Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kysymyshän on elyjen ja avien ohjaamiseen liittyvästä lainsäädännön uudistuksesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi aluehallintovirastoista annetun lain sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain viranomaisten ohjausta koskevia säännöksiä.

Tavoitteena on muuttaa aluehallintovirastojen ja ely-keskusten ohjausjärjestelmät nykyistä selkeämmiksi ja yksinkertaisemmiksi. Esitys perustuu aluehallinnon uudistuksesta eduskunnalle annettuun selontekoon. Aluehallintovirastojen ja ely-keskusten ohjausjärjestelmä on ollut monella tapaa edelläkävijä valtionhallinnossa. Järjestelmässä ministeriöt ohjaavat aidosti yhteistyössä aluehallinnon virastoja, jotka vastaavat tehtävistään poikkihallinnollisesti. Samalla on kuitenkin havaittu, että poikkihallinnollisen ohjauksen edellyttämä koordinointi ja yhteistyö sekä niihin liittyvät menettelytavat ovat muodostuneet nykytilassa varsin raskaiksi. Muun muassa näihin epäkohtiin puututaan tällä hallituksen esityksellä.

Esityksen perusteella nykyinen kolmiportainen ohjausjärjestelmä ehdotetaan muutettavaksi kaksiportaiseksi. Virastojen strategisen tason ohjausta kehitetään esityksessä siten, että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laadittaisiin jatkossa yhteinen strategia-asiakirja. Koko valtion aluehallinnon kokonaisuus tulee tämän toimenpiteen johdosta yhden ja valtioneuvostotasolla yhteisen linjausasiakirjan piiriin. Tämä mahdollistaa nykyistä kokonaisvaltaisemman ja poikkihallinnollisemman näkemyksen valtion aluehallinnon toiminnan painopisteisiin ja kehittämiseen hallituskaudella. Yhteinen strategia-asiakirja myös korostaa entisestään valtion aluehallinnon poikkihallinnollisuutta ja edistää eri viranomaisten yhteisten näkemysten ja prioriteettien muodostamista.

Virastojen tulostavoitetason ohjausta kehitetään puolestaan siten, että kullekin aluehallintovirastolle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle laaditaan jatkossa yksi virastokohtainen tulossopimus entisen strategisen ja useampien toiminnallisten tulossopimusten sijasta. Muutos keventää ja selkeyttää virastojen vuosittaisia ohjausprosesseja karsien ja tiivistäen nykyisiä osia, rinnakkaisia suunnittelun ja seurannan valmisteluprosesseja.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla selkeytetään aluehallintovirastoja ja ely-keskuksia ohjaavien poikkihallinnollisten ryhmien asemaa ja tehtäviä.

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona voidaan todeta, että esitys kehittää valtion aluehallinnon ohjausjärjestelmää entistä strategisempaan ja poikkihallinnollisempaan suuntaan. Esitys myös konkreettisesti selkeyttää ja keventää nykyjärjestelmää ja näin suoraan parantaa valtion aluehallinnon virastojen toimintaedellytyksiä, kun tällä hetkellä ohjaus- ja raportointitehtäviin kuluvia resursseja voidaan kohdentaa uudelleen itse toimintaan. Välillisesti positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin merkittävämpiä koko yhteiskunnan näkökulmasta, sillä esitetyt muutokset ohjaavat niin aluehallinnon ohjaavia ministeriöitä kuin aluehallinnon virastojakin keskittymään toimintansa suuntaamisessa olennaisimpiin ja strategisimpiin kysymyksiin. — Kiitos.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministerin esittelyn ja asianosaisten terveisten mukaan tämä uudistus on pääosin myönteinen. Suomi on alueiltaan kuitenkin hyvin erilainen, ja esimerkiksi aluehallintovirastot ovat lausunnoissaan peräänkuuluttaneet alueellisuuden parempaa huomioimista. Lausuntoja ei kuitenkaan näiltä osin ole huomioitu, kun tätä lakiesitystä on viimeistelty. Käytännössä alueellisuutta vahvistetaan tässä lakiesityksessä ihan hyvällä tavalla siten, että aluehallinnon edustajat ovat laaja-alaisesti mukana strategia-asiakirjan valmisteluprosessissa. Näin aluetason tarpeet ja toiveet on saatu yhdistettyä valtakunnallisiin linjauksiin.

Muutamia huomioita:

Strategia-asiakirjan valmisteluprosessiin pitäisi kuulua niin monta alueellista seminaaria kuin on avejakin. Nythän niitä on esitetty olevaksi vain neljä alueellista seminaaria. Toinen tapa, jolla alueellisuutta voisi vahvistaa, olisi se, että kaikki vastuualueiden johtajan virat tulisi nimittää alueilla. Nyt esitetään, että nuo nimitykset tekisi ministeriö. Kolmas esimerkki olisi se, että aluehallintovirastolle ja ely-keskukselle laadittavassa virastokohtaisessa tulossopimuksessa tulisi mahdollistaa valtakunnallisten strategisten tavoitteitten priorisointi sekä alueellisesta tarpeesta syntyvää täydentävää tavoiteasetantaa. Näin alueellisuus tulisi paremmin esille.

Arvoisa puhemies! Valtionhallinnon alueellisten strategioitten yhteensovittaminen on siis lähtökohtaisesti ihan hyvä asia. Toivottavasti se lisää poikkihallinnollisuutta valtionhallinnon keskustasolla eli ministeriöiden välillä. Nyt alueellisesti ongelmia on syntynyt ennen muuta hyvin pitkälle siiloutuneesta hallinnoinnista, mikä hankaloittaa strategioitten jalkauttamista käytännön alueella. Valtion aluehallinnon poikkihallinnollisuus on aiemmin ollut tärkeimpiä tavoitteita, ja siinä onkin aikaisemmin päästy ihan hyvään alkuun. Nyt ministeriöt ovat yrittäneet rakentaa omia putkia ja näin heikentää valtion aluehallintoa. Valtion aluehallinnon heikentämisellä ei vahvisteta maakuntahallintoa vaan pelkästään keskushallintoa. Vaikka kyse on aluehallinnon ohjauksen tehostamisesta, suurimmat säästöt ja tehostamisen tarpeet tulisivat nimenomaan näiltä ohjaavilta tahoilta eivätkä ohjauksen kohteesta. Tässä suhteessa tämä epätasapaino on viimeisinä vuosina lisääntynyt, kun leikkaukset ja kevennystoimet on kohdistettu aluehallintoon mutta ohjaus on pysynyt monilta osin ennallaan ja osittain jopa vahvistanut sitä.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan aluekehittämisessä lähtökohtana pitäisi olla, että kasvatetaan alueellista päätösvaltaa, jota parhaiten ja kansanvaltaisimmin edustaisivat maakuntien liitot. Olisi hyvä, jos pystyttäisiin laittamaan pöydälle kaikki ministeriöitten, avien, elyjen, virastojen ja maakunnan liittojen aluekehityksen tehtävät, poistettaisiin turha byrokratia sekä päällekkäiset tehtävät ja kansanvaltaisuuden nimissä annettaisiin maakunnan liitoille alueellista asiantuntemusta edellyttävät tehtävät ja päätösvaltaa. Samalla voitaisiin keventää valtion keskushallinnon roolia. Tämä olisi myös EU:n aluekehittämisessä omaksuman läheisyysperiaatteen mukaista. Suomessa otettiin vuoden 2010 aluehallintouudistuksessa askeleita tähän suuntaan. Valitettavasti suunta on tällä vaalikaudella ollut keskushallinnon valtaa lisäävä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Katainen itse asiassa kävi kyllä erinomaisen seikkaperäisesti lävitse tätä lakiesitystä ja lähinnä niitä esityksen kohtia, joihin tässä eduskuntakäsittelyssä nyt on syytä kaiken kaikkiaan kiinnittää huomiota. Omasta mielestäni tämä lakiesitys ja -uudistus on pääosin myönteinen, mutta aivan samalla tavalla kuin edustaja Katainen itsekin kyllä kiinnitän tässä tekstissä huomiota siihen, millä tavalla tässä nyt kaiken kaikkiaan sitten tuo hallinnon alueellisuus on huomioitu. Olen samaa mieltä siitä, että kaiken kaikkiaan tässä lain käsittelyn yhteydessä nimenomaan tätä alueellisuutta ja sen huomioimista on syytä nyt sitten tarkemmin arvioida.

Ehkä toinen asia on sitten se, millä tavalla tämä laki nyt sitten lisää poikkihallinnollisuutta valtionhallinnon keskustasolla, eri ministeriöitten kesken. Näyttää aivan selvältä, että tällä vaalikaudella ministeriöt ovat rakentaneet näitä omia putkiaan ja heikentäneet sitä kautta valtion aluehallintoa. Kaiken kaikkiaan tällä vaalikaudella on edetty siihen suuntaan, että keskushallinto on vahvistunut ja aluehallinto on heikentynyt, ja siinä mielessä myös maakuntahallinnon ja maakuntaliittojen hallinnon suuntaan on kohdistunut omia paineitaan. Valitettavasti tällä vaalikaudella leikkaukset ja erilaiset kevennystoimet ovat kohdistuneet aluehallintoon ja keskushallinto päinvastoin on sitten paisunut.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti nämä kaksi asiaa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Kun perehdyin tähän lakiesityksen lausuntokierroksen lyhennesumaan, tuli olo kuin olisi ollut Hätäkeskuksessa tai Puolustusvoimissa, niin paljon lyhenteitä oli olemassa, mutta varmasti se on tietysti tätä päivää.

Arvoisa ministeri, näinhän juuri eduskunta linjasi, ja hallintovaliokunta perehtyi tähän valtioneuvoston selontekoon aikanaan, ja siitä samassa linjassa lähdettiin pohtimaan siirtymistä kaksiportaiseen ohjausmalliin, ja nyt meillä tämä lakiesitys on tässä. Lausunnoista totean saman kuin kollega Elsi Katainen: ihan selkeästi on nähtävissä toive siitä, että alueilla olisi parempi mahdollisuus itse päättää strategisesti suunnittelusta, omista asioistaan, "valita omia strategisia painotuksia", on muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus todennut.

Sitten oikeastaan myöskin kysymys ministerille samalla koskien virastorakenteen uudistamishanketta, joka on nyt myöskin meneillään ja josta on sitten osaltaan toivottu ratkaisua poikkihallinnollisen tilanteen, voisiko sanoa, parantamiseen. Myöskin näissä lausunnoissa otettiin kantaa siihen, että Virsu on tulossa, ja se myöskin siellä nähtiin sitten eräänä ratkaisuna siiloutumiseenkin. Mitä Virsu nyt tuokaan tullessaan, niin oma kantani on se, että sen tulisi olla sennäköinen, että se purkaa näitä valtion aluehallinnon putkia, ja sikäli tietysti tässä vielä sanon, että olisi kyllä ollut olemassa eräs äärimmäisen strateginen ohjausasiakirja, nimenomaan hallitusohjelma, jossa olisi jo ehkä pitänyt ottaa tähän asiaan vielä voimakkaammin kantaa, koska kyllä meidän täytyy nähdä hyvä hallinto osana suomalaista menestystä ja myöskin osana sitten sitä talouden tulosta, eli hyvä hallinto on panos, ja se ei ole jarru. Toki ymmärrän senkin, että on maita, jotka vasta haaveilevat sellaisesta hallinnosta kuin Suomessa, mutta kyllä kuitenkin haluan valtion taholta myöskin sellaista sääntelyä, joka tuottaa lisäarvoa.

Tästä pääsen sitten vielä asiaan, jonka olisin toivonut tässä lakiesityksessä olevan mukana. Se toive tuli tuossa lausuntokierroksella mielestäni näkyviin, nimittäin maaseutuvaikutusten arviointi. Tällä on varmasti vaikutuksia myös maaseudun toimintaan viranomaisten, valtion aluehallinnon ja paikallishallinnon kautta, koska me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa on nähty muun muassa esimerkiksi viljelijöiden jopa uupuminen sääntelyyn, joka tulee EU:sta, ja sitä ruuvia osaamme kyllä kansallisesti vielä kiristää. Valiokuntakäsittelyssä tähän sitten ehkä varmasti pystymme puuttumaan.

Palaan vielä, arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, siihen, mistä tämän uudistuksen viimeiset vaiheet olivat lähtöisin eli valtioneuvoston selontekoon koskien tätä aluehallinnon uudistusta ja hallintovaliokunnan mietintöön. Siellä suorastaan on myöskin nostettu ja kehuttu maakuntahallinnon asemaa alueellisena kehittäjänä, ja itse haluan myöskin nähdä sen meidän voimavaratekijänä ja korostaa myös sitä kautta kuntaperusteista valtion aluehallinnon tilaa koko Suomen kannalta, kansantalouden kannalta ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvä hallinto, hyvä laintulkinta ja lähidemokratian kehittäminen ovat aina hyviä asioita. Ongelmana on kuitenkin, vielä ainakin tällä hetkellä, aikamoinen epätasa-arvoisuus eri puolilla maata näiden erilaisten tulkintojen suhteen. Erilaiset alueelliset virastot toimivat, luvalla sanoen, kuten haluavat ja tulkitsevat kukin lakia omalla omintakeisella tavallaan. Jos nyt pyritään saamaan, ja varsinkin jos saadaan, tämä toiminta yhdenvertaisemmaksi, on tämä esitys enemmän kuin kannatettava. Tämä on silloin hyvä.

Mutta, arvoisa ministeri Risikko, millä tavalla te valvotte sitä, että päätökset eri aluehallinnon virastoissa ovat tasa-arvoisia ja päätökset eri puolilla maata ovat verrattavissa keskenään siten, että samankaltaisista asioista ei tule toisilleen vastakkaisia päätöksiä virastoista? Kuitenkin toivon, että nyt tehtävä uudistus sujuvoittaa asioiden hoitoa eri alueilla, ja toivon todella sitä, että nyt tehtävä uudistus ei pelkästään lisää byrokratiaa tuolla alueella sitten, jos se lisätään entisten päälle.

Mutta todellakin kaikki pyrkimys lähidemokratian kehittämiseen, hyvään hallintoon ja hyvään laintulkintaan on tervetullutta tähän maahan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnon uudistus on aina tervetullutta, ja siinä mielessä odotankin aika paljon aina tämmöisiltä uusilta esityksiltä, joissa pyritään jollakin tavalla muuttamaan hallintoa, ettei se olisi haitaksi esimerkiksi kunnille.

Nythän tässä puhutaan termeissä "kolmiportainen ohjaus tulee kaksiportaiseksi", ja se ei kerro kyllä minulle vielä yhtään mitään. Mutta ydinajatushan nyt on siinä, tuleeko tästä poikkihallinnollisesta ohjauksesta jollakin tavalla kevyempää ja helpompaa, mikä aidosti hyödyttää esimerkiksi kuntia.

Esimerkinomaisesti haluan nyt kaksi esimerkkiä nostaa. Saavatko kunnat nyt lisää päätösvaltaa esimerkiksi kaavoituksen suhteen, vaikkapa Espoon tapauksessa? Espoo on hyvin paljon pyrkinyt lisäämään vuokra-asumiskaavoitusta ja muutakin kaavoitusta tämän asuntopulan johdosta menneenä vuosikymmenenä. He ovat kuitenkin joutuneet ely-keskuksen kanssa jokaisesta kaavoitusprosessista taistelemaan hallinto-oikeudessa, ja yleensä ely-keskus on pyrkinyt kaatamaan Espoon hankkeita, jos ne eivät heidän mielestään ole kaikilta osin hyvän näköisiä tai soveltuvia. Tämän johdosta Espoo muun muassa tekee kaavoituksia sitten osissa joiltain osin, mistä se on epävarma, meneekö läpi. Tuoko tämä Espoolle millään tavalla lisää liikkumavaraa päättää itse, mikä heidän näkökannaltaan on järkevää kaavoitusta?

Toisena esimerkkinä nostaisin nämä haja-asutusalueiden kunnat, joilla on esimerkiksi arvokasta ranta-aluetta ja jotka haluaisivat saada kunnan muuttovoittoiseksi kaavoittamalla vaikka ranta-alueita. Se viesti, mikä on itselle tullut, on, että se yleensä kaatuu siihen, että ely-keskus tai aluehallintovirasto torppaa sen hankkeen.

Tällaisissa tapauksissa olisi hyvä antaa enemmän päätösvaltaa kunnille, sillä he tietävät itse, mikä heidän kuntansa kannalta on parasta, jotta heidän elinvoimansa säilyy. Siinä mielessä kysynkin ministeriltä: tuleeko kunnille millään tavalla itselle mitään päätösvaltaa tai liikkumavaraa lisää tämän päätöksen suhteen?

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähidemokratiaa tarvitaan ja vaikuttamismahdollisuuksia siellä lähellä kunnassa niihin asioihin, jotka vaikuttavat siellä. Mutta tämä aluehallinnon uudistus ja sitten, tulee mieleen, tämä maakuntahallinnon tilanne, näitä pitäisi katsoa kyllä vähän uudesta näkökulmasta.

Mieleen tulee tämä kasvukäytäväajattelu, joka on varsin vahva tällä hetkellä. Suurten liikenneväylien varteen muodostuu kasvukäytäviä. Esimerkkinä vaikkapa Helsinki—Hämeenlinna—Tampere-väli tai Helsinki—Lahti-väli, joissa on moottoritiet, junaradat, ja ihmiset valitsevat sijoittumisensa näiden suurten liikenneväylien varteen, eivät niinkään enää paikkakuntien perusteella.

Nyt sitten tämän kehityskulun jarruna on se, että nämä tämmöiset suuret kasvukäytävät sijoittuvat esimerkiksi useiden eri maakuntien alueille ja useiden ely-keskustenkin alueille. Ja aina kun on maakuntaraja tai ely-keskuksen raja, niin silloin se suunnittelu ei vain tunnu menevän yli sen rajan. Kuitenkin ihmiset liikkuvat siinä väylällä niistä rajoista riippumatta, ja sen liikkumisen, työssäkäynnin, kaikkien palvelujen, joita siinä on, tulisi olla sujuvia, ja siinä mielessä tätä aluehallinnon uudistusta pitäisi miettiä ihmisten liikkumisväylien näkökulmasta niin, että näitä tämmöisiä tarpeettomia rajoja, jotka rajoittavat suunnittelua ja alueiden kehittämistä, ei olisi.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikein paljon näistä teidän hyvistä kommenteistanne. Minä vain totean sen, niin kuin tuossa puheessani sanoin, että tulevaisuudessa siis aveille ja elyille laadittaisiin jatkossa yhteinen strategia-asiakirja. Se jo vähentää sitä resurssien tarvetta, kun tehdään yksi yhteinen. Elikkä siinä eräällä lailla elyt ja avit liitetään sillä tavalla yhteen, että he toimivat yhteen, koska niitä katsotaan myös yhdessä tässä strategia-asiakirjassa.

Sitten täällä todetaan näin: "Koko valtion aluehallinnon kokonaisuus tulee tämän toimenpiteen johdosta yhden ja valtioneuvostotasolla yhteisen linjausasiakirjan piiriin. Tämä mahdollistaa nykyistä kokonaisvaltaisemman ja poikkihallinnollisemman näkemyksen valtion aluehallinnon toiminnan painopisteisiin ja kehittämiseen hallituskaudella."

Siis tämä lakiesityshän koskee nimenomaan tätä strategista suunnittelua. Meillä on hyvin paljon tällaista yhteistä toimintaympäristöä sekä elyillä että aveilla. Ne pistetään nyt tekemään entistä enemmän yhteistyötä. Varmasti eri alueilla tehdään hyvää yhteistyötä, mutta tämä nyt varmistaa sitä.

Ja sitten, kyllä tämä on, kuulkaa, täällä valtiohallinnossa erinomaisen tärkeää. Minä otan esimerkiksi nyt nuo sosiaali- ja terveydenhuollon luvat, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan: se tulossopimus avien kanssa on sosiaali- ja terveysministeriöstä tehty, ja taas valtiovarainministeriö — kunta- ja aluehallinto-osasto — on tehnyt tulossopimuksen resursseista, henkilöistä ja henkilötyömääristä. Nyt niitä laitetaan sitten yhteen, niitä katsotaan kokonaisuutena. Eli minä näkisin, että tämä tuottaa nimenomaan sitä synergiaa ja katsotaan nimenomaan sitä, mitä tarvitaan.

Mitä tämä vaikuttaa sitten kuntiin ja yksittäisiin ihmisiin — minä toivon, että se vahvistaa nimenomaan sitä, että tulee yhtenevät käytännöt eri puolilla Suomea ja sitten että myöskin jää resursseja siihen itse toimintaan elikkä pähkäillä sitä, että mitä voidaan tehdä omalla tavalla. Se viesti kulkee aivan toisella tavalla, kun se katsotaan kokonaisuutena eikä käydä joka ikisen ministeriön kanssa eriksensä näitä neuvotteluja.