjestelmä on mittava kokonaisuus. Varmasti valiokunta, joka tänään työnsä aloitti, tulee perehtymään siihen huolella ja, aivan niin kuin ministeri sanoi, hyvässä hengessä katsomaan mahdollisia tarkennuksia ja muutoksia tähän lakiin.

Erityisen huolissamme mekin olemme tässä salissa olleet nuorten liikennekäyttäytymisestä, ja sitä on täällä monesti puitu. Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi olennainen asia, jota voidaan myös tämän lainsäädännön kautta tehdä. Alkoholi, huumeet, kavereiden paine, kilpailu ja asenteet ovat varmasti sellaisia asioita, jotka nousevat esille. Ministeri on myös ottanut nuorten liikenneturvallisuuden parantamisen esille useaan kertaan. Kevyet nelipyörät eli mopoautot ovat yksi sellainen tekijä, alkoholinkäyttö ajoneuvossa, mahdollinen sen kieltäminen, kasikympinlätkän käyttäminen. Näitä keinoja on monia. Millä tavalla te, (Puhemies: Minuutti!) hyvä ministeri, katsotte, että nuorten liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa, ja miten tässä laissa teidän mielestänne tämä läpileikkaa?

Seppo Särkiniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys, jos mikä, koskee lähestulkoon kaikkia suomalaisia. Ministeri sanoi tässä erinomaisen tärkeän asian, että on mietittävä sitä, miten tämä kohtuullisesti koskee kaikkia ihmisiä ja tuntuu myöskin kuljettajan kannalta kohtuulliselta.

Teen nyt yhden hyvin yksityiskohtaisen kysymyksen. Täällä puhutaan ajokieltoon määräämisestä ja ajoluvan peruuttamisesta taksiautoilijoitten osalta. Jos käy niin, että syyllistyy rikkomuksiin, joiden perusteella kortti pannaan vähäksi aikaa hyllylle — täällä on sellainen kohta, jossa sanotaan, että tämä ajolupa voidaan peruuttaa puoleksi vuodeksi — arvoisa ministeri, eikö ole jotenkin kohtuutonta, että jos kortti menee kuukaudeksi, niin ammatin harjoittamisen oikeus menee vielä siitä pidemmälle, 5 kuukaudeksi?

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on perustuslaillinen oikeus työntekoon, ja myöskin kansalaisten pitäisi olla lain edessä yhdenvertaisia. Yhdenvertaisuus varmasti tapahtuu siinä kohdin, kun käsitellään näitä rikkomuksia, mutta sitten on tämä sanktio nimenomaan, että sillä estetään työnteko.

Otan esimerkin: Kaksi kertaa ilman turvavyötä neljänkympin alueella ja yksi kerta kuudenkympin alueella 72:ta, tyhjä, kuiva tie, ja sitten toinen kerta neljänkympin alueella ja 48:aa. Näistä kaikista tulee rikesakko, ja tämä johtaa ammattikuljettajan, joka työssään ajaa noin 80 000 kilometriä vuodessa elikkä 160 000 kilometriä kahteen vuoteen, vähintään kuukauden palkattomaan jaksoon. (Puhemies: Minuutti!) Kysyn, onko tämä oikein.

Sitten toinen asia. (Puhemies: Minuutti!) Arvoisa … [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääpiirteissään tämä ajokorttilakiuudistus tuntuu minusta oikean suuntaiselta. Minulla on yksi aika yksityiskohtainen kysymys, joka moottoripyöräporukoita tuntuu kovasti kiinnostavan ja huolettavan. Tämä liittyy tähän A2-luokkaan, joka on uusi ja jossa on tämä uusi 35 kilowatin tehorajoitus. Tässä on tällainen lisäkohta, että tämän luokan ajoneuvo ei saisi olla muunnettu ajoneuvosta, jonka teho on yli kaksi kertaa suurempi. Nyt tällä hetkellä tässä vastaavassa luokassa olevista moottoripyöristä suurin osa kuuluu tällaiseen 600-kuutioisten sporttien luokkaan, ja tämä säädös rajaisi nämä pyörät kokonaan pois, koska niiden lähtötehot ovat siellä 90—95 kilowatin luokassa. Hallituksen esityksen perusteluista ei löydy mitään, millä tätä yksityiskohtaa perusteltaisiin. Kysyisin ministeriltä, onko tässä järkevä peruste vai ei.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kysyn minäkin oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään. Siinä mielessä tietysti täytyy edellyttää ammattikuskeilta, että he ajavat hyvin, mutta kun on kyse todella suurista määristä, niin siinä on myös todennäköisyys ajaa joskus rikesakon suuruinen ylinopeus esimerkiksi tai tulee tosiaan turvavyörikos tai tosiaan käyttää kännykkää tai on lievä ylipaino lastissa, ja tämä tosiaan voi aiheuttaa todella ammatin menettämisen jopa lopulta, mutta ainakin väliaikaisesti todellakin suuria taloudellisia vaikeuksia. Sen takia minusta oli hyvä kyllä, että täällä on tämä toisen varoituksen käytäntö. Se oli hyvä, että ministeri on sen saanut läpi tuonne, mutta kuinka hyvin tämä nyt menee sitten kentälle niin, että todellakin saadaan kohtuullisuutta tähän? Ylipäänsä olen sitä mieltä, että pisteytysjärjestelmä olisi ollut kohtuullisempi, mutta kun kerran nyt näillä linjoilla mennään, niin toivottavasti sitä toteutetaan käytännössä kuitenkin tällä järjestelmällä.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Juurikkala toi tuossa tuon moottoripyörän tehokohdan esille eli tämän kuristamisen tuosta yli puolta tehokkaammasta moottorista A2-luokassa, ja en siitä sen enempää puhu, mutta niitä perusteluja kyllä tietysti myös kaipaan.

Mutta esitän ihan yhden yksityiskohtaisen kysymyksen ja toivon perustelua sille, miksi tämän lyhytaikaisen ajo-oikeuden aikaa ollaan lyhentämässä kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Elikkä näen, että siinä tulee ongelmia nuorille, jotka ovat sellaisessa vaiheessa hankkiessaan tämän ajokortin, että on ylioppilaskirjoituksia, armeijan käymistä, saattaa olla vaihto-oppilasvuosia tai opiskeluja toisilla paikkakunnilla, ja voi olla, että tulee kiire suorittaa se ajokortti siinä vuoden sisällä, ja jos ei sitä ehdi tehdä, niin koko prosessi lähtee uudestaan alusta. Miksi tämä lyhennys tähän aikaan?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ajokorttilaki on varmaan haasteellinen laki myös valiokunnalle. Tässä on muutamia tärkeitä huomioita jo esitetty. Itsekin haluaisin muutamaan kohtaan täsmennystä.

Tämä kohtuullisuus- ja turvallisuusnäkökulma on ilman muuta oikea lähestymiskulma myös ajokorttiuudistuksessa, ja tässä ed. Särkiniemen esittämä kysymys oli aiheellinen taksiammattilaisten kannalta.

Itse kysyisin arvoisalta ministeriltä: Kun ajokorttiluokat määritellään, niin miten ylemmällä luokalla, voisi sanoa näin, B-luokan ajokortilla, ei saisi ajaa LT-luokan ajoneuvoa? Saisiko tähän vähän täsmennystä? Minun logiikkani on, että mitä arvokkaampi kortti, sitä enemmän sillä on ajo-oikeutta.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeriä. Ministeri on näissä liikenneasioissa ollut hyvin käytännönläheinen ja etsinyt näitä ratkaisuja yhdessä eduskunnan kanssa. Tämä esitys on kyllä kokonaisuutena hyvä, jos ajatellaan liikenneturvallisuutta, mopoja ja kevyiden nelipyöräajoneuvojen koulutusvaatimuksia ja sitä, että siinä on myöskin tämmöinen autokouluosio, samaten opetuslupa-asioissa.

Huoleni kohdistuu ajokieltojärjestelmään. En pidä tätä nykyistäkään järjestelmää oikeudenmukaisena niiden kansalaisten osalta, jotka joutuvat kulkemaan pitkän matkan töihin, maksavat veronsa, elättävät perheensä. Pienistä rikkomuksista otetaan kortti pois, ja sitten ei kulje linja-autoja, ei millään pääse töihin eikä takaisin eikä ole tuttuja, jotka vievät. Tämä lisäys, että tänne tulee turvalaitteiden käytön laiminlyönti, matkapuhelimen käyttö ajon aikana ja muita tämmöisiä, tiukentaa, mutta toisaalta vakavasta piittaamattomuudesta lievennetään varoituksia. Minusta tämä lievennys on väärä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on todettukin tästä ajokorttien pisteytysjärjestelmästä, ja en siitä kysy, kun on kysytty, mutta kysyisin liikenneministeriltä näistä liikennetraktoreista. Nehän ovat nyt merkittävässä määrin lisääntyneet, ja ne kilpailevat tavallaan kuorma-autojen kanssa samoilla markkinoilla, ja on huomattavasti edullisempaa harjoittaa liikennettä. Suuri, jopa yli 30 tonnin paino voi olla tämmöisessä perävaunussa. Kun ajatellaan, että vielä 18-vuotias voi saada tämän kortin, niin miten tämä liikenneturvallisuus toteutuu tässä tilanteessa, kun suurista massoista on kysymys?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Uusi LT-ajokortti poistaa liikennetraktorin kuljettajalta ammattipätevyysvaatimukset. Arvoisa ministeri, parantaako tämä esitys liikenneturvallisuutta, vai onko niin, että liikenneturvallisuus vaarantuu, kun traktorinkuljettajat vaarantavat liikenneturvallisuutta seikkaillessaan muun liikenteen seassa painavilla traktoriyhdistelmillään?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ajokorttilakouudistus on äärimmäisen haastava lakipaketti. Ministeri aivan oikein esitti kyllä minusta erinomaisen kädenojennuksen valiokuntaan päin, että hän suhtautuu valiokunnan työhön tässä asiassa erikoisen luottavaisesti ja toivoo vuoropuhelua. Se on hyvä merkki siitä, että tätä lakiesitystä voidaan vielä valiokuntakäsittelyn aikana niin sanotusti viilata.

Mutta kysyisin, arvoisa ministeri, teiltä: Ammattimaisessa rekkaliikenteessä varsinkin puutavarapuolella on se valtava ongelma, että talvisaikaan rekkaan kerääntyy matkan aikana lunta ja jäätä, joiden painon ennakoiminen on vaikeaa. Nykyisissä nostureissa on nämä vaakalaitteistot, että pystytään mittaamaan tarkalleen kuorma, mutta ajon aikana syntyvää lumikuormaa ei pysty arvioimaan kukaan. Eikö tässä voisi ajatella pisteytysjärjestelmää, koska jos pikkuisen ylittyy painorajat ja saa kahden vuoden aikana neljä sakkoa tai vuoden aikana kolme ylikuormamaksua, niin se johtaa ajokortin menetykseen ja samalla ansionmenetykseen ja pahimmillaan todelliseen taloudelliseen katastrofiin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää tietysti hyvin varovasti puhua, kun pojalla on ollut tänään tärkeä päivä. Hän on saanut mopokortin.

Pidän arvokkaina vastuullisista nuoristamme huolimatta ministerin painotuksia mopojen ajon ja käytön turvallisuuteen. Myös tämä mopoautokulttuuri on tuonut ihan uusia ulottuvuuksia turvallisuusjärjestelyjen kannalta.

Haluan myöskin puuttua tähän ammattiautoilijoiden kysymykseen. On kieltämättä näin, että on liian joustamatonta viranomaisten tulkinta näissä rikkeissä. Silloin, kun on leivästä kysymys ja ammattiautoilijan työstä, täytyisi löytää kyllä tulkinta ja porrastus näiden rikkeiden laskennalle.

Mutta haluaisin myöskin kiinnittää huomion siihen, että meillä on liikaa hyväksytty myöskin selviä lainvastaisia tapoja, joita ei pidetä oikein rikkeinä. Sellainen on kännykän käyttö ajaessa, ja sen on todettu olevan erittäin vakavaa liikenneturvallisuus- ja onnettomuustutkinnoissa. Olisinkin kysynyt, (Puhemies: Minuutti!) millä tavalla näitä kysymyksiä valvonnassa on ajateltu parantaa yhteistyössä.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Voin tiivistää. Vastaan ensin niihin, mihinkä en osaa vastata. Niin kuin tiedätte, tässä on monia semmoisia yksityiskohtia, joihin ei pysty kyllä ministerikään lonkalta vastaamaan, varsinkaan jos niistä ei ole perusteluissa löytynyt selvää kohtaa.

Ensinnäkin ed. Särkijärven kysymys oli semmoinen, että en pysty siihen saman tien vastaamaan.

Vielä ajokieltojärjestelmään. Sivulla 35 on todettu perusteluissa siitä, että tullaan seuraamaan tarkoin, miten tämä ajokieltojärjestelmä toimii tällaisena, millaisena me nyt tässä sen hyväksymme. Minusta se on tärkeätä, että me katsomme tarkkaan, löytyykö sieltä sitä kohtuullisuutta, aloitetaanko siellä poliisin valvonnassa tekemään niin. Sitten totean sen, että myös EU-maissa on tämmöinen yhteinen tutkimushanke, jossa käydään läpi kaikkia näitä meidän EU-maidemme virhepiste- ja ajokieltojärjestelmiä. Se on minusta äärimmäisen tärkeätä, että me saamme tämmöistä yhteistä, tutkittua tietoa.

Ed. Seurujärvelle nuorten liikenneturvallisuusasiasta. Asetin työryhmän viime joulukuussa, ja sain sen raportin kesäkuun alussa. Voin todeta sen, että sen peruslähtökohta on, että ei pidä keksiä keksimällä sellaisia asioita ja sääntöjä ja kieltoja ja valvontaa, joilla estäisimme nuorten liikkumisen. Eihän kai meidän tarkoitus ole estää, että nuoret voisivat kulkea vuorokauden eri aikoina paikasta toiseen, käydä töissä tai tapaamassa sukulaisia, lapsia tai ystäviään, kun sellaisiakin esityksiä on tehty, että nuoret eivät saa yöllä ajaa, se on turvallista, tai nuorilla ei voi olla avattua pulloa autossa. Eli tämmöiselle tielle, että kielletään etukäteen, emme lähde. Mutta se, mitä tässä koulutuksessa on tehty, tähtää nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseen. Ja sitten yhden keinon otan, joka viime viikolla iltakoulussa linjattiin. Se on tämä alkolukkoasia, eli heti ensimmäisestä rattijuopumuksesta napsahtaa alkolukko. Ei kysytä, haluatko vai et, vaan sinulle tulee alkolukko ja sitä kautta säilytät sen ajo-oikeuden. Tässä esimerkiksi.

Sitten ed. Jokisen kysymys, miksi tämä tehdään, että kahdesta vuodesta yhteen. Minulle on selitetty ja perusteltu se niin, että se olisi tehokkaampi. Minä olen itse myös käynyt semmoisen kahden vuoden koulun, olen niin myöhään käynyt ajokortin suorittamassa. Tavallaan se koulutus ja opetus, mitä on saanut siinä ykkösvaiheessa, saattaa olla jo aika tavalla jäänyt taakse, se siinä on ollut perusteluna. Otin mieleeni kyllä, koska nimenomaan 18—19-vuotiaanahan se ajokortti suoritetaan, että sillä nuorella on muitakin ruuhkahuippuja, että aivan järkevä näkökulma.

Sitten liikennetraktorit. Sen tiedän, että ne tulevat teillä olemaan valiokunnassa erityisen zoomin alla. Olette tällä vaalikaudella jo kertaalleen käyneet sitä rajanvetokeskustelua, mikä on traktori ja mikä on liikennetraktori ja mitkä ne säädökset ovat. Se, että te valiokunnassa käytitte tosi paljon energiaa tämän asian selvittämiseen, kertoo siitä, että nämä säädökset tällä hetkellä traktorin ja liikennetraktorin osalta eivät ole olleet ok. Siinähän on ollut, että liikennetraktoriin vaaditaan C-kortti eli kuorma-autokortti, ja nyt on valmistelussa lähdetty siitä, että on tavallinen traktorikortti, T, jolla on 15 vuotta se ikäraja ja jossa se traktori on ihan perusmaataloustyössä käytettävissä, ja liikennetraktorilla olisi sitten oma korttinsa, mutta ei vaadittaisi enää sitä ammattipätevyyttä eli sitä 270 tuntia ja viiden vuoden välein koulutusta. Tästä on erilaisia painotuksia, ja toivon, että tähän kysymykseen perusteellisesti paneudutaan. Itsekin sen tiedän, kun olen kuullut puolia jos toisiakin tästä asiasta.

Itse asiassa tässä tuli ehkä kokonaisuudessaan suurimpaan osaan vastattua.

Totean vielä siihen ajokieltoasiaan, kun täällä on nyt painotettu tässäkin keskustelussa jo sitä, että menee työ- ja ammattiautoilijoiden kanssa erityisen ongelmalliseksi: Minä muistelen, että edellinen eduskunta kyllä linjasi, valiokunta linjasi, että pitää olla samat vaatimukset, sama taso, sekä ammattikuljettajien että myös sitten muitten tiellä liikkuvien autoilijoitten osalta. Minusta se olisi tietysti loogista, että me pitäisimme tämän tietynlaisen saman linjan jatkossakin, ja korostan sitä, että toimeentulo ja auton tarve on myös muillakin kuin pelkästään ammattikuljetuksessa mukana olevilla.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät vai huonot ensin? Tässä esityksessä on molempia, ja täällä sisällä on ristiriitoja.

Jos nyt aloitan kuitenkin noista hyvistä, niin tuo mopojen ja kevytnelipyörien ajokorttivaatimus ja koulutus tähän kuljettamiseen ajokortin saamisen edellytyksenä ovat erittäin hyviä asioita. Tällä hetkellä kun riittää se, että suoritat sen teoriakokeen ja vastaat niihin kysymyksiin oikein ja sen jälkeen pääset liikenteeseen, niin se ei ole liikenneturvallisuuden kannalta ollenkaan hyvä tilanne.

15-vuotiailla nuorilla on puutteita ensinnäkin tiedoissa liikennesäännöistä ja liikenteessä liikkumisesta. Erityisesti puutteita on taidoissa. Niin kuin ministerikin tuossa toi esille, onnettomuustilastot tuovat esille sen, missä kohtaa näitä puutteita on, ja erityisesti tytöillä on puutteita käsittelytaitojen suhteen. Ja sitten nuorilla on kaikkein suurin ongelma liikenneturvallisuuden kannalta mielestäni siellä asennepuolella, ja se asenne on sitten sitä poikien puutetta. Eli nämä kaikki tulevat ilmi, kun näitä onnettomuustilastoja ja onnettomuustilanteita selvittää ja tutkii. On hyvä, että nyt sinne tulee koulutusvaatimus ja tämä tutkintovaatimus.

Sitten tämä lähtökohta on liikenneturvallisuuden parantaminen, ja niinhän sen tulee ollakin, kun ajokorttiuudistusta tehdään. Hyvää on myös se, että tämä B-luokan kuljettajaopetus voidaan aloittaa jo 17-vuotiaana eli siihen tulee puoli vuotta lisää aikaa, ja on hyvä, että opetusta voidaan jakaa pidemmälle ajalle, varsinkin nyt kun tulee lisää näitä tunteja, joita tulee suorittaa.

Mutta sitten huonona näen tämän kakkosvaiheen suorittamisen aikaistamisen, eli lyhytaikainen ajo-oikeus voi olla voimassa tämän esityksen mukaan vain yhden vuoden, kun nyt on aikaa kaksi vuotta suorittaa nämä kakkosvaiheet. Nuorilla on tässä vaiheessa armeijan käyntiä ja lukion ylioppilaskirjoituksia, saattaa olla vaihto-oppilasvuosia, opiskeluja toisilla paikkakunnilla, joten voi olla tiukka paikka vuodessa suorittaa tämä kakkosvaihe, ja jos sitä ei ehdi suorittaa, niin koko koulutus lähtee alusta, ja se myös maksaa.

Yksi asia, joka liikennevaliokunnassa on tullut esille näitä ajo-oikeuksia tutkittaessa, on puute, joka koskee liikennelääketieteen opetusta ja tutkimusta. Se on sellainen osa-alue, johon meidän tulee panostaa ja jota pitää kehittää jatkossa, kun tutkitaan ajo-oikeuksia ja kuljettajien kykyä kuljettaa ajoneuvoja.

Täällä on uusi ajoneuvoluokka, LT, elikkä liikennetraktorien ajoneuvoluokka. Euroopassa ei tällaista luokkaa tunneta lainkaan, nyt tänne esitykseen tämä on tuotu. Liikennetraktoria saisi kuljettaa 18 vuotta täyttänyt teoria- ja käsittelykokeen näytön annettuaan. Itse näen tämän erittäin suurena riskinä, joka vääristää kilpailua kuljetusalalla. Liikennetraktori voi painaa jopa 35 000 kiloa, melkoisia massoja liikutetaan, ja vaatii erityistä taitoa ja harkintaa kuljettajalta kuljettaa tällaista yhdistelmää. Mitään ammattipätevyyttä ei edellytetä tältä liikennetraktorin kuljettajalta. Katsoisin, että tuo ammattipätevyysvaatimus siihen tulisi sisällyttää tai jopa niin, että tuon korttivaatimuksen pitäisi olla samalla tasolla kuin CE:n elikkä yhdistelmäajoneuvovaatimuksen tällä hetkellä tuolla kuorma-autopuolella. Tähän asiaan varmasti valiokunta joutuu paneutumaan ja paneutuukin, että onko tämä esitetty nyt kohdallaan.

Ongelma on, mitä tässä tulee mukana aina, kun koulutusta parannetaan ja lisätään, että tietysti on hinta, elikkä ajokortin hinta tulee jälleen nousemaan. Nyt on arvioitu, että B-luokan ajokortti tulee maksamaan yli 2 000 euroa, ja tämä on tietysti myös semmoinen eriarvoistava kysymys, kun ajatellaan, miten tämä maa ja joukkoliikenteen mahdollisuudet tässä maassa ovat käytettävissä, elikkä haja-asutusalueella ja maaseudulla on välttämätöntä nuorten hankkia ajokortti, jotta siellä päästään liikkumaan. Täällä kivikylässä se ei niin välttämätöntä ole.

Ihan lyhyesti vielä lopuksi tuosta ajokieltojärjestelmästä. Tiedän, että täällä ainakin ed. Seurujärvi ja muut tulevat vielä ottamaan tarkemmin tätä esille, mutta lyhyesti tuosta: Arviointi siitä, että tämä ajokielto aiheuttaa ammattiliikenteessä toimiville lisärangaistuksen sitten, kun se ajokielto kestää ja tuo ansionmenetys siltä ajalta tulee ikään kuin lisärangaistuksena päälle, on asia, jota meidän tulee tutkia, ja pitää miettiä, miten ikään kuin tämä lisärangaistus tässä voitaisiin välttää ja se ei siltä tuntuisi. Olen samaa mieltä kuin ed. Kaltiokumpu. Hän toi esille sen, että tuntuu hiukan kohtuuttomalta, että kännykän käyttö ja turvavyön käyttämättä jättäminen ja muut lisätään vaatimuksiin ajokieltoon laskettaviksi rikkeiksi niin, että ne kumuloituvat sitten tuolla ammattiliikenteen puolella, kun niitä ajokieltoja asetetaan.

Ja vielä aivan lopuksi tästä ristiriitaisuudesta, kun sanoin että sitä tässä esityksessä on. Ikärajaristiriitaisuutta löytyy. Autopuolella jos on 18 vuotta, niin Testarossan rattiin vaan, mutta moottoripyörässä pitää odottaa 24-vuotiaaksi saakka, että saa tehokkaamman moottoripyörän ajoluvan. Ja sitten tämä C-luokka on ikärajaltaan 21 vuotta, mutta tuolla liikennetraktoreissa samanlaisia massoja liikutellaan jo 18 vuoden iässä ilman ammattipätevyyttä. Nämä ristiriitaisuudet varmasti tulevat valiokunnassa tarkastelun alle.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista mielenkiintoista, ajokorttilainsäädäntö. Ministeri, kyllä täytyy sanoa, että ensimmäinen näkökohta, mikä tästä jäi mieleen, oli se, mihinkä ed. Jokinen lopetti, elikkä tämä ikärajojen kirjo. Sitä löytyy kyllä sieltä 15 vuodesta lähtien päätyen aina 24:ään, ja vaihteluväliä on joka ikäluokalle jotain siellä. Toivottavasti sieltä nyt sitten joku löytää oikean ikäluokan ja oikean ikärajan. Ei tätä ihan tavallisella muistilla pysty kertomaan ihmisille, jos pitäisi sanoa, minkä ikäisenä voit mitäkin autoa taikka mitäkin peliä ajaa. Mutta ehkä se sitten selkiytyy lähitulevaisuudessa.

Sinänsä lähtökohta on ihan hyvä. Niin kuin ministeri sanoi alussa, pyrkimys on siihen, että liikenneturvallisuutta parannetaan ja että kuljettajalle asetetaan omavastuita. Pyrkimys on ihan hyvä, siitä ei päästä mihinkään.

Ehkä voisi sanoa tuosta pisteytysjärjestelmästä, että laitoin nimeni ed. Seurujärven paperiin ja olisin sitä toivonut, mutta toisaalta ymmärrän, että sitä ei meidän järjestelmillä hyvin hetkellisesti ja nopeasti laiteta käytäntöön, jos tutkitaan ja vertaillaan, mitä Keski-Euroopassa on.

Täytyy sanoa, että itsellä noita kilometrejä on takana joku 3,5 miljoonaa. Kuukauden päästä tulee 40 vuotta siitä, kun olen työelämään lähtenyt, ja kaiken näköisillä härveleillä on siellä tullut ajeltua. 13 sakkoa on muistaakseni, laskin, uran aikana tullut. Ensimmäiset kyllä tulivat mopolla jo ennen työuralle lähtöä, että siellä taisi jo pari mopolla tulla. Silloin käytettiin mopoa vähän katsastettavanakin, kun oli rattaita vaihdettu, elikkä osattiin niitä siinä 1960-luvullakin jo tehdä. (Eduskunnasta: Älä kaikkea kerro!) Mutta kertaakaan ei ole ollut lappu kuivumassa. Yhden kerran olen joutunut puhutteluun, kun oli pari sakkoa samalla eväällä, ja silloinkin henkilöautolla ajettuna molemmat. Ilmeisesti on ollut hyvää tuuria, tai sitten tämä pitkä nokka on ollut riittävän hyvällä hajulla, että tietää, missä niitä poliiseja on kyttäämässä. Tietysti täytyy sanoa, että kyllä niitä sääntöjäkin täytyy noudattaa, ainakin suurimmassa määrin.

Mutta muutamia kritisointeja: Minä kyllä sanoisin, että tätä LT:tä ei olisi täällä tarvittu ollenkaan. Minun mielestäni ministeriö on vielä tähän kirjoittanut ihan väärin. Sen nimenhän pitäisi olla MTK, eihän se ole mikään LT. MTK tässä varmaan taustalla lienee.

Minä vertailisin siihen, jos on ammattikuljettaja, jolla nyt on mahdollisuus, ed. Jokinen, jos tämä kolmevuotinen ammattikoulu on käytynä, siinä reilun 18 vuoden iässä saada kuorma-auton ammattimaiseen kuljettamiseen oikeuttava kortti. Hän on käynyt, ottakaa huomioon, jo kolmevuotisen ammattikoulun ja siinä melkoiset opetukset ja kaikki muut. Sitten tulee kaveri, joka 18:n vanhana käy katsomassa pienen käsittelykokeen traktorilla ja opettelee teoriakysymykset, ei aja metriäkään maantiellä, ei missään, siitä vaan lähdetään vetämään 38 tonnin yhdistelmällä maantielle, semmoisella traktorilla tai peräkärryllä, joita ei tarvitse katsastaa koskaan, ne voivat olla mitä sattuu. Kyllä tässä lähtökohdat siihen, että oltaisiin tasavertaisessa asemassa tai edes lähellä, ovat ihan totaalisesti toisenlaiset. Minusta tässä on menty metsään suuresti. Minä ymmärrän sen, jos ajetaan maatalousajoa niillä liikennetraktoreilla, niin minun puolestani vaikka minkälaisella käsittelykokeella, mutta heti kun sinne laitetaan liikennelupa ja laitetaan se, että sillä ruvetaan ajamaan ammattimaista ajoa, niin pelisääntöjen pitää olla ihan toisenlaiset ja niiden pitää olla vertailtavissa myöskin niihin kuorma-autoihin nähden, koska minä olen sitä mieltä, että minä en kaipaa yhtään liikennetraktoria tuonne maantielle. Ne ovat siellä vaaraksi itselle sekä muille erityisesti, kun ne liikkuvat hitaammin ja ne ovat tien tukkoina joka puolella, samaten kuin nämä mopoautotkin. Elikkä kun niillä maantiellä tehdään töitä, niin kyllä pitäisi olla samanlaisia vehkeitä, millä muutkin pelaavat, ja samoilla eväillä.

Tällä hetkellä siellä kuljetuspuolella, autopuolella, meillä on piirturit ja siellä valvotaan kuljettajien työaikoja, nyt digipiirturin myötä voidaan niitä katsoa kuukausia jälkeenkin päin. Kun siellä tulee kuorma-automiehellä tunnit täyteen päivän mittaan, niin se liikennetraktoriukko tai -poika voi siellä ajaa vaikka ympäri yötä päivää; ei kukaan valvo, ei kukaan mitään katso, eikä sitä koske mitkään säännökset siellä. Kyllä lähtökohta on aivan täysin toisenlainen kuin muulla ammattiliikenteellä. Kyllä minusta tässä ei ole onnistuttu. Me olisimme toivoneet siihen selkeyttä. Minusta se vanha lainsäädäntö, jossa C-korttia vaadittiin, mikä siellä lukee, olisi pitänyt säilyttää ja laittaa niin eväin, jos sinne mennään ammattimaiseen liikenteeseen.

Sitten myöskin tässä osaltaan täytyy sanoa, että kyllä tässä harmaan talouden piikkiin aika helposti tuolla syrjämailla mennään. Maatalouden ajosta voidaan siirtyä rahtiajoon, niin ettei sitä kukaan tiedä eikä kukaan huomaa eikä sitä kukaan pysty seuraamaankaan. Se on kyllä todella vaikeaa. Mutta ehkä tässä nyt sitten toivotaan, että löydetään jonkinlainen yhteinen sävel, että tämä lapsus saataisiin täältä kitkettyä pois.

Mutta sitten toiseen vähän samanlaiseen harmaaseen talouteen liittyen. Minä en kyllä nyt oikeastaan, ministeri, kannata tätä opetuslupien siirtämistä, niin että sinä voit opettaa ketä vaan näillä autoilla. Mietitäänpä nyt sitä. Minä olen opettanut kaksi tytärtä aikoinaan, molemmat, ja käynyt sen koulutuksen silloin. Minä luulen, että minä saisin sen opetusluvan vieläkin. Ensi keväänä minä voisin kenties ruveta tekemään bisnestä sitten sillä hommalla, että minä opettaisin ketä sattuu kyliltä löytymään ja pyytäisin niiltä aina muutaman satasen siitä, eikä tarvitsisi missään näkyä. Oleilisin eduskunnan sopeutumiseläkkeellä ja nauttisin hyvää sivubisnestä siinä ja opettaisin ihmisiä ajamaan autoa. Ei lähtökohtaisesti pitäisi mennä tämmöiseen systeemiin, että pistetään harmaata taloutta ja kuviota heti tähän mukaan. Ollaan nyt mitä mieltä tahansa siitä opetusluvilla opettamisesta, se on monessa kohtaa ihan hyvä ja siinä kilometrejä tulee huomattavasti enemmän kuin autokoulussa, kun ja vallankin jos ne ajot tehdään niin, että ne ovat niitten normaalien ajojen yhteydessä ja se tapahtuu niin kuin meillä, että kun minulla oli menoa, niin tyttäret tulivat ajamaan aina reissut ja sillä siisti, eikä siinä mitään, se hoitui näin. He ajoivat varmasti kaksinkertaisen määrän, mitä autokoulussa opetetaan. Kenties se opetus ei ollut iskän taholta ihan yhtä hyvää kuin autokoulunopettajan, mutta kumpikin on kortin saanut ja vieläkin on hengissä, toistakymmentä vuotta on jo siitä kortin saannista, niin kai he nyt jotenkin oppivat ja täällä Pääkaupunkiseudullakin molemmat joutuvat sorvaamaan päivittäin. Tässä kohtaa, jos nyt mennään siihen, että kaikille annetaan se lupa, niin siihen voi vähän kysymysmerkkiä laittaa, että onko tämä ihan oikea tyyli ja ollaanko menossa. Ja jos siellä nyt sitten tunti, pari tuntia käydään autokoulussa opettelemassa, niin ei se nyt kyllä välttämäti takaa vielä sitä, että siitä hyvä tulee. Tämä nyt vaan tämmöisenä huomiona, joka tuli muun muassa tänäänkin jo esiin valiokunnassa, että näinkin tässä asiassa voi käydä, kun ihminen on aika kekseliäs ja hakee yleensä näitä porsaanreikiä.

Mutta, puhemies, tässä nyt päällimmäiset kehumiset.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Rönnin toteamukseen ajolupamahdollisuudesta, onko se hyvä vai onko se huono: kaikki, mikä edistää liikenneturvallisuutta, on hyvää. (Eduskunnasta: Ei hän kuule!) Kyllä me, ed. Rönni, verojaostossa mietimme, miten se harmaa talous saadaan kuriin, ja jos te aiotte sopeutumiseläkkeellä tienata pimeästi, niin me tulemme antamaan poliisille valtuudet antaa teille pikasakkoja. Sellaista mahdollisuutta ei ole vielä, mutta tällaista suunnitellaan. — No, ei hän kuullut, mitä sanoin, mutta tehän voitte sitten pöytäkirjasta lukea.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä oletan, että tämän lain päätavoite on liikenneturvallisuuden parantaminen. Onko liikenneturvallisuus Suomessa huonompi kuin muissa maissa, onko se parempi, siihen en osaa ottaa kantaa, en kerta kaikkiaan tiedä, mutta sen tiedän, että nuorten osuus liikenneonnettomuuksissa on aivan liian suuri. Liikenneministeri voi olla vakuuttunut siitä, että kyllä tästä asiasta huolestuneet vanhemmat ottavat yhteyttä kansanedustajiin ja tiedustelevat, ettekö te voisi tehdä sitä, ettekö te voisi tehdä tätä, ja heillä on aika paljon esityksiä. Aika usein tulee esitys 80 kilometrin lätkän palauttamisesta. Itse tein siitä kirjallisen kysymyksen, ja liikenneministeri vastasi tyyliin, että ei sitä palauteta. No, sitten ei palauteta liikenneministeri Vehviläisen aikana, mutta voi olla, että tulee aika, milloin todetaan, että ehkä olisi syytä sittenkin palauttaa, jos saadaan nuorten osuus liikenneonnettomuuksissa vähenemään.

Olen yrittänyt seurata, mitä muualla maailmassa säädetään ja minkälaisia käytäntöjä on ajokorttilupa-asioissa. Kesällä kun luin Saksasta, mitä Saksan liikenneministeri esitti, niin innostuin siitä ja hankin lisätietoa asiasta. Siinä liikenneministeri kertoi kokeilusta, mikä oli ollut vuosia, oliko se vuodesta 2003 lähtien, käytössä eri osavaltioissa, missä 17-vuotias saattoi saada ajokortin ja hänellä oli oikeus ajaa ajokortti joko tuon ajokoulun kautta tai miten nyt ajettiin. Hän sai kortin 17-vuotiaana, mutta yksin ei saanut ajaa ennen kuin täytti 18 vuotta. Sai ajaa, jos vieressä oli ennalta nimetty henkilö, jonka ikä oli vähintään 30 vuotta, jolla oli ollut kortti 5 vuotta ja jolla ei ollut huomattavia liikennerikkomuksia. Siis tätä järjestelmää kokeiltiin Saksan eri osavaltioissa, ja tulokset olivat kaikissa osavaltioissa hyviä. Mitkä ne kokemukset ja tulokset olivat? Juu, ne olivat ne, että näiden henkilöiden, jotka tällä tavoin olivat ajaneet korttinsa, osuus liikenneonnettomuuksissa oli 20 prosenttia pienempi kuin siinä ryhmässä, missä nuoret henkilöt olivat ajaneet korttinsa perinteisellä tavalla. Lisäksi tämän joukon liikennerikkomuksiin syyllistyminen oli yli 20 prosenttia pienempi kuin tämän vertailuryhmän eli sen ryhmän, joka oli ajanut korttinsa perinteisellä tavalla.

Mitä enemmän tuota tutkin, niin tuli uusia maita mukaan, ja ne mainitaan kyllä tässä hallituksen esityksessä. Ranskassa on tällainen järjestelmä, kokemukset ovat suurin piirtein samanlaiset. Ruotsissa on myöskin otettu käyttöön järjestelmä, joka tätä muistuttaa. Kun liikenneministeriössä ollaan tietoisia siitä, minkälainen järjestelmä on näissä naapurimaissa ja kun varmasti tiedetään myöskin, minkälaisia kokemuksia niistä on, niin hieman ihmettelen, minkä takia sitä ei oteta Suomessa käyttöön. Ja jos ei uskalleta ottaa käyttöön, niin että se koskisi koko maata, niin ainakin voisi kokeilla aivan niin kuin Saksassa eri osavaltioissa, voitaisiin aloittaa vaikka Pohjois-Karjalassa ja katsoa, minkälaisia kokemuksia tällaisesta järjestelmästä olisi. Sen jälkeen voitaisiin kokeilla jossakin toisessa maakunnassa, ja jos nämä kokemukset ovat samanlaiset kuin Saksassa eli liikenneonnettomuudet nuorten joukossa vähenevät, liikennerikkomukset vähenevät, niin silloin se järjestelmä pitäisi ottaa pysyvästi käyttöön aivan niin kuin Saksassa suunnitellaan.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Poikani suoritti tänä vuonna kevytmoottoripyöräkortin. Hän sanoi, että kyllä koulutus on ollut tarpeen. Itse en olisi kyllä lähtenyt kevarilla ajoa opettamaan. Paljon paremmin nyt voin luottaa siihen, että poika voi mennä vilkkaaseen kaupunkiliikenteeseen, kun liikennesääntöjä ja ennen muuta pyörän käsittelyä on myös opetettu kunnolla. Sehän on tässä lakiesityksessä myös huomioitu. Tietenkin se on myös sosiaalinen kysymys, kuinka paljon sitten maksaa se koulutus, ja siihenhän ministeri tuossa viittasikin, että sitä täytyy seurata, ettei tästä tule sellainen ryöstöautomaatti.

Itse olen ajanut vuosien varrella, en ihan niin paljon kuin edustaja Rönni, mutta yli kolme miljoonaa kilometriä, joten on jonkunlainen kokemus tullut, miten Suomessa ajetaan autolla. Olen huomannut, että näköjään mikään ei herätä enemmän intohimoja kuin tieliikenne: köröttäjät vastaan kaahaajat, perässä roikkujat vastaan ohituksia estävät kiilaajat, kaikki toinen toistensa vartijoita. Kiireiset alinopeuksia kritisoivat työihmiset vastaan suorastaan loukkaantuneet autoilijat, jos heitä ohitetaan. Nimitys sarvikuonojen maasta ei ole ihan täysin kaukaa haettu. Kun on ajanut paljon muissa maissa myös ja kaikissa maanosissa, niin jotenkin tuntuu, että Suomessa tämä joustavuus ja liikenteen sujuvuus tuntuvat olevan vieläkin vaikeaa, vaikka meidän pitäisi olla jo tavallaan eurokulttuurissa. Kun menee vain Ruotsiin, niin jo siellä liikenne sujuu, eikä se ole henkilökohtainen loukkaus, jos joku ohittaa tai joku ajaa hiljempaa, siellä jokainen ajelee omia nopeuksiansa ja turvallisuuttakin taataan.

Mutta itse tähän ajokorttilakiesityksen ajokielto-osaan. Se on meidän runsaasti liikkuvien kannalta hankala, ja erityisesti ammattikuskien kannalta se on haasteellinen. Kyllä me täällä ymmärrämme pikkurikollisten sielunelämää, mutta jos tavallinen leipänsä tienaava autokuski menettää ajokorttinsa kolmen pienen liikennerikkeen takia, niin se ei ole kohtuullista. Kuskit ajavat keskimäärin 80 000—100 000 kilometriä vuodessa, ja todennäköisyys ajaa myös pieni rikesakon suuruinen ylinopeus on aika suuri. Totta kai ammattimiehiltä ja -naisilta täytyy vaatia lainkuuliaisuutta, mutta elämä ei ole nollatoleranssia. Jos ajokorttilaki tosiaankin menee näin läpi, niin se myös ruuhkauttaa poliisin työtä. Poliisia täytyy kouluttaa seuraavat kaksi vuotta.

Tosiaan siinä mielessä olen kyllä hieman kriittinen näiden pienten rikkeiden suhteen, niin kuin kännykkä-asia, joka on levinnyt käsiin, ja sitten vielä tämä turvavyö-asia. Esimerkiksi tuommoinen roska-auto: pitääkö sadan metrin välein panna aina se turvavyö päälle, kun roska-auto pysähtyy sadan metrin välein? Täällä on monia kysymyksiä: lievä ylipaino-asia lastissa, mihin Hoskonen viittasi, se on yksi ongelmallinen. Eli kyllä minun mielestäni pitäisi puuttua enemmän todellisiin riskikuljettajiin, esimerkiksi nuoriin, jotka ajavat huomattavia ylinopeuksia ja vielä alkoholin vaikutuksen alaisena. Ei se kahdeksankympin lätkäkään aikoinaan niin huono asia ollut. Kyllä se jonkun verran ehkä hillitsi nuoria aloittelija-kuljettajia.

Haluan kiittää ministeri Vehviläistä siitä, että hän avasi itse asiassa tänään keskustelun näistä muuttuvista nopeusrajoituksista. Tosin niihinhän ei ole varmaan varaa. Pitäisikö niitä linnunpönttöjä vähän vähentää ja tehdä mieluummin niitä valvontatauluja ja älyllistä liikennettä? Mitä järkeä on körötellä kahdeksaakymppiä hyvällä tiellä, jos on hyvä keli? Kyllä ammatti-ihminen ainakin osaa suhteuttaa nopeutensa myös keliin.

Itsekin olisin halunnut, että tuo ed. Seurujärven esitys pisteytysjärjestelmästä tässä ajokieltoasiassa olisi mennyt läpi. Tekojen ja niistä määrättävien rangaistusten tulisi olla oikeudenmukaisessa suhteessa ja pisteytysjärjestelmässä olisi voitu ottaa huomioon, millä teoilla oikeasti on vaarannettu liikenneturvallisuutta, ja vakavuuden perusteella tosiaankin pisteytetään. Lievempien rikkomusten ollessa kyseessä ajokielto olisi voitu määrätä ehdollisena. Täytyy sanoa, että kovin vaikeaa on ollut ilmeisesti ministeriön virkamiesten päätä tässä kääntää. Mutta se on hyvä asia, että ministeri, ja ymmärsin, että myös ed. Seurujärvi on ollut tätä asiaa ajamassa, että nyt kuitenkin tätä varoitusjärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan. Vuonna 2005 tieliikennelaissahan rajoitettiin poliisin mahdollisuutta käyttää varoitusta, mutta nyt sitä laajennetaan, eli on tämmöinen uusi varoitus mahdollinen seuraavan vuoden aikana.

Olen kyllä vähän samaa mieltä kuin ed. Kaltiokumpu, että näissä täytyy tehdä kyllä selvä ero silloin, kun on tällaiset pienet pienet rikkomukset ja taas sitten vakava piittaamattomuus liikenneturvallisuudesta. Tässä kyllä ei voida ihan samalla skaalalla arvostella tätä, mutta aivan oikein, niin kuin ministerikin sanoi, tässä ei ole pelkästään ammattikuskeista kysymys, vaan ihmisistä, jotka tarvitsevat, esimerkiksi omaishoitajat ja maaseudulla joissakin tietyissä töissä olevat, ajokorttia. Silloin varoituksella voitaisiin sitten osoittaa, että nyt ollaan lähellä sitä, että kortti lähtee, ja sen jälkeen pitää ajaa sitten kieli keskellä suuta.

Tässä on paljon hyviä elementtejä, mutta kyllä tämä fiilaamista vielä kaipaa. Ennen kaikkea meidän täytyy ottaa Suomessa huomioon kalliit kuljetuskustannukset, pitkät etäisyydet, se, että ihmisten täytyy pystyä kuljettamaan tuolla sekä tavaraa että toisia ihmisiä. Ymmärtämystä tähän, ei ruoskita itseämme hengiltä myöskään liikenteessä.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ajokorttilainsäädännön uudistamiseksi sekä pari muuta pienempää lakimuutosta, ammattipätevyyslakien muuttaminen raskaan kaluston ja taksinkuljettajien osalta, on järeä paketti ja odotettu paketti tälle syksylle. Valiokunta tulee kuulemaan kymmeniä asiantuntijoita ja perehtymään tähän lakiin, ja heti alkuun sanon, että tervehdin ilolla ministerin erittäin positiivista suhtautumista siihen, että tämän tarkan seulan jälkeen voidaan myös mahdollisia tarkennuksia, täsmennyksiä ja muutoksia tehdä, mikäli sellaisia tullaan havaitsemaan. Omassa puheenvuorossani keskityn etenkin tähän seuraamusjärjestelmäkysymykseen, joka täällä on koko keskustelun ajan vilahdellut.

Toistuvista liikennerikkomuksista määrättävät ajokorttiseuraamukset ovat nykyisessä järjestelmässä olleet käytössä vuodesta 1996 lähtien, ja vuonna 2005 näitä säännöksiä muutettiin todellakin siten, että varoituksen käyttömahdollisuus, joka siihen mennessä oli ollut yleisempi, meni toissijaiseksi ja ajokielto tuli ensisijaiseksi. Nyt tässä lakiesityksessä huomattavana parannuksena tämä varoituksen käyttöönotto tulee jälleen vahvemmin takaisin, ja sitä järjestelmää vielä parannetaan. Tämä on olennainen ja tärkeä muutos ja tältä osin ansaitsee etenkin tieliikenteen ammattikäyttäjien osalta kiitoksen.

Mitä tulee sitten tähän pistejärjestelmään, jota täällä eduskunnassa on ajettu, voidaan todeta sen taustoista, että kun 2005 näitä säännöksiä liikennerikkomuksista edellisen kerran muutettiin, niin eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen ajokieltojärjestelmän ja sen perusteiden selvityksen pohjalta toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin miellettävän ajokieltojärjestelmän luomiseksi. Tämän jälkeen valtioneuvosto vielä 2006 liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen osalta lausui, että ajokorttiseuraamusjärjestelmää on kehitettävä niin, että määrättäessä seuraamusta toistuvista rikkomuksista otetaan käyttöön tällainen esitetyn kaltainen pistejärjestelmä. Tämä on siis taustana sille, miksi myös eduskunnassa tätä asiaa on perätty.

Tämä pistejärjestelmä on käytössä esimerkiksi Norjassa, ja Norjan kokemuksista voi todeta, että pistejärjestelmään siirtymistä ensinnäkin perusteltiin liikenneturvallisuuden parantamisella ja lisäksi sillä haettiin selkeämpää ymmärrettävyyttä tieliikenteen käyttäjien, kuljettajien, parissa sekä toivottiin parempaa ennustettavuutta sekä poliisin toiminnan helpottamista. Nämä ovat hyvin relevantteja perusteita, jos mietitään suomalaista järjestelmää, jossa todellakin erilaisia rangaistustasoja ovat huomautus, suullinen, kirjallinen, nyt sitten varoitusjärjestelmä, sen laajentaminen, sitten on rikesakko-, päiväsakkomenettelyt. Eli tämä peruste sille, että pistejärjestelmä olisi läpinäkyvämpi, kohtuullisempi ja etenkin ammattikäyttäjien osalta oikeudenmukaisempi, ei edelleenkään tässäkään uudistuksessa ole poistunut.

Norjan lisäksi tällainen pistejärjestelmä on käytössä eri variaatioilla muun muassa Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa, Italiassa, Espanjassa ja Irlannissa, eli näitä esimerkkimaita on useita. Pistejärjestelmän etuna nykyjärjestelmään on mahdollisuus antaa liikennerikkomuksille eri painoarvot ja tätä kautta hakea sitä oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta.

Tässä hallituksen esityksessä ei esitetä nyt tässä vaiheessa siirtymistä tähän pistejärjestelmään, mutta täällä on kyllä kirjaus siitä, että nyt tilannetta seurataan ja jos osoittautuu, että uudistettava porrastettu ajokorttiseuraamusjärjestelmä ei ole riittävän toimiva, sen jälkeen käynnistetään selvitystyö vaihtoehtoisen järjestelmän laatimiseksi. Minun mielestäni tämä on hyvä kirjaus, ja valiokunnassa varmasti tullaan nyt sitten tätäkin asiaa pohtimaan, millä tavalla valiokunta ottaa kantaa asiaan, koska tähän lakialoitteeseen pistejärjestelmään siirtymisestä yhtyivät kaikki valiokunnan jäsenet liikenne- ja viestintävaliokunnasta, suurin osa lakivaliokunnan jäsenistä ja matkalla tuonne keskuskansliaan ne, jotka kerkesivät nimensä siihen laittaa, yli 50 kansanedustajaa, eli täällä todella oli vahva tuki tälle asialle, ja sen jälkeenkin on moni sanonut, että kunpa olisi siihen voinut vielä yhtyä. Eli siltä osin uskon, että asian käsittely vielä jatkuu.

Mutta, niin kuin tuossa totesin, tässä hallituksen esityksessä on kiinnitetty muutamiin seikkoihin huomiota. Tämän varoitusjärjestelmän käyttöönoton laajentaminen on kyllä merkittävä parannus, ja niin kuin ministeri totesi, tämän käytäntöön vieminen ja siitä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, niin että siellä poliisin sakkokäsikirjassa myös yhtenäiset käytännöt eri puolille maata tämän tulkinnasta toteutuvat.

Muutoin minun täytyy vielä nostaa esille tähän ammattipätevyyslain muutokseen liittyen yksi asia, joka saattaa tulla ohitetuksi tämän isomman kokonaisuuden alla vaivihkaa. Tämä taksinkuljettajan ammattipätevyyslain muuttaminen on erittäin tärkeä ja keskeinen parannus tässä hallituksen esityksessä, nimittäin ammattipätevyysluvan peruutusajan kohtuullistaminen on kyllä hyvin tärkeä asia. Olen itse nähnyt kaksi tapausta, joissa taksinkuljettaja on saanut ajokieltoa, toisessa tapauksessa kolmen rikesakon takia, toisessa kahden rikesakon ja yhden päiväsakon takia. Molemmissa tapauksissa ammattiajoluvan menetystä tuli kuusi kuukautta, joka oli tämän nykyisen, voimassa olevan lain mukainen normaali sanktio, kun taas ajolupa toisessa tapauksessa meni neljäksi viikoksi ja toisessa kuudeksi viikoksi. Nyt tässä uudessa hallituksen esityksessä laiksi ammattipätevyyslain muuttamisesta esitetään, että ammattiajoluvan menettäminen olisi kaksi kuukautta — kuuden kuukauden sijaan siis kaksi kuukautta. Lisäksi täällä vielä on tarkennettu perusteita, joissa muun muassa työn ja tienaamisen takia perustellusta syystä, jos on tarpeen seuraamuksen kohtuullistamiseksi, ajolupa voidaan peruuttaa myös säädettyä lyhyemmäksi ajaksi. Ja lisäksi vielä: jos ajoluvan haltijalle annetaan ajokiellon sijaan varoitus, ajolupa voidaan jättää peruuttamatta.

Eli hyvin keskeiset ja olennaiset muutokset taksinkuljettajien osalta tässä laissa tehdään, ja toivon, että tämä ei sitten ikään kuin tule vahingossa ohitetuksi. Tämä on merkittävä parannus, ja siitä yhtä lailla myös kiitokset.

Muihin yksityiskohtiin puutun sitten vielä valiokuntakäsittelyssä.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ajokorttilain valiokuntakäsittely on todellakin alkanut tänään. Sen kuningasajatuksena on, niin kuin ministerikin tuossa sanoi, liikenneturvallisuuden lisääminen, ja sitä mielestäni se esityskin hyvin pitkälle on.

Siinä kiinnitetään huomiota muun muassa kuljettajaopetukseen ja opetuslupaan. Itse pidän hyvänä, että tämä opetuslupa ei ole perhesidonnainen, niin kuin tähän asti on ollut, mutta tiivis yhteys autokouluun kuitenkin edellytetään: kuten tuossa avauspuheenvuorossa kävi selväksi, ennen kuin varsinainen opetus alkaa, käydään autokoulussa saamassa pieni starttiopetus, ja varsinaisen tutkinnon loppuvaiheessa sitten mennään taas käymään siellä autokoulussa. Nämä asiat varmaan tuossa valiokuntatyöskentelyn yhteydessä täsmentyvät vielä, mitä kaikkea se autokouluosio tässä opetusluvassa tarkoittaa, mutta lähtökohtaisesti pidän sitä hyvänä asiana.

Mopokorttiasia on tärkeä uudistus. Mopoilevien nuorten turvallisuus on ensisijaisen tärkeää, ja mopokorttikouluttamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Itse sanoisin, että myös kustannukset kortin hankkimiselle tulevat olemaan merkittävä asia. Siinä on erilaisia vaihtoehtoja, miten mopokortin pystyy hommaamaan nuorisolle, ja toki Suomen laajat ja pitkät etäisyydet ovat yksi asia, millä mopokorttia on tässä perusteltu.

Paljon on herättänyt myös kuljettajien ikä täällä edustajien puheenvuoroissa huomiota, ja on pohdittu, minkä ikäisenä milläkin kortilla saa ajaa. Itse en nyt kuitenkaan sitä kovin ongelmallisena näe, ja voimassa jo onkin tämä ammattikuljettajille 70 ikävuoden jälkeen myönnettävä kahden vuoden jatkoaika kortille. Pidän sitä hienona uudistuksena, ja se on kansainvälinen näkemyskin tähän asiaan.

Omassa puheenvuorossani otin esiin ajokorttiluokat, mitä ajoneuvoja eri luokan ajokorteilla saa ajaa, ja toivon, että siihen tulee vielä hieman täsmennystä tuolla valiokuntatyöskentelyssä. Ajatus, että B-luokan ajokortilla ei saisi ajaa muun muassa liikennetraktoria, on minusta hiukan erikoinen, koska on kyse nelipyöräisestä kulkuneuvosta, nopeudet ovat merkittävästi alemmat kuin autolla, ja tällä lailla kokisin näin, että jos on B-luokan kortti, niin kyllä sillä pitäisi myös LT-luokan ajoneuvoa pystyä kuljettamaan, koska T-luokan ajoneuvoa sillä saa kuljettaa.

Ed. Särkiniemen kysymys taksiammattilaisten asiassa ja tässä rikkomusasiassa tulikin ed. Seurujärven puheenvuorossa hyvin esille. Itse näkisin siinä selkeänä linjauksena, että ajoluvan menetys on yhtä pitkä kuin kortinkin kuivumassa oleminen. Se olisi loogista, että jos on kolmeksi kuukaudeksi kortti pois, niin ajolupakin on kolme kuukautta, ja jos se on kuukauden, niin on kuukauden myös tämä ajolupa; ne niin kuin seuraisivat käsi kädessä. Tämähän on puhtaasti ammatillinen ja taloudellinen kysymys kyseiselle henkilölle, joka sen kortin menettää.

Tähän liikennetraktoriproblematiikkaan tullaan varmaan valiokunnassa vielä palaamaan, mutta itse en näkisi sitä kovin ongelmallisena asiana. Liikennetraktorit ovat turvallisia ajopelejä, niiden nopeus on hiukan maataloustraktoria korkeampi, niiden jarrut ovat merkittävästi paremmat. Jotta ne tuolla liikenteessä säilyvät, niin ovat ne ainakin maataloustraktoreihin verrattuna paljon turvallisempi ajomuoto. Siinähän, että niillä urakoidaan maansiirtoajoja, tulee sitten kysymykseen liikenneluvalla harjoitettava toiminta, ja silloinhan pelisäännöt ovat ihan erilaiset kuin silloin, jos esimerkiksi kysymyksessä olisi maataloustraktori tai liikennetraktori, joka on maatalouskäytössä. Siinäkin näkisin, että polttoaineverolainsäädännön kautta voitaisiin tämä ongelma poistaa. Silloin kun ollaan urakointia, ammatin harjoittamista tekemässä liikennetraktorilla, säädökset olisivat sen mukaiset, ja jos se liikennetraktori on maatalousajossa tai yksityiskäytössä, niin silloin ajettaisiin tällä polttoaineverolainsäädännön tyyppisellä polttoaineella.

Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuus kaiken kaikkiaan on tämän ajokorttiuudistuksen tärkeä kuningasajatus, niin kuin alussa sanoin, ja pidän tarpeellisena, että kohtuullinen järjestelmä saadaan aikaiseksi näissä ajokieltorikkomuksissa, niin kuin täällä on käyty keskustelua. Kolme valokuvaa niin sanotusti, seitsemän kilometrin ylinopeus, vuoden aikana, niin se on kortti pois kuukaudeksi. Ainakin omakohtainen kokemus on tältä vuodelta, ja näin se homma pelaa. Se on varmaan ihan reilu sääntö, mutta jos on kysymyksessä jokin muu merkittävästi suurempi rikollinen tapahtuma, niin samoilla säännöksillä tuntuu kohtuuttoman järeältä rangaistukselta tämä kortin menettäminen ammattiliikenteessä oleville ihmisille. Heille se on toimeentulokysymys elikkä kaksoisrangaistus, mutta muille se on vaan ajokortin menetys kuukaudeksi. Esimerkiksi jos on opettaja taikka poliitikko taikka lääkäri, niin eihän hän työssään ajokorttia välttämättä tarvitse. Työ säilyy ja palkka juoksee, mutta kyllä rekkamiehen ja linja-autokuskin palkanmaksu loppuu. Työnantajahan ei ole velvollinen palkkaa maksamaan silloin, jos ei autonkuljettajalla ole ajokorttia.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvallisuus on monella tavalla erityisen tärkeä asia. Siihen vaikuttavat ensinnäkin ne säännökset, joita eduskunta säätää, toisaalta näiden säännösten omaksuminen kaikkien tienkäyttäjien osalta. Sitten kun näitä sääntöjä eivät aina, niin kuin me tiedämme, ihmiset noudata, joko tuottamuksellisesti tai tahallisesti, niin sitten täytyy olla valvontaa. Puhutaan kiinnijoutumisriskistä, ja kiinnijoutumisriski on suoraan yhteydessä liikenneturvallisuuteen. No, tietysti voidaan kysyä, onko sitten valvontaa riittävästi ja onko pystytty vaikuttamaan. Lähtökohta on kyllä tärkeä, että voidaan välttyä kuolonuhreilta ja vammautumisilta. Suomessahan on ennätys saavutettu kuolonuhrien määrässä vuonna 1972, jolloin kuoli 1 156 suomalaista, kun nyt viime vuosina se on ollut 300—400:n alapuolella.

Tässä liikenneturvallisuuden muutoksessa on ollut tietysti monia vaikuttavia tekijöitä. Yksi on ollut teiden kunnon ja liikenneolojen ympäristön parantaminen ja ihan tämmöinen yhdyskuntarakentaminenkin. Joskus aiemmin, 1960—1970-luvulla, rakennettiin kouluja tien toiselle puolelle ja karkkikioski tai joku muu kauppa tai muu paikka toiselle puolen tietä ja nuoret hyppelivät yli tien. Nykyisin näistä on päästy. Samoin kevytväyliä ei ollut. Tällä tavalla liikenneympäristöä on parannettu. Mutta liikenneonnettomuuksista 90 prosenttia tapahtuu inhimillisistä syistä, siis joko yksilön virheestä tai tahallisuudesta. Tässä mielessä ei kannata liikaa luottaa siihen, että jos kaikki vaan kielletään ja tehdään lailla kielletyksi, niin liikenneturvallisuus siitä paranee ja sitten olemme onnellisia. Näihin täytyy osata suhtautua myös kriittisesti.

Sitten muutaman sanan sanon tästä suomalaisesta oikeuspolitiikasta. En tiedä onko sitä, mutta siihen liittyvä seuraamusjärjestelmä ei mielestäni ole ollut pitkiin aikoihin kohdallaan. Me olemme täällä ainakin jonkun verran kannattamassa erilaisia lisäyksiä, ajokieltojärjestelmiä ja tiukennuksia, ja toisaalta sama talo käsittelee tahalliseen rikokseen useasti syyllistyneiden henkilöiden — vankilaan tuomitsemisen sijasta — laittamista asuinyhteisöihin ja kotiin jonkun sähkövalvonnan varaan. Kuitenkin liikenteessä liikkuvat ihmiset valtaosin ovat juuri niitä, jotka maksavat tämän yhteiskunnan viulut, hoitavat perheensä, maksavat verot ja toimivat sillä tavalla kuin yhteiskunnan jäsenen moraalisesti tulisikin toimia, ja sitten toiset, jotka näitä rikkovat, eivät välitä tämmöisistä moraalisäännöksistä yhtään mitään. Kummassakin tapauksessa keskeisin vaikuttaja järjestelmän muutoksiin on oikeusministeriö, joka ei hyväksy kovin helpolla liikenneministeriön esittämiä lievennyksiä, mutta esittää tahallisten rikosten osalta ja vaatii ja ajaa kaikin keinoin näitä muutoksia. Tämä ei tavallisen kansalaisen järkeen mahdu, ei sitten millään.

Sitten tästä muutoksesta. Tässä uudistuksessa on yhdistelty näitä EU-direktiivin vaatimuksia ajokorttien voimassaoloajasta ja sitten tuodaan ihan kansallisesti hyviä asioita. Opetusluvan voi mennä opettelemaan jo 17-vuotiaana autokouluun, ja toisaalta opetuslupaan tulee ammatillista ohjausta, kun täytyy saada opetusta sieltä autokoulusta.

Ed. Tero Rönni sanoi täällä tästä opetuslupa-asiasta, että tämä laajennus muille kuin perheenjäsenille on huono asia. Okei, voidaan kysyä, onko ylipäätään tämä perheen opetus järkevä ja hyvä asia vai pitäisikö kaikkien käydä autokoulu. Mutta meillä on tämmöinen järjestelmä ollut ja se on lähtökohtaisesti lähtenyt siitä, että jos on vähävaraisuutta, niin annetaan tämmöinen mahdollisuus. Tähän ed. Tero Rönnin puheenvuoroon viitaten voidaan kysyä, onko se sitten hyvä, jos vähävaraisen yksinhuoltajan tai ajokortittoman yksinhuoltajan tai perheen nuori joutuu pakosta autokouluun, mutta semmoinen, jolla on läheinen, joka voi opettaa, ei joutuisi. Tässäkin mielessä minä ymmärrän tämän esityksen, vaikka varmasti tästä laajennuksesta voidaan autokoulupuolella tykätä huonoa. Mutta toisaalta, tässähän tämän opetusluvan vaatimukset sitten lisääntyvät ja myöskin koulutusvaatimukset, mikä on hyvä asia ja lisää taas sitten kyllä autokouluopetuksen roolia.

Mopoihin ja nelipyöriin tämä pakollinen koulutus, sen laajentaminen ja eriyttäminen, on erittäin hyvä asia. Pitkän aikaa olen jo tuolla kentällä katsonut, että kyllä ennen pitkää ollaan nelipyöräisten kanssa tosi suurissa vaikeuksissa. Nyt niitä onnettomuuksia on alkanut tulla, ja se on hyvin surullista.

Sitten menen tähän seuraamusjärjestelmään ja totean tuhansia, tuhansia ajokieltoasioita käsitelleenä lähes 20 vuoden ajan, että voin ihan kokemuksesta sanoa, että tämä näyttää paljon erilaisemmalta, kun sitä katselee lain soveltajan kannalta ja täällä lainsäätäjän kannalta. Sinänsä on positiivista havaita, tai semmoisen johtopäätöksen olen tehnyt, että täällä liikenne- ja viestintävaliokunnassa on korkean moraalin omaavia kansanedustajia, jotka haluavat tiukkaa lainsäädäntöä ja selviä kriteerejä ja seuraamuksia. Joskus tuntuu, että meidän pitäisi lakivaliokunta laittaa liikennevaliokunnan joukkoon, niin ehkä se ryhti tulisi semmoisellekin puolelle.

Mutta tästä ajokieltojärjestelmästä: Nythän kun meillä on tämä järjestelmä, niin siitä on annettu myöskin sisäministeriön ohjeet tulkintaan. Minä toivon, että liikenne- ja viestintävaliokunta pyytää nämä tulkintaohjeet, koska tämä laki ei kyllä kerro, kuinka tiukka se tulkintamahdollisuus on siellä. Sitä on kiristetty sillä tavalla vuosien varrella, että sitä harkintavaltaa ei enää ole siellä niin paljon kuin meistä täällä tuntuu.

Sitten toinen asia on tämä seuraamusjärjestelmä. Kun tässä nyt esitetään, että lisätään tämä turvalaitteiden käytön laiminlyönti — siis turvavyöt ja tämmöiset — matkapuhelimen käyttö ajon aikana, ajo- ja lepoaikarikkomukset, vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvät rikkomukset — niin, arvoisat edustajat, tiedättekö te mitä tämä tarkoittaa? Oletan, että ette tiedä käytännössä, mitä tämä tarkoittaa. Tämä verkko kiristyy valtavan paljon. Toinen asia on se, että 5 vuoden kuluttua, kun meillä on valtavan paljon näitä automaattisia liikennevalvontakameroita, niin tämä on vielä moninkertaisesti ankarampi, sitten tämä on kohtuuton. Eli tässä ei varmaan ole mietitty sitä, että Suomessa on ihan systemaattinen tarkoitus asentaa näitä kameroita, mikä sinänsä on hyvä asia. Se on lisännyt valtavasti pieniä liikennerikkomuksia, ja kun me tällä tavalla tähän lisäämme, niin nämä seuraamukset kiristyvät aivan kauheasti.

Toinen asia sitten ovat nämä muutokset sen suhteen, että jos on mahdollisuus antaa myöskin varoitus, niin se on hyvä asia, että ei heti tarvitse määrätä ajokieltoa. Mutta sitten, kun mennään tähän, että poliisi antaa varoituksen ajokiellon sijaan myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta. No, hyvä kysymys: mitä on vakava piittaamattomuus? Se on lähes törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Onko nyt niin, että jos joku kuljettaja tahallisesti ajaa, nimenomaan tahallisesti ajaa, liikenneturvallisuutta lähes törkeästi vaarantavaa nopeutta, niin sitä lievennetään ja ammatikseen työssä, koulutuksessa tai muussa kulkevalle kiristetään? En ymmärrä tätä logiikkaa. Minun mielestäni aina on niin päin tuolla kentällä nähty, että nimenomaan tahallinen piittaamattomuus pitäisi olla, että se on tahallisesti tehty, tietoisesti tehty, ja siitä pitää seurata semmoinen seuraamus. Siinä olen ministerin kanssa samaa mieltä, kun hän totesi, että ammattikuljettajien ja muidenkin ihmisten pitäisi olla kohtuullisesti tasavertaisia, koska nykyisin kuljetaan kaukana töissä, tarvitaan työhön autoa. Jos olet perheestä yksin töissä, kuljet 100 kilometrin päähän, sinulta otetaan kortti kuukaudeksi pois, palkanmaksu loppuu siihen. (Puhemies: 10 minuuttia!) Et saa mitään korvauksia kovin helpolla, ja on erittäin vaikea saada kuljettajia näihin.

Arvoisa puhemies! Vielä totean tässä, että yhden osion saisi kyllä poistaa tästä laista, tämän lain 72 §:n 2 momentin alkuosan, joka kuuluu näin: "Jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että tuomioistuin määrää ajokiellon ehdollisena, poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon päättymään - -." En ole koskaan kuullut, että poliisi olisi ikinä uskaltanut käyttää tätä kohtaa. En minäkään myöskään koskaan, koska eihän sitä voi ennakoida, antaako oikeus tämmöisen. Tämä koskee törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia, joissa poliisi on ottanut kentällä kortin pois. Se tulee poliisipäällystön ratkaistavaksi, pysyykö kortti pois niin kauan, että mennään oikeuteen. Tämä antaisi mahdollisuuden, että poliisi palauttaa kortin takaisin ja ennakoi, että on ehdollinen ajokielto. Käytännössä se ottaa sen tuomioistuimen ratkaisuvallan omaan harkintaansa, ja näin ei yleensä menetellä. Tämä aiheuttaa vielä sen, että jos on tämmöinen törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, henkilö, joka on epäilty tämmöisestä asiasta, juttu on menossa käräjille, niin he sanovat, että kyllähän sinä nyt voisit sen kortin kuitenkin saada, jos se tulisikin tämmöinen ehdollinen ajokielto, jota ei yleensä kuitenkaan sieltä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tule. Eli minusta tämän kohdan alkuosa voitaisiin poistaa kokonaan sieltä.

Arvoisa puhemies! Minusta kokonaisuutena tämä lakiesitys on oikein hyvä, ja olen aika vakuuttunut, että ministeri Vehviläisen ollessa liikenneministerinä tästä saadaan hyvä laki.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ajokorttilain uudistuksella on tietenkin tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta, ja tähän tietenkin kaikilla on hyvä pyrkimys.

Mutta ensinnäkin tästä pisteytysjärjestelmästä, onko se oikeudenmukainen ja miten se on tähän ajokieltojärjestelmään liittyvä. Ajokielto on ammattikuljettajalle lisärangaistus, joka annetaan sakkojen päälle. Ajokiellon kokonaisseuraamus on ammattiliikenteen kuljettajalle ankarampi kuin tavalliselle tienkäyttäjälle. Usein seuraamus on selvässä epäsuhteessa teon aiheuttamaan vaaraan liikenneturvallisuudelle.

Tavallinen tienkäyttäjä voi mennä töihin, mutta kuljettajalta tämä on ajokiellon aikana kielletty. Käytännössä aina seuraamuksena on myös palkkatulojen menetys ajokiellon 1—6 kuukauden ajalta. Tämä koskee molempia, niin omistajakuljettajia kuin myös renkejä.

Ajokiellon vaihtoehtona on edelleen varoitus, ja sen käyttöalaa ehdotetaan laajennettavaksi. Hyvää siinä on: Ajokorttilainsäädännön yleisperusteluissa on ehdottoman ajokiellon sijasta annettavan varoituksen antamisessa mainittu ammattikuljettajat ja syynä heille ajokiellosta aiheutuvan seuraamuksen kohtuullistaminen. Myös hyvää siinä on varoitus, joka ei välttämättä pala heti elikkä ei realisoidu, vaan poliisilla on mahdollisuus antaa uusi varoitus, jos vuoden sisällä edellisen varoituksen saannista syyllistyy vähäiseen rikkomukseen.

Mutta vastaavasti huonoa siinä on, että jos on annettu uusi varoitus ja siitä vuoden sisällä syyllistyy mihin tahansa laissa mainittuun rangaistavaan tekoon, johtaa se ajokieltoon.

Edelleen huonoa: Hallituksen esitys lähtee nykyisestä ajokieltojärjestelmästä, ja ajokorttiseuraamusjärjestelmä ehdotetaan pysytettäväksi perusteiltaan ja rakenteeltaan ennallaan.

Hyvää yleisperusteluissa on maininta, että seuraamusjärjestelmää ja siihen ehdotettujen muutosten vaikutuksia olisi jatkossa seurattava ja tutkittava tarkoin. Jos osoittautuu, että nyt uudistettavaa porrastettua ajokorttiseuraamusjärjestelmää ei pidetä riittävän toimivana, ehdotetaan käynnistettäväksi selvitystyö vaihtoehtoisen järjestelmän laatimiseksi.

Edelleen huonoa on: Hallituksen esitys ei sisällä mainintaa järjestelmän kehittämiseksi pisteytysjärjestelmän suuntaan eikä aikataulua, jolla muutoksia seurataan tai järjestelmää on tarkoitus kehittää.

Edelleen lisäsanktioita huonompaan suuntaan on: Ajokieltoharkintaan toistuvien rikkomusten perusteella tulevat mukaan nykyisten lisäksi henkilökohtaisten suojavälineitten käyttöä koskevat rikkomukset, ja täällä on mainittukin matkapuhelimen käyttö ajoaikana sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät rikkomukset. Tietysti tämä on erittäin tärkeä asia, koska vaarallisilla aineilla on tietyt omat ohjeet ja yleensä lähettäjä ja kuljettaja ovat sertifioituja ja heitä koskevat samat sertifikaattiin liittyvät vaatimukset.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä haluan nostaa liikennetraktoreille annettavia helpotuksia. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää liikennetraktorin kuljettajalta C-luokan ajo-oikeutta ja ammattipätevyyskoulutusta. Hallituksen esityksessä esitetään perustettavaksi uusi ajoneuvoluokka LT elikkä liikennetraktorit. Uutta LT-ajokorttiluokkaa on perusteltu muun muassa sillä, että C-luokan ajokorttivaatimus tuo mukanaan ammattipätevyysvaatimuksen maatalousajossa, joka on elinkeinotoimintaa, ja maatalousajoa varten on jo oma traktorikortti, joten perustelu ontuu pahasti. Maatalousajossa ei nykyisinkään tarvita liikennetraktoria eikä ammattipätevyyskoulutusta.

Liikenneturvallisuussyistä on välttämätöntä, että ammattipätevyysvaatimus koskee kaikkia niitä, jotka kuljettavat korvausta vastaan tavaroita maantiellä, välineistä riippumatta. Näin on nykyisin eikä perusteita tulisi muuttaa.

Mikäli liikennetraktorit asetetaan kuorma-autojen kanssa eriarvoiseen asemaan helpottamalla ilman perusteita ammattiliikenteen koulutusvaatimuksia, vaarannetaan kaikkien tiellä kulkijoiden liikenneturvallisuutta ja loukataan tuntuvasti samoissa kuljetustehtävissä toimivien traktorikaluston ja kuorma-autokaluston välistä kilpailuneutraliteettia. Mielestäni valiokunnan tulisi tämä ottaa tarkkaan harkintaan, ettei anneta liikennetraktoreille etulyöntiä tässä kilpailutilanteessa kuorma-autoihin verrattuna. Niin kuin aikaisemmin jo vastauspuheenvuorossa totesin, niin tämä liikennetraktoreitten määrä on merkittävästi kasvanut.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys uudeksi ajokorttilaiksi on mielestäni erittäin hyvä, ja kuten ministeri omassa puheenvuorossaan totesi, valiokunta varmaan tätä asiaa käsitellessään suorittaa vielä viimeistä viilausta tälle lakiesitykselle, jotta se saataisiin mahdollisimman hyväksi ja toimivaksi. Omalta osaltani muutamia huomioita.

On hyvä, että mopokortin saamiseen liittyy koulutusta ja meidän nuoremme jo ihan heti liikenteeseen tullessaan, kun he saavat ajettavaksi mopedin tai sitten vaikka peräti mopoauton, saavat tätä varten kunnollista koulutusta ja heidät opetetaan vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen. Tässä ajokorttilakiesityksessä tämä on mielestäni hyvin huomioitu ja erittäin perusteltu.

Toinen asia sitten, jota ihmettelin hieman lukiessani tätä hallituksen esitystä, on se, että kortti tulee määräaikaiseksi ja se uusitaan sitten 5—15 vuoden välein. Tokihan siinä on hyvä terveydellinen näkökulma se, kun ihmisen terveyttä tarkistellaan, onko se ajokyky säilynyt sitten. Esimerkiksi kun 20-vuotias mieshenkilö tai naishenkilö saa ajokortin tai paremminkin 18-vuotias, niin pitääkö se käydä nyt uusimassa ja ammattiliikenteessä 5 vuoden välein? Pidän tätä vähän turhan byrokraattisena. Kyllä ehtisi vähän myöhemminkin tihentämään sitten niitä lääkärintarkastuksia. On muistettava myös se, että jokainen ihminenhän oman elämänsä aikana käy työterveystarkastuksissa ja monissa muissa lääkärintarkastuksissa, joten kyllä hänen terveyttään seurataan. Minun on hieman vaikea ymmärtää sitä, että ajokorttiin ja sen ympärille rakennetaan valtava byrokratia, joka tarkoittaa tietenkin lisääntyviä kustannuksia, ja se tarkoittaa myös sitä, että monelle ihmiselle näistä kustannuksista tulee todellinen ongelma.

Alkolukon määrääminen on mielestäni tämän lain yksi parhaita pykäliä. Alkolukkohan toki on jo käytössä nyt voimassa olevankin lainsäädännön aikana, mutta nyt se saadaan kunnolla tänne uuteen ajokorttilakiin ja alkolukko määrätään heti ensimmäisestä rattijuopumustuomiosta 1—3 vuodeksi. Tätä pidän erittäin hyvänä. Tällä on myös oikea terve pelotevaikutus, että henkilö, joka vaikka sen saunakaljan jälkeen harkitsee lähtevänsä ajamaan tai käytyään pubissa, todellakin tietää sen, missä mennään, että tällainen seuraamus sitten seuraa, jos lähtee vähän maistissa ajamaan. Tätä uudistusta ja tätä sääntöä pidän erittäin hyvänä ja kannatettavana.

Yhtä kannatettava ja hyvä esitys on myös tämä poliisille annettava mahdollisuus antaa varoitus ajokiellon sijaan. Tämä on erittäin hyvä, että voidaan todellakin varoituksen kautta liikennesääntöjä rikkonutta henkilöä varoittaa eikä heti välittömästi ottaa korttia haltuun tai sitten voidaan katsoa myös niin, että kun poliisi antaa varoituksen, niin tässä on myös tällainen kasvatuksellinen näkökulma, että henkilö, joka saa varoituksen, kiinnittää sitten ajotapaansa ja -tottumuksiinsa paljon enemmän huomiota. Poliisihan toki voi antaa lievän huomautuksenkin esimerkiksi huolimattomasta ajotavasta tai jostakin muusta vastaavasta.

Mielestäni ed. Oiva Kaltiokumpu kuvasi hyvin tätä muuttuvaa liikennevalvontatilannetta, kun nythän on liikennekameroita tulossa yhä enemmän teittemme varsille ja se tulee johtamaan tulevaisuudessa siihen, että kun kamerat lisääntyvät, myös nämä erittäin pienet ylinopeusrikesakot lisääntyvät. Se kyllä valitettavasti johtaa tilanteeseen, jota ed. Oiva Kaltiokumpu hyvin kuvasi, nimittäin tilanteeseen, että muutamalla pienellä sakolla se ajokortti sitten menee kuivumaan ja pahimmillaan siitä voi olla seurauksena vaikka ansion menettäminen tai peräti työpaikan menettäminen, kun työväline menee alta. Toivoisin, että tähän kiinnittäisi valiokunta huomiota omassa käsittelyssään ja nimenomaan siihen isoon puutteeseen, joka mielestäni tähän lakiesitykseen sisältyy.

Tässä lakiesityksessä ei todellakaan ole sisään kirjattuna sitä pisteytysjärjestelmää, jota muun muassa Englannissa käytetään. Pitäisin sitä erittäin hyvänä ja suuresti ihmettelen, että kun liikenneministeriössä tätä lakia on valmisteltu, tätä ei ole otettu tähän lakiesitykseen mukaan. (Ed. Pulliainen: Se on aktiivisesti unohdettu!) — Ed. Erkki Pulliainen aivan oikein totesi, että ilmeisesti tässä on tapahtunut tämmöinen aktiivinen unohtaminen. — Tätähän on julkisuudessa puitu paljon, ja ensimmäisenä hyvänä perusteluna esitän juuri tämän ed. Oiva Kaltiokummun esittämän monen rikesakon mahdollisuuden, joka voi rankimmassa tapauksessa viedä ajokortin, ja siinä menee todellakin sitten se leipä vähäksi aikaa ja siinä voi mennä työpaikkakin ihan pienten ylinopeussakkojen takia, jotka ovat vain todella rikesakkoja.

Toinen asia, johon kiinnitän huomiota vielä tätä pisteytysjärjestelmää puolustaessani, on ammattimainen rekkaliikenne. On todella epäoikeudenmukaista, että esimerkiksi puutavararekan kuljettajat joutuvat tilanteeseen, jossa he talviolosuhteissa ajavat puuta, ja nykyisissä kuorma-autonostureissa on vaakalaitteet lähes poikkeuksetta kaikissa uusissa laitteissa, jolloin kuormaa tehdessään kuljettaja tietää tasan tarkkaan, kuinka monta tonnia siellä tavaraa on kyydissä, eli ylikuorman tekeminen on tavallaan nykyisin jo tietoinen teko. Kuljettaja kuormaa tehdessään osaa säätää sen kuorman niin, että se sopii lain asettamiin painorajoihin eli ylipainoa siinä tapauksessa ei tule. Ongelmaksi muodostuvat sitten tietenkin akselipainot eli se, onko kuorma osattu jakaa oikein. Se on se toinen ongelma. Mutta se todellinen ongelma talviolosuhteissa on se, että kun lähdetään liikkeelle, niin lumipöly tiivistyy kuormaan ja tietyissä olosuhteissa, jolloin lumi on märkää, hieman kiinni tarttuvaa, se rekkakuorma voi ottaa jopa kaksikin tonnia lunta mukaansa. Sen jälkeen kun varsinkin akselipainoja tarkistellaan, uskallan väittää, että talviolosuhteissa, jos lähdetään vaakaamaan näitä puutavararekkoja tai muitakin isoja rekkoja, jotka teillämme kulkevat tuolla lumisissa olosuhteissa, suurin osa niistä voitaisiin saada kiinni pienestä rikkomuksesta, ja tällaisista rikkomuksista sitten kuljettaja, mies tai nainen, menettää ajokorttinsa ja siinä menee sitten leipä vähäksi aikaa.

Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista ja aivan kohtuutonta huippuammattilaisia kohtaan. Rekkoja ajavat kuljettajat ovat suomalaista ammattihenkilöstöä katsottaessa erittäin huippuosaajia. He osaavat työnsä kiitettävän hyvin ja ennen kaikkea suhtautuvat ammattiinsa vakavasti ja kunnioittavat hyviä liikennesääntöjä ja tekevät työnsä suurella ammattitaidolla. Ihmettelen suuresti, että tässä uudessa lakiesityksessä tätä pisteytysjärjestelmää ei ole.

Vetoan vielä kerran siihen, että liikennevaliokunta mietintöä laatiessaan tekisi yhteistyötä ministerin ja ministeriön kanssa, että tämä saataisiin kirjoitettua tähän lakiin sisään. Ihmettelin sitä, kun luin tätä lakiesitystä, että täällä on käytetty huomattavan paljon vaivaa siihen, että on perusteltu, miksi ei pisteytysjärjestelmää tule. Voi jos olisi tämän verran tarmoa käytetty siihen, minkä kautta sen pitäisi tulla, niin sehän olisi jo täällä. Olen ihmetellyt sitä todella suuresti ja toivon hartaasti, arvoisa puhemies, että valiokunta ottaisi tämän tekemäni ehdotuksen käsittelyyn ja paneutuisi asiaan suurella vakavuudella. On aivan kohtuutonta, että ammattihenkilöt joutuvat tilanteeseen syyttään ja menettävät sitten siitä ansionsa ja pahimmillaan työpaikkansa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, liikennetraktoreista haluan sanoa sen, että on hyvä, että näihin liikennetraktoreihin on kiinnitetty huomiota, enkä näe tässä liikennetraktorikortissa mitään ongelmaa, koska sen traktorikortinhan henkilö saa 15-vuotiaana ja lähes poikkeuksetta — voisi sanoa, että poikkeuksetta — nämä henkilöt, jotka ajavat traktoria, ovat sen kolme vuotta traktoria jo ajaneet ja sitten 18-vuotiaana heillä on mahdollisuus hakea tämä LT-kortti ja he ovat kyllä varmasti ammattilaisia jo sillä hetkellä, kun kolme vuotta ovat traktoria ajaneet. Voi sanoa, että se kokemus, mitä traktorin ratissa saa, varmasti on opettanut sen, että pystyy sitä liikennetraktoriakin hallitsemaan.

Sitten vielä se tosiasia, että on muistettava, että nämä nykyiset liikennetraktorit ovat erittäin hyvin varusteltuja, niissä on jo jousitukset ja niissä on kaikki mahdolliset mausteet, mitä olla voi. En näe tässä suurta ongelmaa. Totta kai se vaatii vastuullisuutta ja hyvää liikennekuria, että osaa näitäkin työvälineitä käyttää hyvin ja lakien mukaan, mutta en näe tässä mitään pelkoa siihen suuntaan, että se aiheuttaisi suurta vaaraa Suomen teille.

Herra puhemies! Lopuksi toivon vielä, että valiokunta tätä lakiesitystä käsitellessään näihin muutamiin esittämiini asioihin palaa ja varsinkin tuohon kohtaan, että saataisiin se pisteytysjärjestelmä Suomeen, koska se olisi oikeudenmukainen ja se tekisi kunniaa näille maanteiden huippuammattilaisille, kuorma-autonkuljettajille, jotka tekevät arvokasta työtään ja joutuvat sitten tämän pisteytysjärjestelmän puutteen takia kohtuuttomiin tilanteisiin, ja se ei minun mielestäni oikeusvaltiossa tee kunniaa sille ammattikunnalle.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on erittäin hyvä tavoite, ja tämän lain ehdottomasti parhaimpana uudistuksena pidän sitä, että mopokorttiin lisätään käsittelykokeen suorittaminen. Mopon ajokortin suorittamisvaatimuksilla todella annetaan moponkuljettajille paremmat käytännön valmiudet ajoneuvon hallitsemiseen ja liikennesääntöjen mukaiseen kuljettamiseen, niin kuin täällä esityksessä todetaan, ja tämä on tarpeen. Uskon, että se tulee lisäämään paitsi moponkuljettajien myös meidän kaikkien muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuutta.

Tämä laki on monilta osin tarpeen ja pitää sisällään erilaisia asetuksia, jotka nyt siirretään lakitasolle. Täällä on aika paljon erilaisia asioita, ja on hyvä tarkkaan lukea, mihin kaikkeen tämän lain myötä ryhdytään.

Muutama seikka, joista täällä on tänään jo puhuttukin, joihin on varmasti syytä vielä kiinnittää huomiota.

Ensin tuo ed. Hoskosenkin mainitsema pisteytysjärjestelmä. Sitä on tässä esityksessä kyllä laajasti perusteltu ja sen sivuuttamista perustellaan pontevin sanoin, mutta silti tuntuu, että erityisesti ammattiautoilijat pitävät pisteytysjärjestelmää hyvänä. Itse olen myös sillä kannalla, että sitä pitäisi edelleen harkita ja selvittää, josko siihen jossain vaiheessa voitaisiin siirtyä. Tämän varoituksen käytön lisääminen parantaa toki jonkin verran nykytilannetta, mutta tarpeen on, että sitä myös jatkossa käytetään. On esitetty muun muassa pelko, että kun poliisilla on harkintavaltaa varoituksen antamisessa, on myös vaarana se, että se voi johtaa eriarvoiseen kohteluun eri puolilla maata. Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista.

Toinen seikka, johon on kiinnitetty huomiota tässäkin keskustelussa ja josta on myös otettu yhteyksiä, on tämä liikennetraktoriasia. Tämän muutoksen jälkeen raskaita traktoriyhdistelmiä voisi siis käytännössä kuljettaa 18-vuotias nuori, joka on suorittanut uuden liikennetraktorikortin. Muutos siten lisää liikennetraktorien määrää liikenteessä, ja tässä kohtaa pidetään vaarana sitä, että kuljetuskriteerejä höllentämällä liikenneturvallisuus voi kärsiä. Nyt olisi siis hyvä vielä tehdä jatkoselvitystä siitä, kuinka voidaan varmistaa liikennetraktorien osalta turvallisuuskysymys. Epäkohtana ovat myös pelisäännöt, niin kuin täällä on tullut esiin. Traktorin peräkärryllä varustettu yhdistelmä voi käsitykseni mukaan painaa yli 40 000 kiloa, ja toisaalta vaatimukset sen kuljettamiseen ovat täysin eri luokkaa kuin suuren kuorma-auton. Tämä on varmasti seikka, johon valiokuntakäsittelyssä on syytä kiinnittää huomiota.

Täällä on myös paljon muutoksia, jotka liittyvät opetuslupiin ja autokoulujen opetusmääriin, ja sitä kautta tulee tietysti myös vaikutuksia ajokorttien maksuihin, mikä on varmasti asia, joka herättää myös kansalaisissa paljon keskustelua.

Yksi seikka, mihin vielä haluan kiinnittää huomiota, on ajokorttien uusimisvelvoite. Sinänsä sille, että tämä uusimisvelvoitteen aikavälin lyhentäminen tulee direktiivistä, me emme ilmeisesti mitään voi, mutta kyllähän se harmillinen on, etenkin kun siitä seuraa paitsi taloudellisia kustannuksia ihmisille myös viranomaistoimia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Täällä arvioidaan, että muutosten vaikutus rekisterijärjestelmällekin olisi noin 1,8 miljoonaa euroa. Nämä ovat seikkoja, joihin ehkä olisi syytä kiinnittää huomiota myös siinä vaiheessa, kun niitä Euroopan unionissa päätetään.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä näitä jees-huomioita. Edustajakollega Hoskonen nostikin aika hyvin asioita esille.

Alkolukko: erittäin positiivinen asia. Vielä kun tämä promillerajakysymys saataisiin kohdilleen, niin kumartaisin oikein syvään ja kiittäisin. Sitten varoituskäytäntö ajokiellon sijaan, ottaen huomioon erityisesti vielä raskaan liikenteen, on positiivinen muutos.

Sitten semmoisia omakohtaisia kokemuksia liikenteestä, jonka olen havainnut aika "villiksi länneksi" tällä hetkellä, ovat moposkootterit ja niitten kuljettajien toiminta liikenteessä. On tietysti positiivista, että nyt tulee tämä ajokoekäytäntö, mutta jonkinlainen muukin hallintaosaaminen ja ennen kaikkea sen tervepäisyyden testaaminen ennen kuin näitä moposkoottereita nuorille annetaan olisi paikallaan.

Sitten toinen semmoinen asia, mihin törmää aika usein. Ajan itse vuositasolla 60 000—80 000 kilometriä autolla, ja mopoautot ovat semmoinen pommi tuolla liikenteessä, että voisi sanoa, että melkomoinen tappokone tulee vastaan siinä vaiheessa, kun pyyhkäiset satasen tietä mäennyppylää ja sen mäennyppylän takana törrää mopoauto neljääkymppiä ja vastaan tulee auto. Silloin siinä on piilopaikoista pulaa, kun se mopoauto on monta kertaa täyttämässä sen kaistan, vaikka yrittääkin ajaa reunaa, mutta siitä huolimatta siinä on monella tiellä kolmella autolla kohtuullisen haasteellista mennä. Ja vielä kun puhutaan talvikelistä, siinä tulee piilopaikoista pula.

Se asia, mikä tietysti itseäni on tässä karvastellut, on se pistejärjestelmän puuttuminen. Pistin nimeni ed. Seurujärven aloitteeseen ja elin toivossa, että asia menee eteenpäin. Tietysti näen positiivisena sen, että yleisperusteluissa mainitaan, että seuraamusjärjestelmää kehitetään, mikäli havaitaan, että nykyinen uudistettu porrastettu järjestelmä ei ole toimiva. Mutta olisin kyllä nähnyt sen kirjauksen tärkeänä tässä lainsäädännössä, että mentäisiin pisteytysjärjestelmän suuntaan, mikäli nämä muutokset eivät tässä tehoa.

Sitten ihan näitä omakohtaisia kokemuksia liittyen muutokseen, mitä tulee tähän ajokieltoharkintaan toistuvien rikkomusten perusteella, johon tulevat esimerkiksi henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöä koskevat rikkomukset, matkapuhelimen kädessä pitäminen ajon aikana ym. Jotenkin tuntuu, että meillä pitäisi alkaa jo kirjata lainsäädäntöön "kaikenlaisten välineiden pitäminen kädessä ajon aikana", kun tuolla liikenteessä on törmännyt siihen, että kaverit ajavat partaa ja meikkaavat itseään, pesevät hampaita, siis aivan käsittämättömiä tapauksia. Pelkästään se kännykkä ei ole enää ongelma. En tiedä, onko tämä yleinen moraalin repsahdus vai mikä siinä on, (Ed. Pulliainen: Se on moraalikato!) mutta alkavat olla hiustenkuivaaja ja pölynimuri ainoat, mitä en ole nähnyt tähän mennessä autossa käytettävän.

Varoituskäytäntöä pidän kyllä hyvin tärkeänä. Ei ole kauan aikaa, kun törmäsin tilanteeseen, jossa raskaan ajoneuvoyhdistelmän ammattikuljettaja oli saanut ajokieltoa saatuaan kolmannen rikkomuksen siitä, että toinen kumisaapas oli puuttunut, jossakin tilanteessa ilmeisesti tipahtanut sieltä retelistä kyydistä, ja tosissaan tarkastuksessa kumisaapas oli puuttunut ja siitä oli tullut siihen saumaan kolmas rikkomus ja kortti kuivumaan kolmeksi kuukaudeksi. Sitten siitä lähtee myös se toimeentulo kävelemään.

Siinä mielessä en pidä tätä pisteytysjärjestelmäajatusta eriarvoistavana, koska on aivan eri tilanne: jos minä menetän ajokortin, minä pääsen jollakin kyydillä töihin ja pystyn hoitamaan asioitani, mutta ammattikuljettaja, jonka leipä on kiinni siitä kortista, ei pysty sitä tekemään. Jos tilanne menee siihen, että hän ei saa tuloja mistään, ei mistään muualta kuin sossun luukulta, jonne on yleensä varsin korkea kynnys mennä, niin siinä ollaan taas semmoisessa tilanteessa, että aika monet soittavat ja kertovat, että narun jatkoksiko tästä pitäisi lähteä, kun työpaikka on katkolla.

Sitten tämä liikennetraktorikysymys on kyllä semmoinen, että vasta tänä päivänä, kun kävin mutkan tuolla maakunnassa ja tulin Pohjois-Pohjanmaan kautta lentokentälle, Muhoksen kohdalla tyyräsi tämmöinen liikennetraktori, nuori kaveri näytti sitä ajavan ja siinä oli perässä semmoinen käsittääkseni moton kuljetukseen tarvittava reteli. Kyllä siinä ihan oikeasti tuli semmoinen tilanne, että näytti, että meidän jonossa olevien pitää jo lähteä pellon poikki ohittamaan sitä traktoria. Se oli semmoista menoa, että ei ainakaan minun ymmärrykseni enää riittänyt siihen, että tämmöisillä yhdistelmillä pörrätään tuolla ihan luvallisesti.

Kun tässä talossa on aika vahvasti puhuttu tästä kilpailuneutraliteetista, niin jos tämä ei nyt vääristä sitten kilpailua, että samoissa kuljetustehtävissä voisi toimia traktorikalustoa ja kuorma-autokalustoa, jotka toimivat täysin erilaisilla pelisäännöillä, jos se ei riko kilpailuneutraliteettia, niin jo on kyllä kumma. Ja varsinkin, kun ottaa huomioon sen, että tällä hetkellä on jo 10 000 liikennetraktoria ajoneuvorekisterissä ja esimerkiksi maansiirtoautoja alle 6 000, niin kyllähän tässä aikamoinen riski on olemassa.

Sitten, kun ministeri tuli paikalle, niin kerron terveisiä poliisilta. Tällä kertaa ei ollut ilo asioida liikenteessä, vaan oli ilo asioida raskaan kuljetuksen teemapäivillä. He pyysivät ed. Kyllöstä välittämään semmoisia terveisiä ensinnäkin parlamenttiin, että direktiivien säädöstä me voisimme viedä viestiä Euroopan unioniin, että jonkunlaista rotia pitäisi sinne saada, kun alkaa tuolla tien päällä poliiseiden näkövinkkelistä näyttää siltä, että direktiivin säätäjät eivät edes tiedä, missä päin on auton etu- ja missä päin takapää. Ne olivat aika radikaalit terveiset. Siinä suhteessa saisi vähän joskus miettiä, mikä kaikki on tarpeellista ja mikä ei.

Sitten liikenneministerille huoli, joka esitettiin siellä luvanvaraisen liikenteen osalta, että kun puhutaan näistä digikorteista, on ollut kuulemma semmoinen tarkoitus, että niitä ei myönnettäisi kenellekään ulkolaisille. Mutta tällä hetkellä Trafi on ilmeisesti myöntänyt jo yli 2 000 digikorttia. Tässä oli tämä valvontahuoli, että ei oikein kukaan pysy mukana tässä hommassa.

Sieltä puolelta liikkuvasta poliisista tuli kyllä aika tyly tuomio liittyen liikennetraktoripuoleen. Siellä kuvattiin tätä täydelliseksi villiksi länneksi, ja lainsäädäntöä ei missään nimessä tule liikennetraktoreiden osalta vapauttaa. Siellä on valtavat massat, jarrupolitiikka ym. kysymykset tulevat sitten jo vastaan. Tässä olisivat ne tämänkertaiset terveiset.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuossa ennakkovaiheessa opetti minulle, että älä ota kantaa, jos et ole alkuperäisiä asiakirjoja nähnyt. Nimittäin minulle annettiin muutama minuutti aikaa vilkaista, ja silloin kiinnitin tuohon liikennetraktoriasiaan huomiota, ja lähdenkin siitä liikenteeseen.

Tämä asia oli erittäin voimallisesti esillä silloin, kun olin liikennevaliokunnan vetäjä. Valiokunta hankki kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiantuntijat ottamaan kantaa tähän liikennetraktoriasiaan, ja silloin tuli kaksi perusargumentaatiota esille näissä lausunnoissa: toinen koski liikenneturvallisuutta, ja toinen koski kilpailulainsäädännöllisiä näkökohtia. Tässä liikenneturvallisuusasiassa sattui vain olemaan sillä tavalla, että niiden henkilöiden, joita kuultiin asiantuntijoina, kuvaukset olivat aika dramaattisia, erikoisesti tuolta Etelä-Pohjanmaalta, missä näitä liikennetraktoreita käytetään erilaisissa kuljetustarkoituksissa ja liikenteen vaarantamistapaukset ovat aika tiheään toistuvia näillä laitteilla. Mitään sellaista kovin pahaa onnettomuutta ei kuitenkaan sattunut juuri siihen saumaan, mutta näitä läheltä piti -tilanteita oli enemmältikin.

Sitten tässä kilpailuneutraliteettiasiassa pohdiskeltiin asiaa ajokorttikustannusnäkökulmalta ja polttoainenäkökulmalta, ja se polttoainenäkökulma tietysti riippuu siitä, minkälainen polttoaineitten hinnoittelu ja verotus on, koska ne ovat liikkuvia osia koko ajan ja riippuu niistä sitten, mitenkä asiat ovat. Tuomio oli sitten loppujen lopuksi, että mikäli mitään suuria muutoksia ei keskinäisissä polttonesteitten hintasuhteissa tapahdu, tässä on hyvin selvästi osoitettavissa vuositasolla normaalikäytöllä tuhansien eurojen ero näitten liikennetraktoreitten hyväksi. Sitten oli tietysti hyvin selvä asia, kuka kannatti ja kuka ei kannattanut tätä ratkaisua. Ne tahot, jotka ovat maataloustuottajien kanssa tekemisissä, ovat tällä kannalla, ja sitten taas ammattikuorma-autoilijat ovat toisella kannalla, niin että siinä se meni näin.

Minä toin tämän asian tuossa valmisteluvaiheessa esille, mutta sanon, että kun minulle näytettiin, että nyt semmoinen todistus, jonka mukaan asiat ovatkin aivan kokonaan toisin, että asiantuntijoita löytyy pilvin pimein, että mitään tällaista ongelmaa, jonka äsken juuri kuvasin, ei ole, niin ne ovat merkittäneet merkityksensä, että nyt pitäisi tämä nielaista, niin minä ilmoitin, että minä nielaisen sen. Nimittäin tämä tilannehan on ihan välttämättömästi liikenne- ja viestintävaliokunnassa vietävä kilpailuviranomaisten arvioitavaksi, koska siinä on rakenteellisista kilpailun näkökohdista kyse, enkä rupea, kun sain nyt tämmöisen opetuksen, olemaan besserwisser tässä asiassa.

Sitten toinen asia on tämä pisteytysjärjestelmä, joka tästä nyt puuttuu. Siitä ei muuten minulle selvinnyt ollenkaan, että se oli ollut tarkastelussa nyt, ja sitä ei esitelty, että se on jätetty tästä tarkoituksellisesti pois, jolloinka silloin kun on jätetty pois, niin ei tarvitse tietysti esitelläkään, koska mitä sitä nyt tyhjää esittelemään, niin että siinä ei mitään virhettä sinänsä tapahtunut.

Joka tapauksessa tämäkin asia silloin 2000-luvun alkupuolella tutkittiin perusteellisesti, erikoisesti tutustuttiin keskieurooppalaiseen pisteytysjärjestelmään ja sen käytännön sujuvuuteen ja siinä todettiin hyvin selvästi se, että silloin kun on kysymys ammattiliikenteen kuljettajista, joita joka tapauksessa joudutaan eräällä tavalla kohtuullistamismielessä vähän toisenlaisten hansikkaitten käsissä ollen käsittelemään kuin muutoin, reiluinta ja selvintä on pisteytysjärjestelmä, koska se ottaa sitten toisaalta myöskin huomioon oikealla tavalla tavalliset kuljettajat niin, että siinä ei kumpikaan osapuoli siitä kärsi.

No, nyt on päädytty tämän laatuiseen ratkaisuun, ja kun täällä on näitä vertailuja esitelty, niin minä en niitä rupea toistamaan, koska nehän perustuvat yleisessä jaossa oleviin vertailupapereihin. Sen sijaan minä toivon hartaasti saamani kohtelun jälkeen, että arvoisa ministeri asettaa pikaisesti työryhmän selvittämään tämän pisteytysjärjestelmän, ja jos se vielä tarvitsee tukea eduskunnalta, valiokunta ponnella sitä kehottaa, koska niin moni myöskin hallituspuolueitten kansanedustaja on pisteytysjärjestelmää halunnut edesauttaa. Minusta tämä asia ei selviä millään muulla kuin pisteytysjärjestelmällä.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Minä kuulun siihen ryhmään eduskunnan isiä, joilla on tällä hetkellä juuri 15-vuotias poika, joka on mopokortin lunastanut. Niitä täällä aikaisemmissa puheissa ... (Ed. Rajamäki: Samoin, tänään!) — Justiinsa, siellä ed. Rajamäen poika oli saanut kanssa tänään, ja pari kuukautta sitten oma poika sai. — Se on tietysti semmoinen asia, mikä tässä isänä aina huolestuttaa: vaikka kello on yhdeksän illalla, niin varmaan tällä hetkelläkin poika pitkin Nokian katuja päristelee mopollaan, ja siinä mielessä se aina aiheuttaa vähän huolta vanhemmissa.

Mutta tietysti on erittäin hyvä asia, että nämä vaatimukset mopolla ajoon lisääntyvät ja nämä mopokortin hankintaan liittyvät teoriakokeet ovat kuitenkin ihan oikeat testit, mitä ainakaan, kun on kuunnellut, poikien kaveritkin siinä ovat puhuneet, osa ei kerralla mene läpi, joutuvat santsaamaan ennen kuin menee perille, ja on hyvä, että niitä asioita pitää opiskella, liikennemerkkejä ja sääntöjä. Se on erittäin hyvä asia ja helpottaa myöskin vanhempien taakkaa näissä pelkotiloissa. Siihen aikaan kun itse ajelin mopolla, niin aika lailla kantapään kautta jokainen soratien mutka, missä vahingossa etujarrulla painoi ensin, tuli koettua; sitä oppi sillä tavalla, parempi näin.

Siinäkin mielessä hyvä, että se on asennekasvatusta myös tulevaisuutta varten. Totuus on kuitenkin se, että nyt viimeisten parin vuoden aikana on sattunut varsinkin nuorten kohdalla useita onnettomuuksia, missä on ihmishenkiä menetetty, ja se on tietysti semmoinen asia, mikä on tragedia perheelle, jossa tämä tapahtuu, mutta se on myös tietysti yhteiskunnallisesti erittäin kallista. Näissä on syynä ollut usein liian kova tilannenopeus. Myöskin silloin tällöin alkoholilla ja muilla päihteillä on osuutta ollut asiaan ja semmoisella epäterveellä kilpailulla, mitä on esiintynyt. Nämä ovat kaikki asenteista kiinni, ja tähän pystytään myöskin valistuksella vaikuttamaan. Itse olenkin sitä mieltä ja olen tehnyt talousarvioaloitteenkin siitä, että nuorten liikenneturvallisuuteen pitäisi panostaa enemmän. Niin kuin ennen vanhaan ainakin, ehkä tänäkin päivänä poliisit käyvät kouluissa puhumassa, mutta kyllä itselleni on ainakin hyvin jäänyt mieleen, kun poliisit kävivät siitä liikenneturvallisuudesta puhumassa koululaiselle.

Tästä sakotusjärjestelmästä, mikä tässä on esillä ollut: Siis tämä ed. Seurujärven tuoma esitys tästä pistejärjestelmästä olisi ainakin niiden tietojen valossa, mitä itse olen tähän asiaan perehtynyt, ollut kannatettava. Olen sen lakialoitteen allekirjoittanut, ja täällä on monessa puheenvuorossa niitä asioita tuotukin esille, miksi se olisi hyvä: muun muassa sen takia, että erinäiset rikkomukset liikenteessä, pystyttäisiin paremmin arvioimaan niitten vakavuusaste ja näin sen vaikutus sitten siihen, jos vaikka kortti on lähdössä, tai sitten sakkojen suuruutta voidaan siinä määritellä.

Sakkojen määrähän tietysti lisääntyy jatkuvasti, koska valvonta on lisääntynyt teillä, ja se on aika merkittävä, hyvä tulonlähde kuitenkin. Varmasti tänä vuonnakin noin 400 000 rikesakkoa teillä jaetaan, ja se tekee noin 30—40 miljoonaa euroa valtiolle tuloja, ja kun vielä nämä valvontajärjestelmät tulevat tehokkaammiksi siinä mielessä, että ne alkavat mitata myös keskinopeutta eikä pelkästään näitten kameratolppien kohdalla jarrutella vaan keskinopeuden mittaamisen jälkeen varmasti räpsyy vähän enempi, ja se tulee tietysti tarkoittamaan sitä, että tulot sitä kautta valtiollekin lisääntyvät, elleivät ihmiset ala hiljennellä nopeutta yleisestikin. Siitähän on hiukan tietysti valitettu, että poliisit puuttuvat liian pieneen, että seitsemän kahdeksan kilometriä ylinopeutta mennään ja sitten poliisit siihen puuttuvat. Mutta toisaalta: miksi on sitten esimerkiksi kasikympin nopeusrajoitus, jos ei ajeta sitä vauhtia, niin että siinä mielessä.

Mutta sitä mieltä minä olen kyllä, että isoilla teillä voisi kyllä nopeusrajoituksia hiukan nostaa, niin kuin täällä ministeri Vehviläinen kannanottoja on jo ottanutkin, että ainakin säiden mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset tulisivat. Se on varmasti hyvä asia. Ja niin kuin on Tanskassa todettu muistaakseni, kun yleisesti liikenteen nopeuksia hieman nostettiin, niin myös ohitukset vähenivät ja sitä kautta myöskin riskitilanteet vähenivät.

Sitten vielä — aika loppuu tässä juuri — tästä sakotusjärjestelmästä ja liikenneturvallisuusasioista sen verran, että minä olen ymmärtänyt, että sakkorahat menevät kaikki oikeusministeriön puolelle, ja olisi ehkä viisasta myöskin jyvittää sitä liikenneministeriölle niin, että tulisi jonkin näköinen rahasto, joka panostaisi liikenneturvallisuuteen, ja ne rahat tulisivat näistä rikesakoista ja muista, mistä tulee tuloja, niitä jyvitettäisiin vähän tuohon liikenneministeriön puolelle, ja siellähän on pulaa aina rahasta. Sen osoittaa sekin, että meillä teiden kunto on rapautumassa koko ajan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Uudella ajokorttilailla tavoitellaan turvallisempaa liikennettä, ja uudistus perustuu osin EU:n ajokorttidirektiiviin, jonka mukaan kaikki nykymallin mukaiset ajokortit on vaihdettava uusiin vuoteen 2033 mennessä. Direktiivin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja saada EU:n alueelle yhtenäinen ajokorttikäytäntö.

Uuden lain myötä ajokorttien voimassaoloaika lyhenee. Henkilöautojen, moottoripyörien ja mopojen sekä traktorien ajokorttien ehdotetaan olevan voimassa 15 vuotta kerrallaan. Kuorma-autojen ja linja-autojen ajokortit olisivat voimassa 5 vuotta. Ajokorttiin hyväksyttävä valokuva ei saisi olla 15:tä vuotta vanhempi. Nämä kaikki ovat erittäin kannatettavia esityksiä.

Arvoisa puhemies! Henkilöauton ajokorttiin tähtäävän perusvaiheen ajo-opetuksen määrää ehdotetaan lisättäväksi. Koulutukseen lisättäisiin myös itsenäistä harjoittelua ajokortin saamisen jälkeen. Opetuksen sisällössä korostettaisiin aiempaa enemmän kuljettajan vastuuta liikenteen turvallisuudesta ja ympäristövaatimusten huomioon ottamisesta. Nämäkin ovat erittäin tärkeitä ja hyviä asioita.

Uudistus nostaisi autokouluopetuksen hintoja noin 250 eurolla ja opetuslupaopetuksen hintoja noin 300—400 eurolla, ja korotukset ovat aika kohtuuttomia.

Täällä on tullut esiin ed. Erkki Pulliaisen ja ed. Seurujärven esityksenä, ja myös ed. Marko Asell totesi sen, että tämä pisteytysjärjestelmä on saatava näihin liikennerikkomuksiin, ja minä olen asiasta aivan samaa mieltä.

Aikaisemmin otin jo esille tämän LT-ajokorttiluokan liikennetraktoreille, eli tämä uusi LT-ajokortti poistaa liikennetraktorin kuljettajalta ammattipätevyysvaatimukset, jolloin syntyy liikenneturvallisuuteen paha porsaanreikä. Eli kouluttamattomat traktorinkuljettajat vaarantavat liikenneturvallisuutta ajaessaan muun liikenteen seassa painavilla traktoriyhdistelmillään. Toivoisin, kun tämän lain henki on kumminkin, että parannetaan liikenneturvallisuutta, että liikennevaliokunnassa tätä asiaa vielä mietittäisiin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ajokorttilakiuudistuksesta ja sen tavoitteet ovat mitä kannatettavimpia: liikenneturvallisuuteen liikenteessä ja kuljettajien asenteisiin vaikuttaminen, on alkolukkoja, on kuljettajaopetuksen uudistamista jne. ja nuorille kuljettajille uusia säädöksiä. Kaikki nämä ovat erittäin tervetulleita ja tarpeellisia.

Muutama havainto joistakin asioista.

Aloitan vaikka näistä liikennetraktoreista. Täällä on nyt useampi kollega todennut liikennetraktoreiden olevan aikamoisia mörköjä liikenteessä, jopa niin, että on kuullut ja nähnyt kirjoituksia ja artikkeleita siitä, mihin niitä yleensä tarvitaan jne.

Kerrataanpas nyt muutama asia liikennetraktorista. Ensinnäkin liikennetraktori on traktori, joka kulkee viittäkymppiä, ei kahdeksaakymppiä. Normaalitraktori kulkee neljääkymppiä. Tämä on se ero liikennetraktorin ja tavallisen välillä. Liikennetraktorin tekniikka, sen jarrut, muut hallintalaitteet, on mitoitettu viidenkympin nopeuksiin. Samoin ovat jarrulliset perävaunut, mitä näissä käytetään, nimenomaan jarrullisia perävaunuja. Tavanomaisissa traktoreissa ne eivät välttämättä jarrullisia ole. Ja näin ollen liikennetraktorin liikenneturvallisuudelle aiheuttama ongelma ei mielestäni ole sitä luokkaa kuin mitä täällä on keskustelussa annettu ymmärtää.

Ei kukaan liikennetraktoria osta huvikseen. Se, joka sen ostaa, tekee sillä sellaista työtä tai siirtää sellaisia matkoja, joissa aivan selkeä etu tulee tästä hienoisesta nopeuden kasvamisesta tavalliseen traktoriin verrattuna, ja sitä paitsi ei ole ihan halpa peli ostaa liikennetraktoria. Sen hinta on jotakin aivan muuta kuin muutama tuhat euroa. Näiden vehkeiden hinta lähtee 50 000 eurosta ylöspäin. Ne ovat varsin perusteltuja laitteita siinä, että meillä pitkien etäisyyksien maassa varsinkin maatalouden osalta, jossa tilusrakenteet ovat usein hyvin, hyvin hajallaan, peltolohkot kaukana toisistaan, tämä on mitä perustelluin väline ja apu tähän kohtaan.

Se on aivan eri asia sitten, jos liikennetraktoria käytetään muuhun, jossa se vaatii jonkunlaisen elinkeinoluvan tai siihen verrattavan luvan. On aivan selvä, että totta kai sillä pitää olla samanlaiset edellytykset reilun kilpailun merkeissä, mutta ei liikennetraktoreiden tarpeellisuutta nyt kannata aivan niin lytätä, eikä myöskään tule sitä kilpailuvääristymää, mistä täällä on hyvin moni puhunut.

Puhemies! Pisteytysjärjestelmästä varsinkin sen raskaan liikenteen osalle, jossa on kysymys ammatista, on kysymys toimeentulosta. Kannatan myöskin pisteytysjärjestelmän arviointia ja sen mahdollista käyttöönottoa tilanteessa, jossa meillä — voisi sanoa näin — joissain tapauksissa tulee jopa tahattomia rikesakkoja liittyen siihen, että vaikkapa painopisteet yhdistelmissä muuttuvat sen vuoksi, että lunta tarttuu niin runsaasti tai loskaa tarttuu niin runsaasti ajoneuvojen alustoihin, että se saattaa painaa useita tonneja, ja siinä painopisteet muuttuvat. Ja näin ollen, jos kortti lähtee tämän tyyppisistä asioista ja on kysymys leivästä, mielestäni se ei ole oikein, vaan tässä pitäisi olla joku järjestelmä, jolla tätä pystyttäisiin lieventämään. On aivan selvää, että pisteytysjärjestelmä ei saa olla sellainen, että se kannustaa liikennerikkomuksiin. Se on aivan päivänselvää.

Vakavissa liikennerikkomuksissa on ihan selvää, että niistä kuuluukin ajokiellot määrätä, mutta kysymys on nimenomaan äsken esimerkillä kuvaamastani tilanteesta, jolloinka olisi perusteltua pistejärjestelmää arvioida ja sen käyttöönottoa vakavasti harkita.

Kahdeksankympin lätkän aika oli aikanaan sellainen asia, jonka itsekin koin sen ensimmäisen vuoden, kun kortin sain. Ei se omasta mielestäni ollut millään tavalla traumatisoiva, enkä minä mitään kriisiryhmää tarvinnut siihen, jos ja kun minulla oli oikeus ajaa vaan kahdeksaakymppiä. Minusta tämän tyyppisiä asioita, kun nuorten vakavat liikenneonnettomuudet ovat valitettavalla tavalla lisääntyneet, kyllä pitää voida harkita uudelleen. Ei mikään estä, että tällaisia vanhoja keinoja, joita on ollut, voitaisiin myöskin ajatella nykyaikana sovellettaviksi.

Puhemies! Lopuksi yhteen asiaan, josta myös minulle on tullut viestiä tuolta poliiseilta, ja tietysti itsekin kun ajan samanlaisella vehkeellä, elikkä mönkijöihin. Mönkijäsäädöstö on tällä hetkellä aika lailla sekava. Siellä on halpismönkijöitä, siellä on kunnollisia, siellä on rekisteröityjä mönkijöitä, siellä on tieliikennemönkijöitä, siellä on kevyitä mönkijöitä, ja on maastomönkijöitä, ja jokaisella on vähän erilaiset säädökset. Tässä olisi varmaan hyvä näitä selkeyttää.

Otetaan esimerkiksi vaikka nuo isot, kunnolliset maastomönkijät, joilla ei ole oikeutta ajaa tiellä. Aika moni varmasti tahtomattaan rikkoo lakia ja ajaa tien yli tai ajaa pätkän tietä, jotta pystyy sillä laitteellaan siirtymään paikasta toiseen. Minusta näitä pitäisi arvioida myöskin ihan käytännön tasolta. Minulle on moni poliisimies tullut sanomaan, että ei ole mitään järkeä siinä, että tämmöisillä halpismönkijöillä, liikenne-sellaisilla, ajetaan pitkin tietä ja ne ovat umpivaarallisia välineitä, mutta sitten tämmöisen ison, kunnollisen maastomönkijän vaarallisuusaste tuolla tieliikenteessä on aivan eri luokkaa eli huomattavasti parempi. Siksi on perusteltua, että näitäkin voitaisiin arvioida uudelleen. Itse koin myöskin tässä kesällä sen, mikä ero on sillä, onko kunnollinen mönkijä alla vai onko joku muovilelu. Näin sellaisen onnettomuuden, jossa ainoastaan se pelasti kuljettajan hengen, että hänellä oli riittävän vahva väline. Jos siinä olisi ollut joku, sanon nyt suoraan, Kiinan miesten tekemä laite, niin aivan varmaa on, että siinä olisi käynyt huonosti.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun nuorisoparlamentti kokoontui tässä salissa viime keväänä, he äänestivät siitä, pitäisikö olla mopokortti, siis sellainen mopokortti, joka sisältäisi myös ajokokeen. Nuoret äänestivät tällaisen kortin puolesta, ja siksi oikein ilolla tervehdin sitä, että lakiesityksessä uudeksi ajokorttilaiksi on mukana tämä mopokortti.

Lakimuutoshan on hyvinkin laaja paketti, joka sisältää paljon muutoksia, jotka herättävät täällä laajaa keskustelua. Näitä ajatuksia, mitä ed. Pulliainen nosti esiin pisteytysjärjestelmästä liikennerikkomuksiin, kannatan myös lämpimästi.

Lain tarkoitus on lisätä liikenneturvallisuutta, ja vaikuttaakin siltä, että tässä on monia hyviä uudistuksia, niin kuin tämä ajokortin määräaikaisuus ja ajoterveystarkastukset.

Ed. Leppä nosti omassa puheenvuorossaan esiin hyvin harkitsemisen arvoisen asian, nimittäin tuon kahdeksankympin lätkän ensimmäisen vuoden ajokortin haltijoille. Se voisi todellakin olla sellainen seikka, joka lisää nuorten liikenneturvallisuutta, ja sitä valiokunnan kannattaisi todella selvittää ja harkita käsittelyssään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Päätin käyttää puheenvuoron ed. Kaltiokummun puhuessa. Pitkittämättä iltaa haluan vain todeta, että yhdyn ed. Kaltiokummun esittämiin ajatuksiin, mutta samalla tuon erään keskisuomalaisen isän tervehdykset Muuramesta. Hän toivoi, että mahdollisuuksien mukaan kouluissa, esimerkiksi lukioissa tai ammatillisissa kouluissa, olisi ajokorttiopetusta, joka oikeuttaisi liikenteeseen moottoriajoneuvolla. Haapamäellä Keuruun kaupungissa silloin, kun meillä lukio oli, tämä opiskelu saatiin osaksi lukion toimintaa. Monet suorittivat siellä ajokortin, ja silloin ajokortti on huomattavasti edullisempi kuin normaalissa liikennekoulussa saatuna. Toivon, että tätäkin mahdollisuutta harkittaisiin ja edistettäisiin.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Isoilla teillä on paljon liikennevalvontaa tehostettu tuomalla kameroita. Se on sinällään hyvä asia. Se vapauttaa poliisia tietysti muuhun liikennevalvontaan ja varsinkin semmoisiin asutuskeskuksiin, missä on paljon ihmisiä, koska siellähän ne riskit ovat isot, kun ihmiset jäävät auton alle. Varsinkin koulujen lähistöllä on semmoisia alueita.

Kysyisinkin nyt ministeriltä: Pitäisikö enemmän lähteä siihen suuntaan, että myös koulujen läheisyyteen ja eteen vietäisiin näitä kameratutkatolppia? Ainakin esimerkiksi Nokialla tehdään liikenneturvallisuuteen liittyen tosi isoja remontteja koulujen edessä ja sillä alueella. Voisiko semmoinen kamera kuitenkin hillitä niitä vauhteja siinä kohtaa, missä koululaisia liikkuu? Olisiko se jopa edullisempi tapa?

Hannu Hoskonen /kesk:

Herra puhemies! Ajokorttilaki sinällään on hyvä esitys ja sisältää monia hyviä osioita, joten niiden suhteen voi olla tyytyväinen uuteen esitykseen.

Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä, kun paljon kaivattu pisteytysjärjestelmä rangaistusmenettelyn yhdeksi täydentäväksi osaksi puuttuu tästä lakiesityksestä. Lakiesityksessä on toki hyvin vuolassanaisesti perusteltu sitä, miksi sitä ei voida ottaa mukaan ja miksi se olisi huono järjestelmä. Mutta viittaan vielä edellisessä puheenvuorossa sanomaani perusteluun siitä, että ammattikuljettajat, varsinkin rekkaliikenteen ammattikuljettajat, ovat vastuullisia huippuammattilaisia, ja heidän kohdallaan esimerkiksi lievät ylikuormamaksut ja niistä tulevat pienet sakot aiheuttavat hyvin nopeasti sen, että he tahattomasti esimerkiksi lumisissa olosuhteissa joutuvat tilanteeseen, että saatuaan muutaman sakon he menettävät ajokortin, ajo-oikeuden, ja samalla menee myös leipä.

Eikö olisi vihdoin jo korkea aika Suomessakin ottaa käyttöön tällainen pisteytysjärjestelmä, joka tekisi oikeutta ammattiliikenteelle, koska ne miehet ja naiset, jotka rekan rattiin nousevat, ovat saaneet hyvän koulutuksen, ovat erinomaisia huippuammattilaisia ja ennen kaikkea vastuullisia kuljettajia, jotka ottavat työnsä vakavasti ja varmasti kunnioittavat liikennesääntöjä mutta olosuhteiden pakosta esimerkiksi talviolosuhteissa joutuvat tilanteisiin, joissa ylikuorma syntyy siitä lumesta ja jäästä, joka autoon tarttuu matkan varrella.

Toinen asia sitten ovat nämä pienet liikennekameroiden antamat ylinopeussakot. Kun on niin sanottu nollatoleranssi, voi saada ihan olemattomasta ylinopeudesta viidenkympin alueella rikesakon, ja se sitten aiheuttaa kumuloituessaan muutaman muun rikkeen takia sen tilanteen, että menee kortti ja menee pahimmillaan työpaikka. Eikö vihdoin voisi Suomessa, arvoisa ministeri, harkita tämmöistä järjestelmää? Siitä on tullut minulle rekkamiehiltä paljon kyselyitä. Toivon, että jos tässä lakiesityksessä se ei kerran onnistu, niin vaikka seuraavassa muutoksessa, joka toivon mukaan tulee mahdollisimman pian.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Asell toi esille koulujen luokse asetettavat liikennevalvonnat. Tämä olisi hyvin perusteltua. Kotipaikkakunnaltani Haapamäeltä tiedän, kuinka meidän yhteiskoulun luona on vaikea mäki. Siinä on nopeusrajoitus, mutta kovinkaan moni ei välttämättä huomaa sitä tai muutoin ajaa ylinopeutta tuntuvastikin ja liikenne vaarantuu. Monet muut kohteet ovat vastaavan kaltaisia muissa kunnissa. Tällä olisi samalla kasvatuksellinen merkitys lasten ja nuorten kannalta, että nähdään, että liikennesääntöjä tulee noudattaa.

Ed. Hoskonen toi esille tämän ajatuksen, joka on tullut esille monen henkilön toivomuksena, että liikennerikkomuksissa voisi olla tuommoinen pisteytysjärjestelmä, että satunnaiset erehdykset eivät välttämättä aiheuttaisi kohtuuttomia haittoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on aiheellista todeta, että ministeri on edelleen paikalla, vaikka tämä puheenvuoro on 36:s, joka tässä asiassa käytetään.

Haluan ihan lyhyesti viitata liikennelääketieteeseen ja siihen, että se on kehittynyt viime vuosina. On myös olemassa alan subspesialiteetti ja yhdistys, joka pyrkii edistämään liikennelääketieteen osaamista. Kun lääkäri antaa oman osuutensa tässä ajokorttiprosessissa, se on tähän saakka ollut aika mekaanista. Sitähän muutettiin muutama vuosi sitten, ja pääkysymykseksi on tullut tuollaisen kellotaulun piirtäminen ja siihen viisareiden osoittaminen, mitä kello nyt mahtaa tällä hetkellä olla. Yleensä huolimatta siitä, onko asianomainen, joka tulee hakemaan lääkärintodistusta, kovin muistamaton tai ei, niin hän tietää, että tällainen kellotaulu pitää nykyään piirtää, ja sitä voi kotonakin vähän ikään kuin treenata. Eli tämä dementiakysymys on noussut vahvasti esiin tässä tutkimuksessa. Se, miten hyvin lääkäri pystyy tuon todistuksenantotilaisuuden, vastaanoton, yhteydessä sen muistamattomuuden, alkavan dementian tai muun todeta, on taas toinen asia.

Se, mikä aikaisemmin päätettiin, että pitää joka kerta potilaan ilmestyessä vastaanotolle arvioida potilaan autolla-ajokyky, oli kyllä huti. Siitä hudista on seuraava huti tämä, mikä liittyy nyt tähän ampuma-aselainsäädäntöön, mutta se siitä. Joka tapauksessa on tärkeätä, että liikennelääketieteen osaaminen myös lääkäreiden keskuudessa lisääntyy.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä muutamaan kysymykseen.

Tämä kahdeksankympin lätkä on tullut monessa puheenvuorossa esille, ja totean, että kun se oli esillä vuosi sitten, kun puhuttiin paljon liikenneturvallisuudesta, minä asetin semmoisen liikenneturvallisuustyöryhmän nimenomaan pohtimaan nuorten liikenneturvallisuutta. Yksi asia pohdittavana oli kahdeksankympin lätkä, ja se työryhmä totesi nyt keväällä, että ei suosita kahdeksankympin lätkän palauttamista. Syyt olivat siinä, että jos ajattelette myös meidän päätieverkostoamme, siellähän on tavoitteena se, että nopeudet ovat 100, ja jos siellä on aina niitä kahdeksankympin lätkäläisiä, se tarkoittaa myös sitä, että silloin tulee pakostakin niitä uusia ohitustilanteita, ja ne eivät välttämättä lisää liikenneturvallisuutta. Silloin, kun kahdeksankympin lätkä poistettiin, otettiin tilalle se, että näille uusille kuljettajille, joilla on ollut kortti alle kaksi vuotta, tulivat seuraamusjärjestelmät tiukemmiksi, niin kuin nytkin on, että rikkeitä saa olla kaksi yhden vuoden aikana ja kolme kahden vuoden aikana.

Mutta sitten tämä mönkijäkysymys, josta puhui ed. Leppä. Niitä mönkijöitä, jotka ovat liikennemönkijöitä, niin sanottuja mopomönkijöitä, nämä ajokorttisäädökset koskevat, ja se on se ajokorttiluokka AM. Maastomönkijöissä on 15 vuoden ikäraja, ja niissähän ei vaadita minkäänlaista korttia.

Sitten oli tämä kysymys kouluista, muun muassa ed. Asell otti sen esille. Se tietysti riippuu siitä, onko se siellä kunnan tai kaupungin katuverkon piirissä. Jos se on siellä, silloin keinot ovat ainakin liikennevalot, liikennemerkit, töyssyt ym. Mutta sitten jos tämmöisen esimerkiksi päätien varrella on vaarallinen paikka ja pitää ylittää koulutie, uskoisin kyllä, että siellä myös arvioidaan sitä liikenneturvallisuuden kannalta, ei pelkillä rajoituksilla, vaan myös että on tolppia. Tämä on minun tuntumani, että näin tehdään.

Hyvät kuulijat, tämä keskustelu on osoittanut sen, että ne kysymykset, jotka ovat olleet ennakkoon vaikeita ja tiedettiin aiheuttavan monipuolista ajattelua ja värinää, tuntuvat ajatteluttavan täälläkin tänä iltana, ja uskon, että siellä valiokuntatyössä sitten käydään läpi myös tätä ajokieltoasiaa suhteessa virhepistejärjestelmään ja samalla tavalla tätä liikennetraktorikysymystäkin. Minusta se oli hyvä myös, että ed. Leppä toi myös tämän toisen puolen tähän liikennetraktorikysymykseen.

Ihan viimeiseksi totean vain sen, kun täällä on käyty nyt keskustelua ammattiautoilijoista, että heidän kannaltaan on ihan kohtuutonta, jos ajokortti lähtee, niin kyllä minä sanoisin, että minusta on myös otettava rinnalle muutkin ammatit, joissa auto on ihan täysin välttämätön. Jos ajattelisin vaikka postinjakelijaa tai kotisairaanhoitajaa tai eläinlääkäriä jnp., niin kyllä se ajokortti on myös hänelle ihan todella sen toimeentulon kannalta aivan välttämätön, ja toivoisin, (Ed. Pulliainen: Sen takia pitäisikin olla pisteytysjärjestelmä!) että me emme ajattele vain tätä, että ammattikuljettajilla pitäisi olla erilainen järjestelmä. Näillä sanoillani toivon, että valiokunta tekee hyvää ja perusteellista työtä, kuten siihen uskon.