Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön EU:n uudelleenlaadittu turvapaikkamenettelydirektiivi. Määräaika direktiiville on 20. heinäkuuta 2015. Aiempi, vuonna 2005 annettu direktiivi pantiin Suomessa täytäntöön vuonna 2009.

Menettelydirektiivi on osa yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Siinä säädetään kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista menettelyistä. Uudistetun menettelydirektiivin tarkoituksena on varmistaa sekä jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyn tehokkuus että hakijoiden oikeusturva. Suomen kannalta tässä on keskeistä, että direktiivi pannaan tehokkaasti täytäntöön kaikissa jäsenmaissa. Yhteiset säännökset ja yhteiset käytännöt vähentävät turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.

Suomen turvapaikkamenettely vastaa peruspiirteiltään uudistetun menettelydirektiivin vaatimuksia. Tarvitaan kuitenkin joitakin täsmennyksiä ulkomaalaislakiin, toisaalta haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden oikeusturvan parantamiseksi — esimerkiksi mainittakoon ilman huoltajaa olevat alaikäiset — ja toisaalta turvapaikkamenettelyn väärinkäytösten estämiseksi.

Useat ulkomaalaislakiin ehdotetuista muutoksista ovat siis pitkälti vallitsevan soveltamiskäytännön nostamista lain tasolle. Merkittävimmät muutokset lakiin ovat haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tilanteen entistä parempi huomioon ottaminen, yhä uusien uusintahakemusten jättämismahdollisuuden rajoittaminen ja maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan menettelyn selkeyttäminen.

Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakeville, joilla on erityistarpeita, annetaan tarvittavaa tukea. Kyse voi olla hyvin erilaisista tarpeista, esimerkiksi hakijan mielenterveysongelmien tai huonokuuloisuuden huomioon ottamisesta turvapaikkapuhuttelussa. Jos tarvittavaa tukea ei pystytä antamaan nopeutetussa menettelyssä, nopeutettua menettelyä ei käytetä. Käytännössä tukea on nykyisinkin annettu tarpeen mukaan, vaikka siitä ei ole erikseen säädettykään laissa.

Esityksen mukaan hakijalle järjestettäisiin lääkärintarkastus aiempaan vainoon viittaavien seikkojen selvittämiseksi Maahanmuuttoviraston aloitteesta ja hakijan suostumuksella, jos se on tarpeen kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnissa. Maahanmuuttovirastolla on jo voimassa olevan lain perusteella velvollisuus selvittää aiempaan vainoon viittaavat seikat. Käytännössä lääkärintarkastuksia on siksi järjestetty nykyisinkin tarpeen mukaan, vaikka siitä ei ole erikseen säädetty laissa.

Esityksen mukaan edustajan olisi oltava läsnä ilman huoltajaa olevan alaikäisen hakijan puhuttelussa eikä ilman huoltajaa olevan alaikäisen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta jatkossa voisi käsitellä nopeutetussa menettelyssä muulloin kuin hakijan tullessa turvallisesta alkuperämaasta. Käytännössä näin toimitaan jo nyt. Direktiivin sanamuoto ja ehdotettu lainmuutos vastaavat eduskunnan kantaa direktiivin valmisteluvaiheessa. Tästä on hallintovaliokunnan lausunto vuodelta 2013.

Arvoisa puhemies! Yhä uusien uusintahakemusten jättämismahdollisuutta rajoitetaan. Uusintahakemus, jossa ei ole esitetty uusia asian ratkaisemiseen vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle, jätettäisiin jatkossa tutkimatta. Nykyisin uusintahakemus, jossa ei ole uusia perusteita, on käsitelty nopeutetussa menettelyssä. Ennen tutkimattajättämispäätöksen tekemistä Maahanmuuttoviraston on jatkossakin selvitettävä, ettei hakemus sisällä uusia perusteita.

Uusintahakemusten jättämistä rajoitettaisiin myös siten, että toisen uusintahakemuksen — siis hakijan jättämä kolmas peräkkäinen turvapaikkahakemus — jättäminen ei estä ensimmäiseen uusintahakemukseen tehdyn lainvoimaisen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, eli menettely tältä osin tehostuu.

Maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä koskevaa menettelyä myös selkeytetään. Poliisin olisi jatkossa odotettava hallinto-oikeuden ratkaisua täytäntöönpanon kieltämistä koskevaan hakemukseen ennen maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Käytännössä näin on toimittu poliisin ohjeistuksen perusteella nykyisinkin aivan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lainmuutos selkeyttää viranomaiskäytäntöä ja vahvistaa maasta poistettavan oikeusturvaa. Tämä esitys sisältää myös useita pienempiä täsmennyksiä ja nykyisten käytäntöjen kirjauksia lain tasolle.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakija siis käännytetään, jos ei ole syytä tai jos ei hän osoita sitä syytä, että hänellä on turvaton tilanne siellä lähtömaassaan, eikö niin? Jos tämmöinen tilanne on todettu ja on myönnetty turvapaikka mutta tämä turvapaikan saanut henkilö myöhemmin palaa syystä tai toisesta kotimaahansa, onko hän silloin toiminnallaan osoittanut, että tämä turvapaikan myöntämisperuste on turha? Ja jos esimerkiksi tämä takaisin kotimaahansa Isis-terroristiksi mennyt henkilö palaa Suomeen, voidaanko hänet siinä vaiheessa käännyttää, koska sen perusteen, minkä perusteella hänelle on myönnetty turvapaikka, hän on omalla toiminnallaan osoittanut turhaksi?

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalosen kysymys oli mielestäni ihan hyvä ja ajankohtainen, koska tämä on kuitenkin käytännössä myös mahdollista.

Olisin kysynyt sellaista, kun mainitsitte, ministeri, että tässä hallituksen esityksessä maasta poistamista helpotetaan viranomaisten toimesta ja uusintahakemuksen jättämistä rajoitetaan — ihan tämmöisiä eläviä esimerkkejä, mitä me kansanedustajatkin tuolla olemme nyt nähneet vaikka täällä Eduskuntatalon edessä, kun jotkut ovat olleet nälkälakossa siellä kymmeniä päiviä sen johdosta, että heitä ollaan karkottamassa, ja he pelkäävät tulevansa surmatuksi kotimaassaan tai vainottavaksi esimerkiksi uskonnollisen syyn vuoksi — miten tällaisen, esimerkiksi kristinuskoon kääntyneen entisen islam-uskoisen henkilön maasta karkottamisesta voidaan todeta, että se on turvallista, jos siinä on kerran vain henkilön sana vastaan viranomaisen sana. Me tuskin pystymme menemään esimerkiksi jonnekin Iraniin tutkimaan niitä tilanteita paikan päälle, onko sinne turvallista palata. Tällaisia tapauksia on tämänkin hallituskauden aikana ollut joitain, joissa kirkot ovat ottaneet tämmöisiä turvapaikanhakijoita suojiinsa.

Mainitsitte, ministeri, myös sen, että tämä laki vahvistaa maasta poistettavan oikeusturvaa. Miltä osin se vahvistaa oikeusturvaa maasta poistettavan osalta?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Ihan tähän viimeiseen kysymykseen vastaan, että siltä osin tämä parantaa oikeusturvaa, että jatkossa lakiin kirjataan se, että poliisin on odotettava hallinto-oikeuden ratkaisua täytäntöönpanon kieltämistä koskevaan hakemukseen ennen kuin tämä maasta poistaminen pannaan täytäntöön. Tälläkin hetkellä pääsääntöisesti on näin menetelty ihan poliisin ohjeistuksen perusteella, mutta nyt tämä kirjattaisiin lain tasolle.

Sitten tästä turvapaikan myöntämisestä: Meillähän sekä ulkomaalaislaki että ne kansainväliset sopimukset, joihin olemme sitoutuneet, kieltävät henkilön palauttamisen sellaisiin olosuhteisiin, joissa hän voi joutua hengenvaaraan. Tässä suhteessa joudumme luottamaan siihen viranomaisten tekemään arvioon ihan maatiedon perusteella, joka Maahanmuuttovirastossa on sen alueen turvallisuudesta ja niitten olosuhteiden turvallisuudesta, joihin henkilöä oltaisiin palauttamassa. Viime kädessä asian ratkaisee sitten oikeuslaitos, ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa voidaan viime kädessä ratkaista se, onko henkilön turvallista palata sinne kotimaahan, onko hänellä vaarana joutua vainon uhriksi.

Meillä on parhaillaan myös sisäministeriössä menossa selvitys näiden taistelualueille matkaajien kohdalla, olisiko tarpeen myös tätä turvapaikkamenettelyyn liittyvää lainsäädäntöä muuttaa tässä suhteessa, jotta esimerkiksi voitaisiin oleskelulupa tai turvapaikka perua nykyistä herkemmin tällaisissa tilanteissa, mutta tässä on tietenkin monta muutakin hanketta ja asiaa, joilla tähän voidaan vaikuttaa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä näkökanta otetaan näissä valmisteluissa huomioon, koska kyseessähän on henkilö, joka on itse tullut tänne ja ilmoittanut, että hänellä on turvaton tilanne lähtömaassaan, kotimaassaan, ja jos se todetaan näin, niin silloin on myönnetty turvapaikka. Mutta jos hän turvapaikan myöntämisen jälkeen itse toteaa, että se kotimaa onkin turvallinen paikka, ja palaa sinne takaisin, niin eikö silloin tämä oma toiminta ole tavallaan kumonnut viranomaisen päätöksen? Toivon, että tätä joustavoitetaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri on täällä, haluaisin esittää seuraavanlaisen kysymyksen: Kun on näitä alaikäisiä turvapaikanhakijoita, ja heitähän ei siis palauteta niin herkästi, ja alaikäinen on siis alle 18-vuotias meidän säädöstömme mukaan, niin jos alaikäisenä, 17-vuotiaana esimerkiksi, tänne tullut ei-käännytetty eikä käännytettävä turvapaikanhakija jää maahan, antaako se perusteen perheenyhdistämiselle sen jälkeen?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Jos henkilö saa kansainvälistä suojelua, jos hän saa pakolaisaseman, jos hän saa turvapaikan, niin kyllä se antaa perusteen silloin myös perheenyhdistämiselle. Mutta kyllä alaikäisiäkin voidaan palauttaa. Eli jos todetaan, että alaikäinen henkilö ei ole turvapaikan tarpeessa, niin kyllä heitä käännytetään.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Heräsi tästä edustaja Tolppasen kysymyksestä vielä ajatus siitä, että tästähän aikanaan oli paljon keskustelua, että niin kutsuttuja ankkurilapsia on käytetty turvapaikkahakemuksen yhteydessä. Itse luulin, että tämä on niin sanottua mennyttä aikaa, mutta onko todellakin näin, että meillä näitä perheenyhdistämistoimenpiteitä edelleenkin toteutetaan isommassa mittakaavassa Suomessa, vai onko se vähenemään päin ollut? Nimittäin eivätkö ne kustannukset ole niistä kuitenkin aika merkittäviä?

Voisitteko, ministeri, kertoa, kuinka paljon se käytännössä nytten edellyttää toimenpiteitä viranomaisilta, että kuinka monta omaista nykylainsäädännön mukaan voidaan yhdistää niin sanotusti perheen kohdalla, jos Suomeen tällainen alaikäinen lapsi on päässyt? Aikaisemmin olen kuullut, että se luku on ollut jopa toistakymmentä joskus. Tämä on vanha tieto, kymmenen vuotta sitten ollut tieto. Mutta tästä tarvitsen vähän sivistystä lisää, jos voisitte antaa.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Näiden perheenyhdistämisten määrähän on ihan dramaattisesti vähentynyt tässä muutaman vuoden sisällä johtuen siitä lainsäädännöstä, joka tuli vuonna 2012 voimaan — säädettiin 2011 itse asiassa edellisen hallituksen toimesta — jossa edellytetään, että näissä perheenyhdistämistilanteissa se hakemus täytyy tehdä perheenjäsenen taholta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikkapa Somaliasta usein joudutaan matkustamaan Etiopiaan ja siellä Addis Abebassa sitten tekemään niitä hakemuksia, jotta voidaan yhdistää perheenjäseneksi jonkun Suomessa asuvan henkilön kanssa. Käytännössä se, että sitten edellytetään myös henkilöllisyyden tunnistamista ja dna-tietoja, on hyvin paljon vähentänyt perheenyhdistämisten määrää.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hieman samansuuntainen eli turvapaikkaa hakeneen vapaaehtoinen paluu, mutta siinä yhteydessä on tullut esiin, että henkilöitä, jotka eivät lähde täältä tavalla tai toisella, ei voida pakollakaan laittaa, vaikka kyllä on sitten se pakkotäytäntöönpano. Me olemme valiokunnassa joutuneet toteamaan, että tänne jää sitten niin sanottuja paperittomia ihmisiä, ja olemme myös kirjanneet ja tiedostaneet, että tämähän tuo sitten ongelmia niille kunnille, mihinkä tulee näitä paperittomia ihmisiä, että pitäähän heille antaa Suomen sosiaaliturva ja terveydenhuolto.

Voisiko ministeri vastata, mitä tässä olisi viisainta tehdä, kun on vapaaehtoinen paluu, mutta on henkilöitä, jotka eivät halua mennä, ja he jäävät tänne tavallansa ei mihinkään kirjoille?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Siinä mielessä puollan kyllä ja edelleen toivon, että valiokunta ottaisi tämän hallituksen esityksen vakavasti ja puoltaisi sitä, sen takia, että pidän aika kestämättömänä sitä, että meillä tämän hetken lainsäädännön mukaan täytyy myöntää tilapäinen oleskelulupa, joka käytännössä muuttuu sitten vielä pysyväksi oleskeluluvaksi parin vuoden kuluttua, jos henkilö ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti sellaisessa tilanteessa, jossa tuo vastaanottava maa ei ota vastaan pakkopalautuksia mutta sinne henkilön olisi turvallista palata eli viranomaiset ja jopa meidän oikeuslaitoksemme arvioivat, että henkilö ei joudu vainon kohteeksi eikä hän joudu hengenvaaraan vaan sinne on turvallista palata. Tämä asettaa myös eri kohteista tulevat turvapaikanhakijat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Meidän asiantuntijamme ovat arvioineet tätä esitystä tehdessämme, että tuo niin sanottujen paperittomien määrä ei mitenkään oleellisesti lisääntyisi, voi olla ehkä muutamia kymmeniä. Meillähän on arviolta tällä hetkellä — kukaan ei tietysti tiedä, koska tilastoa ei pidetä, mutta arviolta — pari—kolmetuhatta niin sanottua paperitonta ihmistä Suomessa, jotka kyllä esimerkiksi saavat tarvittaessa toimeentulotukea ja muita perusedellytyksiä. Pidän tärkeänä sitä, että ei turhenneta tätä viranomaisten hakemusmenettelyä. Muutenhan se koko turvapaikkatutkinta on täysin turhaa ja tarpeetonta, jos henkilö voi tänne tullessaan itse päättää, jääkö hän, ottaako hän oleskeluluvan vastaan vai ei.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Näin kyllä varmasti hallintovaliokunta tämän vakavasti ottaa ja käsittely aloitetaan.

Mutta olisin nyt kysynyt vielä tästä esityksestä ja tämän nykytilan arvioinnista tai oikeastaan tästä direktiivin täytäntöönpanosta, kun tänne on pohdiskeltu, että kattavan kansainvälisen vertailun tekeminen on ollut kuitenkin lähes mahdotonta, koska kaikki jäsenvaltiot ovat samanaikaisesti tahoillaan pohtineet kansallisen lainsäädännön muutostarpeita ja niihin ei ole käytännössä päästy tutustumaan. Mikä nyt on sitten EU:n muitten jäsenvaltioitten tilanne, ja liittyykö tähän myöskin sitten pohdinta tästä taakanjaosta, mitä keskustelua myöskin tällä hetkellä Euroopan unionissa käydään?

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä hieman ihmettelen tässä sitä, jos on tiedossa, että tämä saattaa lisätä vaikka vain sitten muutamilla kymmenillä paperittomien määrää, niin eikö todellakaan ministeriöltä löydy mitään keinoa siihen, koska me tiedämme, mitä se tarkoittaa, jos ihminen on paperiton. Hän elää silloin yhteiskunnan ulkopuolella ja syö meidän kaikkien pöydästä, koska ihmisen on pakko elää ja ihmisen on pakko saada asunto näillä leveysasteilla päänsä päälle. Jollakin tavalla se on hoidettava. Sen lantin toinen puoli, joka on jo aika vaarallinen puoli, on se, että meille tulevat, koska maapallo on pieni ja ihmisiä tulee eri puolilta maapalloa, myöskin erilaiset tarttuvat taudit voimalla. Jos ihminen, joka on paperiton, ei pääse hoidattamaan esimerkiksi tuberkkelia, joka on jo nytten rantautunut tänne, kuten varmasti tiedätte lääkärinä, niin tämähän on semmoinen tavallaan aika paha paikka ja vaarallinen paikka.

Seuraavaan kysymykseen en vaadi ministeriltä vastausta mutta pyydän, että ministeri kysyisi tätä, koska toimivaltaan se kuuluu. Kun puhutaan paperittomien määrästä, niin olen lukenut sellaisen paperin, missä poliisin arvion mukaan maassa on tällä hetkellä noin 7 500 paperitonta ihmistä. Mutta voitteko ystävällisesti tarkistaa?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei tietysti pysty varmasti sanomaan, kuinka paljon meillä on Suomessa laittomasti oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole oleskelulupaa. Mutta se arvio, jonka itse olen nimenomaan poliisilta saanut, on noin 2 000—3 000. En ole tällaista 7 000:n lukua kuullut.

Vielä tähän vapaaehtoista paluuta koskevaan lakiehdotukseen, joka on nyt hallintovaliokunnan käsittelyssä, haluan todeta sen, että ei näiden ihmisten tarvitse jäädä paperittomiksi tänne oleskelemaan vaan tässä laissa nimenomaan, siis siinä lakiesityksessä, joka on hallintovaliokunnan käsittelyssä, on kannusteet siihen, että nämä henkilöt palaisivat. He saavat tämän vapaaehtoisen paluun kannusteet, ja tarkoitus on tietenkin, että ne henkilöt, jotka saavat päätöksen, että he eivät tarvitse turvapaikkaa, heidät käännytetään, sitten näiden kannusteiden turvin palaavat sinne kotimaahansa. Ei meidän tietenkään ole tarkoitus heitä sijoittaa laittomasti oleskelemaan tänne.

Mutta sekin täytyy muistaa, että kun meillä sitten kuitenkin on täällä niitä, jotka oleskelevat laittomasti, niin heillä on oikeus ihan tällaiseen perustoimeentuloon eli esimerkiksi tarttuvien tautien hoitoon terveydenhuollossa tai päivystyspalveluihin. Se on kokonaan eri asia, se koskee kaikkia täällä oleskelevia, vaikka sitten olisivat rikollisia, jotka täällä oleskelevat. Mutta tietenkin meidän tulee kaikin keinoin yrittää vähentää tätä laittomasti oleskelevien määrää.

Sitten toinen asia tästä turvapaikkajärjestelmästä Euroopassa. Meillähän on ongelmia esimerkiksi eteläisen Euroopan maiden, varsinkin Kreikan ja myös Italian, kohdalla. Siinä mielessä on koko EU:n etu, jos tämä direktiivi pannaan täytäntöön kaikissa maissa.