Arvoisa herra puhemies! Tänään on ollut suuri päivä. Filosofi Pekka Himanen tutkimusryhmineen on julkaissut opuksensa, ja tässä muutama luonnehdinta professoreilta tutkimuksen tasosta ja sisällöstä. Professori Haaparanta luonnehtii: "Siihen ei kukaan ajatteleva ihminen voi olla tyytyväinen." Professori Hiilamon mukaan raportissa on kierrätetty vanhoja ajatuksia eikä tuotu esiin uutta. "Miksi julkaisu on esitetty tutkimuksena", hän kysyy. Dosentti Markku Wilenius sanoo, että raportissa on viittaamattomia lähteitä.

Kysyisin pääministeriltä ja hyvältä hallitukselta: vastaako tämä tutkimus sitä tavoitetta korkeasta kansainvälisestä julkaisusta, josta on ollut puhetta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Professorit ovat tänään väitelleet tästä, sekä suomalaiset että kansainväliset professorit, ja se kuuluu varmaan tieteentekijöiden normaaliin toimintaan.

Minulla ei asiantuntemus riitä arvioimaan tieteellisiä meriittejä tässä eikä missään muussakaan tutkimuksessa. Itse lähinnä suhtaudun tähän työhön, tähän tutkimukseen, niin kuin kaikkeen muuhunkin yhteiskunnalliseen tutkimukseen, eli herättääkö se minussa ajatuksia. Ja uskoisinpa, että valtaosa heistä, jotka lukevat tämän kaltaisia tutkimuksia, suhtautuu samalla tavalla. Voi olla, että jotkut ovat joistakin asioista samaa mieltä, jotkut eri mieltä joistakin asioista, mutta ehkä se kaikkein suurin arvo yhteiskunnallisesta tutkimuksesta tulee siitä, herättääkö se ajatuksia itsessä ja aukaiseeko se ajattelu eväitä, kun tulevaisuutta rakennetaan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä tutkimuksessa on mainintoja vain yhdestä suomalaisesta puolueesta, vain yhdestä, perussuomalaisista, ei mistään muusta puolueesta. Ja se, mitä täällä mainitaan perussuomalaisista, on eurolinjasta etupäässä. Tämä tutkimus on tarkoitus julkaista englannin kielellä Oxford University Pressissä. Kuinka järkevää, oikeudenmukaista ja puolueetonta on se, että hallituksen maksamalla tutkimuksella kritisoidaan opposition edustamaa poliittista linjaa?

Otan pienen makupalan täältä tutkimuksesta: "Perussuomalaiset ovat vaikuttaneet myös muiden puolueiden rohkeuteen asettua avoimuuden kannalle — puhumattakaan siitä, että vuoden 2011 äänivyöryllä ja vaalivoitolla perussuomalaiset vaikuttivat jopa Euroopan unionin poliittiseen ajatteluun vaarantamalla Euroopan koko tukipaketin Portugalille. Siitä lähtien Euroopan maiden välinen solidaarisuus on jatkuvasti heikentynyt." Kun kaikki me tiedämme, että tukipaketit ovat EU:n oman (Puhemies koputtaa) perussopimuksen vastaisia, niin tällaisia mielipiteitä ja arvioita aiotaan Oxford University Pressin kautta suomalaisten veronmaksajien varoilla levittää oppositiopuolueesta hallituksen tilaamalla tutkimuksella. Onko tämä asiallista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei vastaa tietenkään tutkijoitten mielipiteistä, (Pertti Virtanen: No, ei kai tuolla rahalla!) koska emme me voi vastata niistä kymmenistä tutkimuksista tai niiden sisällöistä, (Pertti Virtanen: Oletteko maksaneet paljon niistä?) joita hallitukset, myös tämä hallitus teetättää eri teemoista. Eli te voitte käydä tätä keskustelua, joka voi olla hyvinkin aiheellinen keskustelu, esimerkiksi näiden tutkijoiden kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Himasen työryhmän selonteon lopullinen hinta nousee yli miljoonaan euroon, raportin, josta kansalaisillemme ei ole todellisuudessa mitään hyötyä. Tämän rahan olisi voinut käyttää parempaan tarkoitukseen, esimerkiksi lastensairaalaan tai työttömien tukiyhdistyksille jaettavaksi ruokailun järjestämiseen. Onko, pääministeri, todella niin, että meillä on tässä taloudellisessa tilanteessa haaskata rahaa miljoona euroa humpuukiin?

Himasen työryhmän tulevaisuusselonteon julkistamistilaisuudessa mainittiin useaan otteeseen arvokkuus ja arvokkaan elämän kulttuuri ja käsite. Mitä arvokasta on tulevaisuudessa, jossa työttömien määrä näyttää kasvavan räjähdyksenomaisesti? Osaako pääministeri kuvitella tilannetta, jossa työtön työnhakija siirtyy leipäjonosta työvoimatoimiston luukulle? Tunteeko mielestänne työtön silloin itsensä arvokkaaksi, jos koko perhe kärsii puutetta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei varmasti koe, ja sen takia tässä nyt tehdään koko ajan työtä erityisesti työpaikkojen luomiseksi. Se ei ole kovin nopeaa eikä helppoa siitäkään huolimatta, että hallitus on päättänyt varsin mittavista elvytyspaketeista tuleville vuosille ja sitten olemme tehneet semmoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka pidemmällä aikavälillä kilpailukyvyn paranemisen kautta tuovat sitten kasvua ja työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Ei eduskunta eikä sen suuri sali ole tietenkään tutkimuksen arviointineuvosto, eikä meidän tarvitse keskustella siitä, täyttääkö tuo Himasen tutkimus tieteelliset kriteerit ja olemmeko samaa mieltä vai eri mieltä väittämistä. Mutta siitä meidän kannattaa keskustella, käyttääkö hallitus hyväkseen tätä tilaamaansa selvitystä.

Tänne on jo aiemmin tuotu hallituksen tulevaisuusselonteko, josta tänä päivänä kyselytunnin jälkeen käydään lähetekeskustelu, ja tämän Himaselta tilatun selvityksen piti olla oleellinen osa tuon tulevaisuusselonteon valmistelua. Kuinka se nyt näkyy tässä tulevaisuusselonteossa, kun selonteko on valmis ennen tutkimuksen julkistamista, ja miten hallitus aikoo jatkokaudella käyttää hyväkseen näitä Himasen ajatuksia Suomen suunnan muuttamiseksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Huomaan, että edustaja Tiilikainen ei ole tuota tulevaisuusselontekoa lukenut, koska siinä ihan esipuheessakin jo todetaan, että ministeri Vapaavuoren johtamalla työryhmällä, joka teki tätä hallituksen tulevaisuusselontekoa, joka siis viime viikolla julkistettiin, oli käytettävissään näitä tutkimuksen tuloksia, ja ne ovat joiltakin osin siinä mukana, mutta nämä ovat tietysti kaksi erillistä teosta. Eli hallituksella on hallituksen tulevaisuusselonteko ja sitten tällä kansainvälisellä tutkijaryhmällä on oma työnsä, mutta niitten työtä on koordinoitu, ja se näkyy joiltakin osin myös tässä hallituksen selonteossa.

Se, mitenkä sekä hallituksen selonteko että sitten tämän kansainvälisen tutkijaryhmän työ näkyy: tässähän puhutaan vuoteen 2030 asti ulottuvasta aikaperspektiivistä, ja minulla ainakin kestää vähän aikaa sulatella, mitä kaikkea, minkälaisia ajatuksia nämä herättävät, minkälaisia johtopäätöksiä itse kukin sitten vetää. Mitä näistä jää konkretiaksi, se riippuu itse asiassa meistä kaikista.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset! Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä ihmettelen, kun meillä oli kirjoituskilpailu, joka oli tämmöinen Mustat joutsenet, black swans englanniksi oikein, jossa perussuomalaiset jytkystä leimataan yksipuolisesti syyksi sille, että Suomen tie maailmalla loppuu.

Nyt meillä on tämä Himasen erittäin arvokas, filosofi Himasen paikoitellen, tutkielma, joka yhtäkkiä pari sivua on täysi kyhäelmä, täysin RKP:n Astrid Thorsin aikoinaan aloittamaa linjaa, leimaamista ulkomaille Ruotsi-suhteilla. Yhden suomalaisen demokraattisen puolueen esille nostaminen koko jutussa on ikään kuin pääteema. Muutenhan tulevaisuusvaliokunnan silmissä samaten kuin black swans -silmissä ulkomaille ei anneta oikein mitään muuta rohkeata suomalaista visiota kuin yritetään vakuuttaa, että perussuomalaiset on jotain kammottavampaa vielä kuin teillä oikeasti ahdasmielisissä rasistisissa ja vaikeissa maissa on omissanne juttua. Eli kysynkin pääministeriltä: Teidän lempilapsenne oli tulevaisuusvaliokunta. Te aina vannoitte sen puolueettomuuden nimiin. (Puhemies koputtaa) Ettekö te itse ole lukenut tätä kyhäelmää siltä kohdin, jossa tämä yhtäkkiä rupeaakin ihan puolueelliseksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä meni vähän useita eri asioita sekaisin. Mutta jos nyt mietitään, että esimerkiksi kun Fernando Calderón ja Manuel Castells arvioivat Chilen kehitystä Pinochetin ajasta tähän päivään luottamusyhteiskunnan rakentamisessa tai sitten itse asiassa kun You-tien Hsing arvioi Kiinan kehitystä tai sitten tässä on aika mielenkiintoinen osa myös tämä eurooppalainen hyvinvointivaltio — Castells, Chacón ja Himanen — niin kun te sanotte, että pääteema on nyt perussuomalaiset, (Pertti Virtanen: Poliittisesti!) niin minusta... — No, ehkä minun nyt ei enempää pitäisi sanoa, mutta kannattaa perehtyä tähän tutkimukseen, mikäli se kiinnostaa. Ei sen tarvitse kaikkia kiinnostaa. Siitä voi olla myös opittavaa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtaselle haluaisin valiokunnan puheenjohtajana todeta, että taiteilijoilla on valitettavasti vapaus kirjoittaa omia taiteellisia kirjallisia tuotoksiaan. (Välihuutoja — Timo Soini: Mitäs valitettavaa siinä on?) Ei niitä voida lähteä poliitikkojen voimin sitten sensuroimaan.

Sitten edustaja Soinille toteaisin sen, että ilmeisesti kuitenkaan tämä Suomen osuus ei nyt ole kauhean merkittävä siinä englanniksi käännettävässä versiossa, joka myöhemmin julkaistaan, koska se vähän räätälöidään.

Mutta haluaisin kyllä nyt puolustaa pikkuisen tätä julkaistua teosta, jota jo satuin lukemaan jonkun verran, ja minun mielestäni siinä aika hyvin nostetaan esille se, että päätöksenteko tarvitsee näinä muuttuvina aikoina ymmärryksen historiasta, ymmärryksen tästä hetkestä mutta myöskin katseen tulevaisuuteen, ja siinä teoksessa kuvataan tätä aikamoista muutosta, mikä on tapahtumassa meidän taloudessa, kun siirrytään tietoon ja tämmöiseen virtuaalitalouteen, kuinka tämä liiketoiminta järjestetään, mikä on työn merkitys, kuinka ne hyvinvoinnin tulokset sitten jaetaan. Kun työ vähenee, tulee työttömyyttä. Mistä rakentuu (Puhemies koputtaa) ihmisen identiteetti ja toimeentulo? Siihen kun vielä lisää myöskin sen, että...

...kuinka on sitten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Olisinkin kysynyt pääministeri Kataiselta: mitä aiotte tehdä, että nämä hyvät asiat, mitä tässä on esitetty, eivät sitten jää tämmöiseksi pelkäksi uudeksi selvitysraportiksi, vaan, niin kuin edustaja Tiilikainen jo valiokunnan varajäsenenä kysyi, että ne myös viedään toimenpiteinä käytäntöön?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies! Tosiaan, jos joku on tästä työstä kiinnostunut tai ainakin haluaa sen lukea, niin sieltä voi löytyä joitakin kohtia, jotka herättävät ajatuksia. Minulle sieltä löytyi aika paljonkin.

Yksi semmoinen hyvä huomio oli hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentamisesta. Meillähän on tämmöinen sinänsä hyvää tarkoittava ja ihan kohtuuhyvin toimivakin järjestelmä, että ihmisille annetaan palveluja, mutta ihminen on ikään kuin vastaanottava objekti hyvinvointipalveluissa, ei niinkään palveluja itse kehittävä ja oman hyvinvointinsa rakentaja. Tätä minä jäin miettimään siinä, mitä se mahtaisi tarkoittaa, jos suomalaista hyvinvointijärjestelmää uudistaisi siihen suuntaan. Hoidetaan ongelmat, annetaan palvelut, mutta niin, että ihminen olisi tässä informaatioajassa myös hyvinvointipalvelujen kehittäjä, niin kuin monet ovat yksityisten palvelujen kehittäjiä. Tämä on semmoinen asia, joka minua jäi askarruttamaan.

Arvoisa puhemies! Ainakin tämä Himasen raportti on aika paljon taiteilua. Täällähän puhutaan muun muassa viidestä jättiläisestä, jotka ovat tämmöisiä isoja trendejä, mutta ei niitä näy tuossa tulevaisuusselonteossa, mikä valtioneuvostolta on tullut. Elikkä ovatko ne nyt sitten tosiaankin vain kääpiöitä, koska hallitus ei ole pystynyt näitä jättiläisiä toteuttamaan?

Kyllä minuakin kiinnostaa se, että alun perin tämän Himasen raportin piti tulla meille käyttöön, kun teemme yhdessä tulevaisuusvaliokunnassa tätä mietintöä valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta, mutta näin ei tapahtunut. Ihmettelen, että pääministerin kanslia ei ottanut parlamentarismia ja tulevaisuusvaliokuntaa huomioon millään tavalla. Sanoisin näin, että kyllä tämä on minusta tärkeä asia, että tehdään mieluummin yhdessä kuin se, että kaksi erillistä paperia tehdään. Täällä tänään käsitellään nimenomaan tätä valtioneuvoston paperia, ja siinä pitäisi olla eväitä uuteen kasvuun, mutta valitettavasti tämä politiikka, mitä teette, ei siltä näytä.

Olisin kysynyt sitä, että voitteko jotenkin tuoda näitä toimenpiteitä nyt tulevaan politiikkaan jo tällä hallituskaudella vai jäävätkö ne vain mietintään.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hallituksen tulevaisuusselonteon laatimisen aikataulu on ollut ihan kaikilla tiedossa. Se on ollut ihan kaikilla tiedossa. On ollut tiedossa kutakuinkin päivämäärä, milloin se käsitellään eduskunnassa, ja se käsitellään tänään. Tänään tuli myös tämä kansainvälisen tutkijaryhmän työ. Eli tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä niitä rinnatusten. Ettehän te tietysti tästä tutkijoitten työstä mitään mietintöä tee, vaan te teette siitä hallituksen tulevaisuusselonteosta, mutta siltä osin kuin joku on halukas seuraamaan tätä kansainvälisen tutkijaryhmän tulosta, niin se on nyt mahdollista. Minä en ymmärrä, mikä ongelma tässä nyt sitten pitäisi vielä olla.

Se, miten esimerkiksi hallituksen tulevaisuusselonteko lähtee eteenpäin konkretiana, sitä varmaan itse kukin täällä miettii, mutta pitää nyt huomata, että nämä ovat tulevaisuusselontekoja, jotka katsovat 10, 15, 20 vuotta eteenpäin, ja niitten tarkoitus on herättää ajatuksia, joista syntyy sitten lopputuloksia milloin syntyy, joko ensi vuonna, ensi viikolla, (Puhemies koputtaa) viiden vuoden päästä tai näin.

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu täällä on vähän osoittanut taas sitä, ettei aidosti lueta sisältöä, että minkälainen raportti esimerkiksi tässä on kyseessä. Otetaan joitain pieniä pätkiä sieltä, ja se on vähän tällainen suomalaisen yhteiskunnan vika kokonaisuudessaan tällä hetkellä. Kun katsoo ja vertaa vaikka tulevaisuusselontekoa ja tätä Himasen raporttia, siellä on paljon yhteisiä asioita, jotka täydentävät toinen toisiaan. Esimerkiksi, minä väitän, että tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän tällainen negatiivinen kritiikin imago, ja nyt pitäisikin olla sitä innostusta, pitäisi olla sitä luottamusta, pitäisi olla epäonnistumisen sietämistä ja pitäisi olla onnistumiseen kannustamista.

Yksi, mitä pääministerikin jo aikaisemmin otti tässä heti raportin jälkeen, on tämä luottamuksen lisääminen, ja sanoi, että miten valtio voisi lisätä luottamusta, että ihmiset haluaisivat ruveta yrittämään, kasvamaan, luomaan työpaikkoja. Voiko pääministeri vielä vähän täsmentää tätä asiaa, joka kuulostaa hyvältä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tästä keskustelusta huomaa, nämä kaksi tulevaisuutta arvioivaa työtähän ovat ajattelun laajentamiseksi tarkoitettuja. Ne eivät ole toimenpideohjelmia sinänsä, vaan ajattelun laajentamiseksi tarkoitettuja. Meillä poliitikoilla pitää joskus olla aikaa, ja toivon mukaan myös kiinnostusta, perehtyä erilaisiin ajatuksiin, sekä suomalaisten että kansainvälisten ihmisten erilaisiin ajatuksiin, jotta voimme rakentaa omaa maatamme.

Tästä luottamuksen rakentamisesta: Minä olen sitä muissa yhteyksissä pohtinut aika paljon, koska meillähän suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä tämmöinen perinteisten auktoriteet-tien romahtaminen. Ihmiset eivät luota samalla tavalla auktoriteetteihin kuin aikaisemmin. Sen näkee muun muassa median puolella. Ihmiset eivät purematta osta median asettamaa yhteiskunnallista esityslistaa tai sitä, että mikä on tärkeää. Kirkon puolella nähdään, poliittisten puolueiden kohdalla, ammattijärjestöjen puolella nähdään tätä auktoriteettien murtumista. Sen sijaan sitten syntyy, mikä on sinänsä hyvä, pieniä yhteisöjä vaikka sosiaalisessa mediassa. Nyt on kysymys siitä, mitä valtio voisi tehdä, jotta luottamus eri ryhmien välillä kuitenkin säilyisi, jotta me luottaisimme ja osaisimme (Puhemies koputtaa) tehdä myös vaikeita päätöksiä yhdessä.

Arvoisa herra puhemies! Totta kai yhteiskunnallisen keskustelun pitää olla vapaata ja siinä pitää olla erilaisia ideoita. Ihmettelen vain sitä: meillä on kahdeksan eduskuntapuoluetta, vain yksi puolue mainitaan täällä. Onko se todella niin, että tämä on nyt Suomen tulevaisuuden kannalta ainoa merkittävä puolue, joka kannattaa mainita? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Voi hyvinkin olla niin, (Naurua) tutkijoiden mielestä. Mistäpä sen tietää. Mutta ehkä nyt vain se, että tutkijat vastaavat sanoistaan ja ajatuksistaan. Kohtahan meillä on tämä tulevaisuusselonteon käsittely. Voitaisiin siinä paneutua sekä tähän teemaan että muihin kysymyksiin vähän tarkemmin.