Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä näyttää ihan hyvältä: yksi eduskunnan puhemies, yksi ministeri, yksi kuulija tuolla lehtereillä ja — no niin, kaksi kansanedustajaa. (Puhemies: Laatua riittää!) Tämä on ihan hyvä puite tämän asian käsittelylle.

Hivenen vakavammin sanottuna kysymys on siis ihan tärkeästä hallituksen esityksestä laeiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain tiettyjen kohtien ja pykälien muuttamisesta. Suomeksi sanottuna kysymys on siitä järjestelmästä, jolla Suomi myöntää näitä erilaisia yritystukia.

Miksi tulin tästä käyttämään puheenvuoron? Oikeastaan parista eri syystä. Ensinnäkin sen takia, että tämä hallituksen esitys ja sen perustelut tai kuvaus siitä, mitä kaikkea tämä lainsäädäntö koskee, kertoo mielestäni aika hyvin oikeastaan kaksi asiaa, ensinnäkin sen, että tutkimusten ja selvitysten perusteella meidän nykyinen yritystukijärjestelmämme toimii aika hyvin. Ne tutkimukset, selvitykset, mitä siitä on tehty, osoittavat, että tämä järjestelmä täyttää ne ehdot, mihin koko tällä järjestelmällä pyritään. Ideahan on, että Suomessakin, niin kuin kaikkialla maailmassa pienet ja keskisuuret yritykset niiden eri toimintavaiheessa lähtien niitten perustamisesta tullen tilanteeseen, jossa ne tarvitsevat rahoitusta kehittämiseen, investointiin, oman yritystoiminnan toimintaympäristön parantamiseen, yritys voi tietyin edellytyksin saada yrityksen koon perusteella, jos se on pieni tai keskisuuri yritys, ja sitten yrityksen maantieteellisen sijainnin perusteella, jos se toimii sellaisilla syrjäisimmillä alueilla, joilla tuottamisen edellytykset ovat vähän heikommat kuin rintamailla, saada tämän tukilain mukaisia yritystukia.

Ihmisillä on monta kertaa sellainen mielikuva julkisen keskustelun perusteella, että näitä muuten sitten Suomessa myönnetään vaikka kuinka paljon, että summat ovat tavattoman suuria. Kun katsoin perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia kaksi viikkoa sitten, huomasin, jos oikein muistan, että siinä oli 200 miljoonaa euroa esitetty poistettavaksi yritystuista. Oikeastaan ensimmäinen kysymys kuuluukin, mistähän yritystuista ne on ajateltu pois otettavaksi, koska varsinaisia yritystukia ovat Tekesin, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, sitten tämän yritystukilain mukaiset tuet ja sitten energiatuet, ja siinä oikeastaan ovat suorat yritystuet. Tämän lisäksi maaseutuelinkeinolain perusteella voidaan myöntää maaseutuyrityksiin vissi määrä, mutta se ei ole kovin suuri määrä tukia. Tämä osoittaa, että yritystukilain mukaan, joka on se pääasiallinen yritysten äsken kuvattujen tehtävien taikka toimintojen rahoittamisen ja tukemisen väline, näitä on nyt päättyvällä ohjelmakaudella myönnetty Suomessa yhteensä noin 700 miljoonan euron verran. Onko se paljon, 7 vuodessa 700 miljoonaa kaiken kaikkinensa eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, sen voi itse kukin erikseen arvioida.

Palautan tässä mieleen, että yksistään tuon Viikkarin, Viking Linen, sen laivan, joka nyt seilaa tuolla, joka äskettäin rakentui, sen tukemiseen, sen yhden ainoan laivan tukemiseen, käytettiin julkisia varoja lähes 50 miljoonaa euroa. Koko Suomen kaikkien pienten ja keskisuurten yritysten, kehitysalueilla sijaitsevien yritysten aluepoliittisin perustein myönnettävien tukien yhteissumma — vielä kertaalleen — tämän ohjelmakauden aikaan, 7 vuoden aikaan, tulee olleeksi vähän yli 700 miljoonaa euroa. Tämä kuva asettaa vähän oikeisiin mittasuhteisiin toivoakseni sitä keskustelua, mitä asiasta käydään. Silloin, jos perussuomalaiset esimerkiksi ottavat 200 miljoonaa euroa pois, niin vaikka joka ainoan euron ottaisi pienten ja keskisuurten yritysten ja syrjäseudulla olevien yritysten tuista, niin se ei ollenkaan riittäisi. Sitten pitäisi ottaa jostain muusta, ottaa 100 miljoonaa teollisuuden ja innovaatioitten kehittämiskeskuksen Tekesin rahoituksesta pois tai sitten lopettaa ne muutama kymmenen miljoonaa euroa maaseudun yritystukilain mukaisista tuista kokonaan pois. Tämän sanon ihan sen takia, että vaikka se on tavattoman muodikasta ja hyvää televisioruutuun mennä ja sanoa, että hei, yritystuet pois — se menee yleensä ihmisille perille, kun ihmiset kokevat, että se on joku kaukainen paha, joka saa yritystukia, että eihän niitä nyt pidä rahoittaa ja niin pois päin — niin ei ajatella, mihin se kaikkiaan vaikuttaa.

Tämän hallituksen esityksen mukaan päättyneellä ohjelmakaudella, seitsemän vuoden aikana, on näillä rahoilla saatu aikaan 35 000 uutta työpaikkaa ja pantu pystyyn ihan tarkkaan ottaen 2 185 uutta yritystä. No, niistä varmasti, luulisin, muutama sata, ainakin satalukuisesti, on varmasti jo poistunutkin näitä yrityksiä, mutta paljon on myöskin saatu aikaan.

Arvoisa puhemies! Tätä kaikkea yritän suhteuttaa oikeisiin mittakaavoihin, siis sitä, minkä verran meillä tuetaan myös sen takia, että koko tämä järjestelmä valtaosaltaan on siis sitä varten, että Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman mukaisia yritysten kehittämiseen suunnattavia rahojahan tällä lähinnä hallinnoidaan, niitä samoja rahoja, joihinka Euroopan unioni käyttää seuraavan ohjelmakauden aikaan vuodessa noin 60 miljardia euroa, noin 60 miljardia euroa.

Me suomalaiset maksamme — sanotaan nyt suoraan, että hallitus onnistui ei niin hyvin näissä neuvotteluissa EU:n seuraavasta ohjelmakaudesta — yli 600 miljoonaa euroa vuodessa ensi vuodesta lähtien Euroopan alue- ja rakennepolitiikasta, myöskin yritystuet, jotka ovat keskeisesti siellä mukana, ja me saamme Suomeen takaisin sieltä noin 170 miljoonaa euroa. Me maksamme satoja miljoonia, pelkästään Suomi yksin, muiden maiden sekä yritystukien että muiden alue- ja rakennetukien rahoittamiseen. Yksin Puola saa vuodessa lähes 10 miljardia euroa. Ihan se kaikki ei mene yritystoimintaan, mutta erittäin merkittävä osa menee joko suoraan yrityksiin, niitten investointi-, kehittämis-, toimintaympäristötukiin tai sitten näiden yritysten pääomittamiseen ja sitä kautta toimintaedellytysten rahoittamiseen.

Arvoisa puhemies! Siis toiveeni liittyen tähän, kun otin täältä tämän Puolan ja Euroopan unionin esille, on se, että kun me kritisoimme sitä, kuinka paljon Suomessa nyt käytetään vähän heikompien alueitten ja pienempien yritysten tukemiseen, niin edes jollakin tavalla korvan takana pitäisimme niitä kymmeniä miljardeja euroja, joita me täältä lähetämme sellaisiin maihin Suomen rajojen ulkopuolelle, joissa maissa näitä rahoja käytetään osaamisperusteisten investointien meiltä Suomestakin houkuttelemiseksi ennen kaikkea itäisen Euroopan, Euroopan unionin itäisen Euroopan alueen, maihin tapahtuvissa investoinneissa. Vähän huonosti kuvasin sen, mutta tästä suurin piirtein on kysymys.

Arvoisa puhemies! Sinänsä nämä muutokset, mitä tässä esitetään, ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Tässä siis väljennetään tavallaan yritysten kehittämisavustus, se säilyy suurin piirtein ennallaan, ja tämä uusi toimintaympäristötuki, ne ovat kaksi tukimuotoa, jotka ovat entistä joustavampia ja siinä mielessä lähtökohtaisesti kannatettavia.

Sen sijaan hallitus esittää tällä samalla esityksellään, että kyläkaupan toimintatuki, jolla on pyritty pitämään pieniä kyläkauppoja pystyssä, poistuisi kokonaan. Sitä voitaisiin rahoittaa kuitenkin näiden toimintamuotojen perusteella. Se minun toiveeni nyt tässä vain on, että hallitus nyt ei lopettaisi kokonaan kyläkauppojen rahoitusta vaan jatkossakin osoittaisi niihin rahaa. Valitettavasti se on nyt välillä jo katkaissut sen rahoituksen, jonka aikanaan edellinen hallitus taikka oikeastaan Vanhasen ykkönen pani liikkeelle.