Lauri   Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Myös maatalousyrittäminen vaatii vuosi vuodelta yhä enemmän osaamista, tietoa ja taitoa. Tällä vaalikaudella on lomittajien asemaa parannettu muun muassa palkkauksen kautta. Tämän lakiesityksen avulla muun muassa väljennetään sijaisavun perusteita eli mahdollisuuksia lomituspalveluiden käyttöön. Toisaalta tämä laki sisältää säännöksiä, joilla rajoitetaan työkyvyttömyyteen perustuvan sijaisavun pitkittymistä. Uskon, että nämä säännökset ja rajoitukset, joita tässä esitetään, jos ja kun laki tulee voimaan, ovat siinä mielessä todella hyviä, että epämääräinen tila ei jatku liian kauan, vaan on todella pystyttävä tekemään päätöksiä niin yrittäjän kuin eläkelaitosten kannalta.

Toisaalta maksullisen lomittaja-avun enimmäistuntimäärää kasvatetaan. Jo viime keväänä puutuin siihen epäkohtaan, että tässä ei voi käyttää tuntipalkkaisia lomittajia. Siitä muun muassa ed. Granvik teki lakialoitteenkin. Nyt joka tapauksessa asia on mennyt eteenpäin, eli myös muita kuin kuukausipalkkaisia lomittajia voidaan jatkossa käyttää tähän työhön. Edelleen myös lomituksen voi maatalousyrittäjä järjestää itse. Tässä on myös muita hyviä asioita, mutta todella tyydytyksellä on todettava, että tätäkin kautta yrittäjän asemaa parannetaan.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viljelijäväestön sosiaaliturva ja sosiaalietuudet eivät ole tietenkään samaa luokkaa kuin palkansaajaväestön. Pitää muistaa, että viljelijäväestön sosiaaliturvaa ja etuuksia on lähdetty kehittämään huomattavasti myöhemmin, mutta nyt tämä lakiesitys, jolla maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia muutetaan, on perusteltu ja on osaltaan tätä tasa-arvoa asteittain lisäämässä. Uusia sijaisavun perusteita ovat myöskin työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen, alle kolmevuotiaan lapsen kotona tapahtuva hoito sekä eräissä tapauksissa nimenomaan tuottajajärjestön luottamuselinten kokouksiin osallistuminen. On aika mielenkiintoinen asia, että sekin tulee sijaisavun piiriin, siis ei vain kotimaisiin kokouksiin vaan myös kansainväliseen toimintaan osallistuminen tulee sijaisavun piiriin. Nämä ovat hyvin perusteltuja uudistuksia nykyaikaisissa maatilatalouksissa ja omalta osaltaan kasvattavat sitä tasa-arvoa, joka on viljelijäväestölle myöskin tärkeää.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten edellisissä puheenvuoroissa on todettu, tässä on parannuksia. Ed. Kähkönen viittasi rajoitukseen, joka koskee työkyvyttömyyteen perustuvan sijaisavun pitkittymistä. Tätä rajoitusta pidän ongelmallisena. Palaan tähän problematiikkaan vielä seuraavan asian yhteydessä tarkemmin, koska tämä liittyy juuri niihin tilanteisiin, joissa ihmisen työkyky on alentunut eikä hänelle kuitenkaan esimerkiksi myönnetä eläkettä. Hän joutuu erittäin pitkään valitusprosessiin. Tällaisessa tilanteessa tämä rajoitus voi johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, koska ei ole ihmisen oma vika, että valitusprosessit kestävät vuositolkulla eikä eläkettä myönnetä. Ei ihminen voi järjestää sitä asiaa, ennen kuin hän tietää oman tulevaisuutensa. Tämä on mielestäni asia, mitä meidän kannattaa valiokunnassa vielä hieman pohtia, miten tämä asia hoidetaan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukoselle: Myönnän kyllä, että en ole asiantuntija tietenkään näissä asioissa, mutta itse näin tuon asian myönteisenä siinä mielessä todella, että ei tietoisesti pitkitetä näitä ratkaisuja. Yhdyn täysin ed. Stenius-Kaukosen puheenvuoroon siinä, että ei ihmistä voi pallotella tai jättää tyhjän päälle. Joka tapauksessa hänelle tulee toimeentulo taata niissäkin tapauksissa, että työeläkettä tai eläkettä ei myönnetä.