Kalle Jokinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymyksessä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan kumottavaksi lästimaksusta annettu laki. Tässä on hyvä esimerkki siitä, että myös kumotaan lakeja eikä vain tehdä uusia, ja tämä lästimaksulaki on niin merkittävä ja perinteinen laki, että siitä kannattaa hetki puhuakin.

Lästimaksulaki perustuu jo vuodelta 1748 peräisin olevaan lästimaksujärjestelmään. Laki on vanhentunut, osittain veroluontoinen, ja se ei täytä nykyisiä perustuslain verolakeja koskevia vaatimuksia. Lisäksi lästimaksujen periminen ja kerättyjen tulojen jakaminen avustuksen saajille on hallinnollisesti raskas järjestelmä suhteessa maksujen ja avustusten määrään.

Laki on vanhentunut, mutta lästimaksun tarkoitus ei suinkaan. Lästimaksut käytetään merimiesten hyväksi tapahtuvaa huoltotoimintaa varten ja meripelastustoiminnan edistämiseksi. Suurimpia tuen saajia ovat olleet Merimiespalvelutoimisto ja Suomen Meripelastusseura ry. Lästimaksua maksavat nykyisin Suomen alusrekisterissä olevat, kauppamerenkulkua ulkomaanliikenteessä harjoittavat kauppa-alukset sekä ulkomaalaiset Suomeen kauppamerenkulkua harjoittavat alukset. Tulli kerää nykyisin nämä lästimaksut, ja Liikennevirasto ohjaa ne avustuksen saajille.

Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hyvänä, että esityksellä pyritään kustannustehokkuuteen luopumalla hallinnollisesti maksujen määrään nähden turhan raskaasta maksujen perimiseen ja avustuksen jakamiseen liittyvästä järjestelmästä. Saadun selvityksen mukaan lästimaksujärjestelmä ei ole kaikilta osin myöskään ollut tasapuolinen kaikkien maksuvelvollisten osalta, koska maksun määrään vaikuttaa vain alusten koko.

Esityksen myötä siirryttäisiin lästimaksujärjestelmän sijasta talousarviorahoitukseen. Nykyisin lästimaksulla rahoitettava toiminta rahoitettaisiin jatkossa ministeriöiden toimialojen mukaan jaettuna kolmen eri ministeriön — työ- ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön — pääluokista. Valiokunta pitää tähän asti lästimaksulla rahoitettua toimintaa hyvin tärkeänä ja korostaa, että tämän toiminnan jatkuvuus tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Määrärahojen on siten jatkossakin säilyttävä riittävällä tasolla siitä huolimatta, että rahoitus jakautuu kolmelle eri ministeriölle.

Esitys liittyy vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2015.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Mietintö on yksimielinen.

Elisabeth Nauclér /r:

Värderade herr talman! Genom det här lagförslaget avskaffas lästavgiften, en avgift som anses föråldrad och som dessutom inte uppfyller kraven i grundlagen. De medel som inkommit genom den så kallade lästavgiften har använts för välfärdsverksamhet till förmån för i sitt yrke verksamma sjömän samt för främjande av sjöräddningsverksamheten, som det står i lagen.

Till dem som fått ta del av detta stöd hör Finlands Sjöräddningssällskap och Ålands Sjöräddningssällskap. Som alltid, när det gäller Åland, kommer juridiken in. Ålandsdelegationen har slagit fast att sjöräddningen hör till rikets lagstiftningsbehörighet och ansvar, och den ska således finansieras med statens medel. Det har inneburit att Ålands Sjöräddningssällskap under åren 2006—2012 fått ett understöd som varierat mellan 9 650 och 20 704 euro.

Det första förslaget till upphävandet av lagen innebär att all verksamhet som får stöd genom lästavgiften skulle kompenseras med andra medel — utom Ålands Sjöräddningssällskap, som skulle lämnas utan finansiering. Det var beklämmande och orättvist. Nu är förslaget att Åland för år 2015 ska få 12 000 euro.

Ålands Sjöräddningssällskap bedriver samma verksamhet som Finlands Sjöräddningssällskap. Av de sjöräddningsuppdrag som registrerats inom landet utför Ålands Sjöräddningssällskap cirka 10 procent — det gäller antalet räddade, utryckningar, sjöräddare och stationer — och följaktligen borde de också få 10 procent av den summa som föreslagits för Finlands Sjöräddningssällskap eller drygt 24 000 euro, alltså dubbelt mot vad som föreslås.

Målet är att en nödställd ska få hjälp inom en timme efter larmet, och för att klara av det målet samverkar Ålands Sjöräddningssällskap och gränsbevakningen. Gränsbevakningsväsendet har inom landskapet Åland minskat sin bemanning under de senaste åren och det kan därför inte anses rättvist att också skära ner stödet till Ålands sjöräddning.

I kommunikationsutskottets betänkande sägs att de största understöden har gått till Sjömansservicebyrån och Finlands sjöräddningssällskap, och det stämmer: Ålands sjöräddning hör inte till de största. Utskottet anser, står det vidare, att den verksamhet som hittills finansierats genom lästavgifter är ytterst betydelsefull, och vill betona att verksamhetens kontinuitet bör säkras också framöver.

Anslaget måste därför också i fortsättningen bevaras på en tillräcklig nivå trots att finansieringen delas mellan tre ministerier. Men, detta måste också gälla Ålands sjöräddning och jag hoppas att inrikesministeriet tar den här frågan på allvar och rättar till detta missförhållande.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meripelastus on tärkeä osa yleistä turvallisuutta, ja Suomen saaristo on varsinkin ulkomaalaisille veneilijöille erittäin haasteellinen. Merenkulkujärjestelmä, vaikka se on kansainvälinen, ei ole samalla lailla yleisesti käytössä, ja reimareiden määrästä taitaa Suomessa olla Euroopan tasolla laskettuna 95 prosenttia, joten se, että jatkossa turvataan meripelastuksen toiminta, on olennainen asia. Valtion kannalta se on edullista, koska pääosin se pohjautuu vapaaehtoistoimintaan.