Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Käsittelyssä on toinen kirkkolain muutos, joka annettiin eduskunnalle vasta marraskuun 4. päivänä näillä valtiopäivillä. Näin ollen käsittelyaika tämän varsin merkittävän hallinnollisen uudistuksen osalta jäi valiokunnan osalta melko lyhyeksi. Siitä huolimatta valiokunta teki työnsä huolella, ja voimme todeta, että myös hallituksen esitys ja aikanaan kirkolliskokouksen valmistelu on tämän hallituksen esityksen osalta tehty kokonaisuutena varsin hyvin.

Tässä hallituksen esityksessähän toteutuu merkittävä uudistus. Keskeinen osa on hiippakuntahallinnon uudistaminen. Tämä merkitsee sitä, että meillä tulee hiippakuntahallintoon hiippakuntavaltuusto, joka valitaan neljäksi vuodeksi ja jossa olisivat jäseninä 14 maallikkoa ja 7 pappia. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on lähinnä johtaa hiippakunnan toimintaa ja taloutta, ja kuten totesin, nyt tämä hiippakuntavaltuusto ollaan valitsemassa ensimmäistä kertaa. Parhaillaan on käynnissä sekä kirkolliskokousehdokkaiden että myös hiippakuntavaltuuston ehdokkaiden asettamismenettely, joka ohjeiden mukaan on tehtävä 15. joulukuuta mennessä.

Jatkossakin tuomiokapituli tulee hoitamaan hiippakunnan kirkollista hallintoa, mutta kuten totesin, taloudellisen ja toiminnallisen aseman vahvistamiseksi tulee uutena elimenä hiippakuntahallintoon hiippakuntavaltuustot. Tässä yhteydessä myös tuomiokapitulien tehtävään tulee muutos. Tätä muutosta hallintovaliokunta pitää perusteltuna ja kansalaisten oikeusturvan kannalta hyvänä. Muutoksen myötä muun muassa valituksia ja hallintoriita-asioita tulee jatkossa käsittelemään tuomiokapitulin sijaan hallinto-oikeus, samoin kirkollisvalitusta ja oikaisuvaatimusta koskevat säännökset uudistuvat ja niitäkin valiokunta pitää perusteltuina.

Kirkon hallintomenettely myös uudistuu, ja käyttöön otetaan uusi yleensä sovellettava hallintolaki. Lisäksi ehdotetaan sovellettavaksi lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, mikä vallan hyvin nykyiseen tietoyhteiskuntaan sopii.

Myös tasa-arvo edistyy kirkon piirissä. Ehdotuksen mukaan kirkollishallinnossa on tarkoitus soveltaa myös naisten ja miesten tasa-arvosta annettua lakia, joka koskee naisten ja miesten kiintiöitä kirkollisissa toimielimissä. Tarkoituksena on siis, että tasa-arvolaki koskisi kokonaisuudessaan kirkollishallintoa, jollei kysymys ole uskonnon harjoittamiseen liittyvästä toiminnasta.

Edelleen virkasääntö uudistuu, ja näiltä osin hallintovaliokunta viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Hallintovaliokuntahan päätti esiin nousseiden kysymysten vuoksi pyytää perustuslakivaliokunnalta myös hallituksen esitystä koskevan lausunnon.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että rovastikunnan kokousten lakkautumisen myötä tavallaan menetetään eräs vaikuttamiskanava, joka on ollut kirkon muilla kuin pappishenkilöillä käytettävänään. Tästä syystä valiokunta kiinnittää tähän suoran vaikutus- ja aloitteenteko-oikeuden menetykseen huomiota niin, että jatkossakin mietittäisiin, millä tavoin tämän päivän yhteiskunnassa näiden muiden henkilöstöryhmien edustukselliset vaikutusmahdollisuudet yhdenvertaisuuden periaatteella voitaisiin hiippakuntatasolla ja laajemminkin kirkossa toteuttaa. Nythän rovastikunnan kokouksen kautta henkilöstöryhmillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa näihin asioihin.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta on tehnyt asiasisältöön vaikuttamattomia teknisiä korjauksia, sekä lainsäädäntöteknisten virheiden että kielellisten epätarkkuuksien korjauksia, hallituksen esitykseen. Näistä myös kirkolliskokous on antanut lausuntonsa. Valiokunta on ollut kaikilta osin asian käsittelyn suhteen yksimielinen.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on jälleen tehnyt erinomaisen hyvää työtä kyseisen kirkkolakiesityksen mietinnön osalta. Toistan, minkä äskenkin sanoin: On tavattoman hyvä asia, että meillä Suomessa kirkkolaki kulkee myös eduskunnan kautta, jossa kirkkolaki voidaan muuttamattomana hyväksyä tai hyljätä. Tämä liittää kirkon ja valtion elimelliseen yhteyteen ja ennen kaikkea turvaa sen, että kirkon julkisoikeudellisen yhteisön lainsäädäntö ei ole teknisessä ristiriidassa valtion muiden lakien kanssa.

Nyt käsiteltävänä oleva kirkkolain muutos on kirkon hallinnossa hyvin merkittävä. Sehän uudistaa tuomiokapitulia, vahvistaa sitä ja samalla nykyaikaistaa tämän ajan tarpeitten mukaiseksi ja samalla korjaa aiemmin olleen ongelman, jossa tuomiokapituli itse joutui olemaan riita- ja valitusasioissa tuomioistuimen asemassa asianosaisena. Nyt, kun valitukset hallintoriita-asioissa menevät hallinto-oikeuteen, tämä epäkohta on poistumassa, ja tätä voi pitää kyllä huomionarvoisena kehityksenä.

Hiippakuntavaltuuston tulo toivon mukaan vahvistaa hiippakuntien toimintaa ja identiteettiä. Aika tulee näyttämään. Sehän korvaa nykyiset hiippakuntakokoukset. Toivon mukaan siinä on uudesta toimivasta elimestä todella kyse eikä vain nimenmuutoksesta.

Rovastikuntakokousten osalta tilanne on tietysti osaltaan ongelmallinen, kuten puheenjohtaja Matti Väistö toi esille, kun ne nykymuodossaan ainakin lakkaavat siten, että niillä olisi virallinen asema. Saattaa olla, että ne jossakin muussa muodossa keskinäisen yhteydenpidon, koulutuksen merkeissä toivon mukaan löytävät oman paikkansa. Toisaalta joskus on todettu rovastikuntakokouksista, että ne eivät ole oikein tarkoituksiaan vastanneet. Ehkä osaltaan tästä syystä tämä lainmuutos on sitten tehty.

Mutta korostan, että siellä oli myöskin aloiteoikeus. Aikanaan tein useampaan otteeseen aloitteen muun muassa ennakkoäänestyksestä seurakuntavaaleissa. Muutaman kerran se sai osoitteen syvimpään roskakoriin, mutta kun tuota aloitetta tein jatkuvasti vuosittain, se on ollut jo myöskin useiden seurakuntavaalien käytäntö. Sen jälkeen tein aloitteen kotiäänestyksestä. Myös se käytäntö on ollut meillä jo jonkin aikaa. Näin ollen tietyllä tavalla on vahinko, että tuollainen kansasta — seurakuntalaisista tässä tapauksessa — valitun tai työntekijöistä muodostuneen elimen kautta muodostunut aloiteoikeus on kadonnut, mutta toivon mukaan ideoita ja ajatuksia riittää niillä, jotka tulevat valituiksi hiippakuntavaltuustoihin ja kirkolliskokouksiin.

Arvoisa puhemies! Katson, että kirkko on onnistunut toimintojensa uudistamisessa hallinnon osalta tämän kirkkolakiesityksen kohdalta, ja toivon, että hallintovaliokunnan mietintö menee nopeasti eteenpäin.