Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvin mielenkiintoinen kriminaalipoliittinen suunta, minkä tässä lakivaliokunnan enemmistö on nyt ottamassa. Tässähän on kysymys muuntorangaistuksesta eli siitä, kuinka paljon sakkoja voi sitten sovittaa niin sanotusti istumalla. Kun tätä hallituksen esitystä aikoinaan perusteltiin, lausunnonantajista ne tahot, jotka tässä olivat kriittisimpiä eli oikeastaan niillä linjoilla, mitä minä tässä vastalauseessani esitän, olivat syyttäjät, tuomioistuinlaitos ja ulosoton edustajat. Nyt kun tämä valmistui viime viikolla ja uutisoitiinkin, että tähän sisältyy tällainen vastalause, niin sain muutamalta käytännön poliisimieheltä yhteydenoton, että nytkö ruvetaan paljousalennuksia rikollisille antamaan näissä sakkojen muunnoissa.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi rikoslakia sekä rangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja lakeja ja päiväsakkojen määräämisen muuntosuhdetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaisi yhden päivän vankeus. Nykyinen käytäntöhän on, että yhden päivän vankeus vastaa kahta päiväsakkoa. Samoin tämä enimmäispituus muuntorangaistuksessa, joka ennen on ollut 90 päivää, lyhennettäisiin 60 päivään. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosäännöksiä muutettaisiin niin, että usean muuntorangaistuksen täytäntöönpanon enimmäispituus alennettaisiin 120 päivästä 90 päivään.

Vaikka näillä muutoksilla ei siis sinänsä puututa muuntorangaistusjärjestelmän perusteisiin, on hallituksen esityksen suunta ja viesti väärä, eli tämä sakon muuntorangaistus sinänsä on tekijän kannalta jo nykyisellään varsin edullinen, eikä tätä suhdetta ole syytä lieventää. Käytännössähän tämä on tarkoittanut sitä, että jos et ole maksanut sakkojasi ja hoitanut niitä sitä kautta, niin sitten olet mennyt istumaan niitä pois. Tämähän nyt merkitsee sitä, että lievennetään tätä käytäntöä. Tämä on mielestäni väärä viesti. Jos yhteiskunnan sääntöjä rikkoo, niin niistä tulee rangaistus, ja tämä on sitten se sovitusmenettely, millä tämä hoidetaan. Samoin tämä enimmäispituus, joka käytännössä merkitsee paljousalennusta, on syytä pitää ennallaan.

Arvoisa puhemies! Sinänsä on totta, että vankilat ovat ahtaita ja ylikuormitettuja, yli 4 000 vankia on tällä hetkellä määrä. Mutta eihän kriminaalipolitiikkaa voi sillä perusteella tehdä, että vankiloissa on väkeä, vaan kriminaalipolitiikkaa tehdään sillä perusteella, mikä on oikein ja väärin, mikä yhteiskunnassa on rangaistavaa ja mikä ei. Tällä pohjalla ei voi tätä sakkojen muuntosuhteen muuttamista mielestäni kestävällä tavalla perustella.

On sitten totta, että näissä sakkovangeissa on niin sanottuja surkeita tapauksia. Olen minäkin heitä tavannut, koska lakivaliokunnan jäsenet ovat aika paljon vierailleet vankiloissa. On totta, että osa näistä on pahasti syrjäytyneitä, alkoholisoituneita ja muulla tavalla yhteiskunnassa päähän potkittuja tai jotenkin siipeensä saaneita, mutta ryhdistäytyminen voi alkaa usein vain tosiasioiden tunnustamisesta ja niitten sovittamisesta, ja siitä alkaa myös parannuksen teko. Ryhmätoverini Vistbacka esittää tähän mielenkiintoisen mallin jäljempänä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, yleisen lainkuuliaisuuden kannalta mielestäni ja perussuomalaisen eduskuntaryhmän mielestä on syytä ylläpitää nykyistä sakkojen muuntosuhdetta eikä antaa sellaista viestiä, että rangaistuksia ollaan lieventämässä. Uskon, että tämä menettely on myös kansan syvien rivien oikeustajun mukaista, ja toisessa käsittelyssä perussuomalainen eduskuntaryhmä tulee esittämään näiden lakiehdotuksien hylkäämistä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Soini totesi, tämä on mielenkiintoinen kriminaalipoliittinen linjaus, joka tietysti jatkaa sitä linjausta, joka on otettu aikoinaan 1960-luvun alussa, jolloin pyrittiin muuntorangaistuksen käyttöä rajoittamaan. Siinähän ensimmäisessä vaiheessa lähdettiin siitä, että sakko voidaan maksaa osissa ja myöskin ulosottomies voi antaa siihen maksuaikaa, ja samalla muuntorangaistuksen vähimmäisajaksi tuli kymmenen päivää. Silloin yhteenlaskettavan muuntorangaistuksen ylärajaksi määrättiin 180 päivää.

Sen jälkeen minun mielestäni oli erittäin hyvä uudistus, joka toteutettiin, ja tiedän sen käytännön elämästä, koska itse olin poliisina siinä vaiheessa, kun tämä tuli, eli se, että muuntorangaistus voitiin määrätä lykkäytymään kahdella vuodella, jos ei tehnyt uusia rikoksia, eli se oli tavallaan ehdollinen muuntorangaistus. Se oli erittäin hyvä järjestelmä silloin, kun sitä toteutettiin uutena.

Myöhemmin lisäksi lähdettiin siitä, että tämä vähimmäispituus alennettiin kymmenestä päivästä kuuteen päivään. Sitten 87, kun itse tulin tähän taloon ensimmäistä kertaa, jälleen lähdettiin esittämään lievennyksiä. Silloin esitettiin sitä kahta maksamatonta päiväsakkoa siten vastattavaksi vankeutena, että se vastasi yhtä päivää. Samalla tämä muuntorangaistuksen lyhin aika väheni kuudesta päivästä neljään päivään, ja samalla sitten tämä 180 päivää pudotettiin 120 päivään.

Eli koko ajan lievennettiin ja aina perusteltiin sillä, että on liikaa vankeja. Silloinhan meillä oli aikoinaan erittäin hyvä järjestelmä. Saatiin kuokittua Seutulaan lentokenttää. Siitähän tuli monenlaisia sanontoja, siitä keikasta, kun siellä käytiin tekemässä työtä ja oltiin vähän irti, sanotaanko näin, että vaikka siitä viinapullosta sitten, joka joittenkin mielestä oli liian näkyvästi esillä ja syynä näihin tekoihin.

Minun mielestäni eräässä valmistelussa, jota tehtiin 1999, oli järkeviä elementtejä siitä, että voitaisiin soveltaa jonkinlaista avoseuraamusta, joka vastasi vähän niitä entisaikojen kuokkimisreissuja, eli puhuttiin silloin yhdyskuntapalvelusta, mutta jostakin syystä se uudistus ei tullut eduskuntaan saakka. Lähinnä pidettiin arveluttavana sitä, että ne ovat niin lyhyitä keikkoja.

Arvoisa puhemies! Kun itse olen hyvin läheltä oman työni puolesta saanut useamman kymmenen vuoden ajan seurata tätä kehitystä ja kun aina on perusteltu näillä kriminaalipoliittisilla syillä, ettei voi olla niin ankara tämä järjestelmä, ettei se vastaa kansan oikeustajua, itse olen täysin toista mieltä. Eli kun nyt lähdetään jälleen lieventämään, perusteina minun mielestäni ovat kyllä väärät seikat, kun lakivaliokunnan enemmistö toteaa eräänä perusteena sen, että kun vuonna 2000 sakkovankeja oli päivittäin keskimäärin 121, niin vuonna 2003 vastaava luku oli jo 198. Kun eräässä mietinnössä vuosien varrella todettiin, että sakkovankien vuosittaisen määrän pitää olla vaan parissa—kolmessasadassa, niin ehkäpä tämän johdosta nyt sitten tulee tämä muunnos, jossa arvioidaan sitten, että sakkovankien määrä vähenee noin 80 vangilla.

Minun mielestäni kaikista mielenkiintoisin on tämä, ja tähän mielipiteeseen myös ed. Salo ja ed. Rönni ovat yhtyneet: "Samalla valiokunta toisaalta toteaa, että sakon muuntorangaistuksella tullee jatkossakin olemaan merkitystä sakon perinnän tehosteena ja yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäjänä." Arvoisa puhemies! Tähän minä sanon, että se ei pidä lainkaan paikkaansa. Kyllä ed. Salo tietää vanhana poliisimiehenä, mikä merkitys tällaisilla järjestelmillä on. Ei mitään muuta kuin hilut kinttuun, silloin siitä tulisi jotakin.

Kun ennen kuokittiin, niin nyt voi sanoa sen, että kun koko ajan puhutaan siitä, että pitäisi saada Marja-rata eli tämä Vantaankosken ja Tikkurilan välinen rata, niin perustetaan uusi työsiirtola. Ei tarvitse panna vankilaan. Ruvetaan tekemään sitä rataa, koska Helsinki on Albanian pääkaupungin Tiranan ohella ainut eurooppalainen kaupunki, jossa pääkaupungista ei ole suoraa raideyhteyttä omalle lentokentälle. Tällä se saataisiin tehtyä, mutta ilmeisesti haluja ei ole.

Todella, arvoisa puhemies, minä olen sitä mieltä, että turhaa tällaisia lievennyksiä on tehdä. Näin saataisiin työvoimaa sinne ja asianomaiset henkilöt, niin kuin ed. Soini täällä totesi, pieneen katkaisuhoitoon ja tekemään vähän töitä eikä lepäilemään, niin kuin monessa muussa paikassa on. Uskoisin, että se vaikuttaa näihin henkilöihin. Tietysti sairaat ovat erikseen. He kuuluvat sairaalaan taikka jonnekin muualle, mutta sillä, että työkuntoisia kavereita tällä tavalla ruvetaan hyysäämään, ei minun mielestäni, arvoisa puhemies, ole mitään merkitystä.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Vai hilut kinttuun ja Marja-rataa tekemään! Ed. Vistbacka, kyllä taidatte tekin tietää, että sitä rataa ei tulisi varmaan ikinä valmiiksi, jos tämä porukka laitettaisiin rataa rakentamaan. (Välihuuto) — No, olisivat pois ainakin, niin.

Valitettavasti tästä porukasta kun ruvetaan valitsemaan, ketkä sakkojen muuntorangaistusta joutuvat istumaan ja vankilaan tulemaan, niin ensinnäkin se väkihän on todella sellaista, että heillä ei ole minkäänlaista varallisuutta. Se on kaikki jo, jos sanotaan, ryypätty taikka muuten mennyt, koska ulosotettavaa ei ole. Sinne ei kukaan pääse semmoinen nauttimaan näistä ihanuuksista, jolla jotain ulosotettavaa vielä olisi, vaan kyseessä on nimenomaan yhteiskunnan kaikista syrjäytynein väki.

Siitäkin hyvästä kysymyksestä, toimiiko tämä pelotteena ja onko tällä todella merkitystä, voidaan olla montaa mieltä. Kun tätä käsiteltiin, niin mitään semmoisia aitoja vaihtoehtojahan ei tälle sakon muuntokuviolle tullut, niin että ihmiset on vietävä vankilaan. Meille ei esitetty semmoisia, mutta kun siitä jossain kuulemisessa oikein kysyin ja tivasin, niin ministeriön, muistaakseni taisi olla oikeusministeriön, virkamiehet sanoivat, että kyllä mietinnässä koko ajan on kuitenkin jonkinlainen toisenlainen malli.

Se vanha malli varmasti toimi siihen aikaan, kun sitä lentokenttää tehtiin ja niitä teitä ja ratoja rakennettiin tällä joukolla, mutta kyseessä oli silloin ihan toisenlainen porukka. Siellä oli minun mielestäni, jos oikein olen tulkinnut niitä kuvioita ja niiden muistoja, jotka näitä ovat olleet tekemässä, nimenomaan rattijuoppoustuomioita sovittamassa ollut väki yms., jonka työkunto sentään on varmasti ollut jonkinlainen ja joka on lapionvarrestakin saanut kiinni jossain vaiheessa sillä tavalla, että se on noussut maasta. Tämä porukka taitaa olla sellaista, että se nojaa siihen lapionvarteen, ja jos sen laskee irti, se on itse päällänsä pystyssä samaten kuin se lapiokin, elikkä siinä ei ole apua kyllä tästä hommasta.

Kun lasketaan se, että meidän vankipäivämme hinta on tällä hetkellä varmaan keskimäärin jotain vähän yli 100 euroa, niin yhteiskunta maksaa tästä muuntorangaistuksesta jokaisen kohdalla vielä lisää siitä, että otetaan niitä ennestään jo täynnä olevia vankiloita täyttämään lisää tätä väkeä. Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä kuin ed. Vistbacka, mitä sinne kirjattiin: että jonkinlainen järjestelmä meillä pitää olla, ettei näitä lasketa ihan läpi sormien.

Lisäksi tämän joukon kohdalta voin myöskin sanoa sen, että se kuormittaa suurimmalta osaltaan terveydenhuoltojärjestelmää, joka siellä vankeinhoidossa myöskin on kriisissä, erittäin paljon. Jos oikein muistan kuulemisista, 80 prosenttia tästä väestä, joka tulee sakkoja muuntamaan, on semmoista, joka tarvitsee terveydenhuoltoa ja katkaisua ym. vastaavaa, elikkä siellä ei kovin paljon työkuntoista väkeä ole.

Jos joku tekee jonkun hyvän keksinnön, esimerkiksi että viedään tuonne pohjoisen taikka Kainuun tyhjille kouluille ja sinne järjestetään jotain vastaavaa puuhailua tai muuta, jossa ollaan pois silmistä ja on ainakin 10 kilometrin kävelymatka, jota kukaan ei pysty tekemään — siellä ei tarvita vartiointiakaan, kunhan siellä joku terveydenhoitaja päivystää ja vähän ruokaa jaetaan — niin saatettaisiin helpommalla ja halvemmalla päästä.

Mutta näitä ideoita nyt valitettavasti vaan ei ole tullut, enkä minä nyt näe kauheata rangaistuksen alentamista siinä, jos lähes tiedottomassa tilassa olevia ihmisiä tuodaan pariksi päivää tai sanotaan, että he ovat 10 päivää tai 15 päivää. Ei siinä taida paljon väliä olla sillä mentaliteetilla, kuinka hyvin se toimii rangaistuksena ja rangaistusta ehkäisevässä mielessä, niin että ne ihmiset, jotka näitä rötöksiä tekevät, miettisivät siinä vaiheessa, että tästä voi joutua vankilaan. Päinvastoin, minä luulen, että aika moni heistä tulee mielellään katkaisuun ja se voi olla kovempi rangaistus, että sieltä joutuu lähtemään aikaisemmin kotiin.

Puhemies! Uskoisin, että muutamien vuosien kuluessa tähänkin asiaan voidaan löytää myöskin ihan uudenlaisia eväitä, mutta kyllä se vaatii meidän terveydenhuoltojärjestelmältämme myöskin siinä vaiheessa vähän sopeutumista ja uudenlaista näkemystä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lakivaliokunnan mietintö numero 12/2005 hallituksen esityksestä sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamiseksi. Kuulimme tämän lakiesityksen käsittelyn aikana oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen lisäksi myöskin rikosylikomisariota, vankeinhoitojohtajia, johtavia kihlakunnansyyttäjiä, poliisipäällikköjä, johtavia kihlakunnanvouteja ja myöskin tieteellistä puolta eli professorien lisäksi saimme kirjallisen lausunnon käräjäoikeudesta.

Asiantuntijakuulemisen jälkeen mitään merkittäviä paineita siitä, että yksimielistä esitystä ei olisi saatu aikaan, ei näyttänyt olevan olemassa. Mutta, ed. Vistbacka, myöskin itsenäisyystaistelija ed. Soini, oli mukana tekemässä tätä mietintöä, mutta hän kertoi sitten mietinnön tekovaiheessa, että todennäköisesti vallesmanni Vistbacka ei tule tätä lakia hyväksymään, ja hän tuli tämän jälkeen tekemään vastalauseen, jossa näkyy vallesmanni Vistbackan kädenjälki, ja ymmärrän sen puheenvuoron sitä taustaa ajatellen.

Voidaan tietenkin kysyä, onko tämä laki hyysäävä vai onko se realistinen. Lakivaliokunnan kaikki jäsenet ovat tämän kesän aikana tutustuneet myöskin vankilaolosuhteisiin muun muassa kesämatkalla Pirkanmaalle. Voi todeta vain sen, että oman kokemukseni pohjalta tämän päivän sakkovangit ovat romaneja ja ulkomaalaisia. Täällä on esitetty sitten, että nämä sakkovangit alkaisivat tehdä töitä. Ed. Vistbacka, en tiedä, onko teillä parempaa tietoa, mutta minun mielestäni nämä kansanryhmät eivät oikein vapaudessakaan ole kunnostautuneet tällä alalla. Uskon, ettei myöskään vankeusolosuhteissa saataisi kovinkaan paljon parempaa tulosta aikaiseksi. Ymmärrän tietenkin sen ajan, kun vielä lentokenttiä tehtiin monesti rattijuoppojen työvoimalla ja käytettiin heitä työvoimana, mutta se aika taitaa olla lähes kaikista länsimaista pitkälle jo ohitettu. Eli meidän kansainväliset säännöksemme ja ihmisoikeussäännöksemme lähtevät siitä, että vangilla täytyy olla myöskin tietyt oikeudet ja tietyt velvollisuudet, ja tällainen työpakko ei kuulu enää nykyajan maailmaan. Valitettavasti, ehkä joku voi sanoa.

Lisäksi tietenkin täytyy todeta se, mikä täällä jo todettiinkin, että tämän päivän sakkovangit, ed. Rönni taisi mainita, ovat pahasti alkoholisoituneita, terveydentila on erittäin heikko. Sen lyhyen ajan, mitä he vankilassa viettävät, heidän kuntonsa kyllä kohenee. Se johtuu siitä, että he pääsevät edes lyhyeksi ajaksi eroon alkoholista ja saavat lääkitystä, kuntoutusta ja sitä kautta lähtevät yleensä siviiliin terveempinä kuin ovat sisään tullessaan. Sen voivat varmasti kaikki todeta, että siinä mielessä vankila tekee hyvää heidän ihmisarvolleen.

Tässä esityksessä nyt sitten vankilassaoloa todennäköisesti helpotetaan siltä osin, että muuntorangaistus muuttuu hieman keveämmäksi. Itse mietin moneen kertaan tätä esitystä tehdessäni tähän saliin, kuinka paljon sillä on sitten merkitystä rikoksen ennalta estävyyteen, onko tällainen alkoholisoitunut, vähävarainen, ehkä koditonkin henkilö, vankilassa 20 päivää vai 25 päivää. Mietin näitä viittä päivää, ovatko ne ratkaisevia rikoksen ennaltaehkäisyn kannalta tai lainkuuliaisuuden ylläpitämisen kannalta, ja tulin siihen tulokseen, että ei se pituus ehkä ratkaisevaa ole.

Mutta halusin kuitenkin pitää kiinni siitä periaatteesta, vaikka monet muut länsimaat ovat kokonaan luopuneet sakon muuntorangaistuksesta, että meillä tämä järjestelmä säilyy. Ed. Vistbacka, olen kyllä sitä mieltä, että sakon muuntorangaistuksella tulee jatkossakin olemaan merkitystä sakon perinnän tehosteena ja yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäjänä. Sen lauseen takia, minkä kerroitte, itse olen sitä mieltä, että tämä nykyinen järjestelmä pitää ja kannattaa säilyttää. Ed. Soini, voin teille kertoa, että nimenomaan minä vaadin tätä lausetta mukaan tähän, koska muuten olisi ollut tilanne se, että mietintö olisi näyttänyt siltä, että tästä järjestelmästä oltaisiin luopumassa.

Tulevaisuudessa ja jatkon kannalta on erittäin tärkeää, että meillä on semmoinen uhka, että jos alat esimerkiksi niskoitella tai jotenkin muutoin suunnitelmallisesti pyrit välttämään sakon täytäntöönpanoa, on tietoisuus siitä, että sakko voidaan muuntaa vankeudeksi. Se on omiaan ennalta ehkäisemään esimerkiksi turhia rikoksia. Kaikilla niillä ryhmillä, mihin jo äsken viittasin, kyllä on varsin hyvin tietoisuus siitä, että jos tulee useita näpistelysakkoja ja muita vastaavia ja jos jätän ne suunnitelmallisesti maksamatta, niin ne muunnetaan vankeudeksi.

Näillä perusteilla, mitä tässä kerroin, olin lakivaliokunnassa tekemässä tätä mietintöä ja olen sitä mieltä, että tässä mietinnössä esitetyt kohdat ovat hyviä. Meidän tämänhetkinen tilanne, mikä on vankiloissa, että vankilat ovat erittäin täynnä, johtuu osaksi siitä, että meillä oli vuosi—puolitoista, jolloin sakon muuntorangaistuksia ei juurikaan voitu panna täytäntöön. Nyt niitä on tullut melkein tuplamäärä johtuen siitä, että voutien ja muitten ulosottojärjestelmä uusittiin ja sitä kautta täytäntöönpano viivästyi. Suurin syy kuitenkin siihen, että meidän vankilamme ovat tällä hetkellä täynnä, on siinä, että rangaistukset ovat jonkin verran koventuneet, mikä johtuu siitä, että myös rikollisuus on lisääntynyt ja törkeät ammattimaiset rikolliset on saatu pitkälti telkien taa. Pitkäaikaiset huumausainetuomiot jne. rasittavat meidän vankilakapasiteettiamme.

Herra puhemies! Aivan lopuksi: Eduskunta hyväksyi muutama kuukausi sitten hyvin merkittävän vankeuslakipaketin, johon sisältyi kolme erilaista lakiuudistusta. Nyt on jo tiedossa, tällä hetkellä myöskin valiokunnan tiedossa, että hallituksen esittämät määrärahat eivät tule riittämään, jotta vankeuslain hengen mukaisesti voitaisiin vähentää uusintarikollisuutta. Myöskin valtion budjettiin on tehty esityksiä, joissa esitetään lisää välttämättömiä määrärahoja vankilaan sekä vartijoiden lisäämiseksi että koulutuksen parantamiseksi, mahdollisesti uusien vankiloiden rakentamiseksikin. Jos ei näitä määrärahoja saada lisää, se johtaa todennäköisesti siihen, että meidän vankiloidemme olosuhteet edelleen heikkenevät.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy toisen kerran tulla tänne korokkeelle, ettei tarvitse kesken puheen lähteä kävelemään.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä ed. Salon sanontaa. Eikö kokoomuksen eduskuntaryhmä käsittele lainkaan niitä asioita, joita valiokunnassa on? (Ed. Salo: Käsittelee!) Meillä ainakin on tapana käsitellä niitä. Minun mielestäni on ihan asiallista, että ed. Soini toi asian ryhmään käsiteltäväksi ja asia oli esillä jo silloin, kun kyseisen hallituksen esityksen osalta oli asiantuntijakuuleminen. Silloin asiasta keskusteltiin jo ja sen perusteella sitten, kun asia oli päätösvaiheessa, asiaa käsiteltiin ryhmässä. Silloin päädyimme nimenomaan siihen, että ei voi olla syynä jatkuviin lievennyksiin se, että vedotaan siihen, että vankilat ovat täynnä. Ei se voi olla syynä. Lähetettäköön ensiksi nämä ulkomaalaiset Suomesta pois sieltä täyshoidosta, missä he ovat. Se olisi kaikista paras ja nopein ratkaisu ainakin osalle Suomessa rikoksia tekevistä vangeista. Veikkaisin näin, että eivät toista kertaa tule tekemään tänne rikoksia. Lähetetään takaisin esimerkiksi Venäjältä tulleet, jotka täällä ovat nauttimassa suomalaisten veronmaksajien antamasta täyshoidosta suomalaisissa vankiloissa. Siihen minun mielestäni pitäisi Suomessa lähteä hyvin nopeasti.

Kun ed. Salo perusteli tätä, osittain ristiriitaisesti kieltämättä, eräs peruste oli se, että vankilat ovat täynnä, ja lopuksi totesitte vielä sen, että saattaa olla, että vankilaolosuhteet heikkenevät. Minä en kanna huolta siitä. Siellä on televisiot ja kaikki, ainakin niitten kuvien perusteella, mitä on näytetty ja mitä minulle on kerrottu. Minun mielestäni vankilan pitää olla vankila. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä. Se on sovituslaitos tehdyistä teoista.

Arvoisa puhemies! Olen vieläkin sitä mieltä, että kun meillä on olemassa järjestelmä, yhdyskuntapalvelujärjestelmä, ja se on todella lievä, minun mielestäni sitä järjestelmää pitäisi muuttaa osittain siihen vanhaan malliin. Siellä on niitä ed. Salon mainitsemia henkilöitä, jotka varmasti tekevät työtä. Kun meillä on — ed. Rönni lähti pois — valmis työryhmämietintö, joka vuoden 1999 sakkouudistuksen valmistelun yhteydessä tehtiin, siellähän on malli yhdyskuntapalvelusta nimenomaan myöskin sakon muuntorangaistuksen osalta. Hallituksen esityksen mukaankin todetaan "Koska kaikki sakkonsa maksamatta jättäneet eivät halua tai kykene yhdyskuntapalveluun, se ei tulisi kuitenkaan kysymykseen yksinomaisena muuntorangaistuksena". Ei tietenkään yksinomaisena. Täällä hallituksen esityksessäkin puhutaan siitä, että nämä muuntorangaistuksen saaneet eli maksamatta jättäneet eivät halua tai kykene ja siellä on sellaisiakin, jotka eivät halua. Mutta sellaisilta, jotka joutuvat suorittamaan tekonsa tavalla taikka toisella, jotka eivät halua maksaa — minä olen sitä mieltä, arvoisa puhemies — siellä ei paljon haluja kysytä silloin.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä sen ongelman ja ristiriidan, joka tähän esitykseen sisältyy. Lainkuuliaisuuden kannalta esityksen viesti saattaa olla ongelmallinen, jos rangaistuksiin ylipäänsä lähdetään myöntämään kaavamaisia ikään kuin alennuksia. Voin kuitenkin hyväksyä tämän esityksen ihan reaalielämän tilanteen vuoksi.

Mielestäni on tärkeää, että vankiloissa, jotka tällä hetkellä ovat ylitäysiä, pystyttäisiin nykyistä paremmin huolehtimaan sisäisestä turvallisuudesta ja myös erityisesti päihdeongelmaisten vankien kuntoutuksesta. Myös lainkuuliaisuuden näkökulmasta suurempi ongelma on suuri uusintarikollisuuden määrä etenkin nuorisovankien kohdalla. Siihen tällä esityksellä saattaa olla myös myönteistä vaikutusta, jos ylipäänsä pystytään vankiloiden täyttöastetta hiukan keventämään. Voidaan myös kysyä, onko pikkurikollisten paikka kovaan rikollisuuteen sortuneiden vankien keskuudessa, ainakaan näin pitkiä aikoja.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Voisi oikeastaan aloittaa tästä, mihin ed. Räsänen lopetti, että kyllähän meidän vankiloihimme tulee tilaa, kun pistetään virolaiset rikolliset Tallinnaan ja venäläiset rikolliset Volgan mutkaan. Siellä vielä kuokka heiluu ja parannusta tulee ulkoilmassa, ei ole mitään ongelmaa. Tämähän on se ongelma, että jos on tilanpuutetta, niin ulkomaiset rikolliset, jotka ovat niitä kovia rikollisia, pois. Mutta kyllä yhteiskunnassa ei voi olla niin, että jos olet juoppo tai muuten pölmistynyt, niin sinun ei tarvitsisi tekojasi sovittaa. Ei se voi olla peruste, vaan kyllä ne pitää sovittaa.

Sekin on totta, mitä ed. Salo sanoi, että ryhmässä tämä käsiteltiin ja kriminaalipoliittinen linja käytiin läpi ja sen jälkeen minä tämän vastalauseen tein ja tämän hylkyesityksen. Mitä olen nyt poliisimiehiltä kuullut, niin kyllä he ovat sitä mieltä kentällä, että ei tämä linja ole oikea. Niin kuin ed. Vistbacka korokkeelta totesi tämän pitkän linjan, niin tämän linjan päässähän on se, että vapautetaan kokonaan nämä porukat. Sehän on tämä trendi.

Mutta siitä annan arvoa sekä ed. Salolle että ed. Rönnille, jotka normaalisti edustavat kovaa linjaa — heteromiesten linjaa, lihansyöjien linjaa — siellä lakivaliokunnassa, että te olette täällä olleet ja nämä varsinaiset liberaalit, jotka tätä todella voimakkaasti tukevat, loistavat poissaolollaan. Teillä on sentään tämä lausuma siellä, joka edellyttää, että vielä jotain rotia olisi asiassa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähden täältä loppupäästä. Tässä tuntee ihan niin kuin olisi valiokunnan puheenjohtaja, joka joutuu puolustamaan valiokunnan mietintöä, mutta kun en ole eriävää mielipidettä jättänyt enkä vastalausetta, niin yritän tätä näkökulmaa vielä vähän avartaa.

Ensinnäkin ed. Soinille kiitos kauniista sanoista meille lihaa syöville heteromiehille, jotka olemme jo varmaan vähemmistössä mutta edelleen paikallamme. Kyllähän se tietenkin ohjaa käsitystä.

Suomalaiset poliisimiehet ovat erityisesti pelänneet sitä, että Suomessa tehtäisiin laki ja järjestelmä, jossa tästä muuntorangaistuksesta luovuttaisiin. Se tarkoittaisi sitä, että sakkoa ei muunnettaisi enää vankeudeksi, mikä johtaisi siihen, että ennalta ehkäisevä vaikutus näihin rikoksiin loppuisi. Se, onko päiviä suhteessa yhden suhde kolmeen vai yhden suhde kahteen, ei varmasti suomalaisen poliisimiehenkään kannalta ole ratkaisevaa, oletko siellä kaksi viikkoa vai kaksi ja puoli viikkoa lusimassa niitä niskoittelusakkoja tai näpistyssakkoja tai joitakin muita, vaan se, että tämä järjestelmä pysyy ja ennaltaestävyys säilyy. Se oli siinä tärkeintä, ja tämä tässä edelleen säilyy. Siitä pidin tiukasti perinteideni mukana kiinni, että tätä järjestelmää ei romutettu, enkä halua olla edistämässäkään sellaista järjestelmää, että tämä muuttuisi jatkossakaan.

Ed. Soini viittasi myöskin ulkomaalaisiin, virolaisiin ja venäläisiin. On totta, että Suomen vankiloissa on tällä hetkellä virolaisia. Jonkin verran palautusjärjestelmää on onnistuttu Viroon päin nyt avaamaan, mutta valitusmenettely ja pitkälliset toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että tämä ei toimi odotetulla tavalla. Venäläisten osalta tilanne on hieman erilainen, koska Venäjä ei ole mukana näissä kansainvälisissä sopimuksissa eikä venäläisiä vankiloita pidetä riittävän hyvinä ja turvallisina, jotta sinne voidaan henkilöitä siirtää.

Ed. Vistbacka, nämä ulkomaalaiset, joita täällä Suomen vankiloissa on, eivät ole tänne satunnaisesti lyhytaikaisesti tulleita ulkomaalaisia, vaan he ovat sellaisia ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet ja saaneet esimerkiksi Suomen kansalaisuuden tai ovat saaneet tänne oleskeluluvan ja statuksen, eli kahta lajia: joko ulkomailta tulleita Suomen kansalaisia tai niitä, jotka ovat saaneet tänne oleskeluluvan ja statuksen, mutta heillä saattaa olla ulkomainen tausta. Niin kuin tiedätte vanhana vallesmannina, ed. Vistbacka, sakon muuntorangaistus on niin pitkä prosessi siitä, kun sakko jätetään maksamatta, ennen kuin se pannaan täytäntöön, että se ei kosketa niitä, jotka tulevat lyhytaikaisesti Suomeen. He ovat jo maasta poistuneet, sitten menneet toiseen maahan, kuten tänä päivänä tapana on.

Ed. Räsäselle kuntoutuksesta: Se on varmasti paikallaan, ja uusi vankeuslakipakettihan kiinnitti siihen suunnattomasti huomiota. Mutta näitten sakkovankien osalta tilanne on paljon ongelmallisempi, koska he ovat vankilassa suhteellisen lyhyen ajan. Te taas kokeneena, hyvänä lääkärinä tiedätte sen, että jos kuntoutusjakso kestää viikon tai kaksi, niin se jää kyllä aivan liian lyhyeksi. Silloin keskitytään ihan niihin välittömiin sairauksiin, hammashuoltoon, hygieniaan, haavojen parantamiseen, alkoholin käyttöön ja tällaisiin primäärisiin todettavissa oleviin seikkoihin. Totta kai sakkovankienkin terveydentilaa hoidetaan, mutta semmoinen pitkäaikainen kuntoutus näille sakkovangeille ei valitettavasti onnistu, koska he ovat suhteellisen lyhyen aikaa vankilassa.

Korostitte myös vankiloitten sisäistä turvallisuutta. Täytyy myöskin muistaa, että kun on kysymys vankiloista, niin on kysymys vankien oikeusturvasta mutta täytyy olla myöskin vartijoiden oikeusturvasta. Tämä suhde, paljonko vartijoita on yhtä vankia kohti, on alentunut ja alentunut, eli tällä hetkellä tilanne on yhä vaikeammin hallittavissa yhtä vartijaa kohden. Työuupumukset lisääntyvät, sairauslomat lisääntyvät, poissaolot lisääntyvät, ja sitä kautta sisäinen turvallisuus vankiloissa on heikentynyt.

Ed. Vistbacka, vankilan täytyy olla aina vankila. Suomen vankilat ovat varmasti eurooppalaisittain hyvää tasoa verrattuna nyt vaikka Turkin vankiloihin, koska siitäkin, ed. Soini tietää, on kuulemma tulossa nyt sitten EU:n täysjäsen jonkin ajan päästä. Mutta Turkin vankilat poikkeavat Suomen vankiloista merkittävällä tavalla myöskin mukavuuden tasolla. Mutta uskon, ed. Vistbacka, että ette tekään halua esimerkiksi sulloa kolmen neljän neliön koppiin neljää vankia. Te tiedätte, miten se vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteen ja vankilahenkeen, koska kyllähän siellä pitää myöskin järjestyksen säilyä ja vankiturvallisuus ja vartijoiden turvallisuus täytyy myöskin säilyttää.

Lopuksi, arvoisa puhemies, sanoihin "halua" ja "kykene". Luettelin näitä sakkovankeja, tiettyjä ihmistyyppejä, joita siellä on. Olen edelleen sitä mieltä, että nämä ihmistyypit eivät välttämättä halua tehdä töitä vapaudessakaan. Sitten kun puhutaan sairaista ja pitkäaikaisesti alkoholisoituneista henkilöistä, joita on valitettavan paljon sakkovangeissa, niin he eivät myöskään, ed. Vistbacka, kykene tekemään yhdyskuntapalvelua. Vasta ehkä kahden kolmen neljän viikon yhtäjaksoisen raittiinaolojakson jälkeen heitä voitaisiin käyttää joihinkin aputehtäviin, mutta mihinkään vaativiin tehtäviin sairaita ihmisiä ei vaan voida turvallisesti valitettavasti käyttää. Tilanne on aika heikko, ja meidän sakkovankiemme ongelmat ovat hyvin moninaiset.

Marjukka Karttunen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole osallistunut tämän lakiesityksen käsittelyyn, mutta sinänsä sakon muuntorangaistus on ok siksi, että rikoksesta seuraa rangaistus, mutta ongelmana on se, että nykyään nämä sakkovangit sijoitetaan sekaisin näiden niin sanottujen pahojen taparikollisten kanssa. Omalla alueellanikin on iso vankila, jossa olen vieraillut, ja minulle on kerrottu siellä, että nämä pahat taparikolliset kyllä hyvin nopeasti opettavat nämä sakkovangit tavoilleen ja saavat heidät pienistä palveluksista sitten jäämään itselleen niin sanottuun kiitollisuudenvelkakierteeseen ja näin nämä uudet sakkovangit sitten saadaan todelliseen rikoskierteeseen. En tiedä, voiko asialle vielä mitään tehdä, mutta olisi ollut parempi, että nämä sakkovangit olisi vanhaan tapaan pidetty erillään näistä pahoista taparikollisista.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salolle: Te ette kuunnellut puheenvuoroani. Minä totesin, että ulkomaalaiset, jotka ovat suomalaisissa vankiloissa, pitää saada pois täältä, että saataisiin sitä tilaa, koska se on ollut eräs perustelu sille, että lievennetään, että meillä on liikaa vankeja. Tehtäisiin tämä ensimmäinen vaihe edes siinä.

Ed. Salo, minun mielestäni se on yhteiskunnan ja viime kädessä meidän velvollisuutemme, että siellä on riittävästi vartijoita. Minä en vain ymmärrä, minkä takia hallitus ei tuo sellaisia esityksiä eikä kokoomuksen ollessa hallituksessa tuotu tällaisia esityksiä. Nyt pitäisi rakentaa lisää vankilatilaa sitten. Ei kai se meidän vikamme ole, jos siellä on kaksi tai kolme tai neljä samassa kopissa. Pitää rakentaa lisää tilaa, että saadaan vähennettyä tällaisia epäinhimillisiä olosuhteita. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että silloin kun on tehty teko, niin se on sovitettava. Minun mielestäni oikea linja ei ole se, että lievennetään vaan rangaistuksia ja perusteena on se, että meillä on ylikapasiteettia vankiloissa. Rakennetaan lisää tilaa silloin, jos meillä maassa on niin paljon rikollisuutta ja lainsäädäntö on sellainen kuin se on.

Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa puhemies! Ilmaisin ehkä minäkin itseäni epäselvästi. Tarkoitin sitä, että pieneltä osin tämä esitys vähentää vankiloiden täyttöastetta, kun sakkovankien rangaistusajat lyhenevät. En siis puhunut näiden sakkovankien päihdekuntoutuksesta, jotka todellakin viipyvät vain lyhyitä aikoja vankilassa, vaan yleisesti ottaen vankien kuntoutusongelmista ja siitä, että vankilan henkilöstöresurssit suhteutettuna vankimäärään ovat tällä hetkellä selvästi alimitoitettuja, mikä on hankala asia uusintarikollisuuden ehkäisyn kannalta ja nimenomaan näiden varsin yleisten päihdeongelmien kuntoutustarpeiden kannalta.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on todettu useassa puheenvuorossa, muun muassa ed. Vistbacka viimeksi, vankiloitten tilanahtaus ja ongelmaan ratkaisu: rakentaa uusia vankiloita. Tätä varten on muun muassa olemassa suunnitelmat Haapamäen vankeinhoitolaitoksesta. Ne ovat jo yli 20 vuotta vanhat, ja niihin on panostettu markoissa yli 4 miljoonaa markkaa. Kyllä meidän täytyy rikollisuuden torjumiseksi ja ihmisten saattamiseksi takaisin yhteiskuntakelpoisiksi kehittää vankeinhoitolaitosta. Linja ei voi olla se, että lievennetään rangaistuksia, niin kuin tässä ollaan tekemässä, vaan kyllä sanktiot on kärsittävä ja vankiloitten on vastattava sitä tarkoitusta, mikä niillä on, ja mikäli mahdollista, saatettava ihmiset takaisin yhteiskuntakelpoisiksi eikä niin kuin nyt on, että vankilan virkamiehet väsyvät ja kaikki, jotka siellä tekevät työtä, ja vankiloista on tullut rikollisuuden tehokkaita oppilaitoksia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä lakiesitys on lähtenyt siitä, että vankiloissa on liian paljon vankeja tai sitten meillä on liian vähän vankiloita eli on liian paljon vankeja yhdessä sellissä. Siinä mielessä tämä esitys on kyllä oikean suuntainen. Mutta kyllä se on myöskin oikeastaan aikansa elänyt, että pikkurikolliset, jotka eivät pysty sakkoja maksamaan, joutuvat vankilaan tätä rangaistusta kärsimään. Oikeastaan pitäisi olla toisenlainen muuntorangaistus kuin vankila, esimerkiksi yhteiskuntatyö sopivassa laitoksessa olisi paljon paljon parempi kuin tämä voimassa oleva muuntorangaistus, joka tarkoittaa sitä, että mennään vankilaan, mistä ei ole mitään hyötyä sille rangaistuksen saaneelle eikä mitään hyötyä yhteiskunnalle.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä pidän kiinni tästä omasta linjastani, kun ajatellaan juuri tätä virolaisten, venäläisten vankien asiaa ja yleensä vankiloita. Kun meillä puhutaan, että vankilassa on huumeongelmaa, siellä on alkoholiongelmaa, ei siellä pitäisi olla huumeita eikä alkoholia ollenkaan. Siis tämänhän pitää olla lähtökohtana näissä asioissa.

Mutta ei voi olla myöskään niin, että, kun teet rötöksiä, varastat ... Kyllä nämä sakot, mitkä tulevat maksettavaksi, ovat rikoksista, joita on tehty, viety jonkun omaisuutta, ajeltu kännissä, tehty jotain. Kyllä siitä jotain pitää seurata. (Ed. Räsänen: Työtä!) — Työtä. No, mehän tarjoaisimme työtä vaikka Marja-radalla, mutta sekään ei tunnu kelpaavan. Amerikassahan on kahlejengi, ja siellä pääsee puolet vähemmällä, kun ottaa hilut kinttuun ja rupeaa moottoritiellä kiskoa syntymään — että tällainen, en minä nyt sitä välttämättä kannata. — Mutta ylipäätään tämä homma, että nyt löytyykin yllättäen tämmöinen kriminaalipoliittinen löysennyslinja? Normaalisti täällä ollaan huolissaan rikoksista ja kansalaisten turvattomuudesta ja muusta sellaisesta. Kyllä se yhtä lailla hörhön sakkovangin puukko sattuu kuin jonkun muunkin. Ei tässä voida mennä siihen, että jotakuta sen takia, että on sosiaalinen ongelma, ei voida rangaista. Teko ratkaisee.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän asia niin on, että meidän on yritettävä saada rikollisuus ja erityisesti väkivaltarikollisuus kuriin, joka on muun muassa Pääkaupunkiseudulla hälyttävästi varkauksien ja väkivallantekojen muodossa kuluneen vuoden mittaan myöskin noussut. Elikkä meidän on puututtava asioihin, ja rangaistukset ovat yhteiskunnan sanktio. Tälle on löydettävä vaan sopivat muodot. Mikä se palvelus olisi, se voisi olla kehitetty vankeinhoitopalvelu.

Muun muassa viittaan Haapamäen vankilaan, josta oli suunniteltu tämmöinen moderni, uuden tyyppinen vankeinhoitolaitos, jossa ei olisi päässyt tapahtumaan rikollisten keskinäistä verkottumista ja kouliintumista, vaan se olisi laitos, jossa olisi tehty työtä. Minä uskon, että tälle asialle on vielä paljon tehtävissä, mutta tähän pitää valtion voida panostaa. On kysymys yhteiskunnan turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudentajun säilymisestä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä näyttää olevan selvästi kolme päälinjaa tässä keskustelussa, tässä suomalaisessa kriminaalipolitiikassa. Ensimmäinen ja tiukin linja on perussuomalaisten linja, joka tarkoittaa sitä, että kahleet kiinni ja kunnolla ja rötöstelijät vankilaan ja sillä hyvä ja piste. (Ed. Kallis: Oppimaan uusia rikoksia!) — Niin, ja sillä hyvä ja piste.

Toinen on hyvin sellainen liberaalinen linja, joka näkyy myöskin jonkin verran tässä valiokunnan mietinnössä, jossa lähdetään siitä, että vankila on aivan väärä paikka päihdeongelmaiselle, sakkonsa maksamatta jättäneelle ihmiselle, joka on vähävarainen ja näin. Tätä edusti ehkä ed. Kallis omassa mielipiteessään.

Itse asetun näitten kahden puoleenväliin, mikä vastaa nyt tätä lakivaliokunnan mietintöä, joka on teidän luettavissanne. Näen hyviä puolia ed. Soinin esittämissä näkökulmissa, että rangaistus täytyy säilyttää ja uhkakuva täytyy säilyttää, mutta näen myös, niin kuin ed. Kallis, että se vankila ei välttämättä ole alkoholisoituneitten ja vähävaraisten oikea paikka. Mutta tässä lievennetään tätä oloa ja heidän terveydentilaansa saadaan myöskin parannettua jne.

Yksi tärkeä asia vielä aivan lopuksi. Ed. Soini, me olemme molemmat siellä lakivaliokunnassa. Tämä virolaisten ja muiden ulkomaalaisten palauttaminen omiin kotimaihinsa ja niihin vankiloihin täytyisi ottaa nyt esille valiokunnassa, esimerkiksi valiokunnan omana asiana. Kuultaisiin asiantuntijoita ja selvitettäisiin, mitkä ovat ne todelliset ongelmat, koska meidän vankiloissamme on tällä hetkellä niin paljon ulkomaalaisia vankeja. Mieluummin olisin rakentamatta uusia vankiloita ja palautettaisiin nämä ulkomaalaiset vangit omiin vankiloihinsa. Se meidän täytyisi ehkä valiokuntana selvittää, ja jos saan kannatusta, niin teemme sen esityksen vaikka huomispäivänä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On aivan selvä asia, että rikoksesta pitää seurata rangaistus. Siitä ei ole epäilystäkään. Mutta en ole kuullut, en ole lukenut, en ole mistään saanut sellaista tietoa, että muuntorangaistuksesta, joka kärsitään vankilassa, olisi ollut hyötyä a) yhteiskunnalle, b) sille rangaistuksen saaneelle. Jos joku tulee kertomaan, että siitä on yhteiskunnalle hyötyä, ja näyttää, että on hyötyä tai sille rikolliselle hyötyä, niin totta kai minä olisin silloin sillä kannalla, mutta kun ei ole höytyä. Kun ei ole hyötyä, niin silloin siitä pitää luopua ja silloin pitää saada toisenlainen rangaistus, josta on hyötyä yhteiskunnalle ja josta on hyötyä sille rikoksentekijälle. Ja se tarkoittaa selvällä suomen kielellä yhteiskuntatyötä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu on etenemässä sille aika mielenkiintoiselle tasolle, mikä on hyöty tästä sakkovankeudesta, mikä on hyödytöntä. Stalinin aikana ennen oli niin, mihin liittyykin vanha sanonta, että kyllä syytä löytyy ja rikos löytyy, kun mies kiinni saadaan, (Naurua) että silloin kun tarvittiin työntekijöitä, niin otettiin ja vangittiin. Näin myöskin Suomessa tämä sakkovangin muuntorangaistus oli se, että kun ei kyetty maksamaan sakkoa, otettiin äijä töihin ja syntyi jälkeä ja syntyi valmista. Tämä nykyinen hyssyttelyilmapiiri, mikä on levinnyt joka paikkaan ympäri yhteiskunnan, paapoo niin, että siellä eivät edes nämä kunnon konnat — jos nämä mitään konnia nämä sakkovangit ovat olemassakaan — edes kerkiä selvitä, niin kuin tässä keskustelussa on ilmennyt. Pitäisi ottaa jämerämmät otteet, niin että väki kuntoutuisi ja tulisi myöskin sakko maksettua.

Mitä tulee siihen keskusteluun, miksi nämä vangit ovat Suomen vankiloissa, vaan ei heitä saada palautettua ei Viroon eikä Venäjälle, tämäkin on tätä samaa hyysäämistä, hyssyttelyä. Kun siellä on kuulemma niin ankeat olot ja täällä Suomessa on niin leppoista, niin nämä haluavat olla täällä paikalla. Kyllä pitäisi olla niin, että sellaiset olot pitää ollakin, ettei sinne haluta, ja mieluummin — en nyt tarkoita, että Suomessa pitäisi oloja madaltaa — kuria koventaa, niin että halu kotimaahan paluuseen lähtisi vähän kiivaammin ja he hakeutuisivat täältä pois, jos se suinkin olisi mahdollista. Luulen, että tällä tämä asia tulisi kuntoon, mutta tiedän myöskin niin, että nämä monet siskot ja täti-ihmiset paheksuvat tätä minun lähes rasistista ajattelutapaani, mikä ainakin omasta mielestäni on oikea linja, kovempi kuri ja järjestys.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela, nyt puhutaan sakkovangeista. (Ed. S. Lahtela: Siihen kuuluu paljon muitakin!) — Nimenomaan tämä kuuluu nyt tähän asialistalla olevaan asiaan, nimenomaan sakkovankien muuntorangaistus. Te käytitte äsken sanontaa "jos ne edes kunnon konnia ovatkaan". (Ed. S. Lahtela: Ne eivät olekaan!) — Juuri näin. — Samalla te vaaditte kovempia olosuhteita, rasistisia periaatteita ja kovaa periaatetta, (Ed. S. Lahtela: Oikein ennustin äsken!) mutta nimenomaan sakkovangeille, jotka eivät edes kunnon konnia olekaan. (Ed. Kallis: Tehdään niistä!) Siis tässä on nyt joku ristiriita, jota minä en niin kuin ymmärrä. Kerrotte, että ne ovat semmoisia ihmisiä, että ne tuskin edes kunnon konnia ovatkaan, ja vaaditte kovempia olosuhteita.

Minä vaadin kovempia olosuhteita sellaisille, jotka tekevät törkeitä rikoksia Suomessa ammattimaisesti, taparikollisesti ja aiheuttavat suurta haittaa esimerkiksi tuleville sukupolville, kuten meidän lapsillemme, huumausainerikollisuudella. Tutkitaan, selvitetään ja annetaan kunnon rangaistukset. Ne ovat erilaisia rikollisia, kun taas nyt puhutaan näistä, joista edustaja kysyi, ovatko nämä edes kunnon konnia. Tältä näkökulmalta tätä lakiesitystä pitää tarkkaillakin.

Ed. Kallis, en tiedä, onko yhteiskunnalle välittömiä vaikutuksia, mutta vangille on ehdottomasti se, erityisesti sakkovangille, että hän lähtee vankilasta huomattavasti terveempänä pois kuin sinne tullessaan. Alkoholia on otettu jatkuvasti ehkä useamman vuoden ajan, nyt on ehkä saatu kuukauden yhtäjaksoinen jakso päihteettömyyttä ja voidaan esimerkiksi sosiaalitoimen päihdehuollolla jatkaa tätä. (Ed. Kallis: Lähtee oppineempana pois!) — Ei välttämättä. Kyllä meillä pyritään edelleen sakkovangit ja nuoret henkilöt sijoittamaan erikseen kovista vangeista. Eristysvangit haluavat nimenomaan toimia eristyksessä, eivät sakkovangit ja eristysvangit pääsääntöisesti Suomen vankiloissa ole lähellä toisiaan, mutta tämä tilapula vaikuttaa siihen, että aina ei päästä siihen optimaaliseen tulokseen. Käykää tutustumassa suomalaiseen vankilaan. (Puhemies koputtaa) Ed. Rönnin kanssa siellä useasti olemme käyneet. (Ed. Kallis: Kokemusta löytyy!)

Timo Soini /ps:

Puhemies! On näissä vankiloissa tullut vierailtua. Puhutaan nyt tästä enimmäismäärästä, siitä että sitä kolttosta on tullut tehtyä vähän enemmänkin, ja vankeus nyt meinattaisiin alentaa 120 päivästä 90:een. Kyllä tässä on muutakin jo tehty kuin nakkisämpylä varastettu ja kerran ajettu kännissä. Jos se on ollut toistuvaa ja osoittaa toistuvaa piittaamattomuutta, niin kyllä siitä pitää rangaista.

Mutta siitä olen mielissäni, että ed. Rönni on täällä ansiokkaasti ainoana vasemmistolaisena edustanut vasemmistolaista kriminaalipoliittista linjaa sieltä kovimmasta päästä. Tämä on nyt mielenkiintoista, että tällainen punavihreä rikollisuuslinja tai rangaistusten lieventäminen etenee tässä maassa ja sen puolesta käyttävät parhaimmat puheenvuorot keskustaoikeistolaiset puolueet. Se tässä on minun mielestäni aika mielenkiintoista, ja vasemmiston rivit loistavat tyhjyyttään. Vain edustajat Mustajärvi ja Rönni, jotka ovat sieltä lihansyöjäpuolelta, ovat täällä sitten joko kuulolla tai kommentoimassa. Vasemmiston linja etenee keskustaoikeiston tuella, mutta perussuomalaiset pitävät tässä linjansa, ja sitten tästä äänestää räpsäytetään, kun sen aika on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! En tiedä, olisiko oikea linja sakkovankien kohdalla palauttaa yhteiskunnassa semmoinen käytäntö, mikä oli aikoinaan, kun oli nämä työlaitokset, joita kutsuttiin pakkotyölaitoksiksikin kansankielessä. Siellähän lapsen elatusmaksuja pakoilevat muun muassa suorittivat palvelustaan. Tämä saattaisi olla sopiva menettely näissäkin asioissa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Siitä, mitä ed. Salo sanoi, olen paljon samaa kuullut, että näitten eriasteisten vankien sijoittaminen siellä "tiilikodissa" sopivasti on hyvin tärkeää.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Muutama kommentti erityisesti ed. Soinille, kun hän tässä provosoi puhumaan. Täytyy sanoa, että kyllä minä olen ollut kautta linjan aika kovien rangaistusten takana. Mutta tässä kohtaa täytyy tunnustaa realiteetit ja näkemys siitä — kun on käyty, ed. Salo on ollut mukana ja ed. Soinikin, aika monessa vankilassa tässä maassa, ja Euroopassa ja muissa maissa on tullut vierailtua — ne realiteetit siitä, minkälaiset mahdollisuudet on hoitaa vankeja ja minkälainen väki tätä sakon muuntorangaistusta kärsii. Ne ovat tietysti aiheuttaneet myöskin sen, että kun meillä tuo valtiovarainministeripuolue aina kitisee rahan puutetta ja taas ollaan lahjoittamassa ensi vuonnakin rikkaille lisää, niin täytyy ottaa huomioon, että jostain niitä rahoja on kerättävä.

Kyllähän tässä on myöskin näitä huumausainerikollisia aika paljon, kun se käyttörangaistus tulee sakkona nimenomaan, ja täällä ei ole mitään puukolla pistelijöitä eikä muitakaan semmoisia rötöstelijöitä, koska niistä teoista tulee aina vankeutta kuitenkin eikä sakkoja. Se täytyy tunnustaa, että pahoinpitelijöitä tässä joukossa varmasti ei löydy, ainakaan kovemman luokan. Kyllä se 120 vuorokauttakin tulee, kun hetken aikaa niitä sakkoja kerätään. Ei se nyt ihan yksioikoisesti ole niin, että on paljon tarvinnut tehdä, vaan niitä on voitu vuosiakin tehdä, että ne ovat kertyneet pikkuhiljaa, ja sitten on tultu tähän tilanteeseen.

Ed. Kallis tuossa lähtikin jo — anteeksi, paikalla vielä — olen kyllä täysin samaa mieltä ed. Salon kanssa siitä, että meille on vakaasti kerrottu, että ne vangit, jotka tuolla pidempään viettävät vankilassa ja siellä terveydenhoidon parissa, ovat lähtiessään huomattavasti paremmassa kunnossa kuin sinne mennessään. Siellä ollaan tavallaan täysihoidossa. Se on vaan valitettava totuus näin.