Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Talvivaara on tänään ilmoittanut, että varsinaista kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo Oy haetaan konkurssiin. Listattu emoyhtiö Talvivaara Oyj puolestaan jatkaa toimintaansa, mutta kaupankäynti yhtiön osakkeilla on keskeytetty. Talvivaaran käytännön kaivostoiminta, ympäristövastuut ja kaivoksen tulevaisuutta koskevat ratkaisut siirtyvät tytäryhtiön konkurssipesään ja nimitettävän pesänhoitajan vastuulle. Nyt valtio huolehtii siitä, että kaivoksen toiminta pidetään konkurssitilanteessakin yllä, siten ettei mitään hallitsematonta pääsisi tapahtumaan. Tarpeellisia kaivosprosesseja pidetään yllä, ja kaivoksen alueen ympäristöongelmien ratkaiseminen jatkuu muun muassa vesitaseen hallinnassa. Koko Kainuun seudulle väistämättä koituvia taloudellisia seurauksia lievitetään. Tilanne on tullut vasta tänään julkisuuteen yhtiön pörssitiedotteen kautta. Käyn seuraavassa läpi, mitä on keskeisesti tapahtunut ja mitkä ovat valtion välittömät toimenpiteet.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on tänään pörssitiedotteessaan siis todennut, että saneerauksessa ollut käytännön kaivostoimintaa hoitava tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo haetaan konkurssiin. Jatko siirtyy konkurssipesän hoidettavaksi. Talvivaaran pörssinoteerattu emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj voi tällöin olla myös yksi mahdollinen Talvivaaran kaivostoiminnan oikeuksien tuleva omistaja. Tämä on kuitenkin epävarmaa, sillä emoyhtiöllä ei ainakaan tällä hetkellä ole tarvittavia pääomia tai rahoitusta. Joka tapauksessa myös muut tahot voivat osallistua toiminnan hankkimiseen konkurssipesältä. Valtiolla on ollut myös vastuita Talvivaarassa Solidiumin, Finnveran sekä Tekesin kautta. Valtion vastuut nousevat runsaaseen 200 miljoonaan euroon.

Valtion kannalta keskeisimmät asiat akuutin tilanteen hoitamisessa ovat seuraavat: 1) Talvivaaran kaivostoiminnan jatkaminen ympäristöä vaarantamatta, 2) kiireellisten työllisyystoimien aloittaminen, 3) kestävän ja pitkäaikaisen omistajaratkaisun etsiminen.

Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavia toimenpiteitä:

1) Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt asiaa tähän mennessä 11 kertaa. Valtion moninaisten intressien vuoksi koordinointivastuu Talvivaara-asian hoitamisessa on annettu työ- ja elinkeinoministeriölle.

2) Hallitus päätti jo reilu vuosi sitten, 30.10.2013, perustaa erillisen Talvivaara-kriisiryhmän, jonka tehtävä on ollut ylläpitää tilannekuvaa, valvoa valtion kokonaisetua ja valmistella valtion toimenpiteitä.

3) Nyt konkurssivaihtoehdossa on päätetty perustaa TEMiin erillinen Talvivaara-toimisto. Toimistossa työskentelee tässä vaiheessa kahdeksan henkilöä, osa oman toimensa ohella. Talvivaara-toimiston lisäksi asiaa hoitaa Kainuun elyssä, te-toimistossa ja Konkurssiasiamiehen toimistossa yhteensä noin kymmenen lisähenkilöä.

4) Talvivaaran konkurssitapaus on hyvin moniulotteinen, ja valtio etenee asiassa konkurssilain vaatimusten ja pykälien mukaan. Tämä merkitsee, että päätösvalta konkurssipesän asioihin liittyen on pesänhoitajalla. Olosuhteiden ja esimerkiksi ympäristöasioiden hoidon takia on todennäköistä, että konkurssiasiamies hakee käräjäoikeudelta päätöstä konkurssipesän asettamisesta julkisselvitykseen. Tällöin valtiolla on kuluvastuu konkurssimenettelyn kustannuksista.

5) Talvivaaran kaivoksen ympäristöasiat ovat jo pidempään aiheellisestikin herättäneet huolta. Valtio ei tingi ympäristöasioista. Tämä on itseisarvo vaikean taloustilanteen ohessa.

6) Välittömästi jatkuvat ja käynnistyvät ympäristötoimet ovat seuraavat: Kainuun ely-keskus toimii edelleen laitoksen ympäristöluvan valvontaviranomaisena. Se myös lisää valvontaa paikan päällä nyt välittömästi ja teettää tarpeen mukaan muun muassa mahdolliset vesienhallinnan riskitilanteen vaatimat välttämättömät investoinnit. Kainuun ely-keskuksella on joka tilanteessa velvollisuus varmistaa, että toiminta on kaikissa oloissa ympäristön kannalta turvallista, sekä valvoa, että ympäristöluvan lupaehtoja noudatetaan.

7) Kaivoksella on useita kymmeniä lupia toimintaan liittyen, sisältäen muun muassa kaivosluvan, ympäristöluvan sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähdysaineiden varastointiin ja käyttöön liittyviä lupia. On myös syytä huomata, että kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaan kuuluva kaivoksen lopettamissuunnitelma ei sovellu kaivoksen sulkemiseen suunniteltua aikaisemmin. Myös tulevat lupa-asiat ovat vaativia, ja asian jatkoselvittely voi viedä vielä pitkään. Ympäristökysymyksistä vastaa ensisijaisesti ministeri Grahn-Laasonen.

8) Talvivaaran tilanne ei ole valtiolle vain hallinnointia. Tämä on vakavaa huolta ympäristöstä ja yksittäisten ihmisten työpaikoista. Kainuun seudulla työministeri Ihalaisen johdolla aloitetaan välittömät työllisyystoimet ja samalla valmistellaan alueen liittyminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

9) Arvion mukaan konkurssi aiheuttanee välittömästi kaivoksella irtisanomisia, mutta vaikutukset työllisyyteen selviävät vasta myöhemmin. Välilliset vaikutukset huomioiden Kainuun alueelta on vaarassa kadota jopa 700 työpaikkaa.

Lopuksi: Hallitus etsii nyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla entistä tiiviimmin uusia vaihtoehtoja toiminnan jatkamiseksi. Konkurssi ei merkitse sitä, että kaivoksen toiminta automaattisesti lakkaisi. Valtio osallistuukin kaivoksen jatkoa koskeviin neuvotteluihin ja pyrkii edistämään taloudellisesti kannattavan kaivostoiminnan jatkumista ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Eri vaihtoehdoista toiminnan hidas alasajo olisi kuitenkin kaikkein huonoin vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Hallitus keskittää täydet voimavaransa kaivostoiminnan operatiiviseen jatkamiseen konkurssipesässä. Tällä sekä viranomaistyön koordinoinnilla pidetään tarkka huoli ympäristöasioiden hallinnasta. Myös aktiiviset työllisyystoimenpiteet käynnistetään välittömästi. Talvivaaran tilanteeseen ratkaisua on etsitty monin eri tavoin ja vaihtelevilla malleilla. Kaikesta huolimatta on syytä muistaa, että Talvivaara Sotkamon konkurssi voi jopa tarjota mahdollisuuden jatkaa kaivostoimintaa uudelta pohjalta. Mahdollisuuksia on kyllä. Tästä kertovat asiantuntija-arviot, joiden mukaan esimerkiksi yhtiön tuotantoprosessi ja -määrät on mahdollista nostaa kannattaviksi.

Valtion tavoite on pidempiaikaisen jatkon kannalta selkeä: aktiivisessa etsinnässä on kaivostoiminnan jatkaja, joka on vakavarainen sekä osaava toimija ja joka kantaa vastuunsa ympäristön hoidosta. Vain tällainen vahva, yksityinen toimija voi turvata sekä kestävän kaivostoiminnan että kestävät työpaikat alueella. Valtio ei ole teollinen toimija eikä voi jatkaa kaivoksen liiketoimintaa, mutta TEM kartoittaa parhaillaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja löytää toiminnalle jatkaja. Näissä talkoissa valtio on toki valmis olemaan kaikin laillisin ja järjellisin keinoin mukana. Se on vastuumme, se on velvollisuutemme, se on asia, jonka hoitamista me jatkamme edelleen täydellä teholla. Talvivaaran tarina yhtiönä voi olla tässä, mutta nyt hallitus tekee kaikkensa, jotta edellytykset kaivoksen toiminnan jatkamiselle olisivat olemassa.