Täysistunnon pöytäkirja 108/2014 vp

PTK 108/2014 vp

108. TORSTAINA 6. MARRASKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistamaton versio 1.3

Talvivaaran kaivoksen konkurssi

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Olemme tänään saaneet kuulla sekä tiedotusvälineistä että nyt pääministerin suulla karmaisevan uutisen siitä, että Kainuussa, Sotkamossa toimiva kaivosyhtiö hakeutuu konkurssiin. On olemassa vakava uhka, että Sotkamon Talvivaaran kaivoksen alueella olevat prosessivedet karkaavat alueen vesistöihin kahteen suuntaan, Vuoksen vesistöön ja Oulujärven vesistöön. Vaarassa ovat ennen kaikkea kaivoksen lähellä sijaitsevat järvet ja vedet. Talvivaaran kaivoksen jätevesien uhka on ilmeinen.

Toisaalta uhkana on valtava työttömyyden lisäys sellaisessa maakunnassa, jossa tälläkin hetkellä on jo Suomen korkeimpia työttömyysasteita, ja lisäksi vielä alihankkijoiden ongelmat. Myöskin ranta-asukkaille ja rannanomistajille on tulossa valtavia vahinkoja. (Puhemies koputtaa)

Herra pääministeri ja muut valtioneuvoston jäsenet, kysynkin teiltä: otatteko te tosissaan nyt vakavasti nämä ongelmat ja teette kaiken parhaanne voimienne ja ymmärryksenne mukaan, niin että tätä katastrofia vesistöille, ihmisille, yrittäjille ja rannanomistajille ei pääse tapahtumaan?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! On sanomattakin selvää, että me otamme tämän erittäin vakavan tilanteen tosissamme. Sen takia me olemme laatineet aivan selkeän kriisisuunnitelman. Me olemme myös lähteneet rakentamaan Talvivaaran tulevaisuutta.

Kuten tuossa aikaisemmin totesimme, meillä on kolme keskeistä tavoitetta. Numero yksi: ympäristöhaitat pitää minimoida, ja siihen panostamme. Numero kaksi: työllisyystilanteen parantaminen. Numero kolme: uuden mahdollisen omistajan löytäminen Talvivaaralle, jotta Talvivaara voisi jatkaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Ajattelen niin, että käytämme tämän kyselytunnin kokonaisuudessaan tähän Talvivaara-aiheeseen. Tässä on sen verran puheenvuoroja.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Me tiedämme, että Suomen valtio on taloudellisesti huonossa tilassa. Talvivaaran jälkihoito, mikäli se jää kokonaan veronmaksajien kontolle, tulee maksamaan suuria summia. Puhutaan ei kymmenistä miljoonista vaan sadoista miljoonista.

Arvoisat ministerit, mistä te otatte nyt ne rahat, joilla tämä jälkihoito hoidetaan?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Lähtökohtaisesti olemme jo tässä vaiheessa lähteneet lisätalousarvion kautta varaamaan tähän hätätilanteeseen noin 50 miljoonaa euroa. Tappioita, jotka tästä valtiolle koituvat, on vielä tässä vaiheessa mahdotonta laskea, mutta puhumme kuitenkin summista, jotka pyörivät siinä 200 miljoonan euron liepeillä. Tätäkin taustaa vasten pyrimme tekemään kaikkemme sen eteen, että tappiot minimoidaan, ympäristövahingot minimoidaan ja löydämme myös varat sille, että Talvivaara saadaan uudestaan liikkeelle.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Periaatteessa ympäristövastuitten hoito tästä eteenpäin kuuluu konkurssipesän vastuulle, mutta koska on ilmeistä, että konkurssipesässä ei ole siihen liittyviä varoja, olemme mitä suurimmalla todennäköisyydellä siirtymässä julkisselvityksen puoleen, kuten pääministeri totesi. Siihen liittyen myös kuluvastuu siirtyy valtiolle.

Arviomme on, että välittömät toimenpiteet, jotka liittyvät ennen kaikkea ympäristöasioitten hoitoon, edellyttävät vähintään 50 miljoonan euron panostusta. Sitä silmällä pitäen hallitus tulee välittömästi, varmaan ensi viikon aikana, tuomaan lisätalousarvioesityksen tähän taloon.

Pidemmässä juoksussa kysymys on siitä, löytyykö uutta teollista kumppania, joka voisi ottaa vastuun kaivoksen toiminnasta. Jos löytyy, niin tietenkin sen jälkeen kuluvastuu muuttuu ihan toisennäköiseksi. Mutta pahimmassa skenaariossa, jossa kaivos joudutaan sulkemaan, ajamaan alas ja maisemoimaan, kustannukset tulevat olemaan erittäin korkeita. Ehkä pienimmät arviot, mitä on esitetty, pyörivät 200 miljoonan paikkeilla.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jota varmasti kukaan ei olisi toivonut. Toisaalta tämä ei myöskään ole tullut yllätyksenä, vaan siihen on voitu varautua. Oleellista on, että ympäristönsuojelun kannalta kaikki tarpeelliset toimet hoidetaan kaikissa tilanteissa, ja nyt konkurssin hetkellä on tärkeä varmistaa, että tämä konkurssi ei lisää ympäristöriskejä.

Tänään olemme keskittyneet siihen, että toimivaltainen viranomainen, Kainuun ely-keskus, on paikan päällä varmistanut, ettei kaivoksen toiminta suinkaan pysähdy, vaan esimerkiksi vesienhallintaan liittyvät toiminnot siellä jatkuvat, jotta ympäristö ei vaarannu.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri, ilmoituksessanne toteatte, että tämä voi olla myös mahdollisuus, ja itse haluaisin myös nähdä tämän näin, koska vaikka tämä on erittäin synkkä uutinen, niin se oikea tie, mihin pitää pyrkiä, on se, että tälle löytyy jatkaja. Ja niin kuin elinkeinoministeri Vapaavuori tuossa äsken totesi, sitä työtä yritetään tehdä. Se on minun mielestäni ainoa ympäristönkin kannalta, että se prosessi ei ole semmoinen, että se napista kääntämällä menee nurin. Se vain jatkuu. Ja siinä mielessä oikeastaan toistan tämän kysymyksen, johonka, Vapaavuori, äsken vastasittekin hieman: mitä keinoja teillä on etsiä tälle kaivokselle uusi, uskottava jatkaja? Me olemme käyneet tavallaan tämän keskustelun telakkateollisuuden osalta jo aikaisemmin. Silloin yritettiin etsiä uskottavia jatkajia, ja sellainen löytyikin. Tässä kohtaa minä ainakin kannustan hallitusta ja tuen nimenomaan tällä tiellä. Onko mahdollista löytää tällainen uusi, uskottava jatkaja tälle toiminnalle?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä se on mahdollista. Onko se todennäköistä vai ei, sitä en uskalla vielä tässä yhteydessä arvioida. Mutta on hyvä huomioida, että varsinkin ne nikkelivarat, jotka siellä kaivoksessa ovat, ovat siellä edelleen. Ja on hyvä huomioida, että tähän kaivokseen on investoitu vähintään miljardi euroa. Tämä konkurssitilanne, jossa lähtökohtaisesti velat ja vastuut poistuvat, saattaa lisätä kiinnostusta ammattimaisten kansainvälisten toimijoitten osalta lähteä mukaan tähän harjoitukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on koko viimeisen vuoden ollut mukana aktiivisesti käytännöllisesti katsoen kaikissa niissä keskusteluissa, missä on pyritty ensin hakemaan tilapäistä rahoitusta yrityssaneerauksen läpiviemiseksi ja sen jälkeen löytämään pitemmän aikavälin ratkaisua. Ja positiivista on se, että vaikka ratkaisua ei ole löytynyt, niin kuitenkin useat merkittävät kansainväliset toimijat ovat osoittaneet kiinnostusta aiheeseen ja keskusteluyhteyksiä on ollut vireillä useita. Nyt nähtäväksi jää, muuttaako tämä konkurssitilanne tilanteen sillä lailla, että heidän kiinnostuksensa lisääntyy, ja se selviää nyt varmaan lähiviikkojen aikana.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia pääministerin ilmoituksesta. Tämä on totta kai todella karmea päivä Kainuulle, ja pahimmillaan konkurssin vaikutukset koko maakunnalle ovat todella synkät. Eihän tämä tietenkään mikään maailmanloppu saa olla, ja sen takia maakunnan katseet suuntautuvat nyt sitten valtiovallan ja hallituksen toimiin monella tavalla. Näen kyllä erittäin järkevänä, että nyt todella valtio vastaa konkurssipesän kanssa tästä yhtiön toiminnasta kärsivällisesti, ja toisekseen näen hyvin tärkeänä, että valtio on mukana hakemassa uskottavaa toiminnan jatkajaa ja sitäkin hyvin kärsivällisesti.

Ehkä varmuuden vuoksi, myös tämän jatkuvuuden kannalta, kysyn: ymmärränkö nyt oikein tämän pääministerin ilmoituksen pohjalta niin, että hallitus todella näkee niin ympäristön, malmivarojen, työllisyyden, Kainuun aluetalouden kuin valtion kokonaisedun kannalta järkevänä sen, että tämä kaivoksen toiminta jatkuu myös pitkälle tulevaisuuteen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä, juuri näin. Kuten pääministeri totesi, talouspoliittinen ministerivaliokunta on 11 kertaa käsitellyt asiaa, ja useammassakin yhteydessä on todettu, että valtion kokonaisedun kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto olisi se, että löytyisi toiminnan jatkumisen turvaava ratkaisu. Se on paras ratkaisu luonnollisesti Kainuun ja työllisyyden kannalta, se on paras ratkaisu ympäristön kannalta, se on paras ratkaisu valtion kokonaisedun kannalta. Mutta se edellyttää sitä, että löydämme uskottavan, osaavan, riittävän vakavaraisen, mielellään teollisen kumppanin, joka ottaa vetovastuun tästä harjoituksesta tästä eteenpäin. Ja sitä lähdemme nyt yhä kiihtyvällä vauhdilla hakemaan.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Erittäin synkkä päivä. Tämmöinen pörssiyhtiön konkurssi Suomessa on erittäin harvinainen. Kainuun seudulla tuo 700 työpaikkaahan, kun sitä mittakaavaa laajennetaan koko Suomen mittakaavaan, tarkoittanee kuin että noin 100 000 työpaikkaa menisi kerralla. Se on siellä paikallisesti todella suuri kysymys. Tässä yhtiössä on myöskin 70 000 pienomistajaa mukana. Että myöskin sillä tavalla surullinen päivä.

Kiitoksia pääministerille siitä, että ilmoitus tuli näin nopeasti eduskunnalle. Erinomaista toimintaa, ei oikeastaan paljon lisättävää siihen. Se kaikki, mitä te esititte tuossa suunnitelmassanne, on juuri sitä, mitä pitääkin. Nyt ympäristövahingon estäminen on numero yksi, ja numero kaksi on tälle kaivostoiminnalle jatkajan löytäminen.

Olisin kysynyt vielä ministeri Vapaavuorelta: mitä työvälineitä valtio on valmis käyttämään tuon jatkajan löytämiseksi, ja onko valtio valmis harkitsemaan vähemmistöomistusta tuossa jatkavassa yhtiössä, jos sellainen löytyy?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensin ehkä ihan selkeyden vuoksi on hyvä todeta, että muodollisesti ottaen pörssiyhtiö ei ole konkurssissa. Emoyhtiö, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, on edelleen yrityssaneerauksessa, mutta sen tytäryhtiö, varsinaista kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo, on haettu konkurssiin. Ja kun käytännössä emoyhtiön arvo on tässä kaivososakeyhtiössä, niin tietenkin se on melkein sama asia, mutta muodollis-juridisesti on hyvä pitää nämä erillään.

Suora vastaus edustaja Sipilän kysymykseen, onko valtio valmis esimerkiksi vähemmistöomistajana lähtemään mukaan toiminnan turvaavaan kestävään ratkaisuun, on: kyllä, jos sellainen löytyy. Tietenkään ei niitä blankona täältä voi luvata, mutta totta kai tämä on yksi niistä keskeisimmistä ja todennäköisimmistä vaihtoehdoista ja välineistä, jotka valtiolla on käytettävissään, mikäli tällainen toiminnan turvaava kestävä ratkaisu löytyy.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talvivaara on työllistänyt Kainuussa 1 500 suoraan tai välillisesti. Tytäryhtiön konkurssissa suoraan työttömäksi joutuu 700 kainuulaista lähinnä Sotkamosta ja Kajaanista mutta myös muista Kainuun kunnista. Satamäärin yhteistyöyrityksiä menettää saatavansa, ja 70 000 sijoittajaa Suomessa menettää rahansa. Talvivaaralla on vaikeuksistaan huolimatta ollut suuri merkitys Kainuun aluetaloudelle ja työttömyydelle.

Toivoa silti ei ole menetetty. Rahoitushakemus äkilliseen rakennemuutokseen on vireillä jo Kainuun liitossa, jossa asiaan on reagoitu nopeasti. Meillä on vielä tuoreessa muistissa UPM:n lopettamisen vaiheet muutamien vuosien takaa, jossa yhteydessä saimme vastaavalla rahoituksella hyvää menestystä. Tästä on osoituksena Renforsin Ranta.

Pidän nyt tärkeänä, että työllisyyttä korjaaviin toimiin tartutaan ripeästi ja että tämä kaivosyhtiön konkurssi koettelee meitä vain väliaikaisesti. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mitä valtio aikoo tehdä Kainuun tulevaisuuden turvaamiseksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! On erittäin hieno asia, että me olemme täällä vakavoituneet kaikki toisia mitenkään syyttelemättä ja yhteisen asian äärellä. Tämä on paha paikka Kainuun seudulle, musta päivä yrittäjille mutta myös työntekijöille ja heidän perheilleen. Epävarmuutta sinne on toki nyt paljon tullut, mutta täällä hienolla tavalla annetaan arvoa myös sille, mihin toimiin nyt hallitus on niillä välineillä, jotka meillä on, ryhtynyt, ja se on hieno asia. Siellä kotikatsomoissakin voidaan varmaan arvostaa tätä riitelyn sijasta.

Näihin toimenpiteisiin: Se on totta, että nämä välilliset vaikutukset, jos koko maata ajatellaan, saattavat nousta 1 800 ihmiseen, jos huonosti kävisi, ja ne suorat vaikutukset olla 600 henkilötyövuotta ja sillä alueella vielä isommat. Mutta sitten se lohdun sana on kyllä se, että kun ympäristö- ja muista syistä tätä toimintaa pitää jatkaa, niin se ei välittömästi johda näin suuriin työttömyyslukuihin vaan sitä pitää pyörittää ja se vaatii tietyn määrän ihmisiä joka tapauksessa. Sen vuoksi on varmaan näin, että näin suurista luvuista työttömyysmielessä ei nyt hetkelleen puhuta. Sen takia on tietysti tärkeätä, että tähän löytyy jatkaja, uskottava ankkuriomistaja ja teollinen toimija, joka luo perustan, ja valtio voi sitten siinä olla omalta osaltaan sitä ratkaisua edesauttamassa. Täytyy muistaa, että tässä on 40 vuoden malmivarannot siinä maassa. Kyllä kaivostoimintaa siellä Talvivaarassa tullaan ilman muuta jatkamaan tavalla tai toisella. Minä jaksan uskoa siihen tulevaisuuteen.

Meidän toimenpiteet: Sinne on perustettu muutosturvayksikkö. (Puhemies koputtaa) Me olemme ilman muuta päättämässä, jos Kainuun puolelta haetaan, että tulee äkillisen rakennemuutoksen alue, se täyttää kaikki ne kriteerit. Muutoinkin meidän täytyy näitä työllisyysmäärärahoja suunnata sinne, että päästään (Puhemies koputtaa) myös auttamaan ihmisiä. Tässä muutama käytännön toimenpide.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Päivähän on todella surullinen monestakin näkökulmasta katsottuna mutta ennen kaikkea tietenkin inhimillisesti työntekijöille, urakoitsijoille, heidän perheilleen, ja toinen puoli on sitten tämä ympäristövastuunäkökulma, jonka pitää olla hallinnassa. Ihan nyt vain selvyyden vuoksi, kun 7 miljoonaa kuutiota siellä on vettä tällä hetkellä, laskin tuossa karkeasti, että 7 miljoonaa kuutiota on noin 500 hehtaaria 1,5 metriä vettä. Se on todella valtava määrä vettä, se pitää saada hallittua, ja se pitää pystyä hoitamaan, oli sitten vastuussa kuka tahansa, mutta ennen kaikkea se on hoidettava.

Tähän liittyy yksi näkökulma, josta ministeri Vapaavuorelta haluaisin kysyä. Tänään oli jo Ylellä uutisissa, että koneurakoitsijat poistuivat sieltä alueilta, ja siellä luki jotenkin niin, että se käsipelillä hoidetaan. Kyllä kait siellä nyt joku muu ratkaisu täytyy löytyä ja todella nopeasti. Eivät koneet voi poistua sieltä yksiköstä. Siellä on kaikkien oltava paikalla.

Toinen näkökulma on sitten tämä, joka liittyy tähän pitempään aikaväliin, jota ehkä oikeusministeriltä voisi kysyä: ympäristövastuut konkurssissa, koska se on meillä aivan onnettoman huonoa lainsäädäntöä. Onko siinä hallitus nyt ollut aktiivinen?

Mutta ennen kaikkea tämä aktiivinen reagointi tässä ja nyt: sinne on saatava koneet paikalle, siellä on oltava toiminta päällä. Muutoin siitä seuraa todella hurjan luokan ympäristökatastrofi, ja siihen meillä kerta kaikkiaan ei ole varaa monestakaan näkökulmasta katsottuna.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Aivan totta, että näihin ympäristökysymyksiin liittyen tämä vesienhallinta on se kaikkein oleellisin kysymys. Kaivosalueella on todella varastoituna tällä hetkellä noin 7 miljoonaa kuutiota vettä. Tätä tilannetta on toki vahvasti seurattu, ja se tilanne tällä hetkellä on siellä hallinnassa. Kainuun ely-keskus on se valvova viranomainen, joka seuraa tilannetta, ja on myöskin lisätty valtuuksia sille, että kaikki tarvittavat toimenpiteet voidaan myös lyhyellä aikajänteellä tehdä, jotta tämä vesienhallinta toteutuu ja tilanne on siltä osin kunnossa. Niin kuin tosiaan aikaisemmassa puheenvuorossa kerroin, on oleellista, että kaivoksella se toiminta jatkuu juuri siitä syystä, että se on se keino turvata myöskin, ettei tämä konkurssitilanne aiheuta ympäristöriskejä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin tietenkin sen hädän ja huolen, mikä kaivoksen työntekijöillä ja monilla aliurakoitsijoilla on. Nyt on kuitenkin hyvä korostaa sitä, että ympäristösyistä johtuen tämä on täysin erityyppinen konkurssi kuin konkurssit normaalisti ovat. Tämä on konkurssi, jossa kaivostoimintaa pitää jatkaa konkurssista huolimatta, ja viime kädessä valtio ottaa siitä vastuun. Kun yleensä pesänhoitaja ensi töikseen menee konkurssiyhtiöön irtisanomaan työntekijöitä, niin tässä tapauksessa tapahtuu toisin. On konkurssihallinnon ja pesänhoitajan ensimmäisiä tehtäviä pitää huolta siitä, että työt siellä jatkuvat, ja se on äärimmäisen tärkeätä. On hyvä huomata, että valtio ottaa tämän nyt haltuunsa ja valtio vastaa siitä, että kaikki nämä ympäristöasiat tulevat vastuullisesti hoidetuiksi, ja siihen liittyen myös siitä, että kaikki siihen liittyvät kustannukset esimerkiksi aliurakoitsijoille maksetaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuoren vastauksessa hyvin tuli jo esille se, miten tässä edetään. Meillä on konkurssilaki, ja sen mukaan edetään, ja nyt tämä tapaus on sellainen, että julkisselvittely tulee kysymykseen ja se julkisselvittäjä on silloin se taho, joka myös vastaa toiminnasta, elikkä tilanne on hallussa. Espoon käräjäoikeus on se, joka päättää, ja julkisselvittelyn pyytää konkurssiasiamies, ja siitä tekee sitten käräjäoikeus päätöksen. Tässä seurataan nyt tiiviisti tätä prosessia, ja niin kuin ministeri Vapaavuori totesi, tässä on tarkoitus ja tässä on nimenomaan nyt tarvetta jatkaa toimintaa. Tämä ei ole sellainen konkurssipesä, jossa nyt voisi tapahtua niin, että tästä päivästä lähtien mitään ei tapahdu. Näin ei tässä saa käydä eikä voi käydä. Valtio kantaa tässä vastuunsa.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen tässä vuosien varrella itsekin Kainuussa käynyt vierailemassa paikan päällä ja tutustunut niihin kainuulaisten hyvin moninaisiin ja ristiriitaisiin tuntemuksiin Talvivaaran yhtiön kehityksestä niin ympäristövastuuongelmien osalta kuin sitten työllisyyden huolen osalta. Tämä on surullista jatkoa sille kehitykselle.

On hyvä, että hallitus on nyt päättänyt ottaa laajan vastuun kainuulaisten työllistämisestä ja tämän kaivoksen akuuttien ympäristöongelmien hoitamisesta.

Mutta haluaisin tuoda esille sen perusongelman, joka tämän kaivoksen toiminnassa on ollut. Alusta saakka ympäristösuunnittelu on ollut siinä määrin puutteellista, että se on haitannut myös kaivoksen taloudellista tuottavuutta, ja prosessi ei ole toiminut niin kuin on pitänyt. Nyt kysymys on se, että kun valtio ottaa vastuun, niin valtion pitää varmistaa, että nämä akuutit ympäristöongelmat saadaan siivottua, ja lähikuukaudet ovat siinä kriittisiä.

Mutta sitten pitää etsiä tietä myös siihen, onko mahdollista saada prosessi taloudellisesti kannattavaksi, koska yksi riski on se, että ympäristöongelmien määrä vain lisääntyy, kun prosessia pyöritetään, jos prosessi ei ala toimimaan niin kuin on alun perin luvattu. Ja tämä on se avainkysymys. Millä aikataululla valtio aikoo varmistaa sen, että voi löytyä sellainen omistajapohja, ja miten valtio varmistaa sen, että teknisesti on mahdollista tehdä se turvallisesti? Tässä on rajallinen aikaikkuna myös siihen, ja tähän toivon (Puhemies koputtaa) hallituksen näkemystä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On varmaan selvää, että syyllistenkin etsinnän aika joskus tulee, mutta nyt on olennaista ottaa tilanne haltuun. Nyt on olennaista ottaa tilanne haltuun ja katsoa, että viime kädessä valtion vastuulla vastataan, että mitään hallitsematonta ei pääse tapahtumaan ja että myös ympäristövastuut hoidetaan asianmukaisesti ja vastuullisesti.

Sitten seuraava vaihe on se, että lähdetään hakemaan uutta teollista omistajaa kaikin käytettävissä olevin keinoin — ilman takeita, että sellaista löytyy. Ja tietenkin siinä yhteydessä kyseeseen tulevat ammattitaitoiset toimijat. Totta kai he käyvät läpi kaikki yhtiöön ja kaivokseen liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset kysymykset ja riskit, mukaan luettuna tämä teknologian toimivuus.

Olennaista on kuitenkin huomata, että Suomessa, oikeusvaltiossa, noudatetaan joka tapauksessa olemassa olevia lupia, joita valvovat ympäristöviranomaiset, ja näin tullaan tekemään ennen konkurssia, konkurssin aikana ja mahdollisesti konkurssin jälkeen, jos löytyy uusi omistaja. On viime kädessä lainsäädännön ja ympäristöviranomaisten tehtävä valvoa, että asetetut luvat ovat oikeita ja että niitä noudatetaan.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Talvivaaran konkurssi on erittäin kova isku Kainuun jo suurelle työttömyydelle sekä niille lisääntyville ympäristöhaitoille, elikkä on erittäin tärkeätä, että tässä heti toimitaan, ja kiitos hallitukselle, että se on lähtenyt heti, välittömästi liikkeelle.

Toiminnan on jatkuttava — se on aivan selvä, että ei voi jättää tuommoista kaivosta aivan noin ja näin. Mutta ongelmana on erittäin suuri vesimäärä siellä kaivosalueella: puhdistamattomia vesiä on 7 miljoonaa kuutiota. Tämä toisaalta estää sen toiminnan jatkumisen. Siellä ovat liuotuskentät köyhtyneet, kassavirtaa ei ole. Pitäisi saada kassavirta liikkeelle elikkä tuottavuutta niihin kenttiin, ja vesien poisto on erittäin tärkeää tällä hetkellä, jotta tämä tuotanto voi jatkua. Siellä ei synny mitään tyhjästä.

Millä tavalla tässä toimitaan? Tähän pyytäisin nyt hallitukselta ratkaisua ja eväitä, mutta uskon, että niitä ei heti välittömästi varmaan löydy.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tässä mennään konkurssilainsäädännön pykälien mukaisesti. Seuraavassa vaiheessa käräjäoikeus todennäköisesti asettaa yhtiön konkurssiin ja määrää sille pesänhoitajan. Konkurssiasiamiehen pyynnöstä se todennäköisesti asetetaan julkisselvitykseen, jonka jälkeen sitten hänen tehtävänsä on vastata näistä asioista.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin kiitoksiin — hallitus on tuonut nopeasti, riittävästi ja paljon informaatiota, ja on erinomaista, että saamme tehdä lisäkysymyksiä.

Tulen itse myös seudulta, jossa on ollut ihan lähivuosina tällainen massiivisen seudullisen sokin tila: iso työttömyys ja ison työn alasajo ja loppuminen kokonaan. Tässäkin asiassa on monia puolia, niin ympäristö kuin tämä teollinen jatkuvuus, ja silti haluaisin nostaa esiin myös yhden uuden näkökulman.

Kun näin kokonaisvaltainen asia kohdistuu alueelle, se vaatii myös henkisiä voimavaroja ja jaksamista ja herättää paljon isoja kysymyksiä jokaisen ihmisen osalta. Kysynkin hallitukselta: Miten on nyt huolehdittu, että myös semmoista henkistä huoltoa ja henkisen huollon saatavuutta on riittävästi tässä uudessa tilanteessa tarjolla seudulla?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin tärkeä kysymys. Kaikki ne kokemukset, mitä meillä on ollut Salosta, Rauman telakalta, Myllykoskelta, kaikista näistä paikkakunnista, ovat osoittaneet sen, että tämän taloudellisen tuen tai uuden työpaikan etsimisen ohella ihmisillä on henkisesti paha olla ja vaikeata. Kaikki ne työt, mitä voidaan siinä tehdä ihmisten auttamiseksi ja sen murheen keskellä ihmisten tukemiseksi kohti valoa, ovat erittäin tärkeitä asioita. Kyllä meillä on tarkoitus, kun me teemme nyt näitä toimenpiteitä tänne alueelle, myös pitää huolta siitä, että me tätä ihmisten jaksamista ja pärjäämistä kannustamme, ja tässä mielessä emme ole unohtaneet tätä työtä.

Ne ovat usein aika pieniä asioita ihmisten elämässä, ja se kysymys on pohjimmiltaan myös poliittisen päättäjän kannalta: välitetäänkö niistä ihmisistä? Meidän tehtävämme on myös tässä mielessä välittää heistä ja heidän perheistään.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Alun perin aivan toisenlaisiin olosuhteisiin tarkoitettu liuotusmenetelmä tuotiin eteläiseltä pallonpuoliskolta Australiasta suomalaisiin olosuhteisiin, joissa vesien haihtuminen on lähes minimaalista. Kokeilu on tulossa nyt aika kalliiksi.

Geologian professori Matti Saarniston mukaan huonosti tuottavan liuotusprosessin pysäyttäminen ei ole niin työlästä kuin on esitetty. Luonnonsuojeluliiton seitsemän asiantuntijaa ovat todenneet avoimessa kirjeessä valtioneuvostolle, että bioliuotusprosessia ei ole mahdoton pysäyttää. Kaivoksen alasajo onnistuu kahdessa vuodessa.

Olisiko pysäyttäminen kuitenkin halvin vaihtoehto pitkällä tähtäimellä, arvoisa ministeri?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On totta, että tämäntyyppistä teknologiaa ei tämäntyyppisessä kaivoksessa ole aiemmin kokeiltu, ja siinä mielessä tämä on uusi innovaatio.

Matkan varrella on kuitenkin paljon opittu, ja yksi syy siihen, että vuodenkin verran on erittäin hankalassa tilanteessa yrityssaneerauksen oloissa pystytty toimintaa jatkamaan, perustuu siihen, että tämä teknologia on kuitenkin toiminut. Myös eräät asiantuntija-arviot selvästi viittaavat siihen, että se voidaan saada toimimaan. Se olisi tietenkin viime kädessä aina yksityisten investoreitten asia arvioida, kuinka luotettavaa se on.

Mitä tulee mahdolliseen tehtaan tai kaivoksen alasajoon, niin on tässä vuoden aikana selvitetty myös vaihtoehtoa tällaisesta nopeutetusta alasajosta, ja on tiedossa, että on oppineita ihmisiä ja tahoja, jotka kokevat, että se on mahdollista. Me kuitenkin koemme, että siihen liittyy erittäin merkittäviä epävarmuustekijöitä ennen kaikkea ympäristön kannalta, ja ainakaan tämän hetken tiedossa olevan datan perusteella emme uskalla lähteä sellaista viemään eteenpäin.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministerin puhe ja myöskin muiden ministereitten täällä käyttämät puheenvuorot ansaitsevat kiitoksen ja tunnustuksen. Hallitus on tarttunut ripeästi ja vastuullisesti tähän koko kansakunnan kannalta tärkeään ja haasteelliseen asiaan. Tämä on, totta kai, ikävä ja valitettava viesti suurelle määrälle suomalaisia ja koko Suomen kansantaloudelle ja teollisuudelle. Kiitos toimintatavasta hallitukselle tässä on paikallaan.

Minä kuulun siihen joukkoon, joka uskoo, että kaivostoiminta jatkossakin on Suomelle suuri mahdollisuus, myös Talvivaarassa. Kun pääministeri sanoi mielestäni erinomaisella tavalla, että hallitus selvittää kannattavan kaivostoiminnan edellytysten jatkumisen, suurin piirtein näin se kai oli, kysyn pääministeriltä tai vastaavalta muulta ministeriltä tämän edellytyksen kannalta: kumpi teidän käsityksenne mukaan on suurempi pullonkaula, sekö, että tuo prosessi varmuudella toimii, vaiko se, että tässä on syntynyt näitä muita kustannuksia, joista selviytyminen voi muodostua haasteeksi tämän kaivostoiminnan kannattavan jatkoedellytyksen kannalta? Kumpi on se suurempi pullonkaula kannattavan toiminnan edellytysten kannalta: tämä prosessi, sen onnistuminen vai (Puhemies koputtaa) nämä syntyneet taakat, jotka ovat taannoin syntyneet?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En osaa tuohon varmuudella vastata. On selvää, että ne lähinnä kyseeseen tulevat kansainväliset, kokeneet megaluokan toimijat, jotka omaavat tämäntyyppisistä asioista olennaisesti enemmän asiantuntemusta kuin varmaan mikään taho Suomessa, katsovat tätä joka tapauksessa kokonaisvaltaisesti. Silloin tähän liittyy useita erityyppisiä riskejä ja useita sentyyppisiä asioita, jotka pitää ottaa huomioon arvioitaessa, voidaanko saada kannattavalle liiketoiminnalle edellytyksiä, voidaanko luoda semmoinen liiketoimintasuunnitelma, joka pitkässä juoksussa turvaa kestävän, kannattavan liiketoiminnan.

Mutta on tietenkin selvää, että on muutamia asioita, joitten välttämättä pitää toteutua, jotta edes syntyy edellytyksiä tälle. Ensimmäinen on tietenkin se, että tämä teknologia toimii ja että on uskoa siihen, ja toinen on se, että tämä vesien hallintakysymys pystytään kestävällä tavalla ratkaisemaan. Nämä ovat tavallaan kynnyskysymyksiä ja ydinkysymyksiä. Ellei niihin löydy kestävää vastausta ja ellei löydy uskoa siihen, että ne pystytään hoitamaan, niin silloin sitä ei pystytä tietenkään kompensoimaan millään muulla.

Mutta viime kädessä on kysymys aina kokonaisuudesta.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyllä elinkeinoministeri näytti ihan hyvin tietävän suunnilleen sen suunnan, mihinkä ollaan menossa.

Ongelma tässä on, edustaja Pekkarinen, se, että kyseessähän on pörssiyhtiö, liiketoimintaa kannattava pörssiyhtiö, joka on kuitenkin pitkässä juoksussa investoinut noin miljardin verran tähän kaivokseen. Tällä hetkellä me hallituksen puolelta panostamme kolmeen kokonaisuuteen, jotka aikaisemmin mainitsin, eli ympäristöön, sitten työllisyystilanteeseen ja sen jälkeen siihen, millainen yritysratkaisu tässä kaivoksen toiminnalle mahdollisesti rakennetaan. Olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä, että kaivosteollisuudessa on sekä Talvivaarassa että muualla Suomen tulevaisuutta kiinni. Me tulemme tekemään kaikkemme sen eteen, että saamme sentyyppisiä ratkaisuja, että se toiminta jatkuu, mutta tässä vaiheessa ei voi mennä yksityiskohtiin.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Pääministerin kolmen kohdan listauksen ensimmäisenä oli kaivostoiminnan jatkuminen ympäristöä vaarantamatta. Siltä osin haluaisin palata vielä edustaja Martti Korhosen kysymykseen vastaavien tilanteiden osalta jatkossa. Kun kysymys on konkurssitilanteesta ja konkurssitilanteessa eri tahoilla on saamisia konkurssipesältä, niin onko todella niin, että kaikki muut saamiset ovat aina etusijalla ja ympäristötuhot, mitkä kyseiseltä yritykseltä jäävät jälkeen, tulevat vasta viimeisenä? Onko tältä osin mahdollisuus muuttaa konkurssilainsäädäntöä siten, että ympäristötuhot ja ympäristön tilan palauttaminen ovat etusijalla tällaisessa tilanteessa?

Toisaalta haluan kysyä punktista numero kaksi pääministerin listalla: kiireelliset, välittömät toimet työllisyyden osalta. Siinä työministeri jo kertoi mahdollisuuksista, mutta mitä ovat ne heti ensimmäiset toimenpiteet, mitä hallitus tältä osin tulee tekemään aivan lähiviikkoina?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuli todettua, olisi tärkeätä, että me saamme esityksen siitä, että tämä alue tulee äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mikä antaa työvälineitä sillä alueella työllistämiseen ja investointien hoitamiseen paremmin. Toiseksi, sinne on nyt todella perustettu ja perustetaan yksikkö, joka keskittyy näiden ihmisten työllistämis- ja koulutuspolkujen etsimiseen ja tukemiseen, ja siihen tietysti suunnataan rahoitusta niin, että se pystytään uskottavasti hoitamaan. Nämä ovat niitä välittömiä toimenpiteitä, joihin me olemme nyt ryhtymässä.

Sitten on selvää, että näiden lisäksi meidän täytyy sitten miettiä tarvittavaa rahoitusta palkkatuen ja muiden osalta vielä erikseen, jos semmoiseen lisätarvetta on, tai koulutukseen, jotta me voimme näitä tukipalveluja suorittaa. Ne ovat ne välittömät toimenpiteet, joita meidän on tarkoitus nyt käynnistää. Tämän virityksen me olemme tehneet hyvissä ajoin, ja nämä toimet käynnistyvät nyt ihan välittömästi meidän puoleltamme.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Taho, joka on kärsinyt ympäristövahinkoa, joutuu valvomaan saatavansa konkurssissa ihan samalla tavalla kuin muutkin velkojat. Tässä muutamassa tunnissa nyt, kun tämä tilanne on ollut tunnettu, ei ole mietitty konkurssilain muuttamista. Täytyy tietysti tehdä nyt niin, että katsotaan ja seurataan tilannetta, mutta yleensä voidaan lähteä siitä, että meillä on lainsäädäntö aika lailla kohdallaan. Nyt noudatetaan sitä konkurssilainsäädäntöä, mikä on voimassa. Sitten pitää muistaa se, että meillä on myös mahdollisuus vaatia korvauksia maksettavaksi ympäristövahinkovakuutuksesta. Tähän asiaan pitää vielä perehtyä paremmin, ja tähän asiaan varmasti voidaan palata tulevaisuudessa.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tähän asiaan kyllä on perehdytty, ja tässä on semmoinen historia, joka on hyvin tuore historia itse asiassa. Konkurssiasiamiehen toimisto on lähestynyt oikeusministeriötä tämän kevään aikana tähän liittyen, ja siihen viittasin. Täällä on lainaus: "Lainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä siitä, mikä on ympäristölainsäädännöstä johtuvien vastuiden asema konkurssissa." Sitten tämä jatkuu, että yleensä tällaisessa tilanteessa massavelkaisessa asemassa ei ole oikeutta konkurssipesästä saada, mutta minä ymmärsin ministeri Vapaavuoren puheen ja pääministerin puheen siitä, että tämä tilanne poikkeaa niin, että valtio ottaa sen vastuun tässä tapauksessa.

Tämä lainsäädäntö on kyllä meillä erittäin heikko näiltä osin, jos näin on. Minä voin oikeusministerille tämän kirjelmän luovuttaa, jonka Konkurssiasiamiehen toimisto on kyllä oikeusministeriölle toimittanut, joten meidän pitää kyllä ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tämän lainsäädännön muuttamiseksi, ettei tällaista tilannetta pääse kerta kaikkiaan syntymään. Tämä on ehkä poikkeus. Tämä on niin massiivinen ja iso, että se vaatii valtion väliintulon.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut hyvä ja rakentava sävy, ja siinä on noussut vahvasti esiin huoli ympäristöstä ja siitä, että konkurssitilanteessa on tärkeää varmistaa, että ympäristöriskit eivät lisäänny. Olemme varmaan kaikki tässä salissa sitä mieltä, että tällainen tilanne kokonaisuudessaan, Talvivaaran kaltainen tilanne, ei saisi toistua, ja nyt kun tilanne on päällä, näkisin, että ei ole aika etsiä syyllisiä vaan niitä ratkaisuja. Talvivaaran tapauksesta on varmasti syytä tehdä johtopäätöksiä, mutta niiden aika ei ole tänään. Nyt hoidetaan asiat kuntoon niin, että ne ovat ympäristön kannalta kestäviä ja että huolehditaan niistä ihmisistä, joita tämä siellä Kainuussa koskee.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On varmaan hyvä varmuuden vuoksi selventää yhtä valtion vastuuseen tässä liittyvää tulokulmaa. Kun sanon, että valtio ottaa vastuun, se perustuu tietenkin konkurssilakiin ja siihen liittyvään julkisselvitysmenettelyyn, ja siinä yhteydessä valtion vastuulla tarkoitetaan kaikkia niitä kuluja, jotka syntyvät konkurssiin asettamisen jälkeen siitä toiminnasta, joka sen jälkeen on välttämätöntä toimittaa, tässä tapauksessa ympäristön takia. Ne kulut, velvoitteet ja vastuut, jotka ovat syntyneet ennen konkurssiin asettamista, eivät kuulu tässä valtion vastuun piiriin.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Minusta se olisi erittäin tärkeätä, koska tästä konkurssilain suhteesta syntyneisiin ympäristövahinkoihin on asiantuntijoidenkin kesken erilaisia tulkintoja. Ja se, mistä konkurssiasiamies on huolissaan, on yhden tulkinnan johdosta toive, että se olisi ainakin yksiselitteisen selvää vastaisuudessa, että laki olisi tältä osin selvä.

Mutta nyt huolestuneille ihmisille — maanomistajille, mökkirannoille ja tietysti sille puhtaan veden ja ympäristön tilasta ylipäätään huolestuneelle — olisi todella tärkeätä, että lisäbudjetin yhteydessä myös sille vanhalle momentille oikeusministeriöön otettaisiin rahaa, että välittömästi olisi tieto toimista ja lupaus siitä, että nämä asiat selvitetään ja että asiantuntija- ja juridista apua näille paikallisille ihmisille, jotka ovat kärsineet ympäristövahinkoja, on saatavissa, koska niin kuin täällä viisaasti — kiitos kaikille hyvästä asioiden hoidosta — on todettu, tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne, ja poikkeuksellisessa tilanteessa pitää etsiä myös poikkeuksellisia ratkaisuja. Täällä ovat monet puhuneet siitä, että kaivosteollisuudella voi ympäristöystävällisessä versiossa olla Suomessa tulevaisuus, mutta silloin on erittäin tärkeätä, että tässä tilanteessa myös nämä vahingonkorvausasiat ympäristön osalta hoidetaan poikkeuksellisen hyvin ja löydetään luovia ratkaisuja, joten toivon, että etsitte siinä lisäbudjetissa jo oikeusministeriölle mahdollisuutta neuvoa ja tukea näitä vahingon kärsineitä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä ei tainnut olla varsinaista kysymystä, joten menemme listalla eteenpäin.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Kaivostoimintaa on ollut ja tullee aina olemaan Suomessa. Samoin yrityksiä on ollut ja tullee aina olemaan Suomessa. Samoin yrityksiä on ajautunut konkurssiin ja tullee jatkossakin ajautumaan. Mutta kaivostoiminta on, niin kuin täällä on juuri sanottukin, erityislaatuisuudeltaan ja mittakaavaltaan hyvin poikkeuksellinen ja omantyyppisensä. Sillä on Suomessa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa todella iso merkitys myöskin työllisyyden näkökulmasta.

Mutta sitten tämä ympäristökysymys. Niin kuin täällä juuri on sanottu, viime kädessä valtio on se, joka vastaa sitten nimenomaan näistä ympäristökatastrofiin liittyvistä asioista. Pystyisimmekö ennaltaehkäisemään tätä tilannetta, että kaikki kaatuu valtion käteen? Voisimmeko miettiä sellaisen erillisen kaivosrahaston perustamista, jossa koko ajan toiminnan aikana kerätään, vähän niin kuin ydinturvallisuuspuolellakin kerätään, rahastoon varoja, mitä kautta sitten voidaan näitä erilaisia tilanteita hoitaa?

Toinen kysymys, arvoisa puhemies, nopeasti, liittyen osaamiseen, kokonaisuudessaan kaivososaamisen kehittämiseen niin viranomaisten kuin virkamiestenkin puolella: miten tätä nyt jatkossa mietitään, ettemme ole tässä tilanteessa jatkossa?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Todella toivon, ettei tämä erittäin valitettava tapaus langeta isompaa varjoa koko suomalaisen kaivosteollisuuden päälle. Kaivosteollisuudessa on erittäin isoja mahdollisuuksia johtuen yksinkertaisesti meidän maaperässä olevista varannoista ennen kaikkea Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja siellä on niillä erinomaisen suuri merkitys. On myös hyvä huomata, että tämä kaikesta karmeudesta huolimatta on yksittäistapaus ja Suomessa on tälläkin hetkellä toiminnassa muistaakseni tasan 50 kaivosta. Meillä on kaivosteollisuudessa paljon tulevaisuutta. Meillä on myös paljon siihen liittyvää osaamista. Meillä on muutamia kaikkein johtavimpia cleantech-yrityksiämme, ennen kaikkea Metso ja Outotec, jotka maailman suurimpiin kaivoksiin tuottavat yhä edistyneempiä teknologisia ratkaisuja. Mutta totta kai on selvää, että meidän pitää jatkossa vaalia osaamista kaikessa siinä, mikä kaivostoiminnan pyörittämiseen liittyy.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä yksi yksittäiskysymys, joka liittyy näihin ympäristövastuisiin, on se, että onhan tässäkin tapauksessa Talvivaaralle määrätty ympäristövakuus, muistaakseni 34 miljoonaa euroa, joka on olemassa ja joka on tietenkin jälkeenpäin osoittautunut aivan liian pieneksi, ja nyt uudessa ympäristöluvassa, joka on valituksenalainen, sitähän on nostettu olennaisesti, yli 100 miljoonan euron. Tämä on tietenkin myös yksi niistä välineistä, jonka käyttöä jatkossa pitää miettiä uudella tavalla, jotta tämäntyyppisiin tilanteisiin ei ajauduta.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä kysymyksestä, koska Suomessa kuitenkin on tulevaisuutta tällaisena surun hetkenäkin siinä, että meillä on kaivostoiminnassa monenlaisia mahdollisuuksia. Tarvitaan osaamista, ja sitä osaamista on määrätietoisesti rakennettu erityisesti korkeakoulusektorilla. Juuri ennen joulua päättynyt toimilupakierros ammattikorkeakouluihin toi lisää osaamista myöskin sisältöjen suhteen, koska ammattikorkeakoulujen välille sekä yliopistojen välille on rakentumassa nyt aika vahva klusteri, jossa sitten yhdessä eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä tätä kaivostoimintaan liittyvää osaamista ja koulutusta viedään erittäin merkittävällä tavalla eteenpäin. Ja painopiste ei ole vain pohjoisessa, vaan mukana on myös monenlaista teknillistä koulutusta myöskin etelän suunnalta, ja tämä verkosto takaa sen, että meillä aivan uudella tavalla kaivostoiminta tulee myöskin osaamisessa ja koulutuksessa huomioitua tulevina vuosina. Koulutusta on merkittävästi myös lisätty, mikä on tärkeää huomioida.

Kaj Turunen /ps:

Puhemies! Eihän tämän päivän uutinen iso yllätys ollut. Kyllä merkit olivat selvät jo pitkän aikaa siitä, että näin voi käydä. Koko Talvivaaran kaivosyhtiön historia on ollut hiukan ongelmallinen, ja valtio on panostanut Solidiumin kautta sinne. Siellä on ollut aiemminkin ympäristökatastrofeja ja taloudellisia ongelmia jo noin vuosi sitten. Ajattelin, että kyllä tästä perästä kuuluu, ja perästä on kuulunut.

Tässä on nyt hallituksen taholta vahva viesti laitettu sinne Kainuuseen siitä, että ympäristöstä huolehditaan, ja se on hyvä juttu. Mutta minä korostaisin ja toivoisin, että yhtä vahva viesti lähtisi nyt tästä tänään sinne Kainuuseen siitä, että myös näistä työllisistä ihmisistä, työpaikoista huolehditaan ja että huolehditaan näitä kiireellisiä, välittömiä toimenpiteitä sinne heti. Kun siellä on kaiken kaikkiaan 1 500 työpaikkaa liipaisimella, minä kysyisinkin työministeri Ihalaiselta: mitkä nämä konkreettiset, välittömät toimenpiteet ihan tarkkaan ottaen ovat? Sinnehän perustetaan kyllä toimistoja (Puhemies koputtaa) ja näinpäin pois — ja sitten alihankkijat. Mitkä nämä konkreettiset toimet ovat?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä eri vaiheissa on tullut korostettua, ehkä kuitenkaan ne välittömät työttömyysriskit eivät ole niin suuria kuin nämä luvut. Sen takia sitä kaivosta pitää nyt pyörittää ympäristösyistä ja muistakin syistä johtuen, mikä on tietysti hyvä asia myös sen työllisyyden kannalta. Ne riskit liittyvät siihen, jos ei tässä saada uutta alkua ja sitten tapahtuu se, että joudutaan irtisanomaan entistä enempi väkeä.

Mitä me tässä voimme tehdä? Me voimme tehdä niin, että me lisäämme sitä rahoitusta, jolla ihmisiä voidaan uudelleensijoittaa ja -kouluttaa. Kun tämä tulee äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, se parantaa investointiedellytyksiä, jotka mahdollistavat jo olemassa olevien yrityksien laajentumista tai uusien yritysten perustamista, ja tukee niitä toimenpiteitä. Ne ovat ne välittömimmät, joita me voimme tehdä näillä välineillä, mitkä yhteiskunnalla tässä tilanteessa on. Ja näihin me nyt välittömästi haluamme tarttua, ja sen takia me olemme sitä valmiutta nyt siellä paikallisestikin nostaneet, että tämä on käytännössä mahdollista.

Ja pidemmällä aikavälillä se iso pelastus tietysti on se, että syntyy uusi toimija, joka jatkaa ja pystyy palkkaamaan ihmisiä, ja kaivostoiminta alkaa elämään sitten uusista lähtökohdista myöskin täällä Talvivaarassa.

Stefan Wallin /r:

Arvoisa puhemies! Kun Turun telakan kohtalo oli taannoin vaakalaudalla, pelättiin paitsi työpaikkojen menettämistä ja laivanrakentamisen perinteiden katkeamista myöskin tämän hyvinkin laajan osaamiskeskittymän, meriklusterin, hajoamista.

Nyt puhutaan vähän samasta vaarasta, ei pelkästään Talvivaarasta vaan myöskin tästä vaarasta, kun puhutaan nyt tänään käsittelyssä olevasta asiasta. Millä tavalla voitaisiin varmistaa sitä, että tämä valtava osaamiskeskittymä, joka on kuitenkin syntynyt ja rakennettu määrätietoisesti Talvivaaran ympärille ja kaivosteollisuuden ympärille Kainuussa, pystyttäisiin pitämään kasassa, varsinkin jos toivona on se, että tämä toiminta jatkuu jollain tavalla jatkossakin?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on hyvä vielä muistuttaa siitä, mitä Kainuun ely-keskus on tänään todennut. Sehän on todennut, että kaivoksen toiminnan täytyy jatkua keskeytyksettä nykyisessä laajuudessaan ympäristövahinkojen estämiseksi. Tämä on tärkeä viesti, joka myös tarkoittaa sitä, että mihinkään merkittäviin, isoihin irtisanomisiin per heti ei olla ryhtymässä vaan että erittäin merkittävää osaa siitä väestä, joka siellä tällä hetkellä sekä kaivokselle että alihankkijoille töitä tekee, tarvitaan väistämättä myös jatkossa.

Tässä ja Turun telakan tapauksessa on paljon yhtäläisiä piirteitä, muun muassa se, että kuilun partaalla on käyty matkan varrella monta kertaa. Yhtäläinen piirre on se, että kestävä, pitkän aikavälin ratkaisu edellyttää uskottavaa teollista ankkuriomistajaa, vetovastuullista, joka Turun telakan tapauksessa lopulta löytyi. Toivon, että löytyy myös tässä tapauksessa, mutta ei ole löytynyt ainakaan tähän mennessä. Sen sijaan siellä osaamisen puolella kysymys on pikkasen erityyppisestä asiasta, ja ennen kaikkea siellä Turun telakan ympärillä oli semmoista poikkeuksellista kansainvälistä osaamista, aivan poikkeuksellinen alihankintaketju, jota tässä Talvivaaran tapauksessa kuitenkaan ei ehkä ole.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vakiintuneen tavan mukaan pyydän välttämään liikkumista salissa kyselytunnin aikana.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli synkkä päivä paitsi Kainuun maakunnalle, yrittäjille, työntekijöille myöskin Suomelle, koska kaivosteollisuuden varaanhan on ajateltu aika paljon Suomen tulevan menestyksen kannalta, ja nyt pitää toivoa ja uskoa, että tämä asia pystytään ratkaisemaan mahdollisimman hyvin, jotta imagotappio jää mahdollisimman pieneksi.

Tänään tuli julkisuuteen uutinen, että rahoitus olisi ollut 10 miljoonasta kiinni. Eilen olisi ollut tämä rahoituspaketti kasassa, mutta tänään ei. Voiko tällainen uutinen pitää paikkaansa?

Sitten toisena kysymyksenä: Täällä ministerit ovat vakuuttuneet, että hallitus tai ministeriöt lähtevät nyt hakemaan uutta omistajaa, uutta yritystä tähän jatkamaan toimintaa. Oliko niin, että työ- ja elinkeinoministeriö ja Solidium eivät olleet aktiivisesti mukana hakemassa saneerausvaiheessa uutta yrittäjää tähän hankkeeseen tai uutta rahoitusta? Tästä on hivenen jäänyt epäselvyyttä.

Olisi hyvä, jos esimerkiksi jompikumpi ministereistä, varmastikin elinkeinoministeri, kertoisi, oliko 10 miljoonasta kiinni, kun tänään jo ilmoitetaan, että 50 miljoonaa tarvitaan tähän. Mikä oli se totuus siellä taustalla?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta, että työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana käytännöllisesti katsoen kaikissa niissä keskusteluissa ja neuvotteluissa, mitä Suomessa ja monissa muissa maissa on viimeisen vuoden aikana käyty, joissa tavoitteena on ollut löytää rahoitusratkaisu tähän. Työ- ja elinkeinoministeriö on ollut aktiivisesti mukana käytännöllisesti katsoen kaikissa.

Näihin summiin liittyen tätä keskustelua vaikeuttaa osin se, että samaan aikaan käydään keskustelua kahdesta eri asiasta: toisaalta tilapäisen, niin sanotun siltarahoituksen löytämisestä sille, että edes yrityssaneerausta voitaisiin jatkaa, ja toisaalta rahoituksen löytämisestä sille, että voidaan kestävällä, pitkällä aikavälillä toimintaa jatkaa. Tämä 10 miljoonan summa, joka julkisuuteen on tuotu, ei liity siihen, että voitaisiin kestävästi pitkällä aikavälillä kaivostoimintaa Talvivaarassa jatkaa, vaan siihen, että olisi löydetty tilapäistä rahoitusta, jotta yrityssaneerausta olisi voitu jatkaa, jotta olisi voitu jatkaa tämän pitkän aikavälin etsimistä, ja tämänkään 10 miljoonan osalta kyse ei ollut valtiosta vaan yksityisestä toimijasta.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tietenkin Sotkamolle ja Kainuulle erittäin valitettava päivä, erittäin iso henkinen isku, ja täytyy kiittää, että hallitus on selvästi antanut oikean viestin Kainuun suuntaan: että sekä ihmisistä että ympäristöstä huolehditaan.

Valitettavasti tämä työllisyyskatastrofi ei ole ensimmäinen katastrofi, vaan Talvivaara on ollut jo pitkän aikaa ympäristökatastrofi. Kun täällä on puhuttu kaivosteollisuuden mahdollisuuksista tulevaisuudessa Suomessa, aivan oleellista, jotta niitä olisi, on se, että tällaisia katastrofeja ei satu ja ympäristöstä pystytään paremmin huolehtimaan.

Kysymyksenikin liittyy siihen, vaikka tänään ei varmaan tehdä heti tämän osalta päätöksiä, että hyvin pikaisesti pitää myös nähdä, että tarvitaan lisää resursseja. Esimerkiksi yksi ongelma on ollut se, että ympäristövalvonnassa ei ole ollut riittävästi resursseja. Tarvitaan ympäristönormeja, tarvitaan muutakin kuin vapaaehtoisuutta. Otetaanko tästä opiksi, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen? Toisaalta Solidium osallistui osakeantiin 2013 noin 50 miljoonalla eurolla. Silloin ei kovin paljon tähän puoleen puututtu. Silloin ministeri Paatero ei ollut vielä omistajaohjauksesta vastaava ministeri, vaan Hautala, mutta opitaanko tästä, miten meidän valtion sijoittamia rahoja käytetään esimerkiksi ympäristön näkökulmasta, että niitä ehdollistetaan?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, Talvivaaran tapauksesta on varmasti syytä tehdä erityyppisiä johtopäätöksiä, mutta niiden aika ei ole tänään.

Me olemme pyrkineet nyt huolehtimaan siitä, että riittävät resurssit ja kaikki Suomen paras asiantuntemus olisivat käytössä nyt. Niin kuin on kerrottu, on toiminut tällainen Talvivaara-kriisiryhmä ja nyt on perustettu erillinen Talvivaara-toimisto, jossa on myös ympäristöhallinnon vahva asiantuntemus mukana, ja tehtävämme on sekä asiantuntija-avun kautta että taloudellisten resurssien kautta turvata se, että Kainuun ely-keskus suoriutuu tästä tärkeästä valvontatehtävästään.

Kehitysministeri Sirpa Paatero

Arvoisa herra puhemies! Solidium, niin kuin sen tehtävään kuuluu, sijoittaa niihin hankkeisiin ja niihin yhtiöihin, joilla on taloudellisesti perusteet. Näin on tehty silloin 2011, 2012 ja 2013. Silloin on nähty näillä kaikilla kerroilla, että Talvivaara on menestyvä yritys tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä, että Suomessa kaivostoimintaan kannattaa valtion osallistua. Nämä ovat ne perusteet, ja näillä mennään myöskin tulevaisuudessa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Taloushan on pitkälti myös psykologiaa, ja kysymys on monesti uskosta tiettyihin yrityksiin, niiden prosesseihin, niiden tuotteisiin. Talvivaaran osalta on hyvä mieltää ja muistaa, että vielä keväällä 2013 viimeisen annin yhteydessä yhtiö onnistui keräämään markkinoilta pitkälti yli 200 miljoonaa euroa, missä Solidium oli silloin osaltaan mukana, mutta niin oli valtava määrä ammattimaisia ulkomaisia sijoittajiakin. Vain noin puoli vuotta sen jälkeen 2013 syksyllä kukaan ei ollut valmis enää pistämään yhtään. Tämäkin on hyvä pitää mielessä, kun mietitään esimerkiksi kysymystä siitä, oliko kysymys 10 miljoonasta tai jostakin nyt viime päivien keskusteluissa, ja siitä, oliko joku yksityinen taho ylipäänsä valmis pistämään 10:tä miljoonaa, jotta neuvotteluja voitaisiin jatkaa, tilanteessa, jossa jo vuosi aikaisemmin yksikään omistaja ei ole enää suostunut pistämään yhtään siihen.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kainuussa asuu väkevä, uuttera ja sitkeä kansa. Haluan kaikkien kainuulaisten puolesta kiittää valtioneuvoston jäseniä, ministereitä, tästä rohkaisevasta tunteroisesta, minkä olemme tässä saaneet viettää ja kuunnella, mitä valtioneuvostolla on suunnitteilla kainuulaisten hyväksi tässä tilanteessa, missä me nyt olemme todella vakavan asian edessä. Emme voi yksin hoitaa nyt tätä katastrofia. Minä kaikkien kainuulaisten puolesta kiitän teitä siitä, että te olette nopeasti ja vakavasti ottaneet tämän asian pöydälle, ja toivon, että kaikki nämä toimet, mitä te tulette nyt tekemään, myöskin onnistuvat. Toivon, että te pitäisitte Kainuussa, vaikka siellä Kajaanissa tai Sotkamossa tai molemmissa, nyt nopeasti myöskin tiedotustilaisuuden siitä, että myöskin alueen asukkaat, yrittäjät ja kaikki saisivat konkreettista tietoa. Vaikka nyt television kautta onkin mennyt kyllä hyvästi, vielä toivoisin, että kävisitte siellä. Kiitoksia oikein paljon!

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on monesti todettu, tästä valitettavasta tapahtumasta huolimatta tämä ei kuitenkaan tullut täysin yllättäen ja sen takia meillä on ollut mahdollisuus varautua. Kuten pääministeri alussa totesi, olemme jo vuosi sitten perustaneet Talvivaara-kriisiryhmän siltä varalta, että näinkin saattaa käydä.

Edustaja Kettusen pyyntöön tai vetoomukseen liittyen voin todeta, että olemme kaikkien keskeisten asianomaisten ministereitten kanssa sopineet, että tulemme ensimmäisen tilaisuuden tullen yhdessä menemään myös paikan päälle. Mutta se pitää ajoittaa sillä lailla oikein, että emme mene myöskään sinne sotkemaan tilannetta juuri siinä kaikkein herkimmässä vaiheessa, missä tilanne pitää ottaa hallintaan. Mutta varmaan ensi viikon aikana kaikki asian kannalta keskeiset ministerit tulevat yhdessä vierailemaan paikan päällä.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiittää myös eduskuntaa, kansanedustajia, erityisesti puhemiestä tästä keskustelusta ja varsinkin tämän keskustelun mahdollistamisesta. Me kaikki olemme tässä, kuten eilenkin totesimme, samassa veneessä erittäin vaikeassa tilanteessa. Me tulemme valtioneuvoston puolelta tekemään kaikkemme sen eteen, että ympäristö, työpaikat ja Talvivaaran jatko turvataan. Tämän keskustelun pohjalta voin vetää vain yhden johtopäätöksen, ja se on se, että tänään tämä koko eduskunta oli kainuulainen. Siitä myös valtioneuvoston puolelta on meidän kiittäminen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tältä päivältä tullut käsiteltyä.

Näin myös kyselytunti on päättynyt.