Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt hypätään pienempiin tekijöihin. Hallitus haluaa kiristää liputta kulkevien henkilöiden tarkastusmaksujen suuruutta. Asia saattaa olla Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa tärkeä, mutta pienemmissä kunnissa tarkastuskäytännöt ovat yleensä sellaiset, ettei paikallisliikenteessä voi maksutta kulkea.

Mielestäni tarkastusmaksua pitäisi lähestyä kohtuuden näkökulmasta. Sen sijaan, että tarkastusmaksu määrättäisiin suhteellisesti, sen tulisi sijoittua joidenkin rahamäärien väliin. Niinpä tarkastusmaksu voisi olla joukkoliikenteessä esimerkiksi 30—40 euroa matkalipun hinnan lisäksi. Saman käytännön pitäisi koskea myös raideliikennettä. Nyt raideliikenteen osalta tarkastusmaksu saattaa nousta Pääkaupunkiseudulla niin suureksi, että sen maksamiseen saattaa mennä viidesosa keskituloisen kuukausipalkasta.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Käsittelyssä on joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettu lakiesitys. Nykyisen lain mukaanhan oikeus tarkastusmaksun perimiseen ilman asianmukaista matkalippua matkustavalta henkilöltä voidaan myöntää raideliikennettä harjoittavalle julkisyhteisölle sen harjoittamaa joukkoliikennettä varten, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle sen toimialueen seudullista linja-autoliikennettä varten sekä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sisäistä linja-autoliikennettä varten sekä Ratahallintokeskukselle rautateiden joukkoliikennettä varten. Lisäksi Helsingin kaupungilla on oikeus tätä tehdä.

Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen 3. päivänä joulukuuta vuonna 1999 tästä samaisesta aiheesta ja siitä, että maksu voitaisiin laajentaa koko maahan. Erityisiä paineita siihen oli silloin Turku—Tampere-akselilla; nyt jälkeenpäin on muun muassa Oulu liittynyt tähän mukaan, ja siellä toivottaisiin, että näitä tarkastusmaksuja voitaisiin periä. Ed. Laxell, tässä esityksessä nimenomaan annetaan kunnille mahdollisuus hakea liikenne- ja viestintäministeriöltä oikeutta ruveta perimään näitä. Veikkaan, että kovinkaan monessa kunnassa tätä oikeutta ei tulla käyttämään. Uskoisin, että näihin isompiin kaupunkeihin ainoastaan se mahdollisuus tulee ja näissä sitä tarkastellaan ja mietitään, voidaanko tätä hakea.

Kyse on siitä, että esimerkiksi liikennelaitoksen kohdalla Helsingissä maksamattomien matkustajien osuus on noussut nyt puheena olevasta vuodesta 99 kaksinkertaiseksi lähestulkoon. Nyt on kehitys nähty selvästi. Muun muassa lehdistössä on ollut tämmöisiä julkisia kehoituksia, että ihmisten pitäisi ryhtyä matkustamaan joukkoliikenteessä ilman asianomaisen lipun ostamista ja tavallaan tällä tavalla protestoida, onko se sitten joku kansanliike vai mikä lienee, joten tätä tarvetta on havaittu, että näitä toimia pitää tehostaa.

Kun silloin tein kysymyksen, niin siihen oikeusministeri Johannes Koskinen vastasi — kysymys on 873/1999 — pääpiirteissään näin: "- - lainsäädäntö ei ole selvä, mihin Valtiontalouden tarkastusvirastokin on kiinnittänyt huomiota kirjeessään oikeusministeriölle 3.3.1997. Tämä epäselvyys ei vaikuta kansalaisten asemaan tai toimintaan, vaan kyse on VR-Yhtymän ja Ratahallintokeskuksen välisestä tulojen ja kustannusten jakautumisesta." Sitten tässä jatketaan, että vuonna 1992 on työryhmä jättänyt mietintönsä, jossa on kehotettu jatkotoimintaan ja on kehotettu siihen, että tätä tarkastusmaksua voitaisiin laajentaa eri puolille maata myös muille paikkakunnille.

Tästä voi päätellä, että hitaita ne ovat ministeriöitten kiireet, kun mietintö on jätetty 1992 ja nyt 13 vuoden jälkeen tätä ollaan tuomassa käsittelyyn. Tässä vastauksessa kyllä sanotaan myöskin, että "Sekä oikeus- että liikenneministeriön käsityksen mukaan tarkastusmaksulain muuttaminen muun muassa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla on perusteltua ja tarpeellista" ja että "Kiireellisimmät lainuudistushankkeet ovat kummassakin ministeriössä valitettavasti ajaneet tarkastusmaksulain korjaamisen ohi". Eli jos meillä 15 vuotta lähestulkoon valmistellaan joitain asioita, niin pikkuisen ripeämpää tahtia toivoisi.

Se, että esimerkiksi Tampereelta otettiin silloin yhteyttä, että tätä tarkastusmaksulakia saataisiin muutettua, johtuu siitä, että linja-autot seisovat heidän mielestään liian kauan pysäkillä, kun jokaisen matkustajan pitää sille kuljettajalle näyttää lippunsa ja kaikki tulevat sisään vain etuovesta. Ruuhka-aikana voitaisiin käyttää useampia ovia ja samaa maksutapaa noudattaa kuin täällä Helsingissä ratikoissa ja muutamissa muissa liikennemuodoissa, muun muassa VR:llä.

Uskon, että tästä varmaan kunnat löytävät semmoisen oikeanlaisen tavan ja oikeanlaisen muodon, kenelle kaikille tämä sopii ja missä välineissä tätä voidaan tehdä. Lisäksi, ed. Laxell, esititte sen totuuden, että ovat aika kohtuuttoman kovia nämä summat. Valitettavasti sitten tällekin porukalle, joka näitä jättää maksamatta ja tähän tarkastusmaksun saamiseen syyllistyy, näitä maksuja saattaa kertyä ja he ovat sitten käytännössä osaltaan kuormittamassa tätä sakon muuntorangaistusta, josta äsken käytiin keskustelua. Elikkä valitettavasti näitä ihmisiä ei varmasti kuriin saada eikä sitä asiaa tällä parannettua.

Marjukka Karttunen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä liputta matkustaminen on rikkomuksena ihmisten mielissä selvästikin kärsinyt inflaation, ikään kuin liputta matkustaminen olisi oikeus, ja siksi tämä tarkistusmaksujen entistä tarkempi kerääminen on paikallaan. Joukkoliikenne on näiden ensi vuoden budjetin määrärahojen leikkaamisen vuoksi muutoinkin vaikeuksissa, joten se, että jotkut jopa jatkuvasti matkustavat vapaamatkustajina, ei mitenkään tilannetta paranna. Siksi tämä lakiesitys on paikallaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, näitten liikenteessä maksamattomien matkustajien osuus on noussut 2000-luvulla erittäin voimakkaasti. Nyt vuonna 2004 jo 3,33 prosenttia olisi Pääkaupunkiseudulla matkustajia, jotka jättävät tämän maksun suorittamatta. On tietenkin aivan luonnollista, että tähän asiaan joudutaan kiinnittämään huomiota.

Kun olette käyneet ulkomailla, niin olette todenneet esimerkiksi, että ulkomailla käytännössä on estetty esimerkiksi metroasemalle pääsy kokonaan teknisin laittein. Täytyy olla joku lippu tai joku tunnus, jolla pääsee esimerkiksi metrolaiturille. Suomessa tällainen järjestelmä ei ole vielä käytössä, koska me olemme halunneet, että liikenteen täytyy myöskin olla sujuvaa ja kohtuullista. Siten joudutaan tehostamaan tätä tarkastusmaksutoimintaa ja tarkastusresursseja, jotta tältä ilmiöltä voidaan välttyä, koska on aivan selvää, että jokuhan tämän lystin kuitenkin maksaa. Sen maksavat tietenkin sellaiset matkustajat, jotka ostavat asianmukaisesti matkalippunsa ja hoitavat velvoitteensa. Uskon, että tämän hallituksen esityksen takana on suurta yksimielisyyttä myöskin täällä eduskunnan piirissä.