Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiehdotus ja siihen kytkennässä oleva työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö, johon ovat antaneet lausuntonsa myöskin maa- ja metsätalousvaliokunta, talousvaliokunta ja hallintovaliokunta, on jatkoa sille päätökselle, että perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen jälkeen ollaan perustamassa myöskin työ- ja elinkeinokeskuksia ja työ- ja elinkeinotoimistoja. Lain tarkoituksena on toteuttaa työvoima- ja elinkeinokeskuksia ja niiden alaisia työvoimatoimistoja koskeva kokonaisuudistus. Uudistuksella ei muuteta keskusten toimialaa eikä tehtäviä. Toimistojen tehtäviä laajennetaan siten, että ne palvelevat jatkossa monipuolisemmin myös yrityksiä. Perusajatuksena on se, että työllistyminen ja työnvälitys ei voi toimia erillään yritystoiminnasta, koska kuitenkin valtaosa työpaikoista syntyy yrityksiin ja pieniin yrityksiin ja silloin on hyvin tärkeätä, että te-toimistot toimivat aktiivisessa yhteistyössä oman alueen yritysten ja mahdollisesti siellä toimivien kunnallisten yrityspalvelukeskusten ja muiden tällaisten toimijoiden kanssa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää mietinnössään tarpeellisena toteuttaa alue- ja paikallishallinnossa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta johtuvat muutokset. Valiokunta pitää myös toimistojen tehtävän laajentamista hyvänä. Tätä tarkoitusta palvelee myös työvoimatoimikuntien elinkeinopoliittisen roolin vahvistaminen. Tämä asiahan käsitellään tässä seuraavana: Valiokunta korostaa, että työ- ja elinkeinotoimistojen resurssit on suhteutettava työttömyyden tasoon ja työnvälityksen tarpeisiin. Myös ruotsinkielisten palveluiden saatavuus on turvattava. Käytännössä palvelutason säilyttäminen edellyttää nykyisen tasoisen toimisto- ja palveluverkoston säilyttämistä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt myöskin yhden pykälämuutoksen, ja se tulee 4 §:ään. Se on sellainen muutos, jota maa- ja metsätalousvaliokunta on omassa lausunnossaan edellyttänyt. Siinä keskuksen johtajan toimivaltaan lisätään myös se, että Maaseutuviraston ja keskuksen välillä tehdyn maksajavirastosopimuksen toteuttaminen on myöskin keskuksen johtajan ratkaisuvallassa. Valiokunta keskusteli ja mietintöön on kirjattu myöskin henkilöstön asemasta. Te-keskuksissa ja te-toimistoissa työskentelee tällä hetkellä noin 5 000 henkilöä, joita koskee myöskin tuottavuusohjelma ja sitä kautta henkilöstömäärien vähentäminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niiden henkilöiden, jotka ovat siellä tällä hetkellä töissä, työsuhteen jatkumisessa olisi ongelmia, vaan päinvastoin henkilöstön asema turvataan. Sitä myös valiokunta pitää tärkeänä, ja se on myöskin ehdotuksen perusideana.

Tämä uudistus tulee saamaan jatkoa, kun Alku-hanke etenee, ja se johtaa siihen, että varsin lyhyellä ajalla tulee kaksi muutosta, jotka vaativat aika paljon sopeutumista myöskin henkilöstöltä. Sen takia valiokuntakin kiinnitti huomiota siihen, että henkilöstön jaksamiseen ja uuteen tilanteeseen sopeutumiseen erityisesti kiinnitettäisiin huomiota sekä henkilöstön takia että myös sen takia, että asioiden hoito sujuisi mahdollisimman joustavasti.

Valiokunnan mietintöön on tehty myöskin lausumavastalause, joka on oppositioryhmien jättämä.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja puuttuikin tähän yhteen tärkeään asiaan, mitä on käsitelty myöskin valiokunnan mietinnössä, eli henkilöstön aseman turvaamiseen. Nythän tämä hallituksen esitys on suoraa jatkoa sille, että perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö, ja siinä mielessä on mielenkiintoista seurata kyllä, johtaako tämä entistä tiukempaan sektoriohjaukseen ylhäältä alas vai annetaanko ihan oikeasti ruohonjuuritasolle elintilaa paikallisen ja seudullisen työllisyys- ja elinkeinostrategian luomiseksi. Ja jos niin on, niin totta kai se silloin on hyvä muutos, mutta sitä me emme vielä tiedä.

Mutta tästä henkilöstön asemasta. Jos joka viides suorittavan tason työntekijän työpaikka vähenee työ- ja elinkeinoministeriön sektorilta, niin on aivan varma asia, että sillä henkilökunnalla ei enää pyöritetä nykyisen laajuista työ- ja elinkeinotoimistojen verkkoa. Vaikka täällä ministeri Pekkarinen sanoi aiemmin kyselytunnilla, että tämä verkosto pysyy entisellään ja että lähivuosina sitä ei supisteta, niin hän kuitenkin viittasi siihen, että jatkossa nämä toimistot ovat niin sanottuja yhteispalvelupisteitä, jolloinka kunnat maksavat valtion palveluitten tuottamisesta, ja se ei ole oikein. Joka tapauksessa jos asetetaan vastakkain nykyinen toiminta ja nämä tuottavuusohjelman henkilöstösupistukset, niin silloin pitää rehellisesti tunnustaa, että raju toimistoverkon saneeraus tulee ennemmin tai myöhemmin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana tästä meidän vasemmiston yhteisestä vastalauseesta.

Enstäinkin tullaan jättämään, kun se aika on, lausumaehdotus, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu tuottavuusohjelman mukaisista ylimitoitetuista henkilöstön vähentämistavoitteista perustettavissa TE-toimistoissa ja että TE-keskusten ja TE-toimistojen osalta merkittävimmät rakenteelliset muutokset jätetään vuoden päästä toteutettavan ALKU/ELLU-uudistuksen yhteyteen."

Tämä ajatus, mikä tässä ponnessa todetaan, on, jotta tässä tapahtuu hallinnossa kaksi isoa uudistusta, ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, siinä henkilöstö joutuu aika lujille, koska tehdään tämmöisiä rumppauksia. Kyllä minä väitän, jotta siinä tapahtuu myös sillä tavalla, jotta hukkaantuu ylimääräistä energiaa siitä oikeasta tekemisestä, mitä pitäisi tehdä, tähän organisaatiomuutokseen. Sen takia meidän mielestämme tämä pitäisi jättää vuoden päähän ja katsoa sitten kokonaisuutena tämä asia.

Sitten itse näihin muihin perusteluihin. Tässä on meillä kaksi sivua perusteluita.

Nythän tilanne kuitenkin — tiedetään, mitä äsken puhuttiin näistä talousjutuista — heijastuu tietysti aika pitkälle työttömyyteen. Päinvastoin tässä pitäisi katsoa, että pitää olla enemmän voimavaroja näiden palveluiden tuottamiseen. Missään tapauksessa näitä työllistämispalveluita ja työttömyyden torjuntapalveluita ei pitäisi heikentää. Tässähän on ainakin kaksi asiaa.

Enstäinkin ensi vuoden budjetista on leikattu työllisyyden hoitoon olevia varoja, onkohan se nettovaikutus varmaan joku 70 miljoonaa, mikä mahtaa se viimeinen ollakaan. Sitten tuottavuusohjelma, jonka ed. Mustajärvi tuossa totesi: Tässä todetaan, jotta tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset olisivat 1 139 henkilötyövuotta vuosina 2008—2015. Ensi vuoden budjetissa olisi ilmeisesti 45 henkilöä vähennystä. Kun katsoo tämän tilanteen, mikä meillä on nimenomaan tarpeissa, kun tehtävät eivät ole ainakaan vähentyneet, niin sehän tarkoittaa silloin sitä, jotta silloin palvelu tulee heikkenemään. Meidän mielestämme nämä pitäisi harkita ja katsoa kokonaan uudelleen eikä lähteä näitä asioita toteuttamaan.

Meidän maakunnassa, jonka ministeri kyllä hyvin tuntee, on ainakin uhattuna jo nyt, että siellä sivutoimipisteitä pantaisiin kiinni ainakin eteläisestä päästä ilmeisesti Kesälahti ja Rääkkylä. Tämän tyyppiset hankkeet pitäisi tyssätä, koska kysehän on siitä, onko helpompaa sitten, jos katsoo vaikka ympäristöpoliittisia syitä, sen yhden työvoimavirkailijan matkustaa sinne sivutoimipisteeseen vai matkustavatko ne muutama sata työtöntä sinne vuoren luokse, jos tätä vanhaa raamatullista vertailua käyttäisi, jotta meneekö vuori Mooseksen luo vai Mooses vuoren luo. Minä olen sitä mieltä, että kyllä tässä tapauksessa sen työvoimavirkailijan pitää mennä sinne lähemmäs näitä ihmisiä, jotka tarvitsevat työvoimapalveluita.

Muuten tässä koko juitsussa pitäisi katsoa se, miten voidaan toteuttaa nämä tavoitteet, kun meillähän on tarkoitus luoda näille ihmisille semmoisia polkuja, jotta he työllistyisivät, ja järjestää koulutusta. Näillä tavoitteilla, mitkä tässä näyttävät olevan, eli jos nämä henkilöstövähennykset toteutetaan, se ei tule toteutumaan. Siinä mielessä pitää toivottaa ministereille voimia — kun olen kuullut, jotta ministeri Cronberg on kuitenkin todennut, jotta hänhän taistelee tiukkaan Pekkarisen kanssa tuottavuusohjelmaa vastaan — että nämä vähennykset eivät toteutuisi, mutta kyllä se aika ihmeeltä tuntuu, jos pitää taistella hallituksessa semmoisista asioista, jotka ovat päivänselviä. Se pitäisi todeta, että näitä ei toteuteta ja sillä sipuli. Itse ainakin, jos olisin ministeri, minä heti ministerinä toteaisin, että tästä vedetään nyt peli poikki eikä tämmöisiä leikkauksia vaan tehdä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Työ- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää eduskunnan huomiota siihen, että valtion tuottavuusohjelman mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen edellytetään vähentävän henkilöstöään noin kolmanneksella. Henkilöstöön kohdistuu tuottavuusohjelman mukaan 1 139 henkilötyövuoden vähennystavoite ajalla 2008—2015. Jos huomioon otetaan se, että työ- ja yritysperäisen maahanmuuton tehostamisen seurauksena maahanmuuttajien yritysten perustaminen ja heidän ohjaamisensa työpaikkoihin tulee työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäväksi, ei voida missään tapauksessa kuvitella, että henkilöstöä vähennetään tuottavuusohjelman mukaisesti. Lisäksi tulee huomioida, että seuraavat kaksi kolme vuotta ovat taloudellisesti epävarmuuden aikoja, jolloin työttömyys todennäköisesti lisääntyy, minkä takia työ- ja elinkeinotoimistot tulevat olemaan erityisen työllistettyjä.

Pidän myös tärkeänä, että työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstön rekrytointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Henkilöstön osaamisvaatimusten lisääntyminen on itsestäänselvää 2010-luvulle mentäessä. Myös työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstön jatkuvaan koulutukseen on kiinnitettävä huomiota etenkin toimintatapojen ja työprosessien kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Hyvänä en pidä myöskään sitä kehitystä, että työ- ja elinkeinotoimistojen yrityspalvelut pyritään keskittämään maakunnallisiin keskuksiin. Työllisyyden kannalta on erittäin tärkeätä, että yrityspalveluja saadaan lähellä asiakkaita. On esimerkiksi käsittämätöntä, että yrityspalvelut pyritään siirtämään kaupungistamme, 55 000 asukkaan Salosta, Turkuun.

Työ- ja elinkeinokeskusten johtaminen tuntuu olevan ikuisuusongelma, mikä johtuu siitä, että keskukset ovat eri ministeriöiden johtamisjärjestelmien osia. Onkin erittäin tärkeätä, että keskukset siirtyvät yhden johto-organisaation alle säilyttäen kuitenkin yhteydenpidon eri ministeriöihin ja Tekesiin. Työ- ja elinkeinokeskuksissa on myös liikaa johtajia ja päälliköitä. Pääpainona pitäisi olla henkilöstön, joka pitää jatkuvaa konsultoivaa yhteyttä asiakaskuntaan.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä perustellaan sillä, että näin "päivitetään työvoima- ja elinkeinokeskuksia sekä työvoimatoimistoja koskeva sääntely vastaamaan paremmin työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta johtuvia muutostarpeita". Näin ollen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja työvoimatoimiston nimet ehdotetaan tosissaan muutettavaksi työ- ja elinkeinokeskukseksi ja työ- ja elinkeinotoimistoksi. Työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi elinkeinopolitiikkaan.

Ehdotus on kannatettava, jos se ei samalla tarkoita sitä, että supistetaan työ- ja elinkeinotoimistojen roolia työvoimapalveluiden toimeenpanon lisäksi työllistämisen ja työttömyyden torjunnasta huolehtimisessa. Valitettavasti esitys, hallituksen budjettiratkaisut ja valtion tuottavuusohjelma osiltaan viittaavat tähän yksinkertaiseen suuntaan. Työvoima- ja yritysasioiden hoitaminen samalla vastuualueella voi olla sinänsä työmarkkinatilanteen ennakointia ja kokonaiskäsitystä alueellisesti parantava uudistus, mutta koen kuitenkin, että uusien työ- ja elinkeinotoimistojen on jatkossakin huolehdittava ennen kaikkea työllistämisestä ja työttömyyden torjunnasta, jossa tulee olemaan varsinkin lähiaikoina suuria haasteita.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä olevassa työ- ja elinkeinokeskuksia ja työ- ja elinkeinotoimistoja koskevassa laissa on valitettavasti se sama voimakas tendenssi, mikä on ollut Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen politiikassa eli raju keskittäminen tuolla maakunnissa palvelupisteiden osalta. Tämä on valitettavaa, koska monenlaiset ongelmat koettelevat maakuntia tänä päivänä ja siellä tarvittaisiin myös hyvät palvelut, koska niiden kautta voidaan niin elinkeinoja kuin ihmisten turvallisuutta ja elinolosuhteita ylläpitää, kun muutoin tämä talouden kriisi ja monet tekijät johtavat siihen suuntaan, että tällainen luonnollinen keskittyminen tapahtuu nopeasti. Valtion pitäisi siis kantaa vastuuta koko maasta aivan toisella otteella kuin mitä nyt tapahtuu.

Herra puhemies! Puutun vain tältä näkökulmalta tähän käsittelyssä olevaan mietintöön ja sen pohjana olevaan lakiesitykseen. Tällä esityksellä työ- ja elinkeinokeskusten johtajille annetaan toimialueellaan merkittävä valta järjestellä nämä palvelut. Se on periaatteessa tietysti oikein ja hyvä, mutta kun tiedämme, että määrärahat ovat erittäin niukat ja tuottavuusohjelma sitoo tavattomasti käsiä, se johtaa siihen, että palveluja heikennetään maakunnissa nimenomaan keskittämällä niitä vain muutamaan keskuspaikkaan. Tämä on sellaista kehitystä, jota noilla seutukunnilla, joita vielä nykyisin on melko runsaasti, pidetään todella huolestuttavana.

Tältä osin onkin vedottava siihen, että ministeriössä lähdettäisiin toisesta näkökulmasta eli palvelunäkökulmasta eikä keskittämisnäkökulmasta. Mutta tämä esitys antaa mahdollisuuden ja johtaa valitettavasti näitten reunaehtojen eli määrärahojen ja tuottavuusohjelman kautta siihen, että palvelut heikkenevät ja erityisesti niillä alueilla, missä työttömyys on suurin ja palvelujen tarve tässä mielessä niin työllisyysnäkökulmasta kuin yrittäjyydenkin kannalta ja myös maaseutuelinkeinojen kannalta suurin. Tässä tapahtuu valitettavasti, niin kuin ed. Mustajärvi totesi, niin, että kunnille siirtyy vastuuta, taloudellistakin vastuuta, palvelujen tarjoamisesta. Osittain palvelut ehkä tulevat sitten tapahtumaan selvitysmies Kietäväisen mallin mukaisesti eli näköpuhelimien kautta näistä pisteistä. Se ei ole kyllä riittävää palvelua tärkeissä asioissa.

Herra puhemies! Tähän liittyy sitten se asia, että työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt maakuntiin lausunnolle seutukuntajaon uudistamista koskevan esityksen tavattomalla kiireellä. Lausuntoja pyydetään ihan muutamassa päivässä. Pohjana on esimerkiksi Keski-Suomen maakunnan osalta esitys, että siirryttäisiin kolmen seutukunnan malliin nykyisen kuuden sijasta eli valtavan suuria keskittyneitä seutukuntia. Erityisesti esimerkiksi Jyväskylän seutukunnasta, jota muutos koskettaisi eniten, muodostuisi Keuruulta aina Joutsaan asti ulottuva erittäin suuri yksikkö.

En tiedä, miksi tällainen esitys on tällä tavalla lähetetty lausunnoille, mutta valitettavasti tulee mieleen se, että sillä yritetään siirtää seutukunnittaiseen jakoon myös esimerkiksi te-toimistopalvelut. Jos Jyväskylästä löytyy toimisto, niin se on silloin sillä seutukunnalla, joka käsittää tuon valtavan alueen. Näin ollen silloin tuo, minkä kirjoitin talousvaliokunnan lausunnon eriävään mielipiteeseen, jossa on mukana myös vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien edustajia, että jokaiselle seutukunnalle turvataan kattavat palvelut tarjoava työ- ja elinkeinotoimisto, menettäisi merkityksensä, jos tämä seutukuntauudistus menee niin kuin ministeriö on sen ykkösvaihtoehdoksi merkinnyt. Silloinhan tietysti keskittäminen onnistuisi, kun tehdään seutukunnista valtavan suuria.

Eli tämä kehitys on huolestuttava ja erityisesti sieltä maakunnan, maaseudun näkökulmasta, josta itsekin jonkin verran kehitystä seurailen. Tämä on todellakin, niin kuin alussa mainitsin, johdonmukaista politiikkaa, joka on jo ollut oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla ja nyt tulisi siis voimalla myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Pidän tätä valitettavana enkä voi yhtyä siihen, että tämä esitys olisi hyvä tältä osin.

Herra puhemies! Tuo lausuma, jonka oppositio on jättänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön, on hyvä. Se siirtäisi tämän palveluverkkotarkastelun allujen ja ellujen yhteyteen. Kyllä valtion paikallishallinnon palvelujärjestelmää ja -verkkoa pitäisi nyt katsoa hallituksessakin kokonaisuutena eikä tuoda ehdotuksia tänne eduskuntaan näin tipoittain kuin nyt on tapahtunut, jolloin määrärahojen niukkuuden ja tuottavuusohjelman ehdoilla ajetaan virkamiestyönä sen jälkeen palvelut alas tai heikennetään niitä. Tämä on sellainen huoli, joka tulee tuolta kunnista, esimerkiksi Keruulta, Joutsasta, pienemmistä kunnista puhumattakaan, joissa mennään tähän kuntavetoiseen näköpuhelinmalliin monissa palveluissa. En tiedä, mennäänkö tässä, mutta näin on tapahtumassa.

Tämä näkökulmani perustuu työ- ja elinkeinokeskuksen johtajan lausuntoon, kun hän totesi valiokunnassa — näitä taisi olla kaksikin — että nimenomaan määrärahojen riittämättömyys ja tuottavuusohjelma johtavat siihen, että ei voida pitää esimerkiksi Keski-Suomessa kuin kolme te-toimistoa. Nythän johtajatkin on jo määrätty tältä pohjalta näille alueille eli Jämsään, Jyväskylään ja Äänekoskelle. Kaikki muut alueet jäävät sitten valitettavan heikoille, ja siellä kuitenkin työttömyys on korkea. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen on jatkuvaa työtä, joka on nyt vaarassa jäädä aivan kohtuuttomasti kuntien vastuulle.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Harvoin joutuu sanomaan edellisen puheenvuoron käyttäjän viestiin niin suoraan poikkipuolista kuin nyt joudun sanomaan. Minä ymmärrän, ed. Kankaanniemi, että te siellä maakunnassa jaatte kaikenkarvaista viestiä, että te kerrotte kunnallisvaalien alla väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa, mutta se, että te vielä täälläkin teette samalla tavalla, ei minusta nyt ole oikein reilua, siis ei ole oikein reilua, ed. Kankaanniemi. (Ed. Laukkanen: Se on hyvä sanoa ääneen!)

Te olette kuullut tässä salissa sen, mitä ministerit, me molemmat, olemme sanoneet siitä, mitä tapahtuu te-keskusten ja työvoima- ja elinkeinotoimistojen suhteen. Mutta senkin jälkeen, vaikka te olette kuullut sen, te jatkatte täältä pöntöstä samaa viestiä pöytäkirjoihin siinä ihanassa toivossa, että joku kerta joku kirjoittaisi jonnekin vaikkapa Keskisuomalaiseen teidän äsken kertomanlaisen viestin. Te olette kaksi kertaa kirjoittanut sinne. Vaikka minä olen kertonut, ministeri, joka vastaa näistä te-toimistoista, te-keskuksista ja -toimistoista, miten ollaan menettelemässä, niin siitä huolimatta te kumminkin kirjoitatte toisella tavalla ja luotte toisenlaista kuvaa siitä, mitä ollaan tekemässä. Ei kovin reilua, lyhyesti sanottuna, tällainen menettely.

No, mitä vielä tulee sitten tähän seutukuntajakoon ja siihen, että siitä on pyydetty lausuntoja nyt maakuntien liitoilta, ja siihen, että se maakuntiin mennyt paperi olisi joku todiste siitä, että nyt ollaan rakentamassa jotain tämmöisiä hirveän isoja uusia aluejakoja jnp., niin siinäkään ei olla oikein totuuden kanssa tekemisissä. Siinä kysymys on siitä, että kun seutukuntajaon määräaika loppuu — tarkoitus on sitä jatkaa — me mietimme sitä, jatketaanko ollenkaan vai voidaanko lopettaa, kun seutukuntajaolla ei ole enää juurikaan merkitystä, että voidaanko toimia niin, että Euroopan unionin, Eurostatin ja kansallisen tilastointijärjestelmän vuoksi on vain tilastoaluejako, jota noudatetaan silloin, kun esimerkiksi päätetään, että joku nimenomainen alue on rakennemuutosten kohteena. Käytetäänkö vain tällaiseen tilastoaluejakoon näitä vanhoja seutukuntajakoja, vai tehdäänkö jotain muuta? Nyt on päädytty siihen, että se seutukuntajako jää vähän muuhunkin kuin tähän tilastoaluejakoon, mutta sillä ei ole enää kovin paljon merkitystä, ja sen ensisijainen rooli on olla nimenomaan tämä äsken sanottu tilastoaluejako. Sillä on pientä muutakin merkitystä. En niihin yksityiskohtiin tässä yhteydessä käy.

Siinä yhteydessä kun virkamiehet ovat katselleet, minkälaisia ne seutukuntajaotukset voisivat olla, lähtökohtana on ollut se, että nykyalue jatkaisi tai sitten että sitä tarkistettaisiin ilman muuta niin, että kun kuntaliitoksia on tapahtunut, niin kuntaliitosten välttämättömyydet otetaan siinä jaossa huomioon. No, tämän lisäksi meillä ministeriössä virkamiehet ovat katsoneet sellaisen aluejaon, joka vastaisi työssäkäyntialueen mukaista aluetta, jossa on katsottu tietty pendelöintimäärä. Jos se pendelöintimäärä yltää tietyn rajan yli, niin silloin katsotaan, että se laaja alue voisi muodostaa tällaisen työssäkäyntialueen. Tällaisia päätöksiä ei ole tehty. Niin kuin minä ed. Kankaanniemen läsnä ollessa olen sen sanonut, senkin asian, niin tämä noin sataprosenttisella varmuudella tulee noudattelemaan sitä jakoa, mikä on nykyinen jako tarkennettuna kuntajaon muutoksilla tapahtuneilla ratkaisuilla, äskettäin tapahtuneilla ratkaisuilla.

Minä nyt toivoisin, ettei turhan takia jaettaisi kovin monessa asiassa sellaisia pelkotiloja, mitä kasapäin tuossa äsken jaettiin.

Mitä muuten tulee tähän esitykseen, kuittaan sen sillä, että sanon vaan, että tämähän liittyy nyt tähän uuden ministeriön rakentamiseen ja ne välttämättömyydet, jotka ministeriön rakentamisesta seuraavat, oikeastaan ovat nyt tässä mukana.

Se varsinainen uudistus näkyy enemmänkin täällä työ- ja elinkeinotoimistotasolla sillä tavalla, että toisin kuin ed. Laxell täällä hivenen yllättäen sanoi, ei tässä viedä toimistoista niitä yrittäjyyttä koskevia asioita, niitten käsittelyä kauemmaksi, päinvastoin: kun työvoimatoimistojen tähänastinen tehtäväprofiili on enemmänkin ollut keskittyä työn välittämiseen tai työttömyyden hoitoon, niin nythän työvoima- ja elinkeinotoimistoille, niin kuin nimikin sanoo, tulee tämä elinkeinotoiminnan edistämistoimi jokaiseen toimistoon. Niille tulee entistä enemmän vastuuta ei pelkästään työttömien hoidosta ja työnvälityksestä vaan yleisen seudullisen elinkeinopolitiikan edistämisestä. Tässä on muutos. Se näkyy sekä nimessä että käytännön toiminnassa siihen nähden, miten asiat ovat tällä hetkellä olleet.

Mitä tulee sitten tuottavuusohjelmaan ja siihen, mikä vaikutus sillä on tähän verkkoon, niin tässä edustajat ovat oikeassa — ed. Kankaanniemikin jossakin asiassa on, ja tässä hän on oikeassa, mutta monet muut täällä ovat vielä enemmän oikeassa — että mikäli tämä alkuperäinen tuottavuusohjelma todellakin menisi lävitse, niin sehän tarkoittaisi kyllä kovaa karsimista täällä työvoima- ja elinkeinotoimistoissa ja te-keskuksissa. Havaitsin minäkin, että ministeri Cronberg oli sanonut jossakin haastattelussa, että siihen ei saa sitoutua. Ministeri Cronberg tietää, että minä sanoin vuosi sitten, kun hallituksessa käsiteltiin, että minä en tätä tule koskaan hyväksymään. No, minua ei ole heitetty hallituksesta vielä pois. Minä olen edelleenkin hallituksessa.

Elikkä silloin jo, kun tämä käsiteltiin, se alkuperäinen tuottavuusohjelma oli aivan tolkuton tämän hallinnon osalta. Pitkälti toistatuhatta ihmistä irti muutamassa vuodessa on aivan mahdoton asia varsinkin tilanteessa, jossa nyt työttömyyskin uhkaa lisääntyä, ja tilanteessa, jossa työ- ja elinkeinohallinnon rooli muuttuu — niin kuin äsken sanoin, pitkällä tähtäyksellä uskon, että se muuttuu — demografiavinoumasta johtuen enemmänkin sen työvoiman hankintaan ja kouluttamiseen, kurssittamiseen ja elinkeinoelämän tarpeitten tunnistamiseen ja niihin tarpeisiin vastaamiseen sillä organisaatiolla, mitä työ- ja elinkeinotoimistot paikallisesti merkitsevät. Elikkä meillä on ministeri Cronbergin kanssa yhteinen tahto ministeriössä siitä, että me emme hyväksy sitä vuosi sitten hyväksyttyä tuottavuusohjelmaa ja me luotamme vahvasti siihen, että me kykenemme siitä erittäin merkittävästi vähentämään siinä kisassa, mikä käydään joidenkin aikojen kuluttua.

Tämä on tietysti aika harvinaista, että ministeri sanoo täällä niin, että ei sitoudu siihen — sen jossakin kyläpuheissa voi sanoa — mitä hallituksen virallinen asiakirja sanoo, mutta näin se nyt vaan on. Minä en ja — ja myöskin ymmärrän, että ministeri Cronberg puhuu varmaan kohta puolestaan — me emme voi sitoutua siihen alkuperäiseen esitykseen, ja tämä on monta kertaa tehty hallituksen sisällä selväksi, että sitä pitää tarkistaa, ja näin tullaan tarkistamaan.

Minä olen varovainen niistä määristä. En halua sanoa niistä yhtään mitään, mutta merkittäviin tarkistuksiin, uskon näin, pystytään kyllä ja niitä tullaan tekemään, koska jos mentäisiin siinä alkuperäisessä muodossa, niin se olisi sitten raju menetys.

Mitä tulee nyt sitten siihen, miten näitten toimistojen käy, joita meillä tällä hetkellä on. Ed. Kankaanniemi täällä kauhisteli, että Keski-Suomessa on siirrytty kolmeen toimistoon tällä hetkellä. No, meidän suunnitelmamme lähtee siitä, että jatkossa Keski-Suomessa on yksi toimisto, yksi koko maakunnan kattava toimisto. Mutta tälle koko maakunnan kattavalle toimistolle tai yksikölle tulee erikseen niille paikkakunnille, missä tällä hetkellä työ- ja elinkeinotoimintoja on, toimisto-nimikkeellä olevat täyden palvelun servicet, täyden palvelun yksiköt, ja ne erikoistuvat johonkin. Jos pidetään nyt ed. Kankaanniemen ja minun tuntemaa maakuntaa hyvin tässä mielessä, Jyväskylän toimiston servicen kaiken kaikkinensa ei tarvitse olla ihan samanlainen kuin esimerkiksi Saarijärven tai Jämsän. Kun on yksi toimisto ja sen ison toimiston sisällä toimii useampia toimistoja, voidaan vastuita jakaa, vähän tehtäviäkin jakaa ja saada tässä mielessä tämmöinen hyvin toimiva palvelukokonaisuus aikaan.

Tähän me tähtäämme. Meillä myös tästä on ministeriössä ja meidän hallinnossamme aika laajalti yhteinen käsitys, jopa niin, että nykyisissä työvoimatoimistoissakin — ne ovat vielä työvoimatoimisto-nimikkeellä — ja te-keskuksissakin hyväksytään tämä laajasti, vaikka siellä on sellaisia henkilöitä, joitten tuoleja tämä saattaa ainakin nimikkeellisesti koskeakin, kun vanhoja nimikkeitä välttämättä ihan kaikille ei enää tule.

Yritän tällä viimeisellä sanoa sen nimenomaan, että käytännössä meidän palveluverkkomme luonne on vähän erilainen jatkossa, sanotaan näin, vuoden tai kahden vuoden päästä, jo vuoden päästäkin tästä päivästä lukien, 2010 viimeistään, 2010 alusta lähtien te-keskus toimii aluekohtaisesti kokonaisuutena, mutta työ- ja elinkeinotoimisto-nimikkeellä ne palvelut säilyvät niillä paikoilla, missä tällä hetkellä on työvoimatoimistot. Tämän lisäksi näitä palvelupisteitä tulee sellaisille paikkakunnille, joissa ei tällä hetkelläkään välttämättä ole täyden palvelun työvoimatoimistoa, ja niiden palvelupisteitten rakentamisessa noudatetaan tätä selvitysmies Kietäväisen ideaa ja ajatusta tämmöisestä monitoimisesta yhteispalvelupisteestä.

Eli voin vakuuttaa, että hallituksen aikeet työ- ja elinkeinohallinnon uudistamiseksi alue- ja seudullisella tasolla ovat sellaiset, että niihin palveluodotuksiin, joita siellä on sekä elinkeinoelämän että työllistettävien, työvoiman siis, kannalta, niihin haasteisiin ja tarpeisiin pystytään kyllä hyvin vastaamaan.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä, mitä ministeri Pekkarinen sanoi, oli äärimmäisen tärkeää, ja oletan, että ministerit ovat yhteisessä ministeriössään linjanneet asiat niin, että ovat näiden sanojen takana. Mutta minä olen vähän hämilläni sillä lailla, että kun täällä kuitenkin jo useampana vuonna peräkkäin on päätetty valtiontalouden kehysratkaisuun liittyen valtiontalouden tuottavuusohjelman henkilöstövähennystavoitteet ja valtiovarainministeriö nyt ei ole ainakaan ilmoittanut sitä, että se on valmis tinkimään näistä asettamistaan tavoitteista, niin ihmettelen kyllä, miten tämä ongelma sitten hallituksen sisällä ratkaistaan, kun kuitenkin tästä koko henkilöstövähennystavoitteesta työ- ja elinkeinoministeriön piikkiin menee se toistatuhatta, 1 126 henkilöä, vuoteen 2015 mennessä. Eli tästä olen hämilläni.

Muistutan siitä, mitä esimerkiksi Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton edustaja sanoi valiokunnassa. Hän totesi, että henkilöstön työuupumus on lisääntynyt viimeisten parin vuoden aikana tuntuvasti ja että sähköisten palveluitten kautta näitä palveluita ei voi enempää enää hoitaa. Sitten todetaan, että miten yhtälö lisääntyvät työt ja vähenevä henkilöstö saadaan toimimaan.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin yhdyn tähän ed. Mustajärven kannustukseen tämän tuottavuusohjelman osalta, koska se nousi myös tämän asian käsittelyn yhteydessä erittäin vahvaan asemaan valiokuntakäsittelyssä asiantuntijoiden toimesta ja on johtamassa todella huolestuttavaan kehitykseen tuolla maakunnissakin. Mitä sitten tulee muun muassa näihin lehtikirjoituksiin, niin olen siitä kyllä hyvin tyytyväinen, että ne herättivät ministeri Pekkarisen taisteluun tässä asiassa ja sen tähden sitten tuli uusia linjauksia, joissa luvattiin nyt, että palvelut säilyvät.

Mutta ei se sitä kyllä miksikään muuta, että Keski-Suomeen on nimitetty vuoden alusta kolme toimistonjohtajaa ja päätösvallat siirtyvät esimerkiksi keuruulaisten ja multialaisten osalta Jämsän toimistoon aika kauas ja vaarantuu se, mitä esimerkiksi kaupunginjohtajat pitävät hyvin tärkeänä niin Saarijärvellä, Keuruulla kuin monessa muussa paikassa: että säilyisi tämä elävä yhteys työvoima- ja elinkeinohallintoon toimiston ja kunnan yrittäjien, työttömien ja tarpeiden osalta. Mitä sitten tulee tähän, että tulee yksi maakuntakohtainen toimisto, niin silloin tietysti työ- ja elinkeinotoimistot loppuvat kokonaan, kun ne ovat sama kuin työ- ja elinkeinokeskukset. Kyllä se on aika kovaa keskittämistä ja helposti (Puhemies: Minuutti menikin jo reippaasti!) johtaa siihen, että palveluja ei jää sitten sinne reuna-alueille, joissa niitä kovasti tarvitaan.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä, että ainakin yksi ministeri on tullut opposition linjoille näissä asioissa. Joskus ollaan vähän huolestuneita siitä, että meitä ei kuulla, mutta näköjään nyt saadaan yksi tukija ainakin hallituksen puolelta.

Mutta sitten itse tähän asiaan. Kun ministeri Pekkarinen monesti totesi tuossa äsken puheessaankin, jotta työvoimasta on kyse, niin minä ihmettelin, miksi tätä nimeä ei ole muutettu. Kun tässä lukee työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinokeskus, niin miten tämä voima-sana häviää pois? Minä ajattelin, että onko tässä jotenkin niin ajateltu, että kun tämä pullamössösukupolvi tulee tänne, niin ei enää voimaa tarvita töissä ollenkaan, vai mihin tämä perustuu. Minä en häpeäisi yhtään, että meillä on työvoimaa olemassa ja vielä on voimaa niissä ihmisissäkin olemassa. Ei tuo nyt niin paljon olisi tietysti maksanut eikä papereissa lisäkirjaimia tehnyt, vaikka tuo voima-sana olisi vielä säilynytkin. Mutta mikä tämä innovaatio tässä oli, (Puhemies: No niin, minuutti menee!) kuuluuko se tämmöiseen uuteen ajatteluun, ettei tarvitse enää voimaa olla töissä?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että ministerit Cronberg ja Pekkarinen ovat ottaneet tämän linjauksen tuottavuusohjelman suhteen. Toivon mukaan muitakin ministereitä löytyisi puolustamaan omaa ministeriötään, koska ongelmia on myös muualla ministeriöissä juuri tämän tilanteen suhteen, että vähennetään matemaattisesti, pakonomaisesti valtion työntekijöitä.

Toinen asia: On virkistävää kuulla ja nähdä tällainen keskustelu vaalipiirin kansanedustajan ja samasta vaalipiiristä tulevan ministerin välillä. Se on avointa, reilua, ja se tapahtuu vielä tässä eduskunnan täysistunnon yhteydessä. Tällaista muissakin vaalipiireissä varmasti tarvitaan.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen viime viikon lausunto kyselytunnilla tästä toimipaikkaverkostosta aiheutti ainakin kotiseudullani hiukan keskustelua, mutta on erittäin hyvä, että nyt se tuli täsmennettyä ja selvitettyä, että toimipaikkaverkostossa ei tulla tekemään mitään merkittäviä muutoksia nykytilaan. On erittäin hyvä myös se, että ministerit eivät sitoudu tuottavuusohjelman tavoitteisiin oman ministeriönsä alalla, ja näin ollen tämä on sellainen positiivinen viesti tuonne työvoimahallinnon henkilöstölle päin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä tuottavuusohjelma kaikkineen onkin ehdottoman tarpeellinen, niin kyllä on aika vaikea kuvitella, että jos työttömyyden taso olennaisesti lähtee nousemaan, niin tämä tuottavuusohjelma työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla siinä muodossa pistettäisiin käyttöön kuin on alun perin esitetty. Eli tässä suhteessa on kyllä helppo tukea ministereiden näkemyksiä. Kun tulee näitä maakunnallisia työ- ja elinkeinotoimistoja, niin toivoisin, että sinne alueille jääville yksiköille taattaisiin riittävästi itsenäistä toimintavaltaa, ja olisi hyvä, jos tätä myös keskustaholta seurattaisiin, koska siellä on kuitenkin se paras asiantuntemus käytännön asioissa hoitaa niitten työttömien asioita ja uudelleentyöllistymistä ja olla läheisessä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Vaikka toimistot siellä säilyvät, ne tarvitsevat myöskin sitten valtaa toimia. (Ed. Mustajärvi: Nyt edustaja puhuu viisaita!)

Elinkeinoministeri   Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi ei ole täällä enää paikalla. En nyt ole ollenkaan varma, että onko — kiitos vaan, ed. Tiusanen — kovin tervettä tämä keskustelu tässä tämän saman vaalipiirin edustajien kesken. Ed. Kankaanniemi kirjoitti syys—lokakuussa kirjoituksen, jossa hyökkäsi kovasti näitä toimisto- ja te-keskusratkaisuja vastaan. Ministeri Cronberg ja minä touko—kesäkuussa ministerijohtoryhmässä teimme päätöksen siitä, että me toimimme tavalla, jossa annamme te-keskuksille ohjeet siitä, että yksittäisiä toimistoja ei lakkauteta vaan että uudistus lähdetään viemään niille raiteille, joista tässä äsken kerroin. Mutta jos ed. Kankaanniemi haluaa tämän ottaa omaan piikkiinsä, että hän sitten muutama kuukausi myöhemmin oivalsi tämän asian, niin niinkin voi tietysti olla.

Arvoisa puhemies! Ihan siihen päätösvaltaan: Ei tässä päätösvaltaa muuteta, ne ratkaisut niissä asioissa, joita työ- ja elinkeinotoimistoissa tehdään, valtaosaltaan tehdään jatkossakin niissä paikallisissa toimipisteissä, joita me tulemme nimittämään toimistoiksi, vaikka mentäisiinkin yhteen järjestelmään tai yhden te-keskuskohtaisen toimiston järjestelmään. Vielä tämä elävä yhteys tänne kunnalliseen ja paikalliseen elinkeinoelämään: Juuri sillähän me sitä haemme, että vanhojen, nyt vielä työvoimatoimistojen nimillä ole-vien yksiköitten luonne muuttuu työ- ja elinkeinotoimistoiksi, niin että niitten tehtäväksi tulee, ihan jo määritelmän mukaan, yhteyden pitäminen, monipuolinen osallistuminen paikallisen elinkeinotoiminnan vauhdittamiseen ja kohentamiseen.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Se, että työvoimatoimistoista tulee te-toimistoja, ei heijasta sitä, että nyt kaksi ministeriötä on yhdistynyt ja että se yhdistyminen halutaan viedä aluetasolle ja paikallistasolle saakka, vaan se heijastaa ennen kaikkea näitä muuttuvia tarpeita ja muuttuvia palvelutarpeita. Kyse on jatkuvasti työvoimasta. Tässä te-toimistojen lähtökohta on työmarkkinoiden toimivuus ja nimenomaan työnvälityspalvelut. Lähtökohta on aivan selvästi se, että mikäli työnantajat ja yritykset asioivat te-toimistoissa tulevaisuudessa yhä useammin ja useammin, niin silloin he myös itse kokevat sen matalan kynnyksen paikkana ja pystyvät siellä antamaan nykyisille työvoimatoimistoille, tuleville te-toimistoille, tehtäviä, avoimia työpaikkoja.

Toinen lähtökohta on se, että lähdemme siitä, että yhdessä yritysten kanssa kehitämme tule-vaisuudessa työvoimakoulutusta niin kutsuttuna yhteishankintakoulutuksena. Tämä on nimenomaan työttömän työnhakijan etu, koska tullessaan tällaiseen koulutukseen työpaikka odottaa jo koulutuksen päättyessä. Tämä on myös osoittautunut kaikkien työnhakijoiden kannalta erittäin tehokkaaksi menetelmäksi, ja huomaammekin työvoimatoimistoissa tällä hetkellä, että juuri näille kursseille tullaan paljon aktiivisemmin. Tässä lähtökohta on siis työnvälityspalvelut. Työvoima on se keskeinen asia, kohtaanto-ongelma, jossa nyt sekä työnantaja että työntekijä kohtaa, ja yritys, työntekijä ja työnantaja saavat uusia palveluita, jotka kattavat koko ministeriön toimialan.

Tässä myös uudistus, joka tulee seuraavaksi käsiteltäväksi, työvoimatoimikuntien siirtyminen työllisyyden edistämistoimikunnaksi, on yksi askel samaan suuntaan. Kommentoin sitä tässä nimenomaan te-toimistojen näkökulmasta. Tässähän nyt te-toimiston rinnalle syntyy erittäin laajapohjainen kumppanuusyhteisö, joka pystyy edistämään työllisyyttä. Erityisesti nyt, kun olemme menossa tähän laskusuhdanteen aikana, on tärkeätä, että tällainen kumppanuus syntyy. Tämä ei suinkaan heikennä työvoimalausuntojen tai työvoimapoliittisten lausuntojen merkitystä. Tällä toimikunnalla on jatkuvasti tehtävä seurata näiden käytäntöjen kehittämistä ja myös tietyissä tilanteissa antaa itse lausuntoja. Toisin sanoen työllisyyden edistäminen, työnvälitys ja työvoiman saatavuuden tukeminen myös tulevaisuudessa on te-toimistojen tehtävä.

Totta kai te-toimistot tarvitsevat myös tarpeelliset resurssit. Tästä, kuten on tullut esille, ministeri Pekkarinen — joka juuri on hävinnyt — olemme yksimielisiä. Se on varmaan tullut jo selväksi. Asiakasnäkökulman toteuttaminen vaatii näitä resursseja, eikä ainoastaan niin, että se vaatii resursseja, joita on ollut aikaisemmin, se vaatii myös uuteen osaamiseen liittyviä resursseja.

Jos tuottavuusohjelma toteutettaisiin — nythän olemme toteuttaneet edellisen hallituksen tekemiä tuottavuusvaatimuksia ja nyt kyseessä on siis seuraava kausi, johon voimme vielä vaikuttaa — tässä nimenomaan on tilanne se, että jos nämä tuottavuusohjelmat toteutuisivat niin kuin on ajateltu, ammatinvalinnan psykologit poistuisivat työvoimatoimistoista luonnollisen poistuman kautta. He tulivat töihin 1970-luvulla ja ovat nyt kaikki eläköitymisiässä. Näin ollen työvoimatoimistojen resursseja varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa tulee vahvistaa. Ne tarvitsevat tarvittavat resurssit määrällisesti, mutta myös laadullisesti uusia resursseja siten, että voimme kohdata tulevan — kaikista talouskeskusteluista nyt huolimatta — työvoimapulan tarkoituksenmukaisesti.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinokeskusten toimivuus on omalla tavallaan poikkihallinnollinen taidonnäyte, ja lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tekes, Elintarviketurvallisuusvirasto sekä Maaseutuvirasto ohjaavat työ- ja elinkeinokeskusten toimintaa omilla toimialoillaan. Luultavimmin tämä ei ole ongelma, mutta hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota tähän yhteensovittamistehtävän haasteellisuuteen. Olisinkin toivonut ministeriltä vahvistusta siihen, että ministeriöiden yhteistyö ja mahdolliset normiohjauksen ristiriidat on ratkaistavissa ja niihin on varauduttu niin, että käytännössä työ keskuksissa eri ministeriöiden ohjauksissa sujuu ongelmitta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui niin kauniita, jotta pitää vahvistaa ja tehostaa ja kaikkea tämmöistä. Nämä ovat hienoja asioita, mutta jo tälläkin hetkellä tiedetään, mikä on tilanne tuolla muun muassa koulutuspalvelujen osalta. Valiokunnassa tuli hyvin esille, jotta onkohan se ihan puoletkaan, jotka saavat näitä työllisyyspoliittisia ja aikuiskoulutuspaikkoja niistä, jotka hakee näihin. Minusta tämä kuvaa sitä tilannetta, siellä on hirveän kova paine koulutuksen puolella.

Sitten toinen juttu vielä, kun nyt tulee lisää työttömiä. Nyt tiedetään, että se paine kasvaa yhä enemmän sillä puolella, koska irtisanotaan porukkaa ja lomautetaan. Lomautuksen aikahan pitäisi käyttää hyödyksi, eli nyt sinne puolelle pitäisi panoksia lisätäi ihan äkkiä tässä, ei enää odotella, vaan ensi vuoden puolella pitää olla paljon paukkuja.

Sitten se, mitä ministeri totesi työllisyyden edistämistoimikunnista: Niistähän tulee tämmöisiä isoja linjoja, piirtäjiä ja joitakin, antavat valituksista lausuntoja. Mutta minusta kyllä työvoimapoliittisten lausuntojen taso tulee kyllä entisessä mitassa taikka entisessä katsannossa heikkenemään.

Tuossa seuraavassa lakiesityksessä, joka käsitellään, meillä onkin vastalause olemassa. Tähän minä haluaisin kuulla sen viisauden, mihin se perustuu semmoinen ajattelu, kun hävitetään nämä maallikkojäsenet sieltä pois. Silloinhan pitäisi heti käännyttää semmoinen linjatapaus jo heti, jos virkailija on vähän epävarma. Silloinhan maallikot ovat siinä parhaita asiantuntijoita. Kun tämä tapahtuu kaikilla sektoreilla, tapahtuu tietysti työvoimatoimistoissa, tapahtuu sitten käräjäoikeuksissa, kaikissa, niin tämä hallitus haluaa hävittää tämmöisen maalaisjärjen näistä jutuista ja siirtyä pelkästään virkamieskäsittelyyn.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Kysyn vielä ministeri Cronbergiltä: Mitä tämä hallinnon sisäinen ja nimenomaan hallinnon sisäinen tilaaja—tuottaja-malli tarkoittaa? Minä en ainakaan ymmärrä sitä vieläkään, eikä siihen saatu mitään selkoa kyllä asiantuntijakuulemisen aikana. Minä ymmärrän sen, jos hallinto ostaa hallinnon ulkopuolelta tiettyjä palveluita ja ne tuotetaan siellä, mutta mitä tämä tilaaja—tuottaja-malli tässä yhteydessä tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että osa hallinnosta on tilaavana ja osa tuottavana? Mitään selvyyttä siihen ei saatu.

Ja tähän liittyen toinen asia on vielä se, että työ- ja elinkeinokeskuksen edustaja esitti, että yksi välttämätön edellytys on, että lakia julkisesta työvoimapalvelusta muutetaan ja julkisen työvoimapalvelun palvelujen valikoimaa sekä niiden hallinnointiprosesseja selkiinnytetään ja karsitaan. Hän viittasi nimenomaan siihen, että poliitikkojen tehtävä on päättää, mitä palveluita virkamiesten tulee tuottaa. Virkamiehet itse eivät voi sitä valintaa tehdä.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Yritän vastata näihin. Vakuutan ensinnäkin ed. Esa Lahtelalle, että maalaisjärki ei suinkaan häviä. Työllisyyden edistämistoimikunnalla tulee tulevaisuudessa ei ainoastaan olemaan oma asiantuntijarooli nimenomaan yrittäjänä, kuntana tai jonain muuna paikallisena kumppanina, vaan toimikunta myös seuraa lausuntokäytäntöjen kehittymistä. Käytännössä tämä on ollut jo tähän mennessä aika summaarista, usein virkamiehen tekemää.

Tilaaja—tuottaja-malli hallinnon sisällä tarkoittaa sitä, että kaksi ministeriötä on nyt yhdistynyt: meillä on tämmöinen erikoinen kehittämisorganisaatio. Siltä osastot tarpeen vaatiessa tilaavat kehittämistöitä, ja se on tärkeää nimenomaan sen takia, että ne vastaavat paikallisen, alueellisen tason ja myös ministeriön tarpeita.

Sitten kysymykseen siitä, mitenkä ministeriöiden ohjaus toimii silloin, kun useampi ministeri ohjaa käytännön toimintaa. Työ- ja elinkeinotoimistoja tulevaisuudessa ja työvoimatoimistoja tänään ohjaa sisäministeriö, siellä ovat maahanmuuttoasiat, niitä ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Se on toiminut nimenomaan tulosohjauksen kautta käsittääkseni erittäin hyvin.